← RunoVerse

Louhi Kalevalassa ja kansanrunoissa

Mustavalkoinen puupiirros: valtava siivekäs, kynsijalkainen olento syöksyy veneen kimppuun, ja veneeseen ahtautuneet miehet iskevät sitä miekoilla.
Sammon puolustus. Akseli Gallen-Kallela, 1895. Puupiirros paperille, 22,5 × 17,5 cm. Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. Teos Kansallisgallerian verkkosivuilla Lue kohtaus: Pohjolan emäntä hyökkää merellä sammon ryöstäjien kimppuun, 43. runo, säkeet 23–258
Sano Pohjolan emäntä:"Ken sampua takoisi,Kirjokannen kirjottaisi,Se sais neion palkastasa.
— SKVR I1 79 a), Vuokkiniemi, 1833

Lue kansanrunojen säkeitä, joissa on nimi Louhi

Kalevalassa

Pohjolan emäntä, jota säkeissä kutsutaan Louhiksi, ottaa luokseen Väinämöisen, jonka kotka on kantanut Pohjolan rannalle, ja lupaa hänelle tyttärensä, jos hän takoo sammon Pohjolaan (7. runo). Hän määrää kosijoille ansiotyöt ja lupaa tyttärensä Ilmariselle (runot 13 ja 19), ja kun Lemminkäinen on surmannut hänen miehensä, hän kokoaa sotaväen Lemminkäistä vastaan (27. runo). Kun sampo on ryöstetty, hän ajaa ryöstäjiä takaa sotapurrella ja saa sammon heidän veneestään mereen, jossa se särkyy (43. runo). Sen jälkeen hän lähettää Kalevalaan tauteja ja karhun ja kätkee kuun ja auringon vuoren sisään; ne hän päästää vapaiksi vasta, kun alkaa pelätä itsensä puolesta (runot 45–49).

Kirjoittanut RunoVerselle tekoälymalli Claude Opus 5.5 Lönnrotin runotiivistelmien pohjalta.

Kansanrunoissa

Arkistojen kokoelmissa 355 runoa mainitsee Pohjolan emännän (myös Pohjan akka ja muut muodot). Harvat niistä kutsuvat häntä myös Louhiksi, lähes aina yhdessä sanojen Pohjolan emäntä kanssa, ja nämä harvat ovat enimmäkseen loitsuja ja metsästysrunoja. Lönnrotin Kalevalassa molemmat nimet kuuluvat samalle hahmolle; sitä, tarkoittavatko runot samaa hahmoa, ei tässä ratkaista. Muistiinpanojen mukaan runoja on eniten Vienasta, sitten Pohjois-Karjalasta ja Aunuksesta. Laulutyypeistä yleisimpiä ovat sammon taonta ja ryöstö, Väinämöisen ammunta, maailmansyntyruno ja kilpakosinta; Pohjolan emännän mainitsevat myös pistoksen ja tautien synnyt.

Nämä säkeet Lönnrotin Kalevalassa

Kalevala, 1849, 7. runo, säkeet 339–344

339 Louhi, Pohjolan emäntä,
340 sanan virkkoi, noin nimesi:
341 "Sille työnnän tyttäreni,
342 sille lapseni lupoan,
343 joka sampuen takovi,
344 kannen kirjo kirjoittavi

Kansanruno: SKVR I1 79 a), Vuokkiniemi, 1833

Sano Pohjolan emäntä:
"Ken sampua takoisi,
Kirjokannen kirjottaisi,
Se sais neion palkastasa.

Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan 7. runossa on samankaltaisia säkeitä; merkityt sanat ovat kummassakin tekstissä, osa eri muodossa. Tämä kansanruno kirjoitettiin muistiin vuonna 1833, ennen kuin Lönnrot julkaisi ensimmäisen Kalevalan vuonna 1835.

Säkeitä kansanrunoista

Yksi säe kultakin kymmeneltä paikkakunnalta, joilta on eniten runoja, paikkakunnan varhaisimmasta tarkasti ajoitetusta muistiinpanosta. Nimi on korostettu.

Runojen paikkakunnat arkiston muistiinpanojen mukaan

Runot, joissa mainitaan Louhi tai Pohjolan emäntä, arkiston muistiinpanoissa annettujen paikkakuntien mukaan.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi, Kiimaisjärvi, Ilomantsi, Uhtua, Kontokki, Suistamo, Kitee, Kivijärvi.

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki kartan paikkakunnat

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Millä nimillä runot häntä kutsuvat

Pohjolan emännän nimet ja epiteetit runoissa, kukin vähintään kolmessa runossa; kaikki taivutusmuodot on laskettu mukaan. Kunkin alla on runojen määrä ja alue, jolta yli puolet niistä on merkitty muistiin.

Lisää Kalevala-aiheista taidetta

Laulutyypit (SKVR- ja ERAB-runot; JR-muistiinpanoissa tyyppiä ei ole)

Sammon ryöstö, Sammon taonta, Väinämöisen ammunta, Maailmansyntyruno, Kilpakosinta, Kanteleen soitto, Laivaretki, Kanteleen synty, Pistoksen synty, Pistos, Vieraalle maalle joutunut, Lemminkäisen virsi

Koko luettelo runojen määrineen on kohdassa Luvut.

Runot, joissa Louhi esiintyy
  1. 7. runo

    Wäinämöinen uipi useampia päiviä aavalla merellä; kokko tapa'aa hänen ja vielä hyvillä mielin siitä, että Wäinämöinen kaskessansa oli koivun häntä varten kasvamaan jättänyt, ottaa hänen selkäänsä ja kantaa Pohjolan rannalle, josta Pohjolan emäntä saattaa hänen kotiinsa ja kohtelee hyvästi. Wäinämöinen kuitenki ikävöipi omille maillensa ja Pohjolan emäntä lupa'aa ei ainoastansa laittaa hänen sinne, vaan antaa tyttärensäki hänelle puolisoksi, jos takoisi sammon Pohjolaan. Wäinämöinen lupa'aa kotiin päästyänsä lähettää seppo Ilmarisen sampoa takomaan, ja saapi Pohjolan emännältä reen sekä hevoisen kotimaille lähteäksensä.

  2. 10. runo

    Ilmarinen takoo sammon ja Pohjolan emäntä saattaa sen Pohjolan kivimäkeen.

  3. 12. runo

    Kyllikki unohtaa valansa ja lähtee kylään, josta Lemminkäinen suuttuu kovasti ja päättää paikalla hylkäistä hänen ja lähteä Pohjan neittä kosimaan. Äiti kokee kaikin tavoin estää poikaansa lähtemästä ja sanoo hänen siellä surmansa tapaavan; Lemminkäinen päätänsä harjaava viska'aa uhalla harjan kädestänsä ja kiva'aa, jo silloin harjastaki, kun hänestä, verta vuotavan. Varusteleikse, lähtee matkalle, tulee Pohjolaan ja laulaa joka miehen Pohjolan tuvasta ulos; ainoastansa yhden ilkeän karjan paimenen jätti laulamatta.

  4. 13. runo

    Lemminkäinen pyytää tytärtä Pohjolan akalta, joka määrä’ää hänelle ensimmäiseksi ansiotyöksi, hiihtää Hiiden hirven. Lemminkäinen lähtee ylimielisesti uhkaamalla hirven ajoon, mutta tulee pian mielipahoiksensa havaitsemaan, ei saavansakaan uhalla hirveä.

  5. 14. runo

    Tavallisilla metsämiehen lu'uilla ja rukouksilla kauniisti pyytäen Lemminkäinen viimein saapi hirven ja vie Pohjolaan. Toiseksi työksi määrätään hänelle, suistaa Hiiden tulisuu ruuna, jonka suistaa ja ajaa Pohjolaan. Kolmanneksi määräksi pannaan, ampua joutsen Tuonelan joelta. Lemminkäinen tulee Tuonelan joelle; siellä vahta'aa häntä ylenkatsottu karjan paimen, surma'aa hänen ja viska'aa Tuonen koskeen. Tuonen poika päälle päätteeksi lyödä silpaisee ruumiin palasille.

  6. 15. runo

    Muutamana päivänä alkaa harjasta Lemminkäisen kodissa verta tippua, josta äiti heti arva’aa, jo surman pojallensa tulleen, rientää Pohjolaan ja kysyy Pohjolan emännältä, kunne oli Lemminkäisen saattanut. Pohjolan emäntä toki viimein sanoo, kuille töille oli laittanut, ja päivä antaa aivan tarkan tiedon Lemminkäisen surmasta.

  7. 18. runo

    Pohjolan emäntä nähdessänsä kosioita tulevan neuvoo tytärtänsä Wäinämöiselle menemään.

  8. 19. runo

    Pohjolan emäntä lupa'aa ja kihla'aa tyttärensä Ilmariselle.

  9. 20. runo

    Pohjolassa teurastetaan hirveän iso härkä häiksi. Pannaan olutta ja valmistetaan ruokia. Laitetaan sananviejät väkeä häihin kutsumaan; Lemminkäinen yksin jätetään kutsumatta.

  10. 21. runo

    Sulho ja sulhaiskansa vastaan otetaan Pohjolassa. Vieraat syötetään ja juotetaan yltäkylläisesti. Wäinämöinen laulaa ja kiittelee talonväkeä.

  11. 22. runo

    Morsianta valmistetaan lähtemään ja muistutetaan niin entisistä, kuin tulevista päivistänsä. Morsian tulee huolelle. Morsianta itketetään. Morsian itkee. Morsianta lohdutellaan.

  12. 27. runo

    Miekkasilla ollessa lyöpi Lemminkäinen Pohjolan isännältä pään poikki, jota kostaaksensa Pohjolan emäntä kerä’ää sotaväkeä häntä vastaan.

  13. 30. runo

    Pohjolan emäntä laittaa kovan pakkasen vastaan, joka jäätää heidän laivansa mereen, ja olisi vähällä kylmänyt itse laivan urootkin, ellei Lemminkäinen olisi saanut häntä tehokkailla Iu’uilla ja manauksilla luopumaan.

  14. 38. runo

    Ilmarinen lähtee Pohjolaan entisen naisensa nuorempaa sisarta kosimaan, saapi siellä pahoja herjasanoja vastaukseksi, suuttuu siitä, ryöstää tyttären ja lähtee kotiin päin. Matkallaki herja'aa neiti Ilmarista ja pahoittaa hänen mielensä siksi, että Ilmarinen viimein sydämmyksissään laulaa hänen lokiksi. Tulee siitä kotiin ja kertoo Wäinämöiselle Pohjolan huolettomasta elämästä sammon varassa, kuin myöski, miten kosimatkansa oli käynyt.

  15. 42. runo

    Pohjolan emäntä ei mieli hyvällä eikä väkisellä antaa, ja kokoaa Pohjolan väen vastusta tekemään. Kolmannella päivällä hava’aa Pohjolan emäntä unesta, ja nähtyänsä sammon viedyksi, laittaa sakean sumun, ison tuulen ja muita vastuksia pidättämään sammon viejiä, kunnes ennättäisi jälkeen; myrskyssä häviää Wäinämöiseltä uusi kanteleensa mereen.

  16. 43. runo

    Pohjolan emäntä varustaa sotapurren ja lähtee sammonviejiä jälestä ajamaan. Kuitenkin onnistuu Pohjolan emännälle saada sampo veneestä mereen, jossa särkyy ja menee palasiksi. Pohjolan emäntä uhka'aa kaiken menestyksen Kalevalasta hävittää, jota uhkausta Wäinämöinen ei sano pelkäävänsä. Pahoilla mielin valtansa häviännästä pala'aa Pohjolan emäntä, eikä saa, kun tyhjän kannen, koko sammosta Pohjolaan.

  17. 45. runo

    Pohjolan emäntä laittaa tavattomia tautia Kalevalaan.

  18. 46. runo

    Pohjolan emäntä nostaa karhun Kalevalan karjoja menettämään.

  19. 47. runo

    Kuu ja aurinko laskeutuvat Wäinämöisen soittoa kuulemaan; Pohjolan emäntä saapi ne käsiinsä, kätkee vuoren sisään ja varastaa tulenki Kalevalan tuvilta.

  20. 49. runo

    Pala'aa kotia aseita taottamaan, joilla kiskoisi vuoren auki. Ilmarisen niitä takoessa pelkä'ää Pohjolan emäntä itsellensäki pahoin käyvän, ja laskee kuun ja auringon vuoresta.

Luvut

Runoja, joissa mainitaan Louhi tai Pohjolan emäntä: 355.

Runoja, joissa mainitaan Louhi: 12. Runoja, joissa mainitaan Pohjolan emäntä (myös Pohjan akka ja muut muodot): 355. Jompikumpi: 355. Lönnrot teki näistä kahdesta yhden hahmon; tässä runoja ei ole laskettu saman hahmon maininnoiksi.

Kokoelmittain: SKVR 301; JR 54.

Alueet runojen määrineen (alueella on jokainen sen paikkakunnilta peräisin oleva runo laskettu kerran): Viena 145, Pohjois-Karjala 53, Aunus 37, Laatokan Karjala (Raja-Karjala) 29, Keski-Suomi 20, Etelä-Savo 19, Pohjois-Savo 15, Kainuu 14, Pohjois-Pohjanmaa 8, Keski-Inkeri 6, Etelä-Karjala 3, Peräpohjola 2, Etelä-Pohjanmaa 1, Häme 1, Itä- ja Pohjois-Inkeri 1, Varsinais-Suomi 1.

Kartalla olevat paikkakunnat runojen määrineen (kahdelle paikkakunnalle merkitty runo on laskettu kummankin kohdalle): Vuokkiniemi 81, Kiimaisjärvi 28, Ilomantsi 25, Uhtua 24, Kontokki 18, Suistamo 14, Kitee 13, Kivijärvi 12, Jyskyjärvi 11, Pistojärvi 9, Porajärvi 7, Sotkamo 6, Etelä-Savo 5, Kaprio 5, Kesälahti 5, Salmi 5, Juva 4, Kaavi 4, Maaninka 4, Pihtipudas 4, Suojärvi 4, Suomussalmi 4, Kerimäki 3, Nilsiä 3, Soanlahti 3, Viitasaari 3, Impilahti 2, Kainuu 2, Karttula 2, Kiuruvesi 2, Kuopio mlk 2, Kärsämäki 2, Pohjois-Pohjanmaa 2, Repola 2, Savonranta 2, Suonenjoki 2, Eno 1, Haapajärvi 1, Halikko 1, Häme 1, Joroinen 1, Jäppilä 1, Keitele 1, Kiestinki 1, Koivisto 1, Kontiolahti 1, Korpiselkä 1, Kuhmo 1, Metsäpirtti 1, Nurmes 1, Piippola 1, Puolanka 1, Pyhäjärvi Ol. 1, Rantasalmi 1, Rautavaara 1, Rautu 1, Ristiina 1, Rovaniemi 1, Rääkkylä 1, Rääpyvä 1, Savitaipale 1, Serepetta 1, Sodankylä 1, Säyneinen 1, Tyrnävä 1, Töysä 1, Viena 1.

Runoja, joiden muistiinpanossa ei ole kartalle merkittävää paikkaa: 1.

Niiltä kymmeneltä paikkakunnalta, joilta on eniten runoja, on 235 kartalle merkitystä 354 runosta (66 %).

Laulutyyppiä vailla olevia SKVR- ja ERAB-runoja: 1 kaikkiaan 301 runosta (0 %).

Laulutyypit runojen määrineen: Sammon ryöstö 70, Sammon taonta 70, Väinämöisen ammunta 63, Maailmansyntyruno 48, Kilpakosinta 41, Kanteleen soitto 33, Laivaretki 28, Kanteleen synty 27, Pistoksen synty 23, Pistos 23, Vieraalle maalle joutunut 22, Lemminkäisen virsi 21, Tautien synty 21, Karhua vastaan 18, Kultaneito 16, Taivaan taonta 16, Tulen sanat 15, Metsälle lähtiessä 12, Vipusen virsi 12, Kilpalaulanta 11, Koiran synty 11, Saaren neidot 10, Tulen synty 10, Karhun synty 9, Polvenhaava 8, Purren itku 8, Riiden synty 8, Riisi 8, Veneenveisto 8, Tuonelassa käynti 6, Iivana Kojosenpoika 5, Kalevanpojan kosto 5, Koira päästetään pilauksesta 5, Lemminkäisen surma 5, Polin puulle pyörivälle 5, Päivän päästö 5, Ähkyn synty 5, Hiiden hirven hiihdäntä 4, Jäniksen metsästys 4, Karkotussanoja 4, Mitä istut isännän poika 4, Parempi on omalla maalla ropehesta vettä juoda 4, Rutsa 4, Suden synty 4, Tietäjän apurin synty 4, Ähky 4, Ihmehevonen 3, Oluen uhkaus 3, Vellamon neidon onginta 3, Verensulku 3, Ylösnousemusvirsi 3, Ammus eläimessä 2, Erilaisia parannusloitsuja 2, Hammastaudin synty 2, Hammastauti 2, Hiidestä kosinta 2, Ilmarisen takominen 2, Iso tammi 2, Karhun metsästys 2, Karhun pureman parantaminen karjasta 2, Kyynelten vierintä 2, Käärmeen sanat 2, Käärmeen synty 2, Laula, laula, kieli keito 2, Läävämadon synty 2, Läävämato 2, Oikein on otavat tehty 2, Paise 2, Pakkasen sanat 2, Pakkasen synty 2, Raani 2, Raanin synty 2, Raudan sanat 2, Raudan synty 2, Sutta vastaan 2, Tapanin virsi 2, Tulehenko teen tupani 2, Voiteen synty 2, Ahdin ja Kyllikin runo 1, Alahalla allin mieli 1, Ammuksen synty 1, Annikaisen virsi 1, Avunpyyntö 1, Haittan' on hako vesillä, köyhät eellä rikkahalla 1, Herhiläisen tai mehiläisen synty 1, Hääväki varataan 1, Ihmetupa 1, Ihmisen synty 1, Iso härkä 1, Isälle ja vieraalle jauhaminen, soutaminen 1, Joka puu puree, joka sammakko sanoo 1, Jumala on pesemättä puhtukainen 1, Kalervo ja Untamo 1, Karhun pidätys ja lumous 1, Karhunpeijaiset 1, Karjaa laitumelle laskettaessa 1, Kaskenpoltto 1, Kerskaukset ja varaukset 1, Ketun metsästys 1, Kirot 1, Koirasta hyvä metsäkoira 1, Kunne kurja luomme luotu poika 1, Kylvetyssanoja 1, Käärmeen pureman historiola 1, Käärmetuoppi 1, Lapista, Turjan maalta, lintu, yksi siipi vettä viisti 1, Lapsen itkettäjä 1, Lauri Lappalainen 1, Lemmennostoloitsut 1, Luonnon nostatus 1, Luulin lumpehen pitävän 1, Löylyn luku 1, Löylyn synty 1, Marjavirsi 1, Mataleenan virsi 1, Metsästä tarttuu 1, Metsästäjän varautuminen kateita vastaan 1, Miehen kolme pahaa 1, Miekan tai keihään kuvaus 1, Miten ollen, kuin elänen 1, Mitä tehä miun poloisen tämän suuren huolen kanssa 1, Nuotalla 1, Nuotan synty 1, Näin ennen eukko, isä lauloi 1, Ohran kylvö 1, Oli meitä ennen paljon 1, Oravan metsästys 1, Osallisen onni valvoi, minun makasi 1, Paiseen synty 1, Pani lesket leikkoamahan 1, Poron synty 1, Puun sanat 1, Puun synty 1, Rikkaan raha kuluu, köyhän raiskan pää menee 1, Rikkeet 1, Ruosteen poistaminen viljasta 1, Ruosteen synty 1, Saunanhakuvirsi 1, Sijan tiedän, missä synnyin 1, Sotaan lähtiessä 1, Suden purema 1, Synnytys 1, Syntymistään sureva 1, Sämpsä Pellervoinen 1, Tuli ukko Turjan maalta 1, Vedestä tarttuu 1, Vesi vanhin veljeksistä 1, Vesihiiden synty 1, Vesille venehen mieli, naisen miehelään 1, Viljanleikkaajan sanoja 1, Väinämöisen tuomio 1, Ähky eläimessä 1.

Nimen kirjoitusasut runojen määrineen: pohjolan emäntä 166, pohjan akka 76, pohjon akka 41, pohjan eukko 28, pohjoilan emäntä 13, louhi 11, pohjoin akka 7, pohjolan emändä 7, pohjolan emännän 6, pohjon eukko 5, pohjan emäntä 4, pohjoilan emändä 4, pohjon akk 4, pohjan akk 3, pohjanakka 3, pohjolan akka 3, pohjalan emändä 2, pohjan ämmän 2, pohjasen emäntä 2, pohjolan emantä 2, pohjon akalta 2, pohjon akan 2, louhelta 1, louki 1, pohjan akalla 1, pohjan akalta 1, pohjan akan 1, pohjan akkaa 1, pohjan ämmä 1, pohjin eukko 1, pohjn emäntä 1, pohjoilan akangi 1, pohjoilan akanne 1, pohjoin akalla 1, pohjolan akan 1, pohjolan emännällä 1, pohjolan emännältä 1, pohjolan emännät 1, pohjolan emänta 1, pohjolan emänät 1, pohjolan ämmän 1, pohjolanemäntä 1, pohjon emäntä 1, pohjon eukkoo 1, pohjosen emäntä 1, pohjozen emändu 1, pohjozen emändä 1, pohjulan emäntä 1.

Laskematta on jätetty toimittajan muokkaamat tai kokoamat tekstit, varhaisten tutkijoiden kirjoissa ja papereissa lainatut säkeet, varhaisten antologioiden tekstit, runot, joiden kansanomaisuutta arkiston toimittajat epäilivät, itse sepitetyt runot sekä Kalevalasta tai muusta painetusta lähteestä opitut tekstit: JR 02205, JR 02456, JR 02460, JR 02542, JR 03086, JR 03361, JR 03371, JR 06003, JR 30733, JR 38413, JR 39446, JR 39730, JR 48206, JR 66679, JR 68823, JR 80696, JR 85375, JR 85474, JR 85478, SKVR VI2 4818, SKVR VII4 loitsut 2862, SKVR XII2 5408, SKVR XII2 6346, SKVR XII2 6577, SKVR XII2 6807, SKVR XV 310, SKVR XV 327, SKVR XV 330.

Toiseen kertaan laskematta: 71 tekstiä, jotka toistavat muualla kokoelmissa olevaa muistiinpanoa (puhtaaksikirjoitukset, jäljennökset toisen kerääjän papereissa, erikseen painetut katkelmat).

Porajärvellä vuosina 1871–1909 tallennetuissa runoissa nimi Pohjan akka on liittynyt Väinämöisen nimeen: pohjan akka väinämöinen. Kukin runo lasketaan sen mukaan, mitä hahmo tekee: venematkan ja kanteleen synnyn runoissa hahmo tekee samaa kuin Väinämöinen muissa runoissa, ja runo lasketaan Väinämöiselle; pitorunossa se tuo oluen niin kuin emäntä, ja runo lasketaan tälle sivulle.

Tietoa tästä sivusta

Tällä sivulla on otettu huomioon runot, joissa Louhi tai Pohjolan emäntä mainitaan missä tahansa kirjoitusasussa. Kukin runo on laskettu kerran, mainitaanpa nimi siinä kuinka monesti tahansa. Luvut kertovat, monessako runossa nimi mainitaan, eivät sitä, monessako runossa on kyse hahmosta.

Mukana ovat RunoVersen kansanrunot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR- ja JR-kokoelmista sekä Viron kansanrunousarkistosta (ERAB). Pois on jätetty kirjalliset tekstit: Lönnrotin Kalevala ja sen aiemmat laitokset, Kanteletar ja muut KR-korpuksen teokset. Pois on jätetty myös runot, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, sekä tekstit, jotka luettaessa osoittautuivat toimittajan muokkaamiksi tai kokoamiksi, varhaisten tutkijoiden kirjoissa ja papereissa lainatuiksi säkeiksi, varhaisten antologioiden teksteiksi, runoiksi, joiden kansanomaisuutta arkiston toimittajat epäilivät, itse sepitetyiksi tai painetusta opituiksi tai jotka seuraavat painettua Kalevalaa säe säkeeltä; ne luetellaan kohdassa Luvut. Varhainen painettu teksti, joka on laulun ainoa säilynyt muistiinpano, on laskettu mukaan, samoin runot, joissa arkiston toimittajat näkivät vain osittaista kirjallista vaikutusta. Jos kokoelmissa on sama muistiinpano kahdesti – puhtaaksikirjoituksena, jäljennöksenä toisen kerääjän papereissa tai erikseen painettuna katkelmana –, se lasketaan vain kerran.

Nimen jokainen kirjoitusasu on luokiteltu. Kirjoitusasut, jotka voivat olla vain nimi, on laskettu sellaisinaan. Kirjoitusasut, jotka ovat myös tavallisia sanoja tai muita nimiä (esimerkiksi aino ’ainoa’ tai Ahti, joka on myös vedenjumalan nimi), on ratkaistu säe säkeeltä, kukin säe omassa runossaan luettuna. Luokittelun ja säkeittäiset ratkaisut teki tekoälymalli Claude Opus 5.5.

Paikkakunnat ovat ne, jotka arkiston muistiinpanoihin on merkitty: yleensä paikka, jossa runo merkittiin muistiin, joidenkin runojen kohdalla laulajan kotipitäjä. Katkoviivainen ympyrä merkitsee seutua, josta tarkempaa paikkaa ei ole ilmoitettu. Kahdelle paikkakunnalle merkitty runo on laskettu kummankin kohdalle.

Runot ovat ne Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan runot, joissa hahmo mainitaan. Kunkin runon kohdalla ovat Lönnrotin oman tiivistelmän ne jaksot, joissa hahmo mainitaan (tai koko tiivistelmä, jos hahmoa ei siinä mainita), Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.