Kalevalan hahmot eepoksessa ja kansanrunoissa
Elias Lönnrot kokosi vuoden 1849 Kalevalan kansanrunoista. Alla ovat eepoksen keskeiset henkilöt ja hahmot sekä runot, joissa ne esiintyvät. Linkitetyillä hahmoilla on oma sivu, jolla Kalevalan rinnalla ovat arkistojen kansanrunot, joissa ne mainitaan.

Runot, joissa mainitaan kaksi hahmoa
Samat luvut taulukkona
Niiden kansanrunojen määrä, joissa mainitaan parin kumpikin hahmo; laskettu kuten hahmojen sivuilla.
| Hahmo | Hahmo | Runoja |
|---|---|---|
| Ilmarinen | Väinämöinen | 368 |
| Louhi tai Pohjolan emäntä | Väinämöinen | 152 |
| Ilmarinen | Louhi tai Pohjolan emäntä | 97 |
| Lemminkäinen, Ahti Saarelainen tai Kaukomieli | Väinämöinen | 88 |
| Sampo | Väinämöinen | 74 |
| Louhi tai Pohjolan emäntä | Sampo | 61 |
| Ilmarinen | Sampo | 55 |
| Lemminkäinen, Ahti Saarelainen tai Kaukomieli | Louhi tai Pohjolan emäntä | 31 |
| Ilmarinen | Lemminkäinen, Ahti Saarelainen tai Kaukomieli | 17 |
| Lemminkäinen, Ahti Saarelainen tai Kaukomieli | Sampo | 13 |
VäinämöinenSyntyy veden emosta, laulaa Joukahaisen suohon, kosii turhaan Pohjan neitoa, johtaa sammon ryöstöä ja lähtee lopulta vaskiveneellä pois.
IlmarinenSeppä, joka takoo sammon ja saa vaimokseen Pohjan neidon; kun Kullervon pedot surmaavat vaimon, hän takoo itselleen kultaisen morsiamen.
LemminkäinenRyöstää Kyllikin, saa surmansa Tuonelan joella ja herää äitinsä avulla henkiin, surmaa Pohjolan isännän ja purjehtii muiden kanssa sampoa noutamaan.
LouhiPohjolan emäntä: vaatii tyttärestään sammon, ajaa sammon ryöstäjiä takaa ja kätkee kuun ja auringon.
SampoIlmarinen takoo sen Pohjan neidon hinnaksi; Pohjolasta ryöstettynä se särkyy taistelussa merellä.
KullervoSyntyy vankeudessa Untamolassa, ja hänet myydään Ilmariselle orjaksi; hän kostaa emännälleen ja Untamolle ja päättää oman elämänsä.
Kirjoittanut RunoVerselle tekoälymalli Claude Opus 5.5 Lönnrotin runotiivistelmien pohjalta.
Muut hahmot
Aino
Joukahaisen sisar, joka luvataan Väinämöiselle ja joka hukkuu, koska ei tahdo vanhalle miehelle vaimoksi.
Joukahainen
Kilpailee Väinämöisen kanssa tiedoissa, joutuu lauletuksi suohon ja lupaa hänelle sisarensa; myöhemmin hän ampuu Väinämöisen hevosen tämän alta.
Ilmatar
Ilman impi, joka laskeutuu mereen ja tulee Väinämöisen emoksi; myöhemmin hän kertoo, minne tuli on pudonnut.
Marjatta
Neito, jolle syntyy poika puolukasta; ukko ristii pojan Karjalan kuninkaaksi, ja Väinämöinen lähtee.
Runot: 50