Kalevala, 33. runo
Kullervo, Kalervon poika
Kullervon tarina kerrotaan runoissa 31–36.
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–98 Kullervo paimenessa ollen ottaa iltapuolella leivän laukustansa, alkaa leikata ja turmelee veitsensä pahanpäiväikseksi, joka käypi häntä sen kovemmin sydämelle, kun veisti oli ainoa su’ultansa jäänyt muistokalu.
- Säkeet 99–184 Miettii kostoa emännälle, ajaa karjan suohon, kokoaa lauman susia ja karhuja, jotka illalla ajaa kotiin.
- Säkeet 185–296 Emäntä lypsylle mennessä revitään ja surmataan pedoilta.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Säkeet 1–98
Kullervo paimenessa ollen ottaa iltapuolella leivän laukustansa, alkaa leikata ja turmelee veitsensä pahanpäiväikseksi, joka käypi häntä sen kovemmin sydämelle, kun veisti oli ainoa su’ultansa jäänyt muistokalu.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
SKVR VII2 3238. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist
Kalevala Kansanruno 39 Kule, päivä, kuusikolle, kulu, päivä, kuusikolle, 40 viere, vehnä, vitsikölle, viere vehnä koivikoille, 43 Päästä paimenta kotihin päästä paimenta kotihin 51 itse rieskansa reväisnyt, itse rieskansa repäsi; Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 56 Musti murkinan pitänyt, Musti murkinan pitänyt. SKVR XIII3 7782. — Uusikirkko Vpl. · 1847 · D. E. D. Europaeus
Kalevala Kansanruno 29 Paimen parka kuivan leivän, Paimen kuivan leivän syöpi, 39 Kule, päivä, kuusikolle, Kule päivä kuusikolle, 42 lennä leppien tasalle! Lennä leppien tasalle 43 Päästä paimenta kotihin Las'e paimenta kotihin. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 54 kylmän kaalin Kullervolle, Kylmän kaalin, kylmän taarin, SKVR I2 936. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 39 Kule, päivä, kuusikolle, kuule päivä kuusikolle 40 viere, vehnä, vitsikölle, viere vehnä koivikolla 61 "Jos oisi aika orjan syöä, aika syöä uuen orjan 81 Veti veitsensä tupesta veti veitsensä kivehen SKVR XIII3 7746. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 37 "Mene, päivä, viere, vehnä, Mene, päivä, viere, viikko, 38 alene, Jumalan aika! Alene Jumalan aika, 43 Päästä paimenta kotihin *Lase paimenta kotihin* 55 jost' oli rakki rasvan syönyt, Tuost oli rakki rasvan syönyt, SKVR VII2 3234. — Korpiselkä · 1847 · R. Polén
Kalevala Kansanruno 39 Kule, päivä, kuusikolle, Kule, päivä, kuusikolle, 43 Päästä paimenta kotihin Päästä paimenet kotihin 46 kakkaroita kaivamahan!" Kakkaroita kaivamahan, 56 Musti murkinan pitänyt, Musti murkinan pitännä.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla; lukunäkymä näyttää kunkin säkeen lähimmät vastineet.
Säkeet 99–184
Miettii kostoa emännälle, ajaa karjan suohon, kokoaa lauman susia ja karhuja, jotka illalla ajaa kotiin.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
SKVR XII1 122. — Pohjois-Pohjanmaa · 1822 · Zacharias Topelius
Kalevala Kansanruno 100 naisen naurun, piian pilkan, Piian pilkan, naisen naurun, 145 ajoi kontiot kotihin, Ajoi kontiot kotia, 148 susillensa suin puheli: Susillehen suin puheli: 149 "Repäise emännän reisi, "Repäse emännän reisi." Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 153 Teki luikun lehmän luista, Teki luikun lehmän luista, 154 härän sarvesta helinän, Härän sarvista helinän; 169 "Ole kiitetty, Jumala! "Ole kiitetty Jumala! 170 Torvi soipi, karja saapi! Torvi soipi, karja saapi; 175 puhki korvani puhuvi, Puhki korvani puhuuvi, 176 läpi pääni läylentävi?" Läpi pääni läylentäävi." JR 27006 — Sotkamo · 1886 · A. V. Komulainen
Kalevala Kansanruno 153 Teki luikun lehmän luista, Teki luikun lehmän luista 154 härän sarvesta helinän, Härän sarvesta helinän 170 Torvi soipi, karja saapi! "Torvi soipi, karja saapi 175 puhki korvani puhuvi, Puhki korvani puhuvat. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 176 läpi pääni läylentävi?" Läpi pääni läylentävät. JR 53539 — Kitee · 1896 · Matti Pennanen
Kalevala Kansanruno 100 naisen naurun, piian pilkan, Piijan pilkan naisen naurun 153 Teki luikun lehmän luista, Teki luikut lehmän luista 169 "Ole kiitetty, Jumala! Ole kiitetty Jumala 170 Torvi soipi, karja saapi! Torvi soipi karja käypi Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 176 läpi pääni läylentävi?" Läpi pääni läilättävät JR 44853 — Sakkola · 1887 · A. D. Neovius
Kalevala Kansanruno 116 karhut kaikki katrahasen! karhut kaikki katrahaa 125 "Malta, malta, hiien huora! malta, malta huora parka 155 torven Tuomikin jalasta, torven Torstiki jalasta 156 pillin Kirjon kinterestä. pillin Kirjun kinterestä JR 44863 — Sakkola · 1888 · A. D. Neovius
Kalevala Kansanruno 116 karhut kaikki katrahasen! karhut kaikki k rahaa 126 Jos itken isoni veistä, jos itken isäni veistä 155 torven Tuomikin jalasta, torven Torstikin jalasta 156 pillin Kirjon kinterestä. pillin Kirjon kinterestä
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla; lukunäkymä näyttää kunkin säkeen lähimmät vastineet.
Säkeet 185–296
Emäntä lypsylle mennessä revitään ja surmataan pedoilta.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
SKVR XII1 122. — Pohjois-Pohjanmaa · 1822 · Zacharias Topelius
Kalevala Kansanruno 186 käski muorin lypsämähän: Käski muorin kytkemähän: 188 raavahat rakentamahan! Raavahat rakentamahan." 220 sillä kosti piian pilkan, Sillä kosti piian pilkan, 221 piian pilkan, naisen naurun, Piian pilkan, naisen naurun, SKVR I2 936. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 215 Susi suun revittelevi, susi suun revitteleepi 221 piian pilkan, naisen naurun, naisen nakrun piian pilkan 227 Ajoit kontiot kotihin, ajan kontiot kotihin SKVR I2 941. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 213 susi päälle suimastaikse, Susi päälle suimastiin, 214 karhu päälle kuopaiseikse. Karhu päälle kuopasiin, 221 piian pilkan, naisen naurun, Naisten naurun, piian pilkan, SKVR VII1 887. — Suojärvi · 1846 · D. E. D. Europaeus
Kalevala Kansanruno 243 päästä suen suutehista, Päästä suen hampahasta, 244 karhun kynnestä kavista! Karhun kynnestä kavista! 246 kaatioilla kaunistelen, Mie silma kaatioilla kaunistelen,
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos vähintään kolme jakson säettä, jotka ulottuvat vähintään neljän säkeen alueelle, voidaan yhdistää pareiksi runon säkeiden kanssa. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Parin säkeillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa, ja niitä on vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista. Sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”, sekä parit, joiden yhteiset sanat kuuluvat kaikki Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon. Ensin ovat runot, joissa on eniten pareja, ja tasatilanteessa aiemmin muistiin merkityt. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, jotka tarkemmin luettuina osoittautuivat painetun tekstin mukaisiksi; epävarmoissa tapauksissa runon kohdalla on huomautus.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mihin Lönnrot nojasi, katso Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaaria; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Tällä sivulla luetelluista 12 kansanrunosta 4 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.