Kalevala, 40. runo
Hauki ja ensimmäinen kantele
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 23 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 27 eivät näy kartalla: 23 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (7), Repola (3), Vuokkiniemi (3), Kiimaisjärvi (2), Kontokki (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Ilomantsi (7)
2–3 runoa
- Repola (3)
- Vuokkiniemi (3)
- Kiimaisjärvi (2)
- Kontokki (2)
1 runo
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 101 kansanrunossa 27 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (21), Kontokki (12), Repola (12), Ilomantsi (10), Uhtua (8).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 27 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (21)
- Kontokki (12)
- Repola (12)
- Ilomantsi (10)
- Uhtua (8)
3–6 runoa
- Pistojärvi (5)
- Suomussalmi (4)
- Kiimaisjärvi (3)
- Sortavala (3)
- Suistamo (3)
1–2 runoa
- Impilahti (2)
- Jyskyjärvi (2)
- Porajärvi (2)
- Joroinen (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kemi (1)
- Kiuruvesi (1)
- Korpiselkä (1)
- Lempaala (1)
- Nurmes (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Puumala (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Rovaniemi (1)
- Sotkamo (1)
- Tuupovaara (1)
- Varpaisjärvi (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–94 Sampomatkalaiset tulevat koskelle ja kosken alla tarttuu vene ison hauin selälle.
- Säkeet 94–204 Hauki tapetaan, pääpuoli saadaan veneesen, keitetään ja murkinoidaan.
- Säkeet 205–342 Wäinämöinen tekee hauin leukaluusta kanteleen, jota moniki yrittää, ei yksikään osaa soittaa.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.
Paikat tässä runossa: Suomi, Pohjola, Sariola
Säkeet 1–94
Sampomatkalaiset tulevat koskelle ja kosken alla tarttuu vene ison hauin selälle.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 23 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 27 eivät näy kartalla: 23 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (7), Repola (3), Vuokkiniemi (3), Kiimaisjärvi (2), Kontokki (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Ilomantsi (7)
2–3 runoa
- Repola (3)
- Vuokkiniemi (3)
- Kiimaisjärvi (2)
- Kontokki (2)
1 runo
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 101 kansanrunossa 27 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (21), Kontokki (12), Repola (12), Ilomantsi (10), Uhtua (8).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 27 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (21)
- Kontokki (12)
- Repola (12)
- Ilomantsi (10)
- Uhtua (8)
3–6 runoa
- Pistojärvi (5)
- Suomussalmi (4)
- Kiimaisjärvi (3)
- Sortavala (3)
- Suistamo (3)
1–2 runoa
- Impilahti (2)
- Jyskyjärvi (2)
- Porajärvi (2)
- Joroinen (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kemi (1)
- Kiuruvesi (1)
- Korpiselkä (1)
- Lempaala (1)
- Nurmes (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Puumala (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Rovaniemi (1)
- Sotkamo (1)
- Tuupovaara (1)
- Varpaisjärvi (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII2 8003. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 28 Sylin aaltoja aseta, Sylin aaltoja syseä, 29 käsin kääri käppyröitä, Käsin käännä käppyröitä, 49 väännä reikä vääntimellä, Väännä reikä vääntiällä, 50 puhkaise purasimella Puhkase purasimella, SKVR I1 634. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 19 korvalla tulisen kosken, Korvalle tulisen kosen. 25 Kosken tyttö, kuohuneiti! Kosken tyttö, kuohu neiti, 46 tieltä tervaisen venehen! Tieltä tervasen venehen. 60 mäkipäitä mentäessä! Mäkipäitä mentäisä, SKVR I4 2047. — Vuokkiniemi · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 23 "Heitä, koski, kuohuminen, Heitäs, koski, kuohuminen, 24 vesi vankka, vellominen! Vesi vanhin vellominen! 25 Kosken tyttö, kuohuneiti! Kosken tyttö, kuohu neiti, 35 Nouse kourin kuohun päälle, Nouses koprin kuohun päälle, SKVR I4 2044. — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 46 tieltä tervaisen venehen! *Tieltä tervasen venehen, 58 hauin vuoluksi venonen Hauvin vuoleksi venonen, 59 kuohuja kulettaessa, Kuohuja kulettaessa? 60 mäkipäitä mentäessä! Mäkipäitä mentäessä, SKVR I1 649. — Vuokkiniemi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 laski päivän maavesiä, Laski päivän suovesie, 79 piä miekalla pereä, Piti miekalla pereä, 80 tuijota tupettomalla, Tuijotti tupettomalla, 81 jotta juosta puisen purren, Jotta juossa puisen purren,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR XII2 8003. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 28 Sylin aaltoja aseta, Sylin aaltoja syseä, 29 käsin kääri käppyröitä, Käsin käännä käppyröitä, 49 väännä reikä vääntimellä, Väännä reikä vääntiällä, 50 puhkaise purasimella Puhkase purasimella, SKVR I1 634. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 19 korvalla tulisen kosken, Korvalle tulisen kosen. 25 Kosken tyttö, kuohuneiti! Kosken tyttö, kuohu neiti, 46 tieltä tervaisen venehen! Tieltä tervasen venehen. 60 mäkipäitä mentäessä! Mäkipäitä mentäisä, SKVR I4 2047. — Vuokkiniemi · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 23 "Heitä, koski, kuohuminen, Heitäs, koski, kuohuminen, 24 vesi vankka, vellominen! Vesi vanhin vellominen! 25 Kosken tyttö, kuohuneiti! Kosken tyttö, kuohu neiti, 35 Nouse kourin kuohun päälle, Nouses koprin kuohun päälle, SKVR I4 2044. — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 46 tieltä tervaisen venehen! *Tieltä tervasen venehen, 58 hauin vuoluksi venonen Hauvin vuoleksi venonen, 59 kuohuja kulettaessa, Kuohuja kulettaessa? 60 mäkipäitä mentäessä! Mäkipäitä mentäessä, SKVR I4 2043. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 45 matkalta punaisen purren, Matkalta punasen purren! 46 tieltä tervaisen venehen! Tieltä tervasen venehen, 48 Kivi-Kimmo, Kammon poika, Kivi, kimmon, kammon poika, 82 mennä mäntyisen venehen!" Männä mäntysen venehen!
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 94–204
Hauki tapetaan, pääpuoli saadaan veneesen, keitetään ja murkinoidaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 626. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 118 ei kivellä, ei haolla: Ei kivellä, ei haolla, 120 ve'en koiran konkkaluilla!" Ve'en koiran koukkuluilla. 141 "Kaikki on mieheksi kyhätty, "Kaikki on mieheksi kyhätty, 149 miekka murskaksi mureni, Miekka mullaksi mureni. SKVR I1 658. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 98 lastun kuusen lainehesen; Lastu kuusen lainehesen. 99 päästeä nytystelevät Päästyä nytystelete, 109 näillä väljillä vesillä, Näillä vienoilla vesillä, 111 kivelläkö vai haolla Kivelläkö vai haolla, SKVR I1 667. — Uhtua · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 109 näillä väljillä vesillä, Noill' on väljillä, vesillä, 111 kivelläkö vai haolla Kivelläkö on vai havolla, 118 ei kivellä, ei haolla: Ei ole kivellä, ei havolla, 146 tupestansa tuiman rauan, Tupestansa rauvan tuiman, JR 24645 — Kontokki · 1944 · Väinö Kaukonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 107 miss' on pursi puuttumassa, Mih on pursi puuttumassa, 109 näillä väljillä vesillä, Noilla väljillä vesillä, 118 ei kivellä, ei haolla: Ei ole kivellä ei havolla, 160 tempasi terävän rauan. Tempasi terävän rauvan, SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 111 kivelläkö vai haolla kivelläkö vai haolla!" 118 ei kivellä, ei haolla: ei kivellä, ei haolla, 120 ve'en koiran konkkaluilla!" veen koiran koukkuluilla. 149 miekka murskaksi mureni, miekka mullaksi mureni. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 169 veti haukia ve'estä: veti haukia vetehen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 626. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 118 ei kivellä, ei haolla: Ei kivellä, ei haolla, 120 ve'en koiran konkkaluilla!" Ve'en koiran koukkuluilla. 141 "Kaikki on mieheksi kyhätty, "Kaikki on mieheksi kyhätty, 149 miekka murskaksi mureni, Miekka mullaksi mureni. SKVR I1 658. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 98 lastun kuusen lainehesen; Lastu kuusen lainehesen. 99 päästeä nytystelevät Päästyä nytystelete, 109 näillä väljillä vesillä, Näillä vienoilla vesillä, 111 kivelläkö vai haolla Kivelläkö vai haolla, SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 111 kivelläkö vai haolla kivelläkö vai haolla!" 118 ei kivellä, ei haolla: ei kivellä, ei haolla, 120 ve'en koiran konkkaluilla!" veen koiran koukkuluilla. 149 miekka murskaksi mureni, miekka mullaksi mureni. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 169 veti haukia ve'estä: veti haukia vetehen, SKVR I1 597. — Kontokki · 1820 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 118 ei kivellä, ei haolla: "Ei kivell', ei havolla, 120 ve'en koiran konkkaluilla!" Veen koiran koukkuluilla. 181 "Ken on vanhin sulholoista, Mi ollon vanhin sulholoista, 190 veti veitsen huotrastansa, Veti veitsen huotrastahan SKVR I1 610. — Kontokki · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 132 luunpurijan puoleltansa. Luunpureman puoleltansa, 133 Veti miekalla meryttä, Veti miekalla meryttä, 134 alta laian laskettavi: Laian alta lasketteli. 148 alta laian läimähytti: Laian alta läimähytti:
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 205–342
Wäinämöinen tekee hauin leukaluusta kanteleen, jota moniki yrittää, ei yksikään osaa soittaa.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 24645 — Kontokki · 1944 · Väinö Kaukonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 212 jos oisi sepon pajassa, Kun oisi sepon pajassa, 214 miehen mahtavan käsissä?" Miehen mahtajan käsissä? 216 "Ei tule tyhjästä mitänä, Tyhjäst ei tule mitänä, 217 kalan ruotasta kalua, Kalan ruotasta kalua. Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 238 Ne on hauin hampahista. Ne on hauvin hampahista. 240 Hivuksista Hiien ruunan. Hivuksista Hiijen ruunan. 263 ei ilo ilolle nousnut, Ei ilo ilolle tunnu 273 kahen polven pystyn päähän, Kahen pystyn polven piäh, 274 kynnen kymmenen nenähän!" Kynnen kymmenen nenäh. 290 saisi soiton soittamahan, Otti soiton soittamah 301 tuota sormin suoritteli, Tuota sormin suoritteli. 305 Ei ilo ilolle tunnu Eikä ilo ilolle tunnu, 306 eikä soitto soitannalle: Eikä soitto soitannalle. JR 27007 — Sotkamo · 1886 · A. V. Komulainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 246 tuli nainehet urohot, Soitti nainehet urohot 258 kalanluista kanteletta. Kalan luista kanteletta 259 Soitti nuoret, soitti vanhat, Soitti nuoret, soitti vanhat 261 Nuoret soitti, sormet notkui, Nuoret souti, sormet notku, SKVR XII1 93. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 258 kalanluista kanteletta. kalanluista kanteletta 261 Nuoret soitti, sormet notkui, nuoret soitit sormet notkut 263 ei ilo ilolle nousnut, ei ilo ilolle tullu 264 soitto soitolle ylennyt. soitto soitolle tajunnu SKVR VII1 630. — Ilomantsi · 1888 · O. Relander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 210 noista hauin hampahista, Hauin suuren hampahista. 212 jos oisi sepon pajassa, Kun oisi sepon pajassa, 213 luona taitavan takojan, Tahikka takojan luona?" 236 Hauin suuren leukaluusta. Hauin suuren leukaluusta. SKVR XII1 80. — Pohjois-Pohjanmaa · 1789 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 235 Kust' on koppa kanteletta? Kust on koppa kandelessa? 237 Kust' on naulat kanteletta? Kust' on naulat kantelessa? 246 tuli nainehet urohot, Kuhtu nainehet urohot. 256 soittamahan sormillansa Soittamahan sormillansa.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII1 93. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 258 kalanluista kanteletta. kalanluista kanteletta 261 Nuoret soitti, sormet notkui, nuoret soitit sormet notkut 263 ei ilo ilolle nousnut, ei ilo ilolle tullu 264 soitto soitolle ylennyt. soitto soitolle tajunnu SKVR XII1 80. — Pohjois-Pohjanmaa · 1789 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 235 Kust' on koppa kanteletta? Kust on koppa kandelessa? 237 Kust' on naulat kanteletta? Kust' on naulat kantelessa? 246 tuli nainehet urohot, Kuhtu nainehet urohot. 256 soittamahan sormillansa Soittamahan sormillansa. SKVR XII1 64. — Rovaniemi · 1819 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 261 Nuoret soitti, sormet notkui, Nuoret soitit sormet notkut. 262 vanhat väänti, pää vapisi: Vanhat soitvat, pää vapisi 263 ei ilo ilolle nousnut, Ei ilo ilolle tullut, 264 soitto soitolle ylennyt. Soitto soitolle tajonnut. SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 210 noista hauin hampahista, Hiien hau'in hampahista, 236 Hauin suuren leukaluusta. Hiien hau'in leukaluusta, 240 Hivuksista Hiien ruunan. Hivuksista hiien vaimon, 260 soitti keskikertaisetki. Soitti keskikertasetkin. SKVR VII1 563. — Suistamo · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 240 Hivuksista Hiien ruunan. Hivuksista Hiien emmän." 259 Soitti nuoret, soitti vanhat, Soitti nuoret, soitti vanhat 262 vanhat väänti, pää vapisi: Vanhat souti, pä⌈ä⌉ vapisi; 264 soitto soitolle ylennyt. Soitto soitolle tajusi.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 14 kansanrunosta 5 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 1–16 — Matkanteko sujuu · 11 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 17–82 — Koskea laskiessa · 11 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 62 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 83–124 — Pursi puuttuu hauen hartioille · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 125–172 — Kala katkaistaan · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 173–204 — Kalan käsittely syötäväksi · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 205–234 — Kalanluinen kantele · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 235–240 — Kanteleen muut ainekset · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 241–310 — Soittoyritykset · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 311–342 — Kantele viedään tekijän käsiin · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot