Ilmarinen Kalevalassa ja kansanrunoissa

Kalevalassa
Ilmarinen on seppä, jonka Väinämöinen lähettää vastoin tämän tahtoa Pohjolaan ansaitsemaan Pohjan neidon takomalla sammon; Ilmarinen takoo sammon, mutta neito sanoo, ettei vielä ole valmis lähtemään kotoaan (runot 7 ja 10). Myöhemmin neito valitsee hänet Väinämöisen sijaan, ja neidon neuvoilla Ilmarinen kyntää kyisen pellon, saa Tuonen karhun ja Manalan suden ja pyytää Tuonelan joesta suunnattoman suuren hauen (runot 18–19). Hänen emäntänsä panee Kullervon paimeneen ja leipoo kiven tämän eväsleipään, ja Kullervon kotiin ajamat sudet ja karhut surmaavat emännän (runot 32–33); Ilmarinen takoo itselleen morsiamen kullasta ja hopeasta, mutta morsian pysyy kylmänä (37. runo), ja laulaa ensimmäisen vaimonsa nuoremman sisaren lokiksi (38. runo). Hän purjehtii Väinämöisen ja Lemminkäisen kanssa noutamaan sampoa (39. runo); lopulta hän takoo uuden kuun ja auringon, jotka eivät ala paistaa, ja sitten välineet, joilla vuori kiskotaan auki, sillä Pohjolan emäntä on kätkenyt oikean kuun ja auringon sen sisään (49. runo).
Kirjoittanut RunoVerselle tekoälymalli Claude Opus 5.5 Lönnrotin runotiivistelmien pohjalta.
Kansanrunoissa
Arkistojen kokoelmissa Ilmarisen mainitsee 736 runoa. Muistiinpanojen mukaan niitä on eniten Vienasta, sitten Laatokan Karjalasta, Inkeristä (sen kolme aluetta yhteensä), Pohjois-Karjalasta ja Aunuksesta. Noin puolet Inkerin runoista mainitsee hänet vain säkeessä, jossa hän iskee tulta (”iski tulta ismaroinen” ja vastaavat muodot), ennen kaikkea tulen synnyssä ja kalojen valituksissa. Laulutyypeistä yleisimpiä ovat kultaneito, tulen ja raudan synty sekä raudan ja tulen sanat; niiden jälkeen tulevat laivaretki, sammon ryöstö ja Hiidestä kosinta.
Nämä säkeet Lönnrotin Kalevalassa
Kalevala, 1849, 37. runo, säkeet 57–60
Kansanruno: SKVR I1 549, Uhtua, 1872
Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan 37. runossa on samankaltaisia säkeitä; merkityt sanat ovat kummassakin tekstissä, osa eri muodossa. Tämä kansanruno kirjoitettiin muistiin vuonna 1872, Kalevalan ilmestymisen jälkeen.
Vertaa rinnakkain · Avaa kansanruno lukunäkymässä · Lue 37. runo lukunäkymässä
Säkeitä kansanrunoista
Yksi säe kultakin kymmeneltä paikkakunnalta, joilta on eniten runoja, paikkakunnan varhaisimmasta tarkasti ajoitetusta muistiinpanosta. Nimi on korostettu.
- Siitä seppo Ilmarinen — SKVR I1 63 a), Vuokkiniemi, 1821
- Olkoon seppo Ilmorinen; — SKVR VII1 102, Suojärvi, 1845
- Virkki seppo Ilmarinen: — SKVR VII1 434, Ilomantsi, 1845
- "Oi sinä seppo Ilmarinen, — SKVR VII1 380, Suistamo, 1845
- Iski tulta ismerolla, — SKVR III3 3836, Narvusi, 1858
- Tuo oli seppo Ilmarinen — SKVR I1 449, Kontokki, 1820
- Itse Ilmarin isäntä, — SKVR V1 352, Lempaala, 1847
- "Oi sie seppo Ilmarinen, — SKVR I1 105, Uhtua, 1834
- Se oli seppo Ilmarinen, — SKVR I4 130, Kiimaisjärvi, 1839
- Itse Ismaro pelästyi. — SKVR III3 4033, Soikkola, 1858
Runojen paikkakunnat arkiston muistiinpanojen mukaan
Runot, joissa mainitaan Ilmarinen, arkiston muistiinpanoissa annettujen paikkakuntien mukaan.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi, Suojärvi, Ilomantsi, Suistamo, Narvusi, Kontokki, Lempaala, Uhtua.
Kartan ulkopuolelle jäävät: Brandval, Södra Finnskoga, Östmark.
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki kartan paikkakunnat
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi
- Suojärvi
- Ilomantsi
- Suistamo
- Narvusi
- Kontokki
- Lempaala
- Uhtua
- Kiimaisjärvi
- Soikkola
- Kaprio
- Tulemajärvi
- Jyskyjärvi
- Korpiselkä
- Iisalmi
- Pistojärvi
- Porajärvi
- Suomussalmi
- Pohjois-Pohjanmaa (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Repola
- Säämäjärvi
- Kitee
- Impilahti
- Salmi
- Etelä-Savo (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kaavi
- Pielisjärvi
- Sakkola
3–6 runoa
- Metsäpirtti
- Pohjois-Savo (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Tyrö
- Vieljärvi
- Juva
- Kainuu (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kestilä
- Kesälahti
- Pieksämäki
- Tohmajärvi
- Viena (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Joroinen
- Kiestinki
- Kontiolahti
- Serepetta
- Sotkamo
- Venjoki
- Hyrynsalmi
- Kivijärvi
- Kuusamo
- Liissilä
- Nilsiä
- Pyhäjärvi
- Rautu
- Soanlahti
- Sortavala
- Toksova
- Vuole
1–2 runoa
- Brandval
- Eno
- Hankasalmi
- Kerimäki
- Kiihtelysvaara
- Kinnula
- Kuhmoinen
- Kuusjärvi
- Kärsämäki
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Laukaa
- Liperi
- Moloskovitsa
- Nurmes
- Paltamo
- Pielavesi
- Rautalampi
- Rautavaara
- Säyneinen
- Vihanti
- Etelä-Karjala (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Haapavesi
- Hausjärvi
- Heinävesi
- Jaakkima
- Janakkala
- Junosuvanto
- Juuka
- Jäppilä
- Kangaslampi
- Kangasniemi
- Kaukola
- Keltto
- Kemijärvi
- Kiuruvesi
- Kuopio mlk
- Lapinlahti
- Lehtimäki
- Muolaa
- Muuruvesi
- Oulanka
- Oulu
- Paavola
- Parikkala
- Piippola
- Pohjois-Karjala (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pori
- Pulkkila
- Rautjärvi
- Ruskeala
- Rääkkylä
- Rääpyvä
- Saarijärvi
- Savitaipale
- Savonranta
- Simo
- Skuoritsa
- Sulkava
- Suomenniemi
- Suonenjoki
- Säkkijärvi
- Säräisniemi
- Södra Finnskoga
- Tuulos
- Tuusula
- Tyrvää
- Utajärvi
- Uukuniemi
- Uusikirkko Vpl.
- Viitasaari
- Ylikiiminki
- Östmark
Nimi laulajien suussa
Nimen muodot, jotka kerääjät kirjoittivat muistiin laulajilta, kukin vähintään kolmessa runossa. Pelkästään kirjoitusasultaan eroavat muodot on yhdistetty, ja sijapäätteiset muodot, kuten Ilmarisen, on jätetty pois. Kunkin muodon alla on runojen määrä ja alue, jolta yli puolet niistä on merkitty muistiin.
Lisää Kalevala-aiheista taidetta

Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen tulo Pohjolaan 42. runo · Säkeet 1–58Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen tulo Pohjolaan. Joseph Alanen, ajoittamaton. Lue kohtaus: Kolme sankaria saapuu Pohjolaan, 42. runo, säkeet 1–58 
Sammon ryöstö 42. runo · Säkeet 65–164Sammon ryöstö. Akseli Gallen-Kallela, 1905. Lue kohtaus: Sankarit saavat sammon kivimäestä ulos, 42. runo, säkeet 65–164 
Sammon puolustus 43. runo · Säkeet 23–258Sammon puolustus. Akseli Gallen-Kallela, 1895. Lue kohtaus: Pohjolan emäntä hyökkää merellä sammon ryöstäjien kimppuun, 43. runo, säkeet 23–258
Laulutyypit (SKVR- ja ERAB-runot; JR-muistiinpanoissa tyyppiä ei ole)
Kultaneito, Tulen synty, Raudan synty, Raudan sanat, Tulen sanat, Laivaretki, Sammon ryöstö, Hiidestä kosinta, Kanteleen soitto, Kanteleen synty, Sammon taonta, Kilpakosinta
Koko luettelo runojen määrineen on kohdassa Luvut.
Runot, joissa Ilmarinen esiintyy
- 7. runo
Wäinämöinen lupa'aa kotiin päästyänsä lähettää seppo Ilmarisen sampoa takomaan, ja saapi Pohjolan emännältä reen sekä hevoisen kotimaille lähteäksensä.
- 9. runo
Wäinämöinen kertoo ukolle raudan synnyn. Ukko herja'aa rautaa ja lukee verensulku-sanat; veri salpautuu. Ukko laittaa poikansa voiteen tekoon, voitelee ja sitoo haavan; Wäinämöinen paranee ja kiittää Jumalaa avun saannista.
- 10. runo
Wäinämöinen tulee kotia ja kehoittaa Ilmarista lähtemään Pohjan neittä kosimaan, jonka olisi sammon takomalla ansaitseva. Ilmarinen ei lupa'a sinä ilmoisna ikänä Pohjolaan lähteä, jonka tähden Wäinämöinen täytyy muulla mahdillansa laittaa hänen vastoin tahtoansa matkaan. Ilmarinen tulee Pohjolaan, otetaan hyvästi vastaan ja laitetaan sammon taontaan. Ilmarinen takoo sammon ja Pohjolan emäntä saattaa sen Pohjolan kivimäkeen. Ilmarinen pyytää neittä työnsä palkaksi; neiti teeskelee esteitä ja sanoo ei vielä kodistansa joutavansa. Ilmarinen saapi purren, pala'aa kotiinsa ja kertoo Wäinämöiselle jo sammon Pohjolaan takoneensa.
- 15. runo
Muutamana päivänä alkaa harjasta Lemminkäisen kodissa verta tippua, josta äiti heti arva’aa, jo surman pojallensa tulleen, rientää Pohjolaan ja kysyy Pohjolan emännältä, kunne oli Lemminkäisen saattanut. Pohjolan emäntä toki viimein sanoo, kuille töille oli laittanut, ja päivä antaa aivan tarkan tiedon Lemminkäisen surmasta. Lemminkäisen äiti lähtee pitkä harava kädessä Tuonen kosken alle, haravoipi vettä, kunnes saapi kaikki palaset poikansa ruumiista kokoon, sovittaa ne yhteen ja laittaa niistä lukuin ja voidetten avulla Lemminkäisen entisellensä. Lemminkäinen virottuansa kertoo, miten oli Tuonelan joella surmattu ja lähtee äitinsä kanssa kotia.
- 17. runo
Wäinämöinen lähtee Antero Wipuselta sanoja saamaan ja herättää Wipusen pitkästä unestansa maan alla. Wipunen nielee Wäinämöisen ja Wäinämöinen rupeaa häntä kovasti vatsassa vaivaamaan. Wipunen luulee jo, minkä kohtauksen lienee luullutki, vatsaansa saaneen, kokee sitä monilla lu'uilla, loihduilla, manauksilla ja pelotuksilla vapaaksi päästä, mutta Wäinämöinen uhka'aa ei ennen lähtevänsä, kun saisi Wipuselta kaivatut veneentekosanansa. Wipunen laulaa ilmi kaiken tietonsa Wäinämöiselle, joka nyt lähtee vatsasta ylös, pala'aa vene-tehtaillensa ja päättää veneenvalmistustyönsä.
- 18. runo
Ilmarisen sisar näkee ja puhuttelee häntä rannalta, saapi tiedon hänen matkastansa ja rientää veljellensä ilmoittamaan, Pohjolassa muinen ansaitun morsiamensa jo vaarassa olevan. Ilmarinen valmistaikse ja rientaa hänki hevoisella rantaa myöten Pohjolaan. Tytär itse lupa'aa mennä sammon takojalle Ilmariselle, ja vasta'aa Wäinämöiselle, joka jo oli ennättänyt tupaan, ei huolivansa hänestä.
- 19. runo
Ilmarinen tulee Pohjolan tupaan, kysyy tytärtä ja määrätään vaarallisille ansiotöille. Pohjolan emäntä lupa'aa ja kihla'aa tyttärensä Ilmariselle.
- 22. runo
Morsianta valmistetaan lähtemään ja muistutetaan niin entisistä, kuin tulevista päivistänsä. Morsian tulee huolelle. Morsianta itketetään. Morsian itkee. Morsianta lohdutellaan.
- 24. runo
Ilmarinen koppa'aa morsiamen rekeensä, lähtee matkaan ja tulee kolmannen päivän ehtoolla kotiinsa.
- 25. runo
Sulho, morsian ja saattoväki vastaan otetaan Ilmarisen kodissa.
- 30. runo
Lemminkäinen lähtee entisen sotatoverinsa, Tieran, kanssa Pohjolaa sotimaan. Pohjolan emäntä laittaa kovan pakkasen vastaan, joka jäätää heidän laivansa mereen, ja olisi vähällä kylmänyt itse laivan urootkin, ellei Lemminkäinen olisi saanut häntä tehokkailla Iu’uilla ja manauksilla luopumaan. Lemminkäinen toverinensa astuu jäätä myöten rannalle, kiertää kauan surkeassa tilassa korpia, kunnes viimein pääsee kotitiloillensa.
- 31. runo
Suuremmaksi kasvettuansa turmelee Kullervo kaikki työnsä ja Untamo tuskissansa myöpi hänen Ilmariselle orjaksi.
- 32. runo
Ilmarisen emäntä panee Kullervon paimeneen ja leipoo ilkoisillansa kiven hänelle eväskakkuun.
- 33. runo
Kullervo paimenessa ollen ottaa iltapuolella leivän laukustansa, alkaa leikata ja turmelee veitsensä pahanpäiväikseksi, joka käypi häntä sen kovemmin sydämelle, kun veisti oli ainoa su’ultansa jäänyt muistokalu. Miettii kostoa emännälle, ajaa karjan suohon, kokoaa lauman susia ja karhuja, jotka illalla ajaa kotiin. Emäntä lypsylle mennessä revitään ja surmataan pedoilta.
- 34. runo
Kullervo pötkii pakoon Ilmarisesta, kävelee surullisena korvessa ja saapi viidan eukolta tietää, isän, äitin, veljen ja sisaren hänellä vielä elossa olevan.
- 37. runo
Ilmarinen itkee kauan kuollutta naistansa, takoo sitte kullasta ja hopeasta uuden naisen itsellensä, jonka suurella työllä ja vaivalla saapi henkeä vailla valmiiksi. Hylkä'ää kultaisen morsiamensa Wäinämöiselle, joka ei kuitenkaan huoli siitä, vaan käskee Ilmarisen sen muiksi tarpeiksi takomaan, eli semmoisena, kun oli, muille maille viemään kullan haluajille kosioille.
- 38. runo
Ilmarinen lähtee Pohjolaan entisen naisensa nuorempaa sisarta kosimaan, saapi siellä pahoja herjasanoja vastaukseksi, suuttuu siitä, ryöstää tyttären ja lähtee kotiin päin. Matkallaki herja'aa neiti Ilmarista ja pahoittaa hänen mielensä siksi, että Ilmarinen viimein sydämmyksissään laulaa hänen lokiksi.
- 39. runo
Wäinämöinen kehoittaa Ilmarista lähtemään kanssansa sampoa Pohjolasta saamaan, johon tuumaan Ilmarinen suostuu, ja uroot lähtevät veneellä matkaan.
- 40. runo
Sampomatkalaiset tulevat koskelle ja kosken alla tarttuu vene ison hauin selälle. Hauki tapetaan, pääpuoli saadaan veneesen, keitetään ja murkinoidaan. Wäinämöinen tekee hauin leukaluusta kanteleen, jota moniki yrittää, ei yksikään osaa soittaa.
- 42. runo
Uroot tulevat Pohjolaan ja Wäinämöinen sanoo heidän sammon jaolle tulleen; jos hyvällä eivät saisi puolta, veisivät kaiken väkisellä. Pohjolan emäntä ei mieli hyvällä eikä väkisellä antaa, ja kokoaa Pohjolan väen vastusta tekemään. Wäinämöinen ottaa kanteleen, alkaa soittaa ja nukuttaa soitollansa koko Pohjolan väen; käypi sitte toveriensa kanssa sampoa katsomaan; saavat sen kivimäestä ulos ja vievät veneesensä. Lähtevät sampo veneessä Pohjolasta ja kulkevat onnellisesti kotiin päin. Kolmannella päivällä hava’aa Pohjolan emäntä unesta, ja nähtyänsä sammon viedyksi, laittaa sakean sumun, ison tuulen ja muita vastuksia pidättämään sammon viejiä, kunnes ennättäisi jälkeen; myrskyssä häviää Wäinämöiseltä uusi kanteleensa mereen.
- 43. runo
Pohjolan emäntä varustaa sotapurren ja lähtee sammonviejiä jälestä ajamaan. Kun sitte yllättää, nousee tappelo merellä Pohjolan ja Kalevalan välillä, jossa jälkimäiset saavat voiton. Kuitenkin onnistuu Pohjolan emännälle saada sampo veneestä mereen, jossa särkyy ja menee palasiksi. Suuremmat palaset vaipuvat veteen meren tavaroiksi, pienempiä ajoi aalto rantaan, josta Wäinämöinen ihastuu ja toivoo jo niistäkin alun uudelle onnelle saavansa. Pohjolan emäntä uhka'aa kaiken menestyksen Kalevalasta hävittää, jota uhkausta Wäinämöinen ei sano pelkäävänsä. Pahoilla mielin valtansa häviännästä pala'aa Pohjolan emäntä, eikä saa, kun tyhjän kannen, koko sammosta Pohjolaan. Wäinämöinen kerä'ää tarkkaan sammon muruset rannalta, laittaa ne kasvamaan ja toivottaa ikuisiksi ajoiksi onnea.
- 44. runo
Wäinämöinen lähtee kadonnutta kantelettansa merestä etsimään, jota ei kuitenkaan enää saa käsiinsä. Tekee sitte koivusta ihan uuden kanteleen, jolla taasen soittaa ja ihastuttaa kaikki, mitä luonnossa löytyy.
- 46. runo
Pohjolan emäntä nostaa karhun Kalevalan karjoja menettämään. Wäinämöinen kaataa karhun, josta sitte pidetään tavanmukaiset, juhlalliset pidot Kalevalassa. Wäinämöinen laulaa, soittaa kantelettansa ja toivottaa tuleviksikin ajoiksi samaa riemullista elämää Kalevalaan.
- 47. runo
Tuli putoaa maalle ja Wäinämöinen Ilmarisen kanssa lähtee sitä etsimään. Wäinämöinen ja Ilmarinen lähtevät niinisellä nuotalla kalaa pyytämään, jota sillä eivät saa.
- 48. runo
Tuli löydetään kalan vatsasta, vaan karka'aa taas äkkiä pois ja polttaa pahasti Ilmarisen poskia ja käsiä. Ilmarinen paranee tulen vioista.
- 49. runo
Ilmarinen takoo uuden kuun ja auringon, mutta ei saa niitä valaisemaan. Pala'aa kotia aseita taottamaan, joilla kiskoisi vuoren auki. Ilmarisen niitä takoessa pelkä'ää Pohjolan emäntä itsellensäki pahoin käyvän, ja laskee kuun ja auringon vuoresta.
Luvut
Runoja, joissa mainitaan Ilmarinen: 736.
Kokoelmittain: SKVR 606; JR 130.
Alueet runojen määrineen (alueella on jokainen sen paikkakunnilta peräisin oleva runo laskettu kerran): Viena 171, Laatokan Karjala (Raja-Karjala) 117, Pohjois-Karjala 103, Aunus 72, Länsi-Inkeri 44, Keski-Inkeri 34, Etelä-Savo 31, Kainuu 29, Itä- ja Pohjois-Inkeri 28, Pohjois-Savo 27, Pohjois-Pohjanmaa 25, Etelä-Karjala 24, Keski-Suomi 13, Häme 4, Metsäsuomalaisten alue 4, Peräpohjola 2, Satakunta 2, Etelä-Pohjanmaa 1, Länsipohja 1, Uusimaa 1.
Kartalla olevat paikkakunnat runojen määrineen (kahdelle paikkakunnalle merkitty runo on laskettu kummankin kohdalle): Vuokkiniemi 94, Suojärvi 50, Ilomantsi 49, Suistamo 29, Narvusi 28, Kontokki 24, Lempaala 20, Uhtua 20, Kiimaisjärvi 19, Soikkola 16, Kaprio 14, Tulemajärvi 14, Jyskyjärvi 12, Korpiselkä 12, Iisalmi 11, Pistojärvi 11, Porajärvi 11, Suomussalmi 11, Pohjois-Pohjanmaa 10, Repola 10, Säämäjärvi 10, Kitee 9, Impilahti 8, Salmi 8, Etelä-Savo 7, Kaavi 7, Pielisjärvi 7, Sakkola 7, Metsäpirtti 6, Pohjois-Savo 6, Tyrö 6, Vieljärvi 6, Juva 5, Kainuu 5, Kestilä 5, Kesälahti 5, Pieksämäki 5, Tohmajärvi 5, Viena 5, Joroinen 4, Kiestinki 4, Kontiolahti 4, Serepetta 4, Sotkamo 4, Venjoki 4, Hyrynsalmi 3, Kivijärvi 3, Kuusamo 3, Liissilä 3, Nilsiä 3, Pyhäjärvi 3, Rautu 3, Soanlahti 3, Sortavala 3, Toksova 3, Vuole 3, Brandval 2, Eno 2, Hankasalmi 2, Kerimäki 2, Kiihtelysvaara 2, Kinnula 2, Kuhmoinen 2, Kuusjärvi 2, Kärsämäki 2, Laatokan Karjala (Raja-Karjala) 2, Laukaa 2, Liperi 2, Moloskovitsa 2, Nurmes 2, Paltamo 2, Pielavesi 2, Rautalampi 2, Rautavaara 2, Säyneinen 2, Vihanti 2, Etelä-Karjala 1, Haapavesi 1, Hausjärvi 1, Heinävesi 1, Jaakkima 1, Janakkala 1, Junosuvanto 1, Juuka 1, Jäppilä 1, Kangaslampi 1, Kangasniemi 1, Kaukola 1, Keltto 1, Kemijärvi 1, Kiuruvesi 1, Kuopio mlk 1, Lapinlahti 1, Lehtimäki 1, Muolaa 1, Muuruvesi 1, Oulanka 1, Oulu 1, Paavola 1, Parikkala 1, Piippola 1, Pohjois-Karjala 1, Pori 1, Pulkkila 1, Rautjärvi 1, Ruskeala 1, Rääkkylä 1, Rääpyvä 1, Saarijärvi 1, Savitaipale 1, Savonranta 1, Simo 1, Skuoritsa 1, Sulkava 1, Suomenniemi 1, Suonenjoki 1, Säkkijärvi 1, Säräisniemi 1, Södra Finnskoga 1, Tuulos 1, Tuusula 1, Tyrvää 1, Utajärvi 1, Uukuniemi 1, Uusikirkko Vpl. 1, Viitasaari 1, Ylikiiminki 1, Östmark 1.
Runoja, joiden muistiinpanossa ei ole kartalle merkittävää paikkaa: 4.
Niiltä kymmeneltä paikkakunnalta, joilta on eniten runoja, on 349 kartalle merkitystä 732 runosta (48 %).
Laulutyyppiä vailla olevia SKVR- ja ERAB-runoja: 2 kaikkiaan 606 runosta (0 %).
Laulutyypit runojen määrineen: Kultaneito 102, Tulen synty 95, Raudan synty 93, Raudan sanat 89, Tulen sanat 74, Laivaretki 62, Sammon ryöstö 62, Hiidestä kosinta 61, Kanteleen soitto 56, Kanteleen synty 56, Sammon taonta 55, Kilpakosinta 53, Väinämöisen ammunta 48, Verensulku 42, Maailmansyntyruno 40, Iro-neito 36, Veneenveisto 33, Taivaan taonta 27, Kalojen valituksia 22, Ilmarisen takominen 20, Polvenhaava 20, Vieraalle maalle joutunut 19, Vipusen virsi 19, Pistoksen synty 16, Pistos 16, Purren itku 15, Kilpalaulanta 14, Nurmen neito 14, Iivana Kojosenpoika 13, Lemminkäisen virsi 11, Kalevanpojan kosto 9, Iski tulta Ilmarinta 8, Inkerin virsi 7, Koskelta kosinta 7, Vellamon neidon onginta 7, Hiiden sepän kahlinta 6, Marjavirsi 6, Rutsa 6, Voiteen synty 6, Vuoresta veden synty 6, Avunpyyntö 5, Jänis neuvoi poikiansa 5, Kyynelten vierintä 5, Polin puulle pyörivälle 5, Tuonelassa käynti 5, Ylösnousemusvirsi 5, Ahdin ja Kyllikin runo 4, Ennen naidun naisen tappo 4, Herhiläisen tai mehiläisen synty 4, Hääväki varataan 4, Iso tammi 4, Kullasta saari 4, Laivassa surmattu veli 4, Laulajan alkusanoja 4, Meren neito, metsän sulho 4, Parempi on omalla maalla ropehesta vettä juoda 4, Saaren neidot 4, Saunanhakuvirsi 4, Taivaanvalojen kosinta 4, Vesi vanhin veljeksistä 4, Ilmarinen kengitti hevosta 3, Kullervon sotaanlähtö 3, Lapsenetsintävirsi 3, Saaresta kosinta 3, Tuuterin tuhmat miehet 3, Annikaisen virsi 2, Aukaisen sanaisen arkun 2, Erilaisia parannusloitsuja 2, Hiiden hirven hiihdäntä 2, Ihmehevonen 2, Ihmetupa 2, Ihmisen synty 2, Iivanan virsi 2, Kalervo ja Untamo 2, Kehoitus laulamaan 2, Kiskoin kivestä tuohta 2, Kultapyörätammi 2, Käärmeen sanat 2, Käärmeen synty 2, Käärmetuoppi 2, Lapsen itkettäjä 2, Lauri Lappalainen 2, Lemmennostoloitsut 2, Mahtuuko vävy tupaan? 2, Mataleenan virsi 2, Mereen silta yksiöisistä vesoista 2, Muut naivat paremmat naiset 2, Neitoa kositaan eri paikkoihin 2, Oikein on otavat tehty 2, Oli meitä ennen paljon 2, Pilvilampi 2, Puun synty 2, Päivän päästö 2, Päänpesu porolla ja lipeällä 2, Sepäksi neuvottu 2, Suka mereen 2, Syöttäkää, juottakaa, viekää suojaan vävyn hevonen 2, Ulkoa runoja kuulin 2, Voiteen luku 2, Väinämöisen tuomio 2, Vävyn virsi 2, Ammus 1, Ampiaisen nostatus 1, Anna itkeä itikan 1, Ei ne laula kaikki lapset 1, En mä elä elotta, asu ilman ammatitta 1, Ennen metsä puita puuttuu 1, Haittan' on hako vesillä, köyhät eellä rikkahalla 1, Hammastauti 1, Hekon runo 1, Huorat huuhtoi huntujaan 1, Ilmanimmen kosinta 1, Iske tulta Ilmarinen 1, Iso hauki 1, Isälle ja vieraalle jauhaminen, soutaminen 1, Jaakko Pontus 1, Joka puu puree, joka sammakko sanoo 1, Kaatumatauti 1, Kateen sanat 1, Kateita ja noitia vastaan 1, Kaukamoisen virsi 1, Keihään synty 1, Kerskaukset ja varaukset 1, Kommilta kosinta 1, Korpin synty 1, Koskea laskiessa 1, Kukku siulla, kukku miulla 1, Kun ei jäät jänistä kanna 1, Käärmeen pureman parantaminen eläimestä 1, Lapista, Turjan maalta, lintu, yksi siipi vettä viisti 1, Laula, laula, kieli keito 1, Laulajan kerskauksia 1, Laulajan lopetussanoja 1, Laulajan palkka 1, Laulanta runolla työnä - kukunta käellä 1, Lunastettava neito 1, Lupa koiran luuta purra, hirven hankia hypätä 1, Löylyn luku 1, Marketan runo 1, Meren kosijat 1, Metsien lunastaja Ismaroinen 1, Metsälle lähtiessä 1, Miehen kolme pahaa 1, Miekan tai keihään kuvaus 1, Miksi on utuinen ilma 1, Minäpä luotan Luojahani 1, Mitä istut isännän poika 1, Niukahduksen historiola 1, Niukahdus 1, Noidannuolten synty 1, Nuotan synty 1, Näin ennen eukko, isä lauloi 1, Olin orjana Virossa 1, Oluen synty 1, Oluen uhkaus 1, Oreskan Ievan vaatteet 1, Paimenen virsi 1, Paise 1, Paiseen synty 1, Pakkasen sanat 1, Pakkasen synty 1, Puun sanat 1, Päivänmakaajaksi pilatun lehmän parantaminen 1, Rikkaan raha kuluu, köyhän raiskan pää menee 1, Rikoilla kuuntelija 1, Sian synty 1, Sota Narvan tienoilla 1, Souda laiva Suomeen 1, Syntymistään sureva 1, Syöpä 1, Syövän synty 1, Sämpsä Pellervoinen 1, Tartunta 1, Tautien synty 1, Torajoelle riitelemään 1, Tule tehdyille teloille 1, Tuli ukko Turjan maalta 1, Tuon ilon tullessani 1, Tuonelta kosinta 1, Tuulen nosto 1, Täss on vanha virrenseppä 1, Ukko ruski, taivas paukku minun hoikan huoliani 1, Ukkosen sanat 1, Ukonilmalla 1, Varjele, vakaini Luoja 1, Venepuun etsintä 1, Vesitiellä viipynyt 1, Virret vilussa - pahassa paikassa 1, Väinämöisen kielto 1.
Nimen kirjoitusasut runojen määrineen: ilmarinen 271, ilmarisen 75, ilmolline 56, ilmollini 45, ilmarin 42, ilmollinen 42, ilmarinta 31, ilmorini 29, ilmorinen 23, ilmorisen 21, ilmarine 18, ismaroi 17, ilimarinen 16, ilmari 16, ilmarini 16, ismaroin 16, ilmorine 11, ilmollisen 10, ilmorin 9, ismaro 8, ismarolla 7, ilmariselle 6, ismaroinen 6, ilmarille 5, ismaroine 5, illmarinen 4, ilmallisen 4, ilmarisella 4, ilmaroinen 4, ilemarinen 3, ilmalline 3, ilmarista 3, ilmaroi 3, ilmoline 3, ilmoriine 3, ilimar 2, ilimarin 2, ilmahinen 2, ilmallinen 2, ilmallizele 2, ilmallizen 2, ilmaria 2, ilmarinnan 2, ilmaro 2, ilmollisel 2, ilmollizel 2, ilmori 2, ilmoriini 2, ilmorisella 2, ilmoriselle 2, ismaroille 2, ismarolle 2, ilemar 1, ilemarisen 1, ilimarim 1, ilimarisen 1, illmarin 1, illmori 1, ilmahisen 1, ilmalizele 1, ilmalizen 1, ilmallizel 1, ilmarainen 1, ilmareselle 1, ilmariis 1, ilmarilla 1, ilmarim 1, ilmarinisosen 1, ilmarinki 1, ilmarinne 1, ilmariseii 1, ilmarizen 1, ilmaroin 1, ilmaroisen 1, ilmaroita 1, ilmarunen 1, ilmeroine 1, ilmeröinen 1, ilmeröllä 1, ilmeröönen 1, ilmolinen 1, ilmolisen 1, ilmolizen 1, ilmolliin 1, ilmollin 1, ilmollinego 1, ilmollinigo 1, ilmollinj 1, ilmollinji 1, ilmollisell 1, ilmolliselle 1, ilmollizen 1, ilmoran 1, ilmorinnon 1, ilmorinta 1, ilmorisill 1, ilmorista 1, ilmorriini 1, ilmorrinnon 1, imaroinen 1, ismaroll 1, ismarolta 1, ismarone 1, ismaroni 1, ismerolla 1, izmaroi 1, izmaroine 1, izmarolla 1.
Laskematta on jätetty toimittajan muokkaamat tai kokoamat tekstit, varhaisten tutkijoiden kirjoissa ja papereissa lainatut säkeet, varhaisten antologioiden tekstit, runot, joiden kansanomaisuutta arkiston toimittajat epäilivät, itse sepitetyt runot sekä Kalevalasta tai muusta painetusta lähteestä opitut tekstit: EKmS 4° 3, 515/8 (1), EKmS 4° 5, 60 (142), H II 24, 281/2 (43), H II 26, 129 (21), H II 39, 523/44 (577), H III 22, 601/3, H, Mapp 1179, H, Mapp 31/6, JR 02316, JR 02471, JR 02556, JR 03086, JR 03371, JR 21812, JR 25002, JR 25029, JR 25115, JR 28268, JR 38413, JR 47299, JR 48206, JR 50822, JR 80696, JR 81714, JR 84531, JR 84532, JR 84545, JR 84602, JR 84627, JR 85375, JR 85401, JR 85466, JR 85491, JR 85509, SKVR VI2 liite III 4, SKVR XII1 4069, SKVR XII1 4071, SKVR XII1 4073, SKVR XII1 4196, SKVR XII1 4488, SKVR XII1 4492, SKVR XII1 4650, SKVR XII2 5239, SKVR XII2 5258, SKVR XII2 5259, SKVR XII2 6114, SKVR XII2 8010, SKVR XII2 8011, SKVR XII2 8013, SKVR XV 211, SKVR XV 231, SKVR XV 238, SKVR XV 248, SKVR XV 250, SKVR XV 316, SKVR XV 60, SKVR XV 65, SKVR XV 67, SKVR XV 69, SKVR XV 70.
Toiseen kertaan laskematta: 130 tekstiä, jotka toistavat muualla kokoelmissa olevaa muistiinpanoa (puhtaaksikirjoitukset, jäljennökset toisen kerääjän papereissa, erikseen painetut katkelmat).
Tietoa tästä sivusta
Tällä sivulla on otettu huomioon runot, joissa Ilmarinen mainitaan missä tahansa kirjoitusasussa. Kukin runo on laskettu kerran, mainitaanpa nimi siinä kuinka monesti tahansa. Luvut kertovat, monessako runossa nimi mainitaan, eivät sitä, monessako runossa on kyse hahmosta.
Mukana ovat RunoVersen kansanrunot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR- ja JR-kokoelmista sekä Viron kansanrunousarkistosta (ERAB). Pois on jätetty kirjalliset tekstit: Lönnrotin Kalevala ja sen aiemmat laitokset, Kanteletar ja muut KR-korpuksen teokset. Pois on jätetty myös runot, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, sekä tekstit, jotka luettaessa osoittautuivat toimittajan muokkaamiksi tai kokoamiksi, varhaisten tutkijoiden kirjoissa ja papereissa lainatuiksi säkeiksi, varhaisten antologioiden teksteiksi, runoiksi, joiden kansanomaisuutta arkiston toimittajat epäilivät, itse sepitetyiksi tai painetusta opituiksi tai jotka seuraavat painettua Kalevalaa säe säkeeltä; ne luetellaan kohdassa Luvut. Varhainen painettu teksti, joka on laulun ainoa säilynyt muistiinpano, on laskettu mukaan, samoin runot, joissa arkiston toimittajat näkivät vain osittaista kirjallista vaikutusta. Jos kokoelmissa on sama muistiinpano kahdesti – puhtaaksikirjoituksena, jäljennöksenä toisen kerääjän papereissa tai erikseen painettuna katkelmana –, se lasketaan vain kerran.
Nimen jokainen kirjoitusasu on luokiteltu. Kirjoitusasut, jotka voivat olla vain nimi, on laskettu sellaisinaan. Kirjoitusasut, jotka ovat myös tavallisia sanoja tai muita nimiä (esimerkiksi aino ’ainoa’ tai Ahti, joka on myös vedenjumalan nimi), on ratkaistu säe säkeeltä, kukin säe omassa runossaan luettuna. Luokittelun ja säkeittäiset ratkaisut teki tekoälymalli Claude Opus 5.5.
Paikkakunnat ovat ne, jotka arkiston muistiinpanoihin on merkitty: yleensä paikka, jossa runo merkittiin muistiin, joidenkin runojen kohdalla laulajan kotipitäjä. Katkoviivainen ympyrä merkitsee seutua, josta tarkempaa paikkaa ei ole ilmoitettu. Kahdelle paikkakunnalle merkitty runo on laskettu kummankin kohdalle.
Runot ovat ne Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan runot, joissa hahmo mainitaan. Kunkin runon kohdalla ovat Lönnrotin oman tiivistelmän ne jaksot, joissa hahmo mainitaan (tai koko tiivistelmä, jos hahmoa ei siinä mainita), Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan.