← RunoVerse

Kalevala, 40. runo

Hauki ja ensimmäinen kantele

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 23 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 27 eivät näy kartalla: 23 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (7), Repola (3), Vuokkiniemi (3), Kiimaisjärvi (2), Kontokki (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 101 kansanrunossa 27 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (21), Kontokki (12), Repola (12), Ilomantsi (10), Uhtua (8).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 27 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Mitä tässä runossa tapahtuu

  1. Säkeet 1–94 Sampomatkalaiset tulevat koskelle ja kosken alla tarttuu vene ison hauin selälle.
  2. Säkeet 94–204 Hauki tapetaan, pääpuoli saadaan veneesen, keitetään ja murkinoidaan.
  3. Säkeet 205–342 Wäinämöinen tekee hauin leukaluusta kanteleen, jota moniki yrittää, ei yksikään osaa soittaa.

Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.

Paikat tässä runossa: Suomi, Pohjola, Sariola

Säkeet 1–94

Sampomatkalaiset tulevat koskelle ja kosken alla tarttuu vene ison hauin selälle.

Alkuteksti, 1849Englanninnos: W. F. Kirby, 1907
1Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
2laskea karehteleviSteered the vessel swiftly forward,
3tuon on pitkän niemen päästä,On beyond the jutting headland,
4kylän kurjan kuuluvilta.On beyond the wretched village,
5Laski laulellen vesiä,Singing songs upon the water,
6ilon lyöen lainehia.Joyous songs upon the billows.
7Neiet niemien nenissäOn the cape were maidens standing,
8katselevat, kuuntelevat:And they looked around and listened.
9"Mi lienee ilo merellä,"From the lake there comes rejoicing,
10mikä laulu lainehilla,And what song from lake re-echoes,
11ilo entistä parempi,Far more joyous than aforetime,
12laulu muita laatuisampi?"And a finer song than any?"
13Laski vanha Väinämöinen,Onward steered old Väinämöinen,
14laski päivän maavesiä,For a day o'er lake was steering,
15päivän toisen suovesiä,For the next through marshy waters,
16kolmannen kosen vesiä.For the third day past a cataract.
17Siinä lieto LemminkäinenThen the lively Lemminkainen
18muisti muutaman sanansaThought of spells he heard aforetime,
19korvalla tulisen kosken,For the ears of furious cataract,
20pyhän virran pyörtehessä.And the sacred river's whirlpool.
21Sanovi sanalla tuolla,And he spoke the words which follow,
22lausui tuolla lausehella:And expressed himself in singing:
23"Heitä, koski, kuohuminen,"Cease, O Cataract, thy foaming,
24vesi vankka, vellominen!Mighty water, cease thy rushing,
25Kosken tyttö, kuohuneiti!Thou, foam-maiden, Cataract's daughter,
26Istuite kihokivelle,On the foam-flecked stones, O seat thee,
27kihopaaelle paneite!On the wet stones do thou seat thee,
28Sylin aaltoja aseta,In thy lap the waters gather,
29käsin kääri käppyröitä,And in both thy hands collect them,
30kourin kuohuja kohenna,With thy hands repress their fury,
31jottei riusko rinnoillemmeThat upon our breasts they splash not,
32eikä päällemme päräjä!Nor upon our heads are falling.
33"Akka aaltojen-alainen,"Thou, old dame, beneath the billows,
34vaimo kuohun-korvallinen!Lady, pillowed on the waters,
35Nouse kourin kuohun päälle,Raise thy head above the waters,
36yskin aallollen yleneRise from bosom of the waters,
37kuohuja kokoamahan,That the foam be heaped together,
38vaahtipäitä vaalimahan,And that thou mayst watch the foam-wreaths,
39jottei syytöintä syseä,Lest they should o'erwhelm the guiltless,
40viatointa vierettele!And should overthrow the faultless.
41"Kivet keskellä jokea,"Stones that stand amid the river,
42paaet kuohun kukkurallaSlabs of stone with foam o'ercovered,
43otsansa alentakohon,Be ye sunk into the water,
44päälakensa painakohonAnd your heads be pressed beneath it,
45matkalta punaisen purren,From the red boat's pathway banished,
46tieltä tervaisen venehen!From the course the tarred boat follows.
47"Kun ei tuosta kyllin liene,"If this is not yet sufficient,
48Kivi-Kimmo, Kammon poika,Kimmo-stone, O son of Kammo,
49väännä reikä vääntimellä,Make an opening with thy auger,
50puhkaise purasimellaPierce an opening with thy auger,
51keskelle kosen kiveä,Through the stones in river standing,
52pahan paaen palleahan,And the dangerous slabs that border,
53juosta purren puuttumatta,That the boat may pass uninjured,
54venehen vikaumatta!And the vessel pass undamaged.
55"Kun ei tuosta kyllin liene,"If this is not yet sufficient,
56veen isäntä, vuon alio,Water-Father, 'neath the river,
57kivet saata sammaliksi,Into moss the rocks transform thou,
58hauin vuoluksi venonenMake the boat like pike's light bladder,
59kuohuja kulettaessa,As amid the foam it rushes,
60mäkipäitä mentäessä!As beneath the banks it passes.
61"Neiti kosken-korvallinen,"Maiden in the cataract dwelling,
62impi virran-vierellinen!Girl who dwell'st beside the river,
63Kehreäs utuinen lankaDo thou spin a thread of softness,
64utuisesta kuontalosta!In a soft ball do thou wind it,
65Veä lankasi ve'elle,Drop thy thread into the water,
66sinerväsi lainehelle,Through the blue waves do thou guide it,
67jota pitkin purren juosta,That the boat its track may follow,
68tervarinnan teuotella,While its tarry breast speeds onward,
69mennä miehen melkeänki,So that men the least instructed,
70äkkiouonkin osata!E'en the inexperienced find it.
71"Melatar on, mielivaimo!"Melatar, thou gracious matron!
72Ota mieluisa melasi,Of thy favour, take the rudder,
73jollapa piät pereä,That with which thou guid'st the vessel,
74noitivirrat viiletteletSafely through the streams enchanted,
75katehen koan e'etse,To the house that lies beyond them,
76noian ikkunan alatse!And beneath the sorcerer's windows.
77"Kun ei tuosta kyllin liene,"If this is not yet sufficient,
78Ukko, taivahan jumala,Ukko, Jumala in heaven,
79piä miekalla pereä,With thy sword direct the vessel,
80tuijota tupettomalla,With thy naked sword direct it,
81jotta juosta puisen purren,That the wooden boat speed onward,
82mennä mäntyisen venehen!"Journey on, the pinewood vessel."
83Itse vanha VäinämöinenThen the aged Väinämöinen,
84laskea karehtelevi.Steered the vessel swiftly forward,
85Laski louhien lomitseThrough the river-rocks he steered it,
86noita kuohuja kovia;Steered it through the foaming waters,
87eikä puutu puinen pursi,And the wooden vessel wedged not,
88vene tietäjän takellu.Nor the wise man's boat was grounded.
89Äsken tuonne tultuansaBut as they their voyage continued
90noille väljille vesilleOnce again in open water,
91puuttui pursi juoksemasta,Suddenly the vessel halted,
92venonen pakenemasta.Stopped the boat upon its journey,
93Pursi puuttuvi lujahan,In its place remained it fastened,
94vene vieremättömäksi.And the vessel rocked no longer.

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 23 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 27 eivät näy kartalla: 23 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (7), Repola (3), Vuokkiniemi (3), Kiimaisjärvi (2), Kontokki (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 101 kansanrunossa 27 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (21), Kontokki (12), Repola (12), Ilomantsi (10), Uhtua (8).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 27 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR XII2 8003. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    28 Sylin aaltoja aseta,Sylin aaltoja syseä,
    29 käsin kääri käppyröitä,Käsin käännä käppyröitä,
    49 väännä reikä vääntimellä,Väännä reikä vääntiällä,
    50 puhkaise purasimellaPuhkase purasimella,
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    61 "Neiti kosken-korvallinen,Neity kosken korvallinen,
    78 Ukko, taivahan jumala,Ukko, taivaan Jumala,
    79 piä miekalla pereä,Piän miekalla pereä,
    80 tuijota tupettomalla,Tuiotan tupettomalla,
  2. SKVR I1 634. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    19 korvalla tulisen kosken,Korvalle tulisen kosen.
    25 Kosken tyttö, kuohuneiti!Kosken tyttö, kuohu neiti,
    46 tieltä tervaisen venehen!Tieltä tervasen venehen.
    60 mäkipäitä mentäessä!Mäkipäitä mentäisä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    62 impi virran-vierellinen!Impi virran vierellinen,
    81 jotta juosta puisen purren,Anna juosta puisen purren,
    82 mennä mäntyisen venehen!"Mennä mäntysen venehen
  3. SKVR I4 2047. — Vuokkiniemi · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    23 "Heitä, koski, kuohuminen,Heitäs, koski, kuohuminen,
    24 vesi vankka, vellominen!Vesi vanhin vellominen!
    25 Kosken tyttö, kuohuneiti!Kosken tyttö, kuohu neiti,
    35 Nouse kourin kuohun päälle,Nouses koprin kuohun päälle,
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    36 yskin aallollen yleneYskin aalloille ylene!
    64 utuisesta kuontalosta!Utusesta kuontalosta;
  4. SKVR I4 2044. — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    46 tieltä tervaisen venehen!*Tieltä tervasen venehen,
    58 hauin vuoluksi venonenHauvin vuoleksi venonen,
    59 kuohuja kulettaessa,Kuohuja kulettaessa?
    60 mäkipäitä mentäessä!Mäkipäitä mentäessä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    62 impi virran-vierellinen!Impi virran vierellinen,
    82 mennä mäntyisen venehen!"Mennä mäntysen venehen*.
  5. SKVR I1 649. — Vuokkiniemi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    14 laski päivän maavesiä,Laski päivän suovesie,
    79 piä miekalla pereä,Piti miekalla pereä,
    80 tuijota tupettomalla,Tuijotti tupettomalla,
    81 jotta juosta puisen purren,Jotta juossa puisen purren,
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    82 mennä mäntyisen venehen!"Männä mäntysen venehen,
    91 puuttui pursi juoksemasta,Puuttu pursi juoksomasta,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.

  1. SKVR XII2 8003. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    28 Sylin aaltoja aseta,Sylin aaltoja syseä,
    29 käsin kääri käppyröitä,Käsin käännä käppyröitä,
    49 väännä reikä vääntimellä,Väännä reikä vääntiällä,
    50 puhkaise purasimellaPuhkase purasimella,
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    61 "Neiti kosken-korvallinen,Neity kosken korvallinen,
    78 Ukko, taivahan jumala,Ukko, taivaan Jumala,
    79 piä miekalla pereä,Piän miekalla pereä,
    80 tuijota tupettomalla,Tuiotan tupettomalla,
  2. SKVR I1 634. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    19 korvalla tulisen kosken,Korvalle tulisen kosen.
    25 Kosken tyttö, kuohuneiti!Kosken tyttö, kuohu neiti,
    46 tieltä tervaisen venehen!Tieltä tervasen venehen.
    60 mäkipäitä mentäessä!Mäkipäitä mentäisä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    62 impi virran-vierellinen!Impi virran vierellinen,
    81 jotta juosta puisen purren,Anna juosta puisen purren,
    82 mennä mäntyisen venehen!"Mennä mäntysen venehen
  3. SKVR I4 2047. — Vuokkiniemi · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    23 "Heitä, koski, kuohuminen,Heitäs, koski, kuohuminen,
    24 vesi vankka, vellominen!Vesi vanhin vellominen!
    25 Kosken tyttö, kuohuneiti!Kosken tyttö, kuohu neiti,
    35 Nouse kourin kuohun päälle,Nouses koprin kuohun päälle,
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    36 yskin aallollen yleneYskin aalloille ylene!
    64 utuisesta kuontalosta!Utusesta kuontalosta;
  4. SKVR I4 2044. — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    46 tieltä tervaisen venehen!*Tieltä tervasen venehen,
    58 hauin vuoluksi venonenHauvin vuoleksi venonen,
    59 kuohuja kulettaessa,Kuohuja kulettaessa?
    60 mäkipäitä mentäessä!Mäkipäitä mentäessä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    62 impi virran-vierellinen!Impi virran vierellinen,
    82 mennä mäntyisen venehen!"Mennä mäntysen venehen*.
  5. SKVR I4 2043. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    45 matkalta punaisen purren,Matkalta punasen purren!
    46 tieltä tervaisen venehen!Tieltä tervasen venehen,
    48 Kivi-Kimmo, Kammon poika,Kivi, kimmon, kammon poika,
    82 mennä mäntyisen venehen!"Männä mäntysen venehen!

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 94–204

Hauki tapetaan, pääpuoli saadaan veneesen, keitetään ja murkinoidaan.

95Se on seppo Ilmarinen,Thereupon smith Ilmarinen,
96toinen lieto LemminkäinenWith the lively Lemminkainen,
97pistivät melan merehen,Pushed into the lake the rudder,
98lastun kuusen lainehesen;In the waves the spar of pinewood,
99päästeä nytystelevätAnd they tried to loose the vessel,
100tuota purtta puutoksesta:And to free the wooden vessel,
101ei ota venonen juostaBut they could not move the vessel,
102eikä pääse puinen pursi.Nor release the wooden vessel.
103Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
104sanan virkkoi, noin nimesi:Uttered then the words which follow:
105"Oi sie lieto Lemmin poika!"O thou lively son of Lempi,
106Kallistaite katsomahan,Stoop thou down, and look around thee.
107miss' on pursi puuttumassa,Look what stops the boat from moving,
108venonen takistumassaLook what keeps the vessel moveless
109näillä väljillä vesillä,Here amid the open water;
110vienolla alantehella,What the force beneath that holds it,
111kivelläkö vai haollaWhether stopped by rocks or branches,
112vaiko muulla vastuksella!"Or by any other hindrance."
113Se on lieto LemminkäinenThen the lively Lemminkainen
114pyörähtihe katsomahan.Stooped him down to look about him,
115Katsovi venosen alle,And he looked beneath the vessel,
116sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
117"Ei ole veno kivellä,"Not on rock the boat is resting,
118ei kivellä, ei haolla:Not on boat, and not on branches,
119vene on hauin hartioilla,But upon a pike's broad shoulders,
120ve'en koiran konkkaluilla!"And on water-dog's great backbone."
121Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
122sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
123"Jotaki joessa onpi,"All things may be found in rivers,
124hakojaki, haukiaki.Whether they are pikes or branches.
125Kun lie hauin hartioilla,If we rest on pike's broad shoulders,
126ve'en koiran konkkaluilla,And on water-dog's great backbone,
127veä miekalla vetehen,Plunge your sword into the water,
128katkaise kala kaheksi!"Thus in twain the fish to sever."
129Se on lieto Lemminkäinen,Then the lively Lemminkainen
130poika, veitikkä verevä,Ruddy youth, accomplished rascal,
131miekan vyöltänsä vetävi,Drew his sword from out his sword-belt,
132luunpurijan puoleltansa.From his side the bone-destroyer,
133Veti miekalla meryttä,In the lake his sword plunged deeply,
134alta laian laskettavi:Thrust it underneath the vessel,
135itse vierähti vetehen,But he splashed into the water,
136kourin aaltohon kohahti.Plunged his hands into the billows.
137Siitä seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
138tarttui tukkahan urosta,By the hair seized fast the hero,
139nostalti merestä miehen.Dragged from out the lake the hero,
140Itse tuon sanoiksi virkki:And he spoke the words which follow:
141"Kaikki on mieheksi kyhätty,"All pretend to grow to manhood,
142pantu parran kantajaksi,And are ready to be bearded,
143lisäksi satalu'ulle,Such as these we count by hundreds,
144tuhannelle täytteheksi!"And their number mounts to thousands."
145Miekan vyöltänsä vetävi,From his belt he drew his sword-blade,
146tupestansa tuiman rauan,From the sheath the keen-edged weapon,
147jolla kalhaisi kaloa,And he struck the fish with fury,
148alta laian läimähytti:Striking down beneath the vessel,
149miekka murskaksi mureni,But the sword in pieces shivered,
150eipä hauki tiennytkänä.And the pike was injured nothing.
151Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
152tuossa tuon sanoiksi virkki:Uttered then the words which follow:
153"Ei ole teissä puolta miestä,"Not the half of manhood have you,
154ei urosta kolmannesta!Not the third part of a hero,
155Kun konsa tulevi tarve,But a man is now required,
156miehen mieltä vaaitahan,And a man's sense now is needed,
157silloin mieli melkeässä,All the sense of the unskilful,
158kaikki toimi toisialla."All the efforts of the others."
159Itse miekkansa veälti,Then himself he drew his sword-blade,
160tempasi terävän rauan.Firmly grasped the keen-edged weapon,
161Työnti miekkansa merehen,In the lake his sword then thrust he,
162alle laian langetteliUnderneath the boat he struck it,
163kalahauin hartioihin,At the pike's great shoulders striking
164ve'en koiran konkkaluihin.At the water-dog's great backbone.
165Miekka luottihe lujahan,But the sword was fixed securely,
166kitasihin kiinnittihe.In the fish's jaws fixed firmly;
167Siitä vanha VäinämöinenThen the aged Väinämöinen
168nostalti kaloa tuota,Presently the fish uplifted,
169veti haukia ve'estä:Dragged it up from out the water,
170hauki katkesi kaheksi;And the pike in twain he severed.
171pursto pohjahan putosi,To the bottom sank the fish-tail,
172pää kavahti karpahasen.In the boat the head he hoisted.
173Jo otti venonen juosta,Now again moved on the vessel,
174pääsi pursi puutoksesta.And the boat-prow now was loosened.
175Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast
176luotti purren luotoselle,To the shoals steered on the vessel,
177ravahutti rantasehen.To the shore the boat he guided,
178Katselevi, käänteleviAnd he turned and looked about him,
179tuota hauin pääpaloa.And the pike's great head examined,
180Itse tuon sanoiksi virkki:And he spoke the words which follow:
181"Ken on vanhin sulholoista,"Let the eldest of the yeomen,
182sepä hauki halkomahan,Come and cleave the pike to pieces,
183kala viploin viiltämähän,Let him carve it into slices,
184pää paloiksi pahkomahan!"Let him hew the head to pieces."
185Miehet purresta puhuvat,From the boat the men made answer,
186vaimot lausui laitasilta:From the boat replied the women,
187"Saajanpa käet sulimmat,"But the captor's hands are finer,
188sormet pyytäjän pyhimmät."And the speaker's fingers better."
189Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
190veti veitsen huotrastansa,Drew from out the sheath his knife-blade,
191kyleltänsä kylmän rauan,From his side the cold sharp iron,
192jolla hauin halkaisevi,That the pike might be divided,
193pahkovi kalan paloiksi.And he cut the fish to pieces,
194Itse tuon sanoiksi virkki:And he spoke the words which follow:
195"Ken on nuorin neitosista,"Let the youngest of the maidens,
196sepä hauki keittämähänCook the pike that we have captured,
197murkinaisiksi muruiksi,Let her mince it for our breakfast,
198kalaisiksi lounahiksi!"That on fish we make our dinner."
199Kävi neiet keittämähänThen the maidens set to cooking,
200kävi kilvan kymmenenki.Ten there were who made the effort,
201Siitä hauki keitetähän,And they cooked the pike for eating,
202murkinoiahan muruina.And they minced it for their breakfast;
203Jäipä luita luotoselle,On the reefs the bones they scattered,
204kalanluita kalliolle.On the rocks they left the fishbones.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VII1 626. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    118 ei kivellä, ei haolla:Ei kivellä, ei haolla,
    120 ve'en koiran konkkaluilla!"Ve'en koiran koukkuluilla.
    141 "Kaikki on mieheksi kyhätty,"Kaikki on mieheksi kyhätty,
    149 miekka murskaksi mureni,Miekka mullaksi mureni.
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    150 eipä hauki tiennytkänä.Eipä hauki tiennytkänä,
    164 ve'en koiran konkkaluihin.Ve'en koiran koukkuluista.
    170 hauki katkesi kaheksi;Hauki katkesi kaheksi,
    171 pursto pohjahan putosi,Pursto pohjahan putosi,
  2. SKVR I1 658. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    98 lastun kuusen lainehesen;Lastu kuusen lainehesen.
    99 päästeä nytystelevätPäästyä nytystelete,
    109 näillä väljillä vesillä,Näillä vienoilla vesillä,
    111 kivelläkö vai haollaKivelläkö vai haolla,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    118 ei kivellä, ei haolla:Ei kivellä, ei haolla,
    119 vene on hauin hartioilla,"H⌈auin⌉ on suuren hartioilla,
    174 pääsi pursi puutoksesta.*Ei⌈ko⌉ pääse pursi puutoksesta,
  3. SKVR I1 667. — Uhtua · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    109 näillä väljillä vesillä,Noill' on väljillä, vesillä,
    111 kivelläkö vai haollaKivelläkö on vai havolla,
    118 ei kivellä, ei haolla:Ei ole kivellä, ei havolla,
    146 tupestansa tuiman rauan,Tupestansa rauvan tuiman,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    153 "Ei ole teissä puolta miestä,Ei ole siussa puolta miestä,
    190 veti veitsen huotrastansa,Veti hän veitsen huotrastahe,
    191 kyleltänsä kylmän rauan,Kyleltäsä rauvan kylmän,
  4. JR 24645 — Kontokki · 1944 · Väinö Kaukonen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    107 miss' on pursi puuttumassa,Mih on pursi puuttumassa,
    109 näillä väljillä vesillä,Noilla väljillä vesillä,
    118 ei kivellä, ei haolla:Ei ole kivellä ei havolla,
    160 tempasi terävän rauan.Tempasi terävän rauvan,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    171 pursto pohjahan putosi,PUrsto?? pohjahan putosi,
    172 pää kavahti karpahasen.Piä kavahti karpahah.
    202 murkinoiahan muruina.Murkinoijahah muruina.
  5. SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    111 kivelläkö vai haollakivelläkö vai haolla!"
    118 ei kivellä, ei haolla:ei kivellä, ei haolla,
    120 ve'en koiran konkkaluilla!"veen koiran koukkuluilla.
    149 miekka murskaksi mureni,miekka mullaksi mureni.
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    169 veti haukia ve'estä:veti haukia vetehen,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VII1 626. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    118 ei kivellä, ei haolla:Ei kivellä, ei haolla,
    120 ve'en koiran konkkaluilla!"Ve'en koiran koukkuluilla.
    141 "Kaikki on mieheksi kyhätty,"Kaikki on mieheksi kyhätty,
    149 miekka murskaksi mureni,Miekka mullaksi mureni.
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    150 eipä hauki tiennytkänä.Eipä hauki tiennytkänä,
    164 ve'en koiran konkkaluihin.Ve'en koiran koukkuluista.
    170 hauki katkesi kaheksi;Hauki katkesi kaheksi,
    171 pursto pohjahan putosi,Pursto pohjahan putosi,
  2. SKVR I1 658. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    98 lastun kuusen lainehesen;Lastu kuusen lainehesen.
    99 päästeä nytystelevätPäästyä nytystelete,
    109 näillä väljillä vesillä,Näillä vienoilla vesillä,
    111 kivelläkö vai haollaKivelläkö vai haolla,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    118 ei kivellä, ei haolla:Ei kivellä, ei haolla,
    119 vene on hauin hartioilla,"H⌈auin⌉ on suuren hartioilla,
    174 pääsi pursi puutoksesta.*Ei⌈ko⌉ pääse pursi puutoksesta,
  3. SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    111 kivelläkö vai haollakivelläkö vai haolla!"
    118 ei kivellä, ei haolla:ei kivellä, ei haolla,
    120 ve'en koiran konkkaluilla!"veen koiran koukkuluilla.
    149 miekka murskaksi mureni,miekka mullaksi mureni.
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    169 veti haukia ve'estä:veti haukia vetehen,
  4. SKVR I1 597. — Kontokki · 1820 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    118 ei kivellä, ei haolla:"Ei kivell', ei havolla,
    120 ve'en koiran konkkaluilla!"Veen koiran koukkuluilla.
    181 "Ken on vanhin sulholoista,Mi ollon vanhin sulholoista,
    190 veti veitsen huotrastansa,Veti veitsen huotrastahan
  5. SKVR I1 610. — Kontokki · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    132 luunpurijan puoleltansa.Luunpureman puoleltansa,
    133 Veti miekalla meryttä,Veti miekalla meryttä,
    134 alta laian laskettavi:Laian alta lasketteli.
    148 alta laian läimähytti:Laian alta läimähytti:

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 205–342

Wäinämöinen tekee hauin leukaluusta kanteleen, jota moniki yrittää, ei yksikään osaa soittaa.

205Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
206noita tuossa katselevi,Saw the bones where they were lying,
207katselevi, kääntelevi.And he turned to look upon them,
208Sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
209"Mikä tuostaki tulisi,"What might perhaps be fashioned from them,
210noista hauin hampahista,From the pike's teeth be constructed,
211leveästä leukaluusta,From the fragments of the jawbones,
212jos oisi sepon pajassa,Were they to the smithy taken,
213luona taitavan takojan,To the skilful smith entrusted,
214miehen mahtavan käsissä?"To the hands of one most skilful?"
215Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen,
216"Ei tule tyhjästä mitänä,"Nothing comes from what is useless,
217kalan ruotasta kalua,Nothing can be made of fishbones,
218ei seponkana pajassa,By a smith in smithy working,
219luona taitavan takojan,Though to skilful smith entrusted,
220miehen mahtavan käsissä."To the hands of one most skilful."
221Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
222itse tuon sanoiksi virkki:Answered in the words which follow:
223"Näistäpä toki tulisi"Yet a harp might be constructed
224kalanluinen kanteloinen,Even of the bones of fishes,
225kun oisi osoajata,If there were a skilful workman,
226soiton luisen laatijata."Who could from the bones construct it."
227Kun ei toista tullutkana,As no craftsman there was present,
228ei ollut osoajata,And there was no skilful workman
229soiton luisen laatijata,Who could make a harp of fishbones,
230vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
231itse loihe laatijaksi,Then began the harp to fashion,
232tekijäksi teentelihe.And himself the work accomplished,
233Laati soiton hauinluisen,And he made a harp of pikebones,
234suoritti ilon ikuisen.Fit to give unending pleasure.
235Kust' on koppa kanteletta?Out of what did he construct it?
236Hauin suuren leukaluusta.Chiefly from the great pike's jawbones,
237Kust' on naulat kanteletta?Whence obtained he pegs to suit it?
238Ne on hauin hampahista.Of the teeth of pike he made them;
239Kusta kielet kanteletta?Out of what were harpstrings fashioned?
240Hivuksista Hiien ruunan.From the hairs of Hiisi's gelding.
241Jo oli soitto suorittuna,Now the instrument was ready,
242valmihina kanteloinen,And the kantele completed,
243soitto suuri hauinluinen,Fashioned from the pike's great jawbones,
244kantelo kalaneväinen.And from fins of fish constructed.
245Tuli tuohon nuoret miehet,Thereupon the youths came forward,
246tuli nainehet urohot,Forward came the married heroes,
247tuli pojat puol'-ikäisetAnd the half-grown boys came forward,
248sekä pienet piikalapset,And the little girls came likewise,
249tytöt nuoret, vaimot vanhat,Maidens young, and aged women,
250naiset keskikertaisetki,And the women middle-agèd,
251kanteletta katsomahan,All advanced the harp to gaze on,
252soittoa tähyämähän.And the instrument examine.
253Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
254käski nuoren, käski vanhan,Bade the young folks and the old ones,
255käski keskikertaisenkiAnd the people middle-agèd,
256soittamahan sormillansaWith their fingers play upon it,
257tuota ruotaista romua,On the instrument of fishbone,
258kalanluista kanteletta.On the kantele of fishbone.
259Soitti nuoret, soitti vanhat,Played the young and played the aged,
260soitti keskikertaisetki.Likewise played the middle-agèd,
261Nuoret soitti, sormet notkui,Played the young, and moved their fingers,
262vanhat väänti, pää vapisi:Tried the old, whose heads were shaking,
263ei ilo ilolle nousnut,But they drew no music from it,
264soitto soitolle ylennyt.Nor composed a tune when playing.
265Sanoi lieto Lemminkäinen:Said the lively Lemminkainen,
266"Oi te pojat puol'älyiset,"O ye boys half-witted only,
267teki tyttäret typerätAnd ye maidens, all so stupid,
268sekä muu katala kansa!And you other wretched people,
269Ei ole teissä soittajata,'Tis not thus you play upon it,
270oike'in osoajata!Neither are you skilled musicians.
271Tuokatte minulle soitto,Give me now the harp of fishbone,
272kantakatte kanteloinenLet me try to play upon it,
273kahen polven pystyn päähän,On my knees now place it for me,
274kynnen kymmenen nenähän!"At the tips of my ten fingers."
275Siitä lieto LemminkäinenThen the lively Lemminkainen
276saip' on kantelon käsille,In his hands the harp uplifted
277ilon itsensä likemmä,And he drew it nearer to him,
278soiton alle sormiensa.Held it underneath his fingers,
279Soittoa sovittelevi,And he tried to play upon it,
280kanteletta kääntelevi:And the kantele he twisted,
281eipä soitto soitakana,But could play no tune upon it,
282ei ilo iloakana.Draw no cheerful music from it.
283Sanoi vanha Väinämöinen:Said the aged Väinämöinen,
284"Ei ole tässä nuorisossa,"There are none among the youthful,
285kansassa kasuavassaNor among the growing people,
286eikä vanhassa väessäNor among the aged people,
287tuon on soiton soittajaista,Who can play upon these harpstrings,
288tuon ilon iloajaista.Drawing cheerful music from them.
289Joko Pohjola paremminPerhaps in Pohjola 'twere better,
290saisi soiton soittamahan,Tunes might perhaps be played upon it,
291tuon ilon iloamahan,Cheerful music played upon it,
292jospa laitan Pohjolahan?"If to Pohjola I took it."
293Laittoi soiton Pohjolahan,So to Pohjola he took it,
294saatatti Sariolahan.And to Sariola he brought it,
295Soitti pojat Pohjolassa,And the boys they played upon it,
296soitti pojat jotta piiat,Boys and girls both played upon it,
297soitti miehet naisekkahatAnd the married men played on it,
298sekä naiset miehekkähät.Likewise all the married women,
299Itsekin emäntä soitti,And the Mistress played upon it,
300tuota käänti, tuota väänti,And they turned the harp and twisted,
301tuota sormin suoritteli,Held it firmly in their fingers,
302kynsin kymmenin piteli.At the tips of their ten fingers.
303Soitti pojat Pohjolassa,Thus played all the youths of Pohja,
304soitti kansa kaikenlainen.People played of every station,
305Ei ilo ilolle tunnuBut no cheerful notes came from it,
306eikä soitto soitannalle:And they played no music on it,
307kielet kierohon kävivät,For the strings were all entangled,
308jouhet parkuivat pahasti,And the horsehair whined most sadly,
309ääni kaikkui karkeasti,And the notes were all discordant,
310soitto julmasti sorisi.And the music all was jarring.
311Sokea sopessa nukkui,In the corner slept a blind man,
312ukko vanha uunin päällä.By the stove there lay an old man,
313Ukko uunilta havannut,And beside the stove he wakened.
314kiukahalta kirsahtanutFrom the stove he raised an outcry,
315urahti unisijalta,From his couch he grumbled loudly,
316nurahutti nurkastansa:And he grumbled, and he mumbled,
317"Heretkätte, heittäkätte,"Leave it off, and stop your playing,
318luokatte, lopettakatte!Cut it short and finish quickly,
319Puhki korvani puhuvi,For the noise my ears is bursting,
320läpi pääni läylentävi,Through my head the noise is echoing,
321kaikki käypi karvoilleni,And through all my hair I feel it,
322viepi viikoksi uneni!For a week you've made me sleepless.
323"Jos ei soitto Suomen kansan"And the harp of Suomi's people
324vasta vaikuta ilolleCannot really give us pleasure,
325eli uuvuta unehen,Lulls us not to sleep when weary,
326maku'usen maanittele,Nor to rest does it incline us.
327niin vetehen visko'otte,Cast it forth upon the waters,
328aaltoihin upottaotte,Sink it down beneath the billows,
329tahi viekötte takaisin,Send it back to where it came from,
330soitto tuonne saattaotteAnd the instrument deliver
331miehen tehnehen käsille,To the hands of those who made it,
332sormille sovittelijan!"To the fingers which constructed."
333Soitto kielin kerkiävi,With its tongue the harp made answer,
334kantelo sanoin kajahui:As the kantele resounded:
335"En vielä vetehen joua,"No, I will not sink in water,
336alle aaltojen asetu!Nor will rest beneath the billows,
337Ennen soitan soittajalla,But will play for a musician,
338vangun vaivan nähnehellä."Play for him who toiled to make me."
339Jopa vietihin visusti,Carefully the harp they carried,
340kannettihin kaunihistiAnd with greatest care conveyed it
341miehen laatijan kätehen,Back to him whose hands had made it,
342pyytänehen polvuksille.To the knees of its constructor.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. JR 24645 — Kontokki · 1944 · Väinö Kaukonen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    212 jos oisi sepon pajassa,Kun oisi sepon pajassa,
    214 miehen mahtavan käsissä?"Miehen mahtajan käsissä?
    216 "Ei tule tyhjästä mitänä,Tyhjäst ei tule mitänä,
    217 kalan ruotasta kalua,Kalan ruotasta kalua.
    Lisää yhteisiä säkeitä (9)
    KalevalaKansanruno
    238 Ne on hauin hampahista.Ne on hauvin hampahista.
    240 Hivuksista Hiien ruunan.Hivuksista Hiijen ruunan.
    263 ei ilo ilolle nousnut,Ei ilo ilolle tunnu
    273 kahen polven pystyn päähän,Kahen pystyn polven piäh,
    274 kynnen kymmenen nenähän!"Kynnen kymmenen nenäh.
    290 saisi soiton soittamahan,Otti soiton soittamah
    301 tuota sormin suoritteli,Tuota sormin suoritteli.
    305 Ei ilo ilolle tunnuEikä ilo ilolle tunnu,
    306 eikä soitto soitannalle:Eikä soitto soitannalle.
  2. JR 27007 — Sotkamo · 1886 · A. V. Komulainen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    246 tuli nainehet urohot,Soitti nainehet urohot
    258 kalanluista kanteletta.Kalan luista kanteletta
    259 Soitti nuoret, soitti vanhat,Soitti nuoret, soitti vanhat
    261 Nuoret soitti, sormet notkui,Nuoret souti, sormet notku,
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    263 ei ilo ilolle nousnut,Ei ilo ilolle ollut
    264 soitto soitolle ylennyt.Soitto soitolle tajunnut
    331 miehen tehnehen käsille,Miehen tehnehen käsihin
    332 sormille sovittelijan!"Sormille sovittelian."
  3. SKVR XII1 93. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    258 kalanluista kanteletta.kalanluista kanteletta
    261 Nuoret soitti, sormet notkui,nuoret soitit sormet notkut
    263 ei ilo ilolle nousnut,ei ilo ilolle tullu
    264 soitto soitolle ylennyt.soitto soitolle tajunnu
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    305 Ei ilo ilolle tunnuei vielä ilo ilolle tullu
    331 miehen tehnehen käsille,miehen tehneen käsille
    332 sormille sovittelijan!"sormille sovittelian
  4. SKVR VII1 630. — Ilomantsi · 1888 · O. Relander · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    210 noista hauin hampahista,Hauin suuren hampahista.
    212 jos oisi sepon pajassa,Kun oisi sepon pajassa,
    213 luona taitavan takojan,Tahikka takojan luona?"
    236 Hauin suuren leukaluusta.Hauin suuren leukaluusta.
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    246 tuli nainehet urohot,Itki nainehet urohot,
    263 ei ilo ilolle nousnut,Ei ilo ilolle tunnu,
    264 soitto soitolle ylennyt.Soitto soitolle tajuu.
  5. SKVR XII1 80. — Pohjois-Pohjanmaa · 1789 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    235 Kust' on koppa kanteletta?Kust on koppa kandelessa?
    237 Kust' on naulat kanteletta?Kust' on naulat kantelessa?
    246 tuli nainehet urohot,Kuhtu nainehet urohot.
    256 soittamahan sormillansaSoittamahan sormillansa.
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    264 soitto soitolle ylennyt.Soitto soitolle tajonnut.
    305 Ei ilo ilolle tunnuEi ilo ilolle käynyt,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR XII1 93. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    258 kalanluista kanteletta.kalanluista kanteletta
    261 Nuoret soitti, sormet notkui,nuoret soitit sormet notkut
    263 ei ilo ilolle nousnut,ei ilo ilolle tullu
    264 soitto soitolle ylennyt.soitto soitolle tajunnu
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    305 Ei ilo ilolle tunnuei vielä ilo ilolle tullu
    331 miehen tehnehen käsille,miehen tehneen käsille
    332 sormille sovittelijan!"sormille sovittelian
  2. SKVR XII1 80. — Pohjois-Pohjanmaa · 1789 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    235 Kust' on koppa kanteletta?Kust on koppa kandelessa?
    237 Kust' on naulat kanteletta?Kust' on naulat kantelessa?
    246 tuli nainehet urohot,Kuhtu nainehet urohot.
    256 soittamahan sormillansaSoittamahan sormillansa.
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    264 soitto soitolle ylennyt.Soitto soitolle tajonnut.
    305 Ei ilo ilolle tunnuEi ilo ilolle käynyt,
  3. SKVR XII1 64. — Rovaniemi · 1819 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    261 Nuoret soitti, sormet notkui,Nuoret soitit sormet notkut.
    262 vanhat väänti, pää vapisi:Vanhat soitvat, pää vapisi
    263 ei ilo ilolle nousnut,Ei ilo ilolle tullut,
    264 soitto soitolle ylennyt.Soitto soitolle tajonnut.
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    305 Ei ilo ilolle tunnuEi ilo ilolle käynyt
    331 miehen tehnehen käsille,Miehen tehnehen käsille.
  4. SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    210 noista hauin hampahista,Hiien hau'in hampahista,
    236 Hauin suuren leukaluusta.Hiien hau'in leukaluusta,
    240 Hivuksista Hiien ruunan.Hivuksista hiien vaimon,
    260 soitti keskikertaisetki.Soitti keskikertasetkin.
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    331 miehen tehnehen käsille,Miehen saanehen käsille,
    332 sormille sovittelijan!"Sormille sovittajan!"
  5. SKVR VII1 563. — Suistamo · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    240 Hivuksista Hiien ruunan.Hivuksista Hiien emmän."
    259 Soitti nuoret, soitti vanhat,Soitti nuoret, soitti vanhat
    262 vanhat väänti, pää vapisi:Vanhat souti, pä⌈ä⌉ vapisi;
    264 soitto soitolle ylennyt.Soitto soitolle tajusi.
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    305 Ei ilo ilolle tunnuEi tuntuna ilo ilolle
    306 eikä soitto soitannalle:Eikä soitto soitulle.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot

Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.

Miten runot on ryhmitelty

Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.

Runo kokonaisuutena · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 1–16 — Matkanteko sujuu · 11 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 17–82 — Koskea laskiessa · 11 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säe 62 · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 83–124 — Pursi puuttuu hauen hartioille · 5 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 125–172 — Kala katkaistaan · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 173–204 — Kalan käsittely syötäväksi · 4 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 205–234 — Kalanluinen kantele · 7 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

  • SKVR XV 64. (säkeet 7–11) — 1786 · Christfrid Ganander
  • SKVR XV 65. (säkeet 15–17) — 1786 · Christfrid Ganander
Säkeet 235–240 — Kanteleen muut ainekset · 3 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 241–310 — Soittoyritykset · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 311–342 — Kantele viedään tekijän käsiin · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Tekstistä ja kansanrunoista

Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.

Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.

Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.

Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.

Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.

Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.

Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 14 kansanrunosta 5 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.