← RunoVerse

Kalevalan paikat

Vuoden 1849 Kalevala mainitsee todellisia paikkoja, kuten Karjalan ja Inkerin, ja niiden rinnalla oman maailmansa paikkoja, kuten Pohjolan ja Tuonelan. Kartalle on merkitty useimmat todelliset paikat. Jokaisen paikan kohdalla ovat säkeet, joissa se mainitaan. Jos kansanrunot mainitsevat saman paikan, linkki vie niihin runoihin kartalla ”Runoissa mainitut paikat”.

Kartalla on 16 todellista paikkaa, jotka mainitaan 50 runon 65 säkeessä. Mitä suurempi piste, sitä useammassa säkeessä paikka mainitaan.

Kartan reunojen ulkopuolelle jäävät (nuolet näyttävät suunnan): Saksa (18, 21, 25, 36, 37, 46); Juortani (17); Ruotsi (20).

Kartalle merkitsemättä (sijainti epävarma): Hälläpyörä (3); Suolasalmi (46).

Todelliset paikat

Suomi

Mainitaan 16 säkeessä 10 runossa.

  • 19:481 ettei kuule Suomen sulhot,
  • 19:482 Suomen sulhot, maan kosijat!"
  • 20:18 sonni Suomessa lihosi;
  • 20:76 Suomen suurilta tiloilta,
  • 20:105 Suomen sonni sortajansa,
  • 25:630 kuni Suomen sukkulainen;
  • 35:351 Onpa suurta Suomen nientä,
  • 39:358 souten Suomesta tulevi,
  • 40:323 "Jos ei soitto Suomen kansan
  • 41:78 sen sorean Suomen soiton,
  • 43:303 Suomen suurille tiloille,
  • 43:304 Suomen maille mairehille!"
  • 43:405 suloisessa Suomenmaassa,
  • 46:222 maasta Suomen sorkehtinut."
  • 46:642 Suomen suurilla tiloilla,
  • 50:510 soiton Suomelle sorean,

Suomi mainitaan myös 4268 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Karjala

Mainitaan 12 säkeessä 6 runossa.

  • 3:180 Kaatrakoski Karjalassa;
  • 20:17 Kasvoi härkä Karjalassa,
  • 20:37 Karjalasta kaimattihin
  • 20:75 kaunihista Karjalasta,
  • 20:452 kaiken Karjalan sokisti.
  • 31:8 yhen kantoi Karjalahan,
  • 31:13 minkä kantoi Karjalahan,
  • 31:360 tahi kaupin Karjalahan
  • 31:364 pani kaupan Karjalahan
  • 43:406 kaunihissa Karjalassa!
  • 48:258 kahen puolen Karjalata.
  • 50:477 Karjalan kuninkahaksi,

Karjala mainitaan myös 689 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Saksa

Mainitaan 8 säkeessä 6 runossa.

  • 18:137 Saksan salmilta syviltä,
  • 18:352 Saksan saappahat parahat
  • 21:168 lautsat Saksan laahkoloista,
  • 25:289 "Oisi ei saanut Saksastana,
  • 25:594 Saksan kengät kelvolliset,
  • 36:224 Saksan saippuavesillä,
  • 37:226 saata Saksahan kuvasi
  • 46:311 saatu suolat Saksanmaalta,

Saksa mainitaan myös 1513 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Viro

Mainitaan 7 säkeessä 3 runossa.

  • 11:43 Tulevi Virosta sulhot,
  • 11:49 En lähe minä Virohon,
  • 11:51 Viron vettä soutamahan,
  • 11:53 syömähän Viron kaloja,
  • 11:54 Viron lientä lippomahan.
  • 25:290 tavannut Viron takoa
  • 46:221 oisiko Virohon viernyt,

Viro mainitaan myös 1645 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Lappi

Mainitaan 6 säkeessä 4 runossa.

  • 3:170 takalappi tarvahalla.
  • 18:373 Lapin lapsien latomat,
  • 20:79 Lapin laajoilta periltä,
  • 25:429 "Laulavat Lapinki lapset,
  • 25:437 "Laulavat Lapinki lapset,
  • 25:445 "Laulavat Lapinki lapset,

Lappi mainitaan myös 14 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Venäjä

Mainitaan 6 säkeessä 4 runossa.

  • 20:77 vienosta Venäjän maasta,
  • 22:319 kuin vanki Venäehellä,
  • 31:9 toisen vei Venäjän maalle,
  • 31:11 Minkä vei Venäehelle,
  • 31:359 Joko vien Venäehelle
  • 37:225 tahi vie Venäehelle,

Venäjä mainitaan myös 1563 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Vuoksi

Mainitaan 3 säkeessä 3 runossa.

  • 3:181 ei ole Vuoksen voittanutta,
  • 17:571 vuotamasta Vuoksen koski,
  • 30:209 Vuoksen koskea kovoa,

Vuoksi mainitaan myös yhdessä kansanrunossa: katso se kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Häme

Mainitaan 2 säkeessä 2 runossa.

  • 3:179 Hämehess' on Hälläpyörä,
  • 20:21 Hämehessä häntä häilyi,

Häme mainitaan myös 376 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Imatra

Mainitaan 2 säkeessä 2 runossa.

  • 3:182 yli käynyttä Imatran."
  • 30:210 Imatrata ilkeätä,

Imatra mainitaan myös 73 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Inkeri

Mainitaan 2 säkeessä yhdessä runossa.

  • 11:44 toiset tuolta Inkereltä:
  • 11:55 "Enkä lähe Inkerelle,

Inkeri mainitaan myös 145 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Neva

Mainitaan 2 säkeessä yhdessä runossa.

  • 47:139 ympäri Nevan jokea,
  • 47:140 Nevan nientä kiertelevät.

Savo

Mainitaan 2 säkeessä 2 runossa.

Savo mainitaan myös 368 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Viena

Mainitaan 2 säkeessä 2 runossa.

  • 25:619 Vienan pääliltä vesiltä,
  • 46:312 Vienan pääliltä vesiltä,

Viena mainitaan myös 126 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Hälläpyörä

Mainitaan yhdessä säkeessä.

  • 3:179 Hämehess' on Hälläpyörä,

Juortani

Mainitaan yhdessä säkeessä.

  • 17:572 joki Juortanin pysähtyi.

Juortani mainitaan myös 487 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Kaatrakoski

Mainitaan yhdessä säkeessä.

  • 3:180 Kaatrakoski Karjalassa;

Kemijoki

Mainitaan yhdessä säkeessä.

  • 20:22 pää keikkui Kemijoella;

Kemijoki mainitaan myös yhdessä kansanrunossa: katso se kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Ruotsi

Mainitaan yhdessä säkeessä.

  • 20:78 Ruotsin maasta rohkeasta,

Ruotsi mainitaan myös 2385 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Suolasalmi

Mainitaan yhdessä säkeessä.

  • 46:313 souttu Suolasalmen kautta,

Tanikan linna

Mainitaan yhdessä säkeessä.

Tanikan linna mainitaan myös 1016 kansanrunossa: katso ne kartalta ”Runoissa mainitut paikat”.

Turja

Mainitaan yhdessä säkeessä.

  • 20:80 Turjan maasta mahtavasta;

Eepoksen omat paikat

Nämä paikat kuuluvat eepoksen omaan maailmaan. Jokaisen paikan kohdalla ovat runot, joissa se mainitaan. Monia näistä paikoista selitetään Avoimen Kalevalan nimihakemistossa (SKS).

PaikkaSäkeitäRunot
Pohjola3341, 2, 3, 5, 6, 7, 8, 10, 12, 13, 14, 15, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 32, 35, 38, 39, 40, 42, 43, 45, 46, 47, 48, 49
Tuonela884, 6, 9, 12, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 23, 25, 26, 27, 30, 32, 35, 45, 47
Manala804, 6, 14, 15, 16, 17, 19, 20, 23, 25, 26, 27, 32, 35, 38, 45, 47
Sariola357, 8, 10, 18, 20, 21, 26, 27, 39, 40, 43, 45
Lappi345, 7, 10, 12, 13, 17, 32, 34, 35, 43, 48
Väinölä283, 5, 6, 7, 8, 10, 18, 37, 39, 45, 46, 47, 49
Saari2111
Hiitola199, 11, 12, 13, 14, 17, 25
Kalevala191, 3, 5, 6, 7, 8, 10, 45, 46, 47, 49
Metsola1214, 15, 20, 32, 41, 46
Tapiola1014, 15, 20, 32, 41, 46
Pimentola96, 7, 12, 22, 27, 29, 30, 48
Kalma813, 17, 30, 32, 35
Aluenjärvi747, 48
Saraoja650
Ahtola45, 42
Lemmenlahti418
Rutjan koski412, 17
Simasalo418
Untamola415, 31, 36
Kaukoniemi311, 20, 26
Kipuvuori39, 45
Horna23
Ilma224, 34
Joukola25, 7
Kipumäki29, 45
Pisa23
Turja212, 48
Kuutola111
Luotola17
Nälkäniemi130
Osmola17
Päivälä111
Sara128
Suomela118
Suvantola16
Tapiomäki150
Tuomivaara132
Tyrjän koski19
Tähtelä111
Uvanto17
Tästä sivusta

Miten nimet löydettiin: vuoden 1849 tekstistä kerättiin kaikki isolla alkukirjaimella kirjoitetut sanat. Sitten tekoälymalli Claude (Opus 5.5) luki RunoVerseä varten kunkin nimen säkeet ja ratkaisi, onko kyseessä todellinen paikka, eepoksen oman maailman paikka vai henkilö tai olento. Lappi ja Turja luettiin säe säkeeltä, koska eepos käyttää niitä sekä alueesta että myyttisestä pohjoisesta.

Luokittelua verrattiin nimiluetteloihin, jotka Avoin Kalevala (SKS) ja Semantic Kalevala esittävät kunkin runon kohdalla. Missä ne erosivat, ratkaisi nimen käyttö säkeissä.

Todellisen paikan piste on samassa kohdassa kuin RunoVersen kartalla ”Runoissa mainitut paikat”. Kansanrunojen määrä on otettu samalta kartalta: se kertoo, monessako runossa paikka mainitaan. Neva, jota sillä kartalla ei ole, on merkitty Wikidatan tietojen mukaan joen suulle. Kaatrakosken piste on nykyisen Pankakosken kohdalla Lieksassa ja Turjan piste Kuolan niemimaan rannikolla Kantalahdesta itään, sillä niin Avoimen Kalevalan selitykset tulkitsevat nämä kaksi nimeä.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.