Kalevala, 42. runo
Sammon ryöstö
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 19 kansanrunoa 7 paikkakunnalta. Loput 31 eivät näy kartalla: 28 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (7), Ilomantsi (5), Kiimaisjärvi (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 7 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (7)
- Ilomantsi (5)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (2)
- Uhtua (2)
1 runo
- Kontokki (1)
- Porajärvi (1)
- Tulemajärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 62 kansanrunossa 20 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (28), Ilomantsi (9), Uhtua (4), Impilahti (2), Joroinen (2), Kontokki (2), Suistamo (2).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 20 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (28)
- Ilomantsi (9)
3–6 runoa
- Uhtua (4)
1–2 runoa
- Impilahti (2)
- Joroinen (2)
- Kontokki (2)
- Suistamo (2)
- Iisalmi (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kivijärvi (1)
- Pistojärvi (1)
- Pohjois-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Räisälä (1)
- Soanlahti (1)
- Sotkamo (1)
- Suojärvi (1)
- Varkaus (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–58 Uroot tulevat Pohjolaan ja Wäinämöinen sanoo heidän sammon jaolle tulleen; jos hyvällä eivät saisi puolta, veisivät kaiken väkisellä.
- Säkeet 59–64 Pohjolan emäntä ei mieli hyvällä eikä väkisellä antaa, ja kokoaa Pohjolan väen vastusta tekemään.
- Säkeet 65–164 Wäinämöinen ottaa kanteleen, alkaa soittaa ja nukuttaa soitollansa koko Pohjolan väen; käypi sitte toveriensa kanssa sampoa katsomaan; saavat sen kivimäestä ulos ja vievät veneesensä.
- Säkeet 165–308 Lähtevät sampo veneessä Pohjolasta ja kulkevat onnellisesti kotiin päin.
- Säkeet 309–562 Kolmannella päivällä hava’aa Pohjolan emäntä unesta, ja nähtyänsä sammon viedyksi, laittaa sakean sumun, ison tuulen ja muita vastuksia pidättämään sammon viejiä, kunnes ennättäisi jälkeen; myrskyssä häviää Wäinämöiseltä uusi kanteleensa mereen.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Ahtola
Säkeet 1–58
Uroot tulevat Pohjolaan ja Wäinämöinen sanoo heidän sammon jaolle tulleen; jos hyvällä eivät saisi puolta, veisivät kaiken väkisellä.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 19 kansanrunoa 7 paikkakunnalta. Loput 31 eivät näy kartalla: 28 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (7), Ilomantsi (5), Kiimaisjärvi (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 7 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (7)
- Ilomantsi (5)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (2)
- Uhtua (2)
1 runo
- Kontokki (1)
- Porajärvi (1)
- Tulemajärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 62 kansanrunossa 20 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (28), Ilomantsi (9), Uhtua (4), Impilahti (2), Joroinen (2), Kontokki (2), Suistamo (2).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 20 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (28)
- Ilomantsi (9)
3–6 runoa
- Uhtua (4)
1–2 runoa
- Impilahti (2)
- Joroinen (2)
- Kontokki (2)
- Suistamo (2)
- Iisalmi (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kivijärvi (1)
- Pistojärvi (1)
- Pohjois-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Räisälä (1)
- Soanlahti (1)
- Sotkamo (1)
- Suojärvi (1)
- Varkaus (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 627. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 12 Yks' on seppo Ilmarinen. Se on seppo Ilmarinen 14 airoillen ylimäisille; Airoille ylimmäisille, 16 airoillen alimaisille. Airoille alimmaisille. 29 teloille teräksisille, Teloilla teräksisillä. SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 airoillen ylimäisille; Airoille ylimäisille, 16 airoillen alimaisille. Airoille alimaisille, 18 itse istuihe perähän. Itse istuutu perähän SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 airoillen ylimäisille; airoille ylimmäisille, 16 airoillen alimaisille. airoille alimmaisille; 18 itse istuihe perähän. istuihen itse perähän SKVR VII1 680. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 airoillen ylimäisille; airoille ylimmäsille, 16 airoillen alimaisille. airoille alimmasille, 18 itse istuihe perähän. itse istuihen perähän,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR VII1 627. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 12 Yks' on seppo Ilmarinen. Se on seppo Ilmarinen 14 airoillen ylimäisille; Airoille ylimmäisille, 16 airoillen alimaisille. Airoille alimmaisille. 29 teloille teräksisille, Teloilla teräksisillä. SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 airoillen ylimäisille; Airoille ylimäisille, 16 airoillen alimaisille. Airoille alimaisille, 18 itse istuihe perähän. Itse istuutu perähän SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 airoillen ylimäisille; airoille ylimmäisille, 16 airoillen alimaisille. airoille alimmaisille; 18 itse istuihe perähän. istuihen itse perähän SKVR VII1 680. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 airoillen ylimäisille; airoille ylimmäsille, 16 airoillen alimaisille. airoille alimmasille, 18 itse istuihe perähän. itse istuihen perähän,
Säkeet 59–64
Pohjolan emäntä ei mieli hyvällä eikä väkisellä antaa, ja kokoaa Pohjolan väen vastusta tekemään.
Säkeet 65–164
Wäinämöinen ottaa kanteleen, alkaa soittaa ja nukuttaa soitollansa koko Pohjolan väen; käypi sitte toveriensa kanssa sampoa katsomaan; saavat sen kivimäestä ulos ja vievät veneesensä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 tapasi on taskuhunsa, Tapasi on taskuhunsa 95 Meni sammon saa'antahan, Meni sammon ottamahan, 96 kirjokannen katsontahan Kirjokannen kantamahan, 120 ylimäinen ystäväni! Ylimainen ystäväni." SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 96 kirjokannen katsontahan Kirjokan̄en katsantaan 139 sylin sampoa syleili, Sylin sampoa piteli, 143 sen oli juuret juurruteltu Sihen juuret juuruteltu 152 auran pellon pientarelta; Auran pellon pientareelta, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 153 sillä kynti sammon juuret, Sillä kynti sam̄on juuret. SKVR I1 84. — Vuokkiniemi · 1871 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 96 kirjokannen katsontahan Kirjo-kannen kannantaha!" 141 eipä sampo liikukana, Eipä sampo liikukkana. 143 sen oli juuret juurruteltu Siit' on juuret juurruteltu, 153 sillä kynti sammon juuret, Sillä künnän sammon juuret." SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 96 kirjokannen katsontahan Kirjokannen kannantah 141 eipä sampo liikukana, Eipä sampo liikukkana, 153 sillä kynti sammon juuret, Sillä kynti sammon juuret; JR 02189 — Pohjois-Savo · 1830 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 131 "Mi lienee minussa miestä, Lienekkö minussa miestä, 132 urosta Ukon pojassa, Ukon poijassa urosta, 144 yheksän sylen syvähän. Yheksän sylen syväinen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 tapasi on taskuhunsa, Tapasi on taskuhunsa 95 Meni sammon saa'antahan, Meni sammon ottamahan, 96 kirjokannen katsontahan Kirjokannen kantamahan, 120 ylimäinen ystäväni! Ylimainen ystäväni." SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 96 kirjokannen katsontahan Kirjokan̄en katsantaan 139 sylin sampoa syleili, Sylin sampoa piteli, 143 sen oli juuret juurruteltu Sihen juuret juuruteltu 152 auran pellon pientarelta; Auran pellon pientareelta, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 153 sillä kynti sammon juuret, Sillä kynti sam̄on juuret. SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 96 kirjokannen katsontahan Kirjokannen kannantah 141 eipä sampo liikukana, Eipä sampo liikukkana, 153 sillä kynti sammon juuret, Sillä kynti sammon juuret; JR 02189 — Pohjois-Savo · 1830 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 131 "Mi lienee minussa miestä, Lienekkö minussa miestä, 132 urosta Ukon pojassa, Ukon poijassa urosta, 144 yheksän sylen syvähän. Yheksän sylen syväinen, SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 tapasi on taskuhunsa, Tapasi on taskuunsa, 123 Tuopa lieto Lemminkäinen Oli lieto Lemminkäinen, 163 Veivät sen venosehensa, Sen veti venosehensa,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 165–308
Lähtevät sampo veneessä Pohjolasta ja kulkevat onnellisesti kotiin päin.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 180 kirjokansi kaimatahan Kirjokansi kantamahan!" 196 perin maille vierahille! Jo uin maille vierahille, 251 Laski vanha Väinämöinen Meni vanha Väinämöinen 253 laski päivän, laski toisen. Laski päivän, laski toisen; Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 259 hyvän sammon saatuasi, Hyvän Sammon saatuosi, 263 "Varahainen laulannaksi, Varahainen laulan̄aksi; 265 Äsken laulanta sopisi, Äsen laulanta sopisi, 266 ilon teentä kelpoaisi, Ilon teentä kelpoaisi." 267 kun omat ovet näkyisi, Kun omat ovet näkyisi, 268 omat ukset ulvahtaisi." Omat ukset ulvottaisi, SKVR VII1 679. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 191 läksi mielellä hyvällä, Läksi mielellä hyvällä, 192 iloten omille maille. Iloten omille maille. 236 lainehilla laulamista! Lainehilla laulaessa, 242 lake'illa lainehilla." Lakehilla lainehilla; SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 192 iloten omille maille. Työnsipä omille maille. 251 Laski vanha Väinämöinen Yksi vanha Väinämöinen, 257 "Miks' et laula, Väinämöinen, "Miks' et laula Väinämöinen, 259 hyvän sammon saatuasi, Hyvän sam̄on saatuosi, SKVR I1 647. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 251 Laski vanha Väinämöinen Otti vanha Väinämöinen, 257 "Miks' et laula, Väinämöinen, "Miks' ei laula Väinämöinen, 259 hyvän sammon saatuasi, Hyvän sammon saatuoon, 287 suu liikkui, järisi parta, Suu liikku, järisi parta SKVR VII1 680. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 190 läksi poies Pohjolasta, läksi poies Pohjolasta, 236 lainehilla laulamista! lainehilla laulaessa, 251 Laski vanha Väinämöinen Virkki vanha Väinämöinen: 257 "Miks' et laula, Väinämöinen, "Laula, laula, Väinämöinen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 180 kirjokansi kaimatahan Kirjokansi kantamahan!" 196 perin maille vierahille! Jo uin maille vierahille, 251 Laski vanha Väinämöinen Meni vanha Väinämöinen 253 laski päivän, laski toisen. Laski päivän, laski toisen; Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 259 hyvän sammon saatuasi, Hyvän Sammon saatuosi, 263 "Varahainen laulannaksi, Varahainen laulan̄aksi; 265 Äsken laulanta sopisi, Äsen laulanta sopisi, 266 ilon teentä kelpoaisi, Ilon teentä kelpoaisi." 267 kun omat ovet näkyisi, Kun omat ovet näkyisi, 268 omat ukset ulvahtaisi." Omat ukset ulvottaisi, SKVR VII1 679. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 191 läksi mielellä hyvällä, Läksi mielellä hyvällä, 192 iloten omille maille. Iloten omille maille. 236 lainehilla laulamista! Lainehilla laulaessa, 242 lake'illa lainehilla." Lakehilla lainehilla; SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 192 iloten omille maille. Työnsipä omille maille. 251 Laski vanha Väinämöinen Yksi vanha Väinämöinen, 257 "Miks' et laula, Väinämöinen, "Miks' et laula Väinämöinen, 259 hyvän sammon saatuasi, Hyvän sam̄on saatuosi, SKVR I1 647. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 251 Laski vanha Väinämöinen Otti vanha Väinämöinen, 257 "Miks' et laula, Väinämöinen, "Miks' ei laula Väinämöinen, 259 hyvän sammon saatuasi, Hyvän sammon saatuoon, 287 suu liikkui, järisi parta, Suu liikku, järisi parta SKVR VII1 680. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 190 läksi poies Pohjolasta, läksi poies Pohjolasta, 236 lainehilla laulamista! lainehilla laulaessa, 251 Laski vanha Väinämöinen Virkki vanha Väinämöinen: 257 "Miks' et laula, Väinämöinen, "Laula, laula, Väinämöinen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 309–562
Kolmannella päivällä hava’aa Pohjolan emäntä unesta, ja nähtyänsä sammon viedyksi, laittaa sakean sumun, ison tuulen ja muita vastuksia pidättämään sammon viejiä, kunnes ennättäisi jälkeen; myrskyssä häviää Wäinämöiseltä uusi kanteleensa mereen.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 339 a). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 391 meri suureksi sukeutui, Meri suureksi sukeutu, 392 maailma isoksi täytyi. Moailma isoksi täyty, 397 nousi kuohu korkeaksi Nousi kuohut korkiaksi, 413 nosti päätänsä merestä, Nosti päätänsä merestä, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 421 Miksi sie merestä nousit, Miksi sie merestä nousit, 422 kuksi aallosta ylenit Kuksi allosta ylenit, 423 etehen imehnisille, Etehen imehnisille, 426 eikä tuo ihastu tuosta Eikä tuo hyvin ihastu, 427 eikä tuo kovin pelästy Eikä tuo kovin pahastu. 431 kolmasti kovin kysyvi: Kohta kolmasti kysyvi, 438 "Siksi mie merestä nousin, "Miksi merestä nousit 439 siksi aallosta ylenin: Kuksi aallosta ylenit, 451 Ellös sie merestä nousko, Ellös sie merestä nosso 454 tämän päivyen perästä!" "Tämän päiväsen perästä 456 ei Turso merestä nouse Ei Turso merestä nouse SKVR I1 339. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 391 meri suureksi sukeutui, Meri suureksi sukeutu, 392 maailma isoksi täytyi. Moailma isoksi täyty, 413 nosti päätänsä merestä, Nosti peätänsä merestä, 414 lakkoansa lainehesta. Lakkoansa lainehista, Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 421 Miksi sie merestä nousit, Niin miksi merestä nousit, 422 kuksi aallosta ylenit Kuksi oalloista ylenit 423 etehen imehnisille, Etehen imehnisille 426 eikä tuo ihastu tuosta Eikä tuo hyvin ihastu, 427 eikä tuo kovin pelästy Eikä tuo kovin pelästy. 436 jo kerralla kolmannella Niin kerralla kolmannella: 451 Ellös sie merestä nousko, Ellös sie merestä nousko 456 ei Turso merestä nouse Ei Turso merestä nouse, 458 kuni kuuta, aurinkoa, Kuni kuuta, aurinkoa, SKVR VII1 679. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 312 juoksi riistariihen luoksi; *Juoksi riista riihen luokse 336 alenevan arvionsa. Alenevan arviohon. 343 selvälle meren selälle, Läksi selvälle merelle, 368 u'un huokuvi merelle, U'un huokuvi merelle, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 372 sisässä meren sinisen Selvässä meren sisässä, 375 Yön kolmen levättyänsä Yön kolmen levättyänsä 381 u'ulla upottaminen, U'ulla upottaminen, 382 terhenellä voittaminen." Terhenellä voittaminen." 384 merta miekalla sivalti. Merta siimalla sivalti: 387 nousi talma taivahalle, Nousi talma taivahalle 388 utu ilmoillen yleni. Utu ilmoille yleni, SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 309 Nousi Pohjolan emäntä Sanoi Pohjolan emäntä: 326 otettu omin lupinsa?" Otettu omin lupisin. 340 terhenistä tepsuttele, Terheniä tepsutteli 370 piti vanhan Väinämöisen Päälle vanhan Väinämöisen. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 339 Seulo seulalla utua, Seulo seulalla utua, 340 terhenistä tepsuttele, Terheniä tepsutteli. 370 piti vanhan Väinämöisen Päällä vanhan Väinämöisen. 410 Näki kummoa vähäisen: Keksin kummoa vähäisen
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 339 a). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 391 meri suureksi sukeutui, Meri suureksi sukeutu, 392 maailma isoksi täytyi. Moailma isoksi täyty, 397 nousi kuohu korkeaksi Nousi kuohut korkiaksi, 413 nosti päätänsä merestä, Nosti päätänsä merestä, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 421 Miksi sie merestä nousit, Miksi sie merestä nousit, 422 kuksi aallosta ylenit Kuksi allosta ylenit, 423 etehen imehnisille, Etehen imehnisille, 426 eikä tuo ihastu tuosta Eikä tuo hyvin ihastu, 427 eikä tuo kovin pelästy Eikä tuo kovin pahastu. 431 kolmasti kovin kysyvi: Kohta kolmasti kysyvi, 438 "Siksi mie merestä nousin, "Miksi merestä nousit 439 siksi aallosta ylenin: Kuksi aallosta ylenit, 451 Ellös sie merestä nousko, Ellös sie merestä nosso 454 tämän päivyen perästä!" "Tämän päiväsen perästä 456 ei Turso merestä nouse Ei Turso merestä nouse SKVR I1 339. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 391 meri suureksi sukeutui, Meri suureksi sukeutu, 392 maailma isoksi täytyi. Moailma isoksi täyty, 413 nosti päätänsä merestä, Nosti peätänsä merestä, 414 lakkoansa lainehesta. Lakkoansa lainehista, Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 421 Miksi sie merestä nousit, Niin miksi merestä nousit, 422 kuksi aallosta ylenit Kuksi oalloista ylenit 423 etehen imehnisille, Etehen imehnisille 426 eikä tuo ihastu tuosta Eikä tuo hyvin ihastu, 427 eikä tuo kovin pelästy Eikä tuo kovin pelästy. 436 jo kerralla kolmannella Niin kerralla kolmannella: 451 Ellös sie merestä nousko, Ellös sie merestä nousko 456 ei Turso merestä nouse Ei Turso merestä nouse, 458 kuni kuuta, aurinkoa, Kuni kuuta, aurinkoa, SKVR VII1 679. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 312 juoksi riistariihen luoksi; *Juoksi riista riihen luokse 336 alenevan arvionsa. Alenevan arviohon. 343 selvälle meren selälle, Läksi selvälle merelle, 368 u'un huokuvi merelle, U'un huokuvi merelle, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 372 sisässä meren sinisen Selvässä meren sisässä, 375 Yön kolmen levättyänsä Yön kolmen levättyänsä 381 u'ulla upottaminen, U'ulla upottaminen, 382 terhenellä voittaminen." Terhenellä voittaminen." 384 merta miekalla sivalti. Merta siimalla sivalti: 387 nousi talma taivahalle, Nousi talma taivahalle 388 utu ilmoillen yleni. Utu ilmoille yleni, SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 309 Nousi Pohjolan emäntä Sanoi Pohjolan emäntä: 326 otettu omin lupinsa?" Otettu omin lupisin. 340 terhenistä tepsuttele, Terheniä tepsutteli 370 piti vanhan Väinämöisen Päälle vanhan Väinämöisen. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 339 Seulo seulalla utua, Seulo seulalla utua, 340 terhenistä tepsuttele, Terheniä tepsutteli. 370 piti vanhan Väinämöisen Päällä vanhan Väinämöisen. 410 Näki kummoa vähäisen: Keksin kummoa vähäisen
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 13 kansanrunosta 1 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 6 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 1–24 — Sammon ryöstöön lähtö · 5 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 25–64 — Keskustelu sammon jaosta · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 65–94 — Pohjolan nukutus · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 95–116 — Lukoista suoriutuminen · 4 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 117–144 — Lemminkäinen yrittää irrottaa sammon · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 145–170 — Sammon irrottaminen · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 171–188 — Keskustelu sammon määränpäästä · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 189–224 — Matkantekoa soutaen · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 225–268 — Laulun ehdotus, laulusta kieltäytyminen · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 269–292 — Lemminkäinen alkaa laulaa · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 293–308 — Muurahainen ja kurki · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 309–332 — Pohjolan havahtuminen, · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 333–366 — Emäntä vetoaa · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 367–390 — Väinämöinen selviää sumusta · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 391–460 — Iku-Turso · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 461–502 — Tuuli vie kanteleen mereen · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 503–526 — Ilmarisen valitus · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 543–562 — Lemminkäinen lisää laitaa · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot