Kalevala, 39. runo
Matka Pohjolaan Sampoa hakemaan
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 20 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 30 eivät näy kartalla: 24 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 3 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (8), Ilomantsi (4), Repola (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (8)
- Ilomantsi (4)
2–3 runoa
- Repola (2)
1 runo
- Eno (1)
- Kemi (1)
- Pielisjärvi (1)
- Sotkamo (1)
- Suomussalmi (1)
- Uhtua (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 175 kansanrunossa 55 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (42), Ilomantsi (18), Repola (15), Kiimaisjärvi (8), Uhtua (8).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 55 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (42)
- Ilomantsi (18)
- Repola (15)
- Kiimaisjärvi (8)
- Uhtua (8)
- Suistamo (7)
3–6 runoa
- Suomussalmi (6)
- Kontokki (5)
- Sakkola (4)
- Tyrö (4)
- Impilahti (3)
- Nurmes (3)
- Pistojärvi (3)
1–2 runoa
- Jyskyjärvi (2)
- Kittilä (2)
- Kurkijoki (2)
- Liperi (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Soikkola (2)
- Suojärvi (2)
- Eno (1)
- Haapajärvi (1)
- Hiitola (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Joroinen (1)
- Juva (1)
- Kaavi (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kemi (1)
- Kestilä (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kinnula (1)
- Kitee (1)
- Kiuruvesi (1)
- Korpiselkä (1)
- Lapinlahti (1)
- Lumivaara (1)
- Narvusi (1)
- Paltamo (1)
- Parikkala (1)
- Pielavesi (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pulkkila (1)
- Puumala (1)
- Rautalampi (1)
- Rovaniemi (1)
- Rukajärvi (1)
- Sotkamo (1)
- Terijoki (1)
- Tervo (1)
- Tulemajärvi (1)
- Tuupovaara (1)
- Töysä (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–330 Wäinämöinen kehoittaa Ilmarista lähtemään kanssansa sampoa Pohjolasta saamaan, johon tuumaan Ilmarinen suostuu, ja uroot lähtevät veneellä matkaan.
- Säkeet 331–426 Lemminkäinen äkkä'ää heidät matkalla ja kuultuansa, kunne kulkivat, tarjoutuu kolmanneksi mieheksi; hän otetaan mielellänsä kolmanneksi.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Suomi, Pohjola, Sariola, Väinölä
Säkeet 1–330
Wäinämöinen kehoittaa Ilmarista lähtemään kanssansa sampoa Pohjolasta saamaan, johon tuumaan Ilmarinen suostuu, ja uroot lähtevät veneellä matkaan.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 20 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 30 eivät näy kartalla: 24 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 3 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (8), Ilomantsi (4), Repola (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (8)
- Ilomantsi (4)
2–3 runoa
- Repola (2)
1 runo
- Eno (1)
- Kemi (1)
- Pielisjärvi (1)
- Sotkamo (1)
- Suomussalmi (1)
- Uhtua (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 175 kansanrunossa 55 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (42), Ilomantsi (18), Repola (15), Kiimaisjärvi (8), Uhtua (8).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 55 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (42)
- Ilomantsi (18)
- Repola (15)
- Kiimaisjärvi (8)
- Uhtua (8)
- Suistamo (7)
3–6 runoa
- Suomussalmi (6)
- Kontokki (5)
- Sakkola (4)
- Tyrö (4)
- Impilahti (3)
- Nurmes (3)
- Pistojärvi (3)
1–2 runoa
- Jyskyjärvi (2)
- Kittilä (2)
- Kurkijoki (2)
- Liperi (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Soikkola (2)
- Suojärvi (2)
- Eno (1)
- Haapajärvi (1)
- Hiitola (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Joroinen (1)
- Juva (1)
- Kaavi (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kemi (1)
- Kestilä (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kinnula (1)
- Kitee (1)
- Kiuruvesi (1)
- Korpiselkä (1)
- Lapinlahti (1)
- Lumivaara (1)
- Narvusi (1)
- Paltamo (1)
- Parikkala (1)
- Pielavesi (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pulkkila (1)
- Puumala (1)
- Rautalampi (1)
- Rovaniemi (1)
- Rukajärvi (1)
- Sotkamo (1)
- Terijoki (1)
- Tervo (1)
- Tulemajärvi (1)
- Tuupovaara (1)
- Töysä (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 27007 — Sotkamo · 1886 · A. V. Komulainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 163 "Mitä itket, puinen pursi, "Mitä itket puinen pursi 173 Sitä itken, pursi raukka, "Sitä itken puinen pursi 174 vene vaivainen, valitan: Wene vaivanen valitti 187 tappeloita tallustavat; Tappeluita tallustavat Lisää yhteisiä säkeitä (17)
Kalevala Kansanruno 189 tuovat täytensä rahoja, Saavat täytensä rahoja 195 Pahimmatki maan matoset Pahimmatki maan matoset 196 alla kaarien asuvat, Alla kaarteni asuvat." 198 pesän pielessä pitävät, Pesän pielessä pitävät 261 lykkäsi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 278 sukapäitä sulhosia, Sukapäitä sulhasia 280 saapasjalkoja jaloja. Kannusjalkoja jaloja. 281 Lauloi toisen laitapuolen Lato toisen laitapuolen 283 tinapäitä, vaskivöitä, Tinapäitä vaskivöitä 291 Itse istuvi perähän, Itse astuupi perähän. 299 Pani sulhot soutamahan, Pani vanhat soutamahan 303 Pani neiet soutamahan, Pani nuoret soutamahan 305 Neiet souti, sormet notkui: Nuoret souti, sormet notku, 309 Vanhat souti, päät vapisi: Wanhat souti, päät vapisi 321 terät teirinä kukerti, Teljot teirinä kukerti 323 perä kaarskui kaarnehena, Perä kaarku kaarnehena 324 hangat hanhina havisi. Hangat hanhina pajatti SKVR I1 647. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 5 hyvän sammon saa'antahan, Hyvän sammon saatuoon, 129 Yks' on vanha Väinämöinen, Siit' on vanha Väinämöinen 133 suvikunnan suitset vyöllä, Suvikunnan suitet vyöllä, 134 varsan valjahat olalla. Varsan valjahat olalla. Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 163 "Mitä itket, puinen pursi, "Mitä itket puinen pursi, 189 tuovat täytensä rahoja, Tuotu täytensä rahoja, 193 tässä lahon lastuillani, Tähän lahon lastuillani, 194 venyn veistännäisilläni. Venyn veistämäisilläni." 232 airoilla avittamatta, Airoilla avittamatta, 233 huoparilla huopimatta, Huoparilla huopimatta; 261 lykkäsi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 278 sukapäitä sulhosia, Sukapäitä sulhasia, 283 tinapäitä, vaskivöitä, Sukapäitä, vaskivöitä. 295 "Juokse, pursi, puittomia, "Juokses pursi puittomia, 296 vene, väljiä vesiä! Vene väljiä vesiä!" 309 Vanhat souti, päät vapisi: Vanhat souti, pää vapisi. 322 nenä joikui joutsenena, Nenä joiku joutsenena, 324 hangat hanhina havisi. Hangat hanhina pajahti SKVR XII1 93. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 163 "Mitä itket, puinen pursi, mitäs itket puinen pursi 173 Sitä itken, pursi raukka, sitä itken puinen pursi 174 vene vaivainen, valitan: venet vaivanen valitti 187 tappeloita tallustavat; tappeluita tallustavat Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 194 venyn veistännäisilläni. venyn veistämäisilläni 195 Pahimmatki maan matoset pahimmatkin maan matoset 196 alla kaarien asuvat, alla kaarteni asuvat 197 linnut ilman ilke'immät ilkeimmät ilman linnut 261 lykkäsi venon vesille, lykkäsi venon vesille 278 sukapäitä sulhosia, sukapäitä sulhasia 281 Lauloi toisen laitapuolen lato toisen laitapuolen 291 Itse istuvi perähän, itek istuvi perähän 299 Pani sulhot soutamahan, pani vanhat soutamahan 303 Pani neiet soutamahan, pani nuoret soutamahan 321 terät teirinä kukerti, terät teirinä kukersit 324 hangat hanhina havisi. hangat hanhina pajahit SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 160 venonen valittamassa. Venosen valittamassa; 163 "Mitä itket, puinen pursi, "Mitäs itket, pursi puinen, 185 "Muut purret, pahatki purret, Muut purret pahemmat purret, 189 tuovat täytensä rahoja, Tuovat täytensä eloa Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 193 tässä lahon lastuillani, Minä lahon lastuillani, 194 venyn veistännäisilläni. Vetyn vestännäisilläni. 195 Pahimmatki maan matoset Pahemmatko! maan matoset 196 alla kaarien asuvat, Alla kaarien asuvat, 197 linnut ilman ilke'immät Ilkiämmät ilman linnut 219 olkapään ojentamatta, Olkapään ojentamatta?" 261 lykkäsi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 262 lauloi purren lainehille. Laski purren lainehille 278 sukapäitä sulhosia, Sukapäitä sulhasia, 280 saapasjalkoja jaloja. Kannusjalkoja jaloja; 283 tinapäitä, vaskivöitä, Sukapäitä, vaskivöitä, 291 Itse istuvi perähän, Itse istuutu perähän SKVR I1 589. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 163 "Mitä itket, puinen pursi, "Mitä itet puinen pursi?" 193 tässä lahon lastuillani, Minä lahon lastuillani, 195 Pahimmatki maan matoset Matalimmat maan matoset 197 linnut ilman ilke'immät Ilkeimmät ilman linnut Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 209 "Elä itke, puinen pursi, Siellä itki puinen pursi, 276 lauloa hyrähtelevi. Lauloa hyrehtelevi, 279 sukapäitä, piipioja, Sukapäitä, piipitoja. 283 tinapäitä, vaskivöitä, Tinavöitä, vaskipäitä. 293 lasketteli laivoansa. Las'etteli laivoansa 299 Pani sulhot soutamahan, Pani vanhat soutamahan; 303 Pani neiet soutamahan, Pani nuoret soutamahan; 309 Vanhat souti, päät vapisi: Vanhat souti, päät vapisi. 322 nenä joikui joutsenena, Nenä joiku jouzenena, 324 hangat hanhina havisi. Hangat hanhina hatsatti. 328 melan vartevan varassa. Melan vaskisen varassa,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I1 647. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 5 hyvän sammon saa'antahan, Hyvän sammon saatuoon, 129 Yks' on vanha Väinämöinen, Siit' on vanha Väinämöinen 133 suvikunnan suitset vyöllä, Suvikunnan suitet vyöllä, 134 varsan valjahat olalla. Varsan valjahat olalla. Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 163 "Mitä itket, puinen pursi, "Mitä itket puinen pursi, 189 tuovat täytensä rahoja, Tuotu täytensä rahoja, 193 tässä lahon lastuillani, Tähän lahon lastuillani, 194 venyn veistännäisilläni. Venyn veistämäisilläni." 232 airoilla avittamatta, Airoilla avittamatta, 233 huoparilla huopimatta, Huoparilla huopimatta; 261 lykkäsi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 278 sukapäitä sulhosia, Sukapäitä sulhasia, 283 tinapäitä, vaskivöitä, Sukapäitä, vaskivöitä. 295 "Juokse, pursi, puittomia, "Juokses pursi puittomia, 296 vene, väljiä vesiä! Vene väljiä vesiä!" 309 Vanhat souti, päät vapisi: Vanhat souti, pää vapisi. 322 nenä joikui joutsenena, Nenä joiku joutsenena, 324 hangat hanhina havisi. Hangat hanhina pajahti SKVR XII1 93. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 163 "Mitä itket, puinen pursi, mitäs itket puinen pursi 173 Sitä itken, pursi raukka, sitä itken puinen pursi 174 vene vaivainen, valitan: venet vaivanen valitti 187 tappeloita tallustavat; tappeluita tallustavat Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 194 venyn veistännäisilläni. venyn veistämäisilläni 195 Pahimmatki maan matoset pahimmatkin maan matoset 196 alla kaarien asuvat, alla kaarteni asuvat 197 linnut ilman ilke'immät ilkeimmät ilman linnut 261 lykkäsi venon vesille, lykkäsi venon vesille 278 sukapäitä sulhosia, sukapäitä sulhasia 281 Lauloi toisen laitapuolen lato toisen laitapuolen 291 Itse istuvi perähän, itek istuvi perähän 299 Pani sulhot soutamahan, pani vanhat soutamahan 303 Pani neiet soutamahan, pani nuoret soutamahan 321 terät teirinä kukerti, terät teirinä kukersit 324 hangat hanhina havisi. hangat hanhina pajahit SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 160 venonen valittamassa. Venosen valittamassa; 163 "Mitä itket, puinen pursi, "Mitäs itket, pursi puinen, 185 "Muut purret, pahatki purret, Muut purret pahemmat purret, 189 tuovat täytensä rahoja, Tuovat täytensä eloa Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 193 tässä lahon lastuillani, Minä lahon lastuillani, 194 venyn veistännäisilläni. Vetyn vestännäisilläni. 195 Pahimmatki maan matoset Pahemmatko! maan matoset 196 alla kaarien asuvat, Alla kaarien asuvat, 197 linnut ilman ilke'immät Ilkiämmät ilman linnut 219 olkapään ojentamatta, Olkapään ojentamatta?" 261 lykkäsi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 262 lauloi purren lainehille. Laski purren lainehille 278 sukapäitä sulhosia, Sukapäitä sulhasia, 280 saapasjalkoja jaloja. Kannusjalkoja jaloja; 283 tinapäitä, vaskivöitä, Sukapäitä, vaskivöitä, 291 Itse istuvi perähän, Itse istuutu perähän SKVR I1 589. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 163 "Mitä itket, puinen pursi, "Mitä itet puinen pursi?" 193 tässä lahon lastuillani, Minä lahon lastuillani, 195 Pahimmatki maan matoset Matalimmat maan matoset 197 linnut ilman ilke'immät Ilkeimmät ilman linnut Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 209 "Elä itke, puinen pursi, Siellä itki puinen pursi, 276 lauloa hyrähtelevi. Lauloa hyrehtelevi, 279 sukapäitä, piipioja, Sukapäitä, piipitoja. 283 tinapäitä, vaskivöitä, Tinavöitä, vaskipäitä. 293 lasketteli laivoansa. Las'etteli laivoansa 299 Pani sulhot soutamahan, Pani vanhat soutamahan; 303 Pani neiet soutamahan, Pani nuoret soutamahan; 309 Vanhat souti, päät vapisi: Vanhat souti, päät vapisi. 322 nenä joikui joutsenena, Nenä joiku jouzenena, 324 hangat hanhina havisi. Hangat hanhina hatsatti. 328 melan vartevan varassa. Melan vaskisen varassa, SKVR XV 63. — 1786 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 133 suvikunnan suitset vyöllä, suvikunnan suittet vyöllä, 134 varsan valjahat olalla. varsan valjahat olalla. 163 "Mitä itket, puinen pursi, Mitäs itket, puinen pursi, 185 "Muut purret, pahatki purret, Muut purret, pahemmat purret, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 196 alla kaarien asuvat, alla kareni asuvat, 197 linnut ilman ilke'immät ilkeimmät ilman linnut 219 olkapään ojentamatta, olkapään ojjendamata 261 lykkäsi venon vesille, lykkäisi venon vesille, 262 lauloi purren lainehille. laski purren lainehille 278 sukapäitä sulhosia, sukapäitä sulhaisia, 280 saapasjalkoja jaloja. kannusjalkoja jaloja 283 tinapäitä, vaskivöitä, tinapäitä, vaskivöitä. 299 Pani sulhot soutamahan, Pani nuoret soutamahan, 303 Pani neiet soutamahan, Pani neidot soutamahan,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 331–426
Lemminkäinen äkkä'ää heidät matkalla ja kuultuansa, kunne kulkivat, tarjoutuu kolmanneksi mieheksi; hän otetaan mielellänsä kolmanneksi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 814. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 353 mies puhas perässä purren, Mies puhas perässä purren. 356 "En mä tunne tuota purtta, "Enmä tunne tuota purtta, 357 keksi kelvoista venettä; Keksi kelvoista venettä." 358 souten Suomesta tulevi, Souten Suomesta menevät, SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 392 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Ohoh vanha Väinämöinen, 395 kun saat sammon nostantahan, Kun saat sammon nossantaan, 396 kirjokannen kannantahan! Kirjokannen kannantaan 410 "Oisi puuta purressani, Oisi puuta purressani, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 416 "Ei vara venettä kaa'a, "Ei vara venettä kaa'a, SKVR I2 729. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 332 Kauko niemen kainalossa. Kaukoniemen kainalossa, 333 Kalatuutta Kauko itki, Kalatuutta Kauko itki, 335 Ahti aitan pieneyttä, Ahti aitan pieneyttä. 336 veitikkä osan vähyyttä. Veitikki osan vähyyttä, SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 392 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Oho vanha Väinämöinen, 395 kun saat sammon nostantahan, Kuin saat sammon nossantah, 396 kirjokannen kannantahan! Kirjokannen kannantah SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 352 ulapalla aukealla; Ulapalla aukialla. 388 kirjokantta katsomahan Kirjokantta kantamahan. 396 kirjokannen kannantahan! Kirjokannen kantamahan,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 814. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 353 mies puhas perässä purren, Mies puhas perässä purren. 356 "En mä tunne tuota purtta, "Enmä tunne tuota purtta, 357 keksi kelvoista venettä; Keksi kelvoista venettä." 358 souten Suomesta tulevi, Souten Suomesta menevät, SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 392 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Ohoh vanha Väinämöinen, 395 kun saat sammon nostantahan, Kun saat sammon nossantaan, 396 kirjokannen kannantahan! Kirjokannen kannantaan 410 "Oisi puuta purressani, Oisi puuta purressani, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 416 "Ei vara venettä kaa'a, "Ei vara venettä kaa'a, SKVR I2 729. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 332 Kauko niemen kainalossa. Kaukoniemen kainalossa, 333 Kalatuutta Kauko itki, Kalatuutta Kauko itki, 335 Ahti aitan pieneyttä, Ahti aitan pieneyttä. 336 veitikkä osan vähyyttä. Veitikki osan vähyyttä, SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 392 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Oho vanha Väinämöinen, 395 kun saat sammon nostantahan, Kuin saat sammon nossantah, 396 kirjokannen kannantahan! Kirjokannen kannantah SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 352 ulapalla aukealla; Ulapalla aukialla. 388 kirjokantta katsomahan Kirjokantta kantamahan. 396 kirjokannen kannantahan! Kirjokannen kantamahan,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 10 kansanrunosta 1 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 25 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–32 — Keskustelu sammon haentaan lähdöstä · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 57–92 — Uuden miekan takominen · 8 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 93–114 — Miekan tai keihään kuvaus · 7 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 115–126 — Sotisopaan pukeutuminen · 7 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 127–160 — Hevosen etsintä ja itkun kuuleminen · 13 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 151 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 161–212 — Purren valitus · 5 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 213–256 — Dialogi veneen vesille lähdöstä ja soutamatta soudusta · 9 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 257–274 — Vesille lähtö · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 275–328 — Väki laivaan ja soutu · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 329–380 — Lemminkäinen huomaa purren ja ihmettelee, kenen se on · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 381–426 — Lemminkäinen otetaan matkaan ja tuo laidan mukanaan · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot