Kalevala, 41. runo
Väinämöinen soittaa kanteletta
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 16 kansanrunoa 10 paikkakunnalta. Loput 34 eivät näy kartalla: 22 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 2 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 6 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Sortavala (3), Vuokkiniemi (3), Kontokki (2), Suomussalmi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 10 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Sortavala (3)
- Vuokkiniemi (3)
- Kontokki (2)
- Suomussalmi (2)
1 runo
- Jyskyjärvi (1)
- Kemi (1)
- Kestilä (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Saarijärvi (1)
- Soanlahti (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 115 kansanrunossa 38 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (28), Uhtua (12), Ilomantsi (11), Kontokki (6), Repola (5).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 38 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (28)
- Uhtua (12)
- Ilomantsi (11)
3–6 runoa
- Kontokki (6)
- Repola (5)
- Sortavala (4)
- Jyskyjärvi (3)
- Kiimaisjärvi (3)
- Kiuruvesi (3)
- Pohjois-Pohjanmaa (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Sotkamo (3)
- Suistamo (3)
- Suomussalmi (3)
1–2 runoa
- Nurmes (2)
- Pistojärvi (2)
- Saarijärvi (2)
- Eno (1)
- Impilahti (1)
- Joroinen (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kemi (1)
- Kestilä (1)
- Kittilä (1)
- Korpiselkä (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Narvusi (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Rovaniemi (1)
- Rääkkylä (1)
- Sakkola (1)
- Soanlahti (1)
- Soikkola (1)
- Suojärvi (1)
- Tallinn (1)
- Valtimo (1)
- Varpaisjärvi (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–168 Wäinämöinen soittaa kanteletta ja kaikki elävät, yksin haltiatkin ilmassa, maalla ja meressä, rientävät ja kokoutuvat soittoa kuulemaan.
- Säkeet 169–266 Jokaisen sydän tuli soitolta niin liikutetuksi, että vedet puhkesivat silmiin; itsensä Wäinämöisenki silmistä tippuivat suuret pisarat, putosivat maahan ja vierivät veteen, jossa muuttuivat soreiksi sinervöiksi helmiksi.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Suomi, Tapiola, Metsola
Säkeet 1–168
Wäinämöinen soittaa kanteletta ja kaikki elävät, yksin haltiatkin ilmassa, maalla ja meressä, rientävät ja kokoutuvat soittoa kuulemaan.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 16 kansanrunoa 10 paikkakunnalta. Loput 34 eivät näy kartalla: 22 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 2 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 6 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Sortavala (3), Vuokkiniemi (3), Kontokki (2), Suomussalmi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 10 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Sortavala (3)
- Vuokkiniemi (3)
- Kontokki (2)
- Suomussalmi (2)
1 runo
- Jyskyjärvi (1)
- Kemi (1)
- Kestilä (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Saarijärvi (1)
- Soanlahti (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 115 kansanrunossa 38 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (28), Uhtua (12), Ilomantsi (11), Kontokki (6), Repola (5).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 38 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (28)
- Uhtua (12)
- Ilomantsi (11)
3–6 runoa
- Kontokki (6)
- Repola (5)
- Sortavala (4)
- Jyskyjärvi (3)
- Kiimaisjärvi (3)
- Kiuruvesi (3)
- Pohjois-Pohjanmaa (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Sotkamo (3)
- Suistamo (3)
- Suomussalmi (3)
1–2 runoa
- Nurmes (2)
- Pistojärvi (2)
- Saarijärvi (2)
- Eno (1)
- Impilahti (1)
- Joroinen (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kemi (1)
- Kestilä (1)
- Kittilä (1)
- Korpiselkä (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Narvusi (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Rovaniemi (1)
- Rääkkylä (1)
- Sakkola (1)
- Soanlahti (1)
- Soikkola (1)
- Suojärvi (1)
- Tallinn (1)
- Valtimo (1)
- Varpaisjärvi (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII1 74. — Pohjois-Pohjanmaa · 1782 · Erik Lencqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Otti soiton sormillensa, Otti soiton sormillehen (sormillensa) 11 kantelen kätensä alle. Kantelen kätensä alle. 23 Jo kävi ilo ilolle, Vasta ilo ilolle kävi, 31 Soitti vanha Väinämöinen. Sitte vanha Väinämöinen Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 32 Ei ollut sitä metsässä Ei sitä metässä ollut, 33 jalan neljän juoksevata, Jalan neljän juoxevata 34 koivin koikkelehtavata, Koivin koikelehtavata 35 ku ei tullut kuulemahan, Jok' ei tullut kuulemahan, 93 tehessä isän iloa, Tehessä Isän iloa, 94 soitellessa Väinämöisen. Väinämöisen soitelessa. 119 evän kuuen kulkevata, Evän kuuden kulkevata, SKVR XII2 6212. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Otti soiton sormillensa, Otti soiton sorsanluisen 31 Soitti vanha Väinämöinen. Ite vanha Väinämöinen, 32 Ei ollut sitä metsässä Ei ollut sitä metässä 33 jalan neljän juoksevata, Jalan neljän juoksevata, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 72 kahen siiven sirkovia, Kahen siiven siukavata, 94 soitellessa Väinämöisen. Väinämöisen soitellessa, 118 ei ollut ve'essäkänä Ei ollut veessä 119 evän kuuen kulkevata, Evän kuuen kulkevata. 134 ve'en ukko ruohoparta, Veen ukko ruohoparta 155 Itseki ve'en emäntä, Iteki veen emäntä, 163 kun oli ääni kummanlainen, Kun on ääni kummanlainen. SKVR XII1 89. — Suomussalmi · 1836 · J. F. Liljeblad · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 ku ei liene ennen kuullut Ken ei lien ennen kuullut 20 kalanluista kanteletta. Kalan luista kanteletta, 31 Soitti vanha Väinämöinen. Oli vanha Väinämöinen, 32 Ei ollut sitä metsässä Ei sitä metsässä ollut, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 35 ku ei tullut kuulemahan, Ku ei tullut kuulemahan; 63 Itseki metsän emäntä, Itsekikin! metsän emäntä 67 loihe koivun konkelolle, Nousi koivun konkelolle, 68 lepän lengolle levahti Lepän lengolle yleni. 129 rinnoin ruokohon ajaikse, Rinnoin ruokohen ajakse, 155 Itseki ve'en emäntä, Itsekin veen emäntä SKVR I1 607. — Suomussalmi · 1877 · P. J. Hannikainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 20 kalanluista kanteletta. Kalan-luista kantelehta, 26 laulu laululle tehosi. Laulu laululle pätövi!" 32 Ei ollut sitä metsässä Ei ole sitä metsässä, 35 ku ei tullut kuulemahan, Ku ei tullut kuulemahe SKVR VII1 547 a. — Sortavala · 1882 · Kustaa Killinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 20 kalanluista kanteletta. Kalanluista kanteloista. 26 laulu laululle tehosi. Laulu laululle tajusi. 31 Soitti vanha Väinämöinen. Oli vanha Väinämöinen; 32 Ei ollut sitä metsässä Ei ollut sitä metsässä
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR XII1 74. — Pohjois-Pohjanmaa · 1782 · Erik Lencqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Otti soiton sormillensa, Otti soiton sormillehen (sormillensa) 11 kantelen kätensä alle. Kantelen kätensä alle. 23 Jo kävi ilo ilolle, Vasta ilo ilolle kävi, 31 Soitti vanha Väinämöinen. Sitte vanha Väinämöinen Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 32 Ei ollut sitä metsässä Ei sitä metässä ollut, 33 jalan neljän juoksevata, Jalan neljän juoxevata 34 koivin koikkelehtavata, Koivin koikelehtavata 35 ku ei tullut kuulemahan, Jok' ei tullut kuulemahan, 93 tehessä isän iloa, Tehessä Isän iloa, 94 soitellessa Väinämöisen. Väinämöisen soitelessa. 119 evän kuuen kulkevata, Evän kuuden kulkevata, SKVR XII2 6212. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Otti soiton sormillensa, Otti soiton sorsanluisen 31 Soitti vanha Väinämöinen. Ite vanha Väinämöinen, 32 Ei ollut sitä metsässä Ei ollut sitä metässä 33 jalan neljän juoksevata, Jalan neljän juoksevata, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 72 kahen siiven sirkovia, Kahen siiven siukavata, 94 soitellessa Väinämöisen. Väinämöisen soitellessa, 118 ei ollut ve'essäkänä Ei ollut veessä 119 evän kuuen kulkevata, Evän kuuen kulkevata. 134 ve'en ukko ruohoparta, Veen ukko ruohoparta 155 Itseki ve'en emäntä, Iteki veen emäntä, 163 kun oli ääni kummanlainen, Kun on ääni kummanlainen. SKVR XII1 89. — Suomussalmi · 1836 · J. F. Liljeblad · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 ku ei liene ennen kuullut Ken ei lien ennen kuullut 20 kalanluista kanteletta. Kalan luista kanteletta, 31 Soitti vanha Väinämöinen. Oli vanha Väinämöinen, 32 Ei ollut sitä metsässä Ei sitä metsässä ollut, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 35 ku ei tullut kuulemahan, Ku ei tullut kuulemahan; 63 Itseki metsän emäntä, Itsekikin! metsän emäntä 67 loihe koivun konkelolle, Nousi koivun konkelolle, 68 lepän lengolle levahti Lepän lengolle yleni. 129 rinnoin ruokohon ajaikse, Rinnoin ruokohen ajakse, 155 Itseki ve'en emäntä, Itsekin veen emäntä SKVR XII1 64. — Rovaniemi · 1819 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 31 Soitti vanha Väinämöinen. Sitte Vanha Väinämöinen 32 Ei ollut sitä metsässä Ei ollut sitä metässä 33 jalan neljän juoksevata, jalan neljan! juoksevata 35 ku ei tullut kuulemahan, jok' ei tullut kuulemahan SKVR I1 647. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Otti soiton sormillensa, Otti soiton sormillehen etc. 31 Soitti vanha Väinämöinen. Otti vanha Väinämöinen, 32 Ei ollut sitä metsässä Ei ollut sitä metässä, 35 ku ei tullut kuulemahan, Ku ei tullut kuulemahan
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 169–266
Jokaisen sydän tuli soitolta niin liikutetuksi, että vedet puhkesivat silmiin; itsensä Wäinämöisenki silmistä tippuivat suuret pisarat, putosivat maahan ja vierivät veteen, jossa muuttuivat soreiksi sinervöiksi helmiksi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 615. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 198 leve'ille leuoillensa, Leveille leuoille, 204 jalkapöyille jaloille, Jalka pöyille jaloille, 215 alle selvien vesien, Alle selvien vieri, 216 päälle mustien murien. Päälle mustien murien. Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 219 "Onko tässä nuorisossa, "Onko tässä nuorisossa, 221 tässä suuressa su'ussa, Eli suuressa suussa, 222 isossa isän alassa Isossa isän alassa 227 "Ei ole tässä nuorisossa, "Ei ole tässä nuorisossa 248 "Use'in, sininen sotka, "Usein sininen sotko 258 päältä mustien murien. Päältä mustien murien." JR 27007 — Sotkamo · 1886 · A. V. Komulainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 177 Itki nuoret, itki vanhat, Itki nuoret, itki vanhat 178 itki miehet naimattomat, Soitti miehet naimattomat 179 itki nainehet urohot, Soitti nainehet urohot 189 karkeammat karpaloita, Kapeammat karpaloita SKVR XII1 93. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 189 karkeammat karpaloita, kaseammat karpaloita 191 pyöreämmät pyyn munia, pyyliämmät pyyn munia 200 rehe'ille rinnoillensa, reheille rinnoillehen 207 läpi viien villavaipan, läpi viiden villa vaipan Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 210 sarkakauhtanan kaheksan. sarka kauhtanan kaheksan SKVR I1 362. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 212 luota vanhan Väinämöisen Alla vanhan Väinämöisen, 219 "Onko tässä nuorisossa, "Onko tässä nuorisossa, 221 tässä suuressa su'ussa, Eli suuressa suussa, 222 isossa isän alassa Isossa isän alassa Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 227 "Ei ole tässä nuorisossa, "Ei ole tässä nuorisossa, SKVR XII1 89. — Suomussalmi · 1836 · J. F. Liljeblad · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 178 itki miehet naimattomat, Soitti miehet naimattomat, 179 itki nainehet urohot, Soitti nainehet urohot 191 pyöreämmät pyyn munia, Pyyriämmät pyyn munia, 192 päreämmät päitä pääskyn. Pääriämmät Pääskyn päitä.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 615. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 198 leve'ille leuoillensa, Leveille leuoille, 204 jalkapöyille jaloille, Jalka pöyille jaloille, 215 alle selvien vesien, Alle selvien vieri, 216 päälle mustien murien. Päälle mustien murien. Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 219 "Onko tässä nuorisossa, "Onko tässä nuorisossa, 221 tässä suuressa su'ussa, Eli suuressa suussa, 222 isossa isän alassa Isossa isän alassa 227 "Ei ole tässä nuorisossa, "Ei ole tässä nuorisossa 248 "Use'in, sininen sotka, "Usein sininen sotko 258 päältä mustien murien. Päältä mustien murien." SKVR XII1 93. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 189 karkeammat karpaloita, kaseammat karpaloita 191 pyöreämmät pyyn munia, pyyliämmät pyyn munia 200 rehe'ille rinnoillensa, reheille rinnoillehen 207 läpi viien villavaipan, läpi viiden villa vaipan Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 210 sarkakauhtanan kaheksan. sarka kauhtanan kaheksan SKVR I1 362. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 212 luota vanhan Väinämöisen Alla vanhan Väinämöisen, 219 "Onko tässä nuorisossa, "Onko tässä nuorisossa, 221 tässä suuressa su'ussa, Eli suuressa suussa, 222 isossa isän alassa Isossa isän alassa Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 227 "Ei ole tässä nuorisossa, "Ei ole tässä nuorisossa, SKVR XII1 89. — Suomussalmi · 1836 · J. F. Liljeblad · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 178 itki miehet naimattomat, Soitti miehet naimattomat, 179 itki nainehet urohot, Soitti nainehet urohot 191 pyöreämmät pyyn munia, Pyyriämmät pyyn munia, 192 päreämmät päitä pääskyn. Pääriämmät Pääskyn päitä. SKVR XII1 74. — Pohjois-Pohjanmaa · 1782 · Erik Lencqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 200 rehe'ille rinnoillensa, Reheille rinnoillehen, 207 läpi viien villavaipan, Läpi viiden villa vaipan, 210 sarkakauhtanan kaheksan. Sarka kauhtanan kahexan.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 9 kansanrunosta 3 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Säkeet 1–16 — Soitolle ryhtyminen · 24 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 17–22 — Soitto · 18 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 23–70 — Metsän eläimet ja metsän väki · 26 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 71–94 — Ilman linnut, kokko · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 103 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 117–154 — Kalat · 16 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 155–168 — Veen emo · 42 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 169–184 — Ihmiset · 20 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 185–216 — Väinämöisen kyyneleet · 13 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 217–232 — Nuoret poimimaan kyyneleet · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 233–266 — Sotka poimii kyyneleet · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot