Kalevala, 32. runo
Kullervo, Kalervon poika
Kullervon tarina kerrotaan runoissa 31–36.
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–32 Ilmarisen emäntä panee Kullervon paimeneen ja leipoo ilkoisillansa kiven hänelle eväskakkuun.
- Säkeet 33–548 Emäntä laskee karjan tavallisten karjan ja otson lukujen lukemisella laitumelle.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Säkeet 1–32
Ilmarisen emäntä panee Kullervon paimeneen ja leipoo ilkoisillansa kiven hänelle eväskakkuun.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
SKVR I2 962. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 2 sinisukka äijön poika, Sinisukka Äiön poika. 3 hivus keltainen, korea, Hivus keltainen koria, 4 kengän kauto kaunokainen, Kengän kauto kaunokainen, 28 palaseksi paimenelle. Palaseksi paimenelle. SKVR XII1 122. — Pohjois-Pohjanmaa · 1822 · Zacharias Topelius
Kalevala Kansanruno 6 kysyi työtä iltasella Kysyi työtä iltaisella 10 nimi työlle pantakohon, Nimi työlle pantakohon. 31 "Ellös tätä ennen syökö "Ällös tätä ennen syökö, SKVR I2 986. — Uhtua · 1894 · K. Karjalainen
Kalevala Kansanruno 2 sinisukka äijön poika, Smisukka äijön poika, 4 kengän kauto kaunokainen, Kengän kauto kaunokaini. 19 Tuopa ilkoinen emäntä, Tuopa Pohjolan emäntä
Säkeet 33–548
Emäntä laskee karjan tavallisten karjan ja otson lukujen lukemisella laitumelle.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
SKVR I4 1424. — Uhtua · 1836 · J. Fr. Cajan
Kalevala Kansanruno 38 maion antajat aholle, Maion antajat aholla, 49 "Katso, kaunoinen Jumala, Katso, kaunonen Jumala, 52 kaitse kaikista pahoista, Katsoo kaikista pahoista, 57 niin katso katottomassa, Niin katso katottomassa, Lisää yhteisiä säkeitä (22)
Kalevala Kansanruno 60 eistyisi emännän vilja Vikoisi emännän vilja, 89 Mielikki, metsän miniä, Mielikki, metsän emäntä, 115 ylitse Jumalan tunnin, Ylitse Jumalan tunnin, 131 syöttele metisin syömin, Syöttele metisin syömin, 132 juottele metisin juomin! Juottele metisin juomin, 160 kut maion manalle vievät, Kut maion Manalle vievät, 162 lehmän tuoman toisialle; Lehmän tuoman Tuonelaan. 164 kut maion manalta saavat, Kut maion Manalta tuopi, 252 metsän tyttö tylleröinen, Metsän tyttö tyyperöinen, 262 somin sormin suorittele, Somin sormin suorittele 271 hete heiluva selällä, Jott' ois hete heiluva selällä, 317 Tehkämme sulat sovinnot, Tekkämä sulat sovinnot 339 En sua kiellä kiertämästä En mie kiellä kiertämästä, 340 enkä käymästä epeä; Enkä käymästä epeä, 341 kiellän kielen koskemasta, Kiellän kielin koskemasta, 371 "Anna rauha raavahille, Anna rauha roavahille, 425 Suven tullen, suon sulaen, Kesän tullen, suon sul⌈a⌉en, 440 päitse auvon autuahan. Yli auvon autuahan, 494 metsän hippa halliparta! Metsän ukko, halliparta, 525 Paina panta pihlajainen Pane panta pihlajainen 526 ympäri nenän nykerän! Ympäri nenän nykerän! 530 panta rautainen rakenna! Panta rautanen rakenna, SKVR I4 1397. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 55 "Kuin katsoit katollisessa, Kun katsoit katollisessa, 57 niin katso katottomassa, Nyt katso katottomassa, 77 minun viljan viitsijäksi, Minun viljan viitsintääh. 88 Tuometar, tytär Tapion, Tuurikki, tytär Tapion, Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 89 Mielikki, metsän miniä, Mielikki, metsän miniä, 115 ylitse Jumalan tunnin, Ylitse tahon Jumalan, 116 päitse aivon autuahan! Päitse auvon autuahan. 121 Puhu tuohon torvehesi, Puhu tuohon torveesi, 122 kumahuta kuuluhusi: Kumahuta kuuluhusi. 123 puhu kummut kukkahaksi, Puhu kummut kukkahaksi, 129 "Siitä syötä karjoani, Siitä syötä syölääksi, 243 Työnnä pisin piikojasi, Työnnä pitin piikojasi, 315 "Otsonen, metsän omena, Ohtonen, metsän omena, 325 "Kun sa kuulet kellon äänen Kun sie kuulet kellon äänen. 339 En sua kiellä kiertämästä En mie kiellä kiertämästä 340 enkä käymästä epeä; Enkä käymästä epeä, 347 kierten kellojen remua, Kierten kellojen remuja! 373 käyä karjan kaunihisti, Kamomatta karjan käyä, 393 visko viitahan vihasi, Metsään vihasi visko, 407 "Metsolan metinen amme Metsolan metinen amme 413 eikä syöen syömät puutu, Siit' ei syöen syömät puutu, 414 juoen juomiset vähene. Juoen juomiset vähene. SKVR VII5 loitsut 3850. — Ilomantsi · 1845 · A. E. Ahlqvist
Kalevala Kansanruno 88 Tuometar, tytär Tapion, Annikki, tytär Tapion, 103 vihoin tuulen tuulematta, vihan tuulen tuulematta! 242 lavekämmen karjan eukko! lavekämmen, Pohjan eukko, 327 lyöte maata mättähälle, lyöte maata mättähälle, Lisää yhteisiä säkeitä (16)
Kalevala Kansanruno 328 nurmelle nukahtamahan, nurmelle nukahtamahan, 367 kätke kynnet karvoihisi, kätke kynnet karvohisi 368 hampahat ikenihisi, hampahat ikenihisi 450 mesikämmennä kävisin, mesikämmennä kävisin, 452 aina akkojen jaloissa. aina akkojen jaloissa, 453 Onpa maata muuallaki, oisi maata muuallaki 459 sinisen salon sisässä, sinisen salon sisässe!, 492 Herran hellennä kesänä! Herran hellennä hyvänä! 493 "Kuippana, metsän kuningas, Kuituva, metsän kuningas, 495 Korjaele koiriasi, korjaele koiriasi, 496 raivaele rakkiasi! raivaele rakkiasi 511 kape'ilta karjan mailta, kajehilta karjan mailta, 526 ympäri nenän nykerän! ympäri nenän nykerän, 527 Kun ei pihlaja pitäne, Kun ei ne sanat pitäne, 533 syökse kultainen korento Syökse kultanen korento 534 leukaluusta leukaluuhun, leukaluusta leukaluuhun! SKVR I4 1361. — Kontokki · 1839 · Castrén, J. W.
Kalevala Kansanruno 37 "Lasken lehmäni leholle, Työnnän lehmäni leholle, 60 eistyisi emännän vilja Viihtihös emännän vilja, 89 Mielikki, metsän miniä, Mielikki, metsän emäntä, 103 vihoin tuulen tuulematta, Viho tuulen tuulematta, Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 267 Illan tullen, yön pimeten, Illan tullen, yön pimiten! 313 kotihin kotoinen karja, Kotihin kotonen karja, 314 metsän karja Metsolahan! Metsän karja Metsolahan, 315 "Otsonen, metsän omena, Ohtonen, metsän omena, 329 tunge korvasi kulohon, Tunge turpasi kulohon, 330 paina pääsi mättähäsen! Mätä pääsi mättähäsen, 340 enkä käymästä epeä; Enkä käymästä epeä, 341 kiellän kielen koskemasta, Kiellän kynsin koskemasta, 347 kierten kellojen remua, Kierten kellojen remuja! 371 "Anna rauha raavahille, Anna rauha roavahille, 407 "Metsolan metinen amme (Metsolan metinen amme 459 sinisen salon sisässä, Sisässä salon sinisen, 526 ympäri nenän nykerän! Ympäri nenän nykerän, SKVR I4 1362. — Kontokki · 1839 · Castrén, J. W.
Kalevala Kansanruno 37 "Lasken lehmäni leholle, Lasen lehmäni leholle, 38 maion antajat aholle, Maion kantajat aholle, 60 eistyisi emännän vilja Vikoisi emännän vilja! 88 Tuometar, tytär Tapion, Tuometar, Tapion tyttö, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 89 Mielikki, metsän miniä, Mielikki, metsän emäntä! 93 kesä kaikki kaunihisti, Kesä kaikki kaunihisti, 317 Tehkämme sulat sovinnot, Pitäkämme sulat sovinnot, 327 lyöte maata mättähälle, Luote maata mättähälle, 329 tunge korvasi kulohon, Tunge turpasi kulohon, 340 enkä käymästä epeä; Enkä käymästä epeä, 341 kiellän kielen koskemasta, Kiellän kielin koskemasta, 369 jottei karja kammastuisi, Jott'ei karja kaipastuisi, 371 "Anna rauha raavahille, Anna rauha raavahille, 407 "Metsolan metinen amme Metsolan metinen neiti, 425 Suven tullen, suon sulaen, Kesän tullen, suon sulaen, 426 lätäkköjen lämmitessä Lätäkköjen lämmitessä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla; lukunäkymä näyttää kunkin säkeen lähimmät vastineet.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos vähintään kolme jakson säettä, jotka ulottuvat vähintään neljän säkeen alueelle, voidaan yhdistää pareiksi runon säkeiden kanssa. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Parin säkeillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa, ja niitä on vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista. Sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”, sekä parit, joiden yhteiset sanat kuuluvat kaikki Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon. Ensin ovat runot, joissa on eniten pareja, ja tasatilanteessa aiemmin muistiin merkityt. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, jotka tarkemmin luettuina osoittautuivat painetun tekstin mukaisiksi; epävarmoissa tapauksissa runon kohdalla on huomautus.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mihin Lönnrot nojasi, katso Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaaria; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Tällä sivulla luetelluista 8 kansanrunosta 1 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.