Lemminkäinen Kalevalassa ja kansanrunoissa

Kalevalassa
Lemminkäinen ryöstää Kyllikin Saaresta. Kun Kyllikki rikkoo valansa ja lähtee kylään, Lemminkäinen hylkää hänet ja lähtee kosimaan Pohjan neitoa (runot 11–12). Pohjolan emäntä antaa hänelle ansiotöitä: hän saa kiinni Hiiden hirven ja suitsii Hiiden tulisuun ruunan, mutta Tuonelan joella, jonne hänet lähetetään ampumaan joutsenta, ylenkatsottu karjan paimen surmaa hänet ja heittää hänet Tuonen koskeen (runot 13–14). Hänen äitinsä haravoi hänen ruumiinsa palaset Tuonen koskesta ja herättää hänet henkiin (15. runo). Kun häntä ei kutsuta Pohjolan häihin, hän menee sinne silti, lyö Pohjolan isännältä pään poikki ja pakenee meren takaiselle saarelle (runot 26–29); myöhemmin hän liittyy Väinämöisen ja Ilmarisen seuraan sampoa noutamaan (39. runo).
Kirjoittanut RunoVerselle tekoälymalli Claude Opus 5.5 Lönnrotin runotiivistelmien pohjalta.
Kansanrunoissa
Arkistojen kokoelmissa 434 runoa mainitsee Lemminkäisen tai Ahti Saarelaisen, Kaukomielen tai Kaukamoisen; Lönnrotin Kalevalassa Ahti Saarelainen ja Kaukomieli ovat Lemminkäisen muita nimiä. Inkerin runoissa Kaukamoista kutsutaan Kalervon pojaksi; sitä, tarkoittavatko runot samaa hahmoa, ei tässä ratkaista. Muistiinpanojen mukaan lähes puolet runoista on Vienasta ja suurin osa muista Laatokan Karjalasta ja Aunuksesta; pelkästään muita nimiä käyttäviä runoja on myös Inkeristä. Yli puolet on luokiteltu Lemminkäisen virreksi; seuraavina ovat Saaren neidot ja Lemminkäisen surma.
Nämä säkeet Lönnrotin Kalevalassa
Kalevala, 1849, 20. runo, säkeet 565–567, 575–576
Kansanruno: SKVR I2 808, Vuokkiniemi, 1872
Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan 20. runossa on samankaltaisia säkeitä; merkityt sanat ovat kummassakin tekstissä, osa eri muodossa. Tämä kansanruno kirjoitettiin muistiin vuonna 1872, Kalevalan ilmestymisen jälkeen.
Vertaa rinnakkain · Avaa kansanruno lukunäkymässä · Lue 20. runo lukunäkymässä
Säkeitä kansanrunoista
Yksi säe kultakin kymmeneltä paikkakunnalta, joilta on eniten runoja, paikkakunnan varhaisimmasta tarkasti ajoitetusta muistiinpanosta. Nimi on korostettu.
- Itse kaunis Kauko Mieli — SKVR I2 774, Vuokkiniemi, 1821
- Naittaja lieto Lemminkäinen." — SKVR VII1 380, Suistamo, 1845
- Elä kutsu Lemmingäistä; — SKVR I2 728, Kontokki, 1820
- Yhtä ei kutsu Lemminkäistä, — SKVR II 213, Repola, 1839
- Eip' on kutsunt Kaukomieltä. — SKVR I2 828, Uhtua, 1834
- Lemminkäinen lieto poika — SKVR I2 713, Kiimaisjärvi, 1845
- Luotti lieto Lemminkäinen, — SKVR VII1 357, Ilomantsi, 1845
- "Ele kutsu Lemminkäistä, — SKVR II 194, Porajärvi, 1845
- Yhtä ei kutsunt Kaukomieltä. — SKVR I2 701, Jyskyjärvi, 1835
- Tuohon kaatoi Kaukamoi. — SKVR IV1 1435, Kaprio, 1861
Runojen paikkakunnat arkiston muistiinpanojen mukaan
Runot, joissa mainitaan Lemminkäinen, Ahti Saarelainen tai Kaukomieli, arkiston muistiinpanoissa annettujen paikkakuntien mukaan.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi, Suistamo, Kontokki, Repola, Uhtua, Kiimaisjärvi, Ilomantsi, Porajärvi.
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki kartan paikkakunnat
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi
- Suistamo
- Kontokki
- Repola
- Uhtua
- Kiimaisjärvi
- Ilomantsi
- Porajärvi
- Jyskyjärvi
- Kaprio
- Pistojärvi
- Korpiselkä
- Suojärvi
3–6 runoa
- Viena (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kainuu (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Soanlahti
- Suomussalmi
- Impilahti
- Kivijärvi
- Sakkola
- Tyrö
1–2 runoa
Nimi laulajien suussa
Nimen muodot, jotka kerääjät kirjoittivat muistiin laulajilta, kukin vähintään kolmessa runossa. Pelkästään kirjoitusasultaan eroavat muodot on yhdistetty, ja sijapäätteiset muodot, kuten Lemminkäisen, on jätetty pois. Kunkin muodon alla on runojen määrä ja alue, jolta yli puolet niistä on merkitty muistiin.
- Lemminkäinen
- Lemminkäini
- Lemmingäine
- Lemminkäine
- Lemmingäinen
- Lemmingäin
- Lemminkäin
- Lemmingäne
- Leminkäinen
- Lemmingäini
- Lemmingöine
- Lemminkäne
- Lemminkänen
Muut nimet
Hänen muut nimensä samoissa runoissa; kaikki taivutusmuodot on laskettu mukaan.
Lisää Kalevala-aiheista taidetta

Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen tulo Pohjolaan 42. runo · Säkeet 1–58Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen tulo Pohjolaan. Joseph Alanen, ajoittamaton. Lue kohtaus: Kolme sankaria saapuu Pohjolaan, 42. runo, säkeet 1–58 
Sammon ryöstö 42. runo · Säkeet 65–164Sammon ryöstö. Akseli Gallen-Kallela, 1905. Lue kohtaus: Sankarit saavat sammon kivimäestä ulos, 42. runo, säkeet 65–164 
Sammon puolustus 43. runo · Säkeet 23–258Sammon puolustus. Akseli Gallen-Kallela, 1895. Lue kohtaus: Pohjolan emäntä hyökkää merellä sammon ryöstäjien kimppuun, 43. runo, säkeet 23–258
Laulutyypit (SKVR- ja ERAB-runot; JR-muistiinpanoissa tyyppiä ei ole)
Lemminkäisen virsi, Saaren neidot, Lemminkäisen surma, Kaukamoisen virsi, Oluen uhkaus, Vipusen virsi, Iso härkä, Laivaretki, Sammon ryöstö, Rutsa, Kalevanpojan kosto, Kilpakosinta
Koko luettelo runojen määrineen on kohdassa Luvut.
Runot, joissa Lemminkäinen esiintyy
- 11. runo
Lemminkäinen lähtee Saaren suurisukuista neittä kosimaan. Kyllikki itkee ja paheksii erittäinki Lemminkäisen sotahalua; Lemminkäinen lupa’aa ei koskaan lähteä sotaan, jos Kyllikki lupa’aisi, ei milloinkaan juoksennella kylässä, ja kumpanenki vannoo pysyäksensä. Lemminkäisen äiti ihastuu nuoresta miniästänsä.
- 12. runo
Kyllikki unohtaa valansa ja lähtee kylään, josta Lemminkäinen suuttuu kovasti ja päättää paikalla hylkäistä hänen ja lähteä Pohjan neittä kosimaan. Äiti kokee kaikin tavoin estää poikaansa lähtemästä ja sanoo hänen siellä surmansa tapaavan; Lemminkäinen päätänsä harjaava viska'aa uhalla harjan kädestänsä ja kiva'aa, jo silloin harjastaki, kun hänestä, verta vuotavan.
- 13. runo
Lemminkäinen pyytää tytärtä Pohjolan akalta, joka määrä’ää hänelle ensimmäiseksi ansiotyöksi, hiihtää Hiiden hirven. Lemminkäinen lähtee ylimielisesti uhkaamalla hirven ajoon, mutta tulee pian mielipahoiksensa havaitsemaan, ei saavansakaan uhalla hirveä.
- 14. runo
Tavallisilla metsämiehen lu'uilla ja rukouksilla kauniisti pyytäen Lemminkäinen viimein saapi hirven ja vie Pohjolaan. Kolmanneksi määräksi pannaan, ampua joutsen Tuonelan joelta. Lemminkäinen tulee Tuonelan joelle; siellä vahta'aa häntä ylenkatsottu karjan paimen, surma'aa hänen ja viska'aa Tuonen koskeen. Tuonen poika päälle päätteeksi lyödä silpaisee ruumiin palasille.
- 15. runo
Muutamana päivänä alkaa harjasta Lemminkäisen kodissa verta tippua, josta äiti heti arva’aa, jo surman pojallensa tulleen, rientää Pohjolaan ja kysyy Pohjolan emännältä, kunne oli Lemminkäisen saattanut. Pohjolan emäntä toki viimein sanoo, kuille töille oli laittanut, ja päivä antaa aivan tarkan tiedon Lemminkäisen surmasta. Lemminkäisen äiti lähtee pitkä harava kädessä Tuonen kosken alle, haravoipi vettä, kunnes saapi kaikki palaset poikansa ruumiista kokoon, sovittaa ne yhteen ja laittaa niistä lukuin ja voidetten avulla Lemminkäisen entisellensä. Lemminkäinen virottuansa kertoo, miten oli Tuonelan joella surmattu ja lähtee äitinsä kanssa kotia.
- 20. runo
Laitetaan sananviejät väkeä häihin kutsumaan; Lemminkäinen yksin jätetään kutsumatta.
- 26. runo
Lemminkäinen pahoillaan siitä, kun oli häihin kutsumatta jätetty, päättää kuitenki lähteä Pohjolaan, huolimatta äitinsä kiellosta ja niistä monista surmista, jotka äiti sanoi häntä matkalla kohtaavan.
- 27. runo
Lemminkäinen tulee Pohjolaan ja käytteleikse monella tavalla ylimielisesti. Pohjolan isäntä suuttuu, ja kun ei voita Lemminkäistä loihtutaidoissa, vaatii häntä miekkasille. Miekkasilla ollessa lyöpi Lemminkäinen Pohjolan isännältä pään poikki, jota kostaaksensa Pohjolan emäntä kerä’ää sotaväkeä häntä vastaan.
- 28. runo
Lemminkäinen pakenee kiiruusti Pohjolasta, tulee kotiin ja tiedustelee äitiltänsä, kunne lähtisi piilemään Pohjolan väkeä, jonka sanoi pian koko joukolla tulevan sotaan häntä yksinäistä miestä vasten.
- 29. runo
Lemminkäinen lähtee meren poikki purjehtimaan ja tulee onnellisesti saarelle. Lemminkäinen lähtee kerkiämiseen pakoon ja jättää saaren sekä impien että itsensä suureksi suruksi. Merellä särkee iso myrsky Lemminkäisen laivan, hän itse pääsee uimalla maalle, saa uuden veneen ja laskee sillä kotirannoille. Äiti kuitenkin elää ja asuu uudella paikalla korven sisässä, josta Lemminkäinen suureksi iloksensa löytää hänen. Äiti kertoo, miten Pohjolan väki oli tullut ja pannut tuvat tuhaksi; Lemminkäinen lupa’aa uudet, vielä paremmat tuvat tehdä, kuin myöski kostaa Pohjolan vaivoistansa, ja kertoo äitillensä hauskasta elämästänsä piiloaikana saarella.
- 30. runo
Lemminkäinen lähtee entisen sotatoverinsa, Tieran, kanssa Pohjolaa sotimaan. Pohjolan emäntä laittaa kovan pakkasen vastaan, joka jäätää heidän laivansa mereen, ja olisi vähällä kylmänyt itse laivan urootkin, ellei Lemminkäinen olisi saanut häntä tehokkailla Iu’uilla ja manauksilla luopumaan. Lemminkäinen toverinensa astuu jäätä myöten rannalle, kiertää kauan surkeassa tilassa korpia, kunnes viimein pääsee kotitiloillensa.
- 39. runo
Lemminkäinen äkkä'ää heidät matkalla ja kuultuansa, kunne kulkivat, tarjoutuu kolmanneksi mieheksi; hän otetaan mielellänsä kolmanneksi.
- 40. runo
Sampomatkalaiset tulevat koskelle ja kosken alla tarttuu vene ison hauin selälle. Hauki tapetaan, pääpuoli saadaan veneesen, keitetään ja murkinoidaan. Wäinämöinen tekee hauin leukaluusta kanteleen, jota moniki yrittää, ei yksikään osaa soittaa.
- 42. runo
Uroot tulevat Pohjolaan ja Wäinämöinen sanoo heidän sammon jaolle tulleen; jos hyvällä eivät saisi puolta, veisivät kaiken väkisellä. Pohjolan emäntä ei mieli hyvällä eikä väkisellä antaa, ja kokoaa Pohjolan väen vastusta tekemään. Wäinämöinen ottaa kanteleen, alkaa soittaa ja nukuttaa soitollansa koko Pohjolan väen; käypi sitte toveriensa kanssa sampoa katsomaan; saavat sen kivimäestä ulos ja vievät veneesensä. Lähtevät sampo veneessä Pohjolasta ja kulkevat onnellisesti kotiin päin. Kolmannella päivällä hava’aa Pohjolan emäntä unesta, ja nähtyänsä sammon viedyksi, laittaa sakean sumun, ison tuulen ja muita vastuksia pidättämään sammon viejiä, kunnes ennättäisi jälkeen; myrskyssä häviää Wäinämöiseltä uusi kanteleensa mereen.
- 43. runo
Pohjolan emäntä varustaa sotapurren ja lähtee sammonviejiä jälestä ajamaan. Kun sitte yllättää, nousee tappelo merellä Pohjolan ja Kalevalan välillä, jossa jälkimäiset saavat voiton. Kuitenkin onnistuu Pohjolan emännälle saada sampo veneestä mereen, jossa särkyy ja menee palasiksi. Suuremmat palaset vaipuvat veteen meren tavaroiksi, pienempiä ajoi aalto rantaan, josta Wäinämöinen ihastuu ja toivoo jo niistäkin alun uudelle onnelle saavansa. Pohjolan emäntä uhka'aa kaiken menestyksen Kalevalasta hävittää, jota uhkausta Wäinämöinen ei sano pelkäävänsä. Pahoilla mielin valtansa häviännästä pala'aa Pohjolan emäntä, eikä saa, kun tyhjän kannen, koko sammosta Pohjolaan. Wäinämöinen kerä'ää tarkkaan sammon muruset rannalta, laittaa ne kasvamaan ja toivottaa ikuisiksi ajoiksi onnea.
- 49. runo
Ilmarinen takoo uuden kuun ja auringon, mutta ei saa niitä valaisemaan. Wäinämöinen tiedustelee arvalta, kuun ja auringon Pohjolassa vuoren sisässä olevan, lähtee Pohjolaan, tappelee Pohjolan väen kanssa ja saapi voiton. Käypi kuuta ja aurinkoa vuoresta katsomaan, mutta ei pääse sisälle. Pala'aa kotia aseita taottamaan, joilla kiskoisi vuoren auki. Ilmarisen niitä takoessa pelkä'ää Pohjolan emäntä itsellensäki pahoin käyvän, ja laskee kuun ja auringon vuoresta. Wäinämöinen nähtyänsä kuun ja auringon taivaalla, tervehtää niitä ja toivottaa, että aina kulkisivat kauniisti ja saattaisivat onnea maille.
Luvut
Runoja, joissa mainitaan Lemminkäinen, Ahti Saarelainen tai Kaukomieli: 434.
Runoja, joissa mainitaan Lemminkäinen: 346. Runoja, joissa mainitaan vain Ahti Saarelainen, Kaukomieli tai Kaukamoinen, sankarit, jotka Lönnrot yhdisti Lemminkäisekseen: 88.
Kokoelmittain: SKVR 363; JR 71.
Alueet runojen määrineen (alueella on jokainen sen paikkakunnilta peräisin oleva runo laskettu kerran): Viena 207, Laatokan Karjala (Raja-Karjala) 79, Aunus 77, Pohjois-Karjala 25, Keski-Inkeri 15, Kainuu 13, Pohjois-Pohjanmaa 4, Etelä-Karjala 3, Keski-Suomi 3, Länsi-Inkeri 3, Pohjois-Savo 3, Etelä-Savo 2, Itä- ja Pohjois-Inkeri 1.
Kartalla olevat paikkakunnat runojen määrineen (kahdelle paikkakunnalle merkitty runo on laskettu kummankin kohdalle): Vuokkiniemi 112, Suistamo 56, Kontokki 34, Repola 31, Uhtua 25, Kiimaisjärvi 24, Ilomantsi 23, Porajärvi 18, Jyskyjärvi 17, Kaprio 10, Pistojärvi 9, Korpiselkä 7, Suojärvi 7, Viena 6, Kainuu 5, Soanlahti 5, Suomussalmi 4, Impilahti 3, Kivijärvi 3, Sakkola 3, Tyrö 3, Hyrynsalmi 2, Kiestinki 2, Kärsämäki 2, Moloskovitsa 2, Nilsiä 2, Paanajärvi 2, Rukajärvi 2, Soikkola 2, Kangaslampi 1, Kattila 1, Kestilä 1, Kesälahti 1, Leppävirta 1, Petroskoi 1, Pohjois-Pohjanmaa 1, Rantasalmi 1, Rautavaara 1, Ristijärvi 1, Salmi 1, Sotkamo 1, Tulemajärvi 1, Vieljärvi 1, Vuole 1.
Runoja, joiden muistiinpanossa ei ole kartalle merkittävää paikkaa: 1.
Niiltä kymmeneltä paikkakunnalta, joilta on eniten runoja, on 349 kartalle merkitystä 433 runosta (81 %).
Laulutyyppiä vailla olevia SKVR- ja ERAB-runoja: 0 kaikkiaan 363 runosta (0 %).
Laulutyypit runojen määrineen: Lemminkäisen virsi 261, Saaren neidot 60, Lemminkäisen surma 33, Kaukamoisen virsi 21, Oluen uhkaus 20, Vipusen virsi 19, Iso härkä 14, Laivaretki 12, Sammon ryöstö 11, Rutsa 10, Kalevanpojan kosto 9, Kilpakosinta 9, Ahdin ja Kyllikin runo 8, Kanteleen soitto 8, Laulajan alkusanoja 8, Ohran kylvö 8, Pakkasen sanat 8, Pakkasen synty 8, Sammon taonta 8, Tulen synty 8, Tuonelassa käynti 8, Veneenveisto 8, Hiiden hirven hiihdäntä 7, Kanteleen synty 7, Kilpalaulanta 7, Käärmeen sanat 7, Vellamon neidon onginta 7, Aukaisen sanaisen arkun 6, Eläinten pidot 6, Käärmeen synty 6, Tulen sanat 6, Hiidestä kosinta 5, Löylyn luku 5, Löylyn synty 5, Maie 5, Mitä istut isännän poika 5, Purren itku 5, Kehoitus laulamaan 4, Laulaminen ja sankarit 4, Väinämöisen ammunta 4, Ennen metsä puita puuttuu 3, Hekon runo 3, Hääväki varataan 3, Iivana Kojosenpoika 3, Kuolon sanomat 3, Kynnin kymmenen vakoa 3, Polvenhaava 3, Suomeen pako 3, Ahdin meriretki 2, Ei ole miestä mennehestä 2, Ihmehevonen 2, Jänön jälille, revon rekeen 2, Kullervon sotaanlähtö 2, Käärmeen pureman historiola 2, Laivassa surmattu veli 2, Maailmansyntyruno 2, Oli meitä ennen paljon 2, Omat on virret oppimani 2, Päänpesu porolla ja lipeällä 2, Syyttä laulaminen - synti 2, Sämpsä Pellervoinen 2, Taivaan taonta 2, Venepuun etsintä 2, Vieraalle maalle joutunut 2, Virret läpi päästä lähtekööt 2, Virret vilussa - pahassa paikassa 2, Virsikerä 2, Äidin vaivojen palkinto 2, Ampiaisen sanat 1, Anna, onni, otravuotta 1, Ei loputen virttä lauleta 1, Ei ne laula kaikki lapset 1, Eivät tässä laudat laula 1, En ole laulajan lajia 1, Hirvet tappelevat 1, Humalan ja ohran keskustelu 1, Hämeen ihmeet 1, Ihmetupa 1, Inkerin virsi 1, Iso sika 1, Iso tammi 1, Istumme ilokivelle 1, Jumala on pesemättä puhtukainen 1, Kalervo ja Untamo 1, Kalmasta tarttuu 1, Karhua vastaan 1, Katriinan poltto 1, Kelpais silloin kestin käyä 1, Kerskaukset ja varaukset 1, Kettusen runo 1, Kiven vihat 1, Koiran synty 1, Kokkovirsi 1, Kolme hyvää jäi kotiin 1, Kolme on koskea kovoa 1, Kolmea en unohda 1, Konnusta kosinta 1, Koskea laskiessa 1, Kotona oli voissa vuoteheni 1, Kukku siulla, kukku miulla 1, Kultapyörätammi 1, Kumma kuulijoille 1, Kun mokoman saisin, sylissäni syöttelisin 1, Kylvetyssanoja 1, Kyynelten vierintä 1, Käy, kaima, kalaan - kapakkaan 1, Laatikaamme piilopirtti 1, Laula, laula, kieli keito 1, Laulajan kolme kieltä 1, Laulajan lopetussanoja 1, Laulajan väki väsyy 1, Laulan iltani iloksi 1, Laulan laiha poika 1, Lauloi ennen Lappalainen 1, Luonnon nostatus 1, Mene myötä, myyty neiti 1, Meren kosijat 1, Meren sytytän, poltan aitan ahvenilta 1, Metsästä tarttuu 1, Miekan tai keihään kuvaus 1, Mistä tiesi teukamoinen 1, Noidan synty 1, Nuotalla 1, Näin ennen eukko, isä lauloi 1, Oluen synty 1, Oluen valmistus 1, Oma ja vieras emo 1, Pani lesket leikkoamahan 1, Pentin linna 1, Pilvilampi 1, Raudan sanat 1, Raudan synty 1, Saarenmaan palo 1, Se itki syvintä syytä, joka itki osan kovuutta 1, Soutajien rukous 1, Suussain on sanan sakara 1, Tietäjän apurin synty 1, Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista 1, Tuokaa tulta tuohisella 1, Ulkoa runoja kuulin 1, Verensulku 1, Vesi vanhin veljeksistä 1, Vesille venehen mieli, naisen miehelään 1, Voiteen luku 1, Voiteen synty 1, Vuotit viikon, vuota vielä 1, Väinämöisen tuomio 1, Yksi on tuuli turvinani 1, Älkää viekö vehkasuolle 1.
Nimen kirjoitusasut runojen määrineen: lemminkäisen 133, lemminkäinen 122, lemminkäistä 105, lemminkäini 56, lemmingäistä 49, lemmingäine 39, ahti 37, lemminkäine 34, lemmingäisen 30, ahin 29, kauko 28, kaukomieli 26, lemmingäinen 23, kaukomielen 21, lemmingäin 20, lemminkäin 19, kaukomieltä 15, lemmingäizen 11, lemmingäne 9, lemmingäsen 9, soarelaisen 9, kaukamoi 7, leminkäinen 7, lemmingästä 7, ahilla 6, kaukamoin 6, lemmin 6, lemmingäini 6, soarelaini 6, kaukamoinen 5, lemmingäist 5, lemmingöine 5, lemminkäne 5, saarelainen 5, lemmingäizem 4, lemminkäisem 4, lemminkäsen 4, ahto 3, lemingäisen 3, leminkäisen 3, leminkäistä 3, lemmingän 3, lemminkänen 3, saarelaisen 3, ahill 2, ahtia 2, ahtie 2, ahtin 2, kaukamoine 2, kaukamoini 2, kaukamoisen 2, kaukomiehen 2, kaukomiestä 2, lemingäistä 2, lemmingin 2, lemmingäzen 2, lemmingöini 2, lemmingöistä 2, lemmingöizen 2, lemmink 2, lemminkaisen 2, lemminkäist 2, lemmmkäinen 2, saarelaista 2, soarelaine 2, suarelaisen 2, ahtip 1, ahtipa 1, ahtisaarella 1, ahtiseni 1, kaukamieli 1, kaukamieltä 1, kaukamo 1, kaukomie 1, kaukomiel 1, kaukomies 1, kaukomiese 1, kaukomoini 1, lemingäinen 1, leminkine 1, leminkäiselle 1, lemmengäine 1, lemmengäinen 1, lemmengäisen 1, lemmengäistä 1, lemmenkäine 1, lemmenkäisen 1, lemmenkäizen 1, lemmenkäsell 1, lemmingaisin 1, lemmingini 1, lemmingisen 1, lemmingkaisen 1, lemmingkäinen 1, lemmingoin 1, lemmingoine 1, lemmingoista 1, lemmingäi 1, lemmingäinj 1, lemmingäise 1, lemmingäisellä 1, lemmingäisty 1, lemmingällä 1, lemmingämen 1, lemmingäs 1, lemmingäsellä 1, lemmingästy 1, lemmingäzel 1, lemmingäzellä 1, lemmingöin 1, lemminkaine 1, lemminkaista 1, lemminki 1, lemminkinen 1, lemminkise 1, lemminkä 1, lemminkäinij 1, lemminkäinje 1, lemminkäinki 1, lemminkäirien 1, lemminkäiselle 1, lemminkäisellä 1, lemminkäisn 1, lemminkäista 1, lemminkäizellä 1, lemminkäizem 1, lemminkäizen 1, lemminkällä 1, lemminkäni 1, lemminkäsell 1, lemminkästä 1, lemminkääjuen 1, lemminkäällä 1, lemminkäänji 1, lemmmgäine 1, lemmmkäini 1, saarelaini 1, soarelaista 1, suarelainen 1.
Laskematta on jätetty toimittajan muokkaamat tai kokoamat tekstit, varhaisten tutkijoiden kirjoissa ja papereissa lainatut säkeet, varhaisten antologioiden tekstit, runot, joiden kansanomaisuutta arkiston toimittajat epäilivät, itse sepitetyt runot sekä Kalevalasta tai muusta painetusta lähteestä opitut tekstit: JR 03363, JR 03367, JR 03371, JR 03835, JR 04144, JR 04146, JR 04273, JR 21812, JR 29192, JR 29500, JR 38533, JR 39444, JR 39446, JR 50640, JR 80696, JR 81582, JR 85491, JR 85503, JR 85509, JR 85584, JR 85597, SKVR VII1 781 d, SKVR VII3 loitsut 1110, SKVR VII3 loitsut 210, SKVR XII1 79, SKVR XV 67, SKVR XV 73.
Toiseen kertaan laskematta: 56 tekstiä, jotka toistavat muualla kokoelmissa olevaa muistiinpanoa (puhtaaksikirjoitukset, jäljennökset toisen kerääjän papereissa, erikseen painetut katkelmat).
Laskematta on jätetty myös virolaiset runot, joissa mainitaan Lemmingi, toisten tarinoiden samanniminen hahmo: E 12094/5 (8), E 45728/30 (36), E 48278 (3), E 56113/4 (20), EÜS VIII 1971/2 (238), H II 40, 661 (1), H III 10, 431/3 (1).
Tietoa tästä sivusta
Tällä sivulla on otettu huomioon runot, joissa Lemminkäinen, Ahti Saarelainen tai Kaukomieli mainitaan missä tahansa kirjoitusasussa. Kukin runo on laskettu kerran, mainitaanpa nimi siinä kuinka monesti tahansa. Luvut kertovat, monessako runossa nimi mainitaan, eivät sitä, monessako runossa on kyse hahmosta.
Mukana ovat RunoVersen kansanrunot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR- ja JR-kokoelmista sekä Viron kansanrunousarkistosta (ERAB). Pois on jätetty kirjalliset tekstit: Lönnrotin Kalevala ja sen aiemmat laitokset, Kanteletar ja muut KR-korpuksen teokset. Pois on jätetty myös runot, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, sekä tekstit, jotka luettaessa osoittautuivat toimittajan muokkaamiksi tai kokoamiksi, varhaisten tutkijoiden kirjoissa ja papereissa lainatuiksi säkeiksi, varhaisten antologioiden teksteiksi, runoiksi, joiden kansanomaisuutta arkiston toimittajat epäilivät, itse sepitetyiksi tai painetusta opituiksi tai jotka seuraavat painettua Kalevalaa säe säkeeltä; ne luetellaan kohdassa Luvut. Varhainen painettu teksti, joka on laulun ainoa säilynyt muistiinpano, on laskettu mukaan, samoin runot, joissa arkiston toimittajat näkivät vain osittaista kirjallista vaikutusta. Jos kokoelmissa on sama muistiinpano kahdesti – puhtaaksikirjoituksena, jäljennöksenä toisen kerääjän papereissa tai erikseen painettuna katkelmana –, se lasketaan vain kerran.
Nimen jokainen kirjoitusasu on luokiteltu. Kirjoitusasut, jotka voivat olla vain nimi, on laskettu sellaisinaan. Kirjoitusasut, jotka ovat myös tavallisia sanoja tai muita nimiä (esimerkiksi aino ’ainoa’ tai Ahti, joka on myös vedenjumalan nimi), on ratkaistu säe säkeeltä, kukin säe omassa runossaan luettuna. Luokittelun ja säkeittäiset ratkaisut teki tekoälymalli Claude Opus 5.5.
Paikkakunnat ovat ne, jotka arkiston muistiinpanoihin on merkitty: yleensä paikka, jossa runo merkittiin muistiin, joidenkin runojen kohdalla laulajan kotipitäjä. Katkoviivainen ympyrä merkitsee seutua, josta tarkempaa paikkaa ei ole ilmoitettu. Kahdelle paikkakunnalle merkitty runo on laskettu kummankin kohdalle.
Runot ovat ne Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan runot, joissa hahmo mainitaan. Kunkin runon kohdalla ovat Lönnrotin oman tiivistelmän ne jaksot, joissa hahmo mainitaan (tai koko tiivistelmä, jos hahmoa ei siinä mainita), Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan.