Kalevala, 38. runo
Ilmarisen toinen kosinta
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 18 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 32 eivät näy kartalla: 29 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Suojärvi (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (5)
2–3 runoa
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kontokki (1)
- Korpiselkä (1)
- Pistojärvi (1)
- Repola (1)
- Soanlahti (1)
- Suomussalmi (1)
- Vuole (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 25 kansanrunossa 13 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Ilomantsi (4), Suistamo (3), Uhtua (3), Repola (2).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–124 Ilmarinen lähtee Pohjolaan entisen naisensa nuorempaa sisarta kosimaan, saapi siellä pahoja herjasanoja vastaukseksi, suuttuu siitä, ryöstää tyttären ja lähtee kotiin päin.
- Säkeet 125–286 Matkallaki herja'aa neiti Ilmarista ja pahoittaa hänen mielensä siksi, että Ilmarinen viimein sydämmyksissään laulaa hänen lokiksi.
- Säkeet 287–328 Tulee siitä kotiin ja kertoo Wäinämöiselle Pohjolan huolettomasta elämästä sammon varassa, kuin myöski, miten kosimatkansa oli käynyt.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Manala
Säkeet 1–124
Ilmarinen lähtee Pohjolaan entisen naisensa nuorempaa sisarta kosimaan, saapi siellä pahoja herjasanoja vastaukseksi, suuttuu siitä, ryöstää tyttären ja lähtee kotiin päin.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 18 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 32 eivät näy kartalla: 29 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Suojärvi (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (5)
2–3 runoa
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kontokki (1)
- Korpiselkä (1)
- Pistojärvi (1)
- Repola (1)
- Soanlahti (1)
- Suomussalmi (1)
- Vuole (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 25 kansanrunossa 13 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Ilomantsi (4), Suistamo (3), Uhtua (3), Repola (2).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 4414. — Suistamo · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 86 Elä sulho'on ihastu, Elä sulhohon ihastu, 87 elä sulhon suun pitohon Elä sulhon suun pitohon, 88 eläkä jalkoihin jaloihin! Eläkä jalkoin jaloihin: 89 Sulholl' on suen ikenet, Sulhol' on suven ikenet, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 91 karhun kynnet kainalossa, Karhun sappi kainalossa, SKVR XIII2 3887. — Jaakkima · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 85 "Neitonen, sinä sisari! Neitonen sinä sisärueni, 86 Elä sulho'on ihastu, Elä sulhoon ihastu etc. 90 revon koukut kormanossa, *Revon kuokot kormanossa,* 91 karhun kynnet kainalossa, Karhun maksat kainalossa, SKVR I3 1498. — Kontokki · 1839 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 79 "Pois on, liika, linnastamme, Pois on, liika, linnastani, 81 Tukon linnoa tuhosit, Tukun linnoa tuhosit, 82 palan linnoa pahensit Palan linnoa pahensit. SKVR II 512. — Repola · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 79 "Pois on, liika, linnastamme, Pois on liika linnastani, 89 Sulholl' on suen ikenet, Sulholl on suen ikenet, 91 karhun kynnet kainalossa, Karhun villat kainalossa! SKVR VII1 435 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 1 Tuop' on seppo Ilmarinen, Tuopa seppo Ilmarinen 121 Läksi kohta kulkemahan, läksi kohta kulkemahan, 122 valmistui vaeltamahan, valmistui vaeltamahan.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR VII3 4414. — Suistamo · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 86 Elä sulho'on ihastu, Elä sulhohon ihastu, 87 elä sulhon suun pitohon Elä sulhon suun pitohon, 88 eläkä jalkoihin jaloihin! Eläkä jalkoin jaloihin: 89 Sulholl' on suen ikenet, Sulhol' on suven ikenet, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 91 karhun kynnet kainalossa, Karhun sappi kainalossa, SKVR XIII2 3887. — Jaakkima · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 85 "Neitonen, sinä sisari! Neitonen sinä sisärueni, 86 Elä sulho'on ihastu, Elä sulhoon ihastu etc. 90 revon koukut kormanossa, *Revon kuokot kormanossa,* 91 karhun kynnet kainalossa, Karhun maksat kainalossa, SKVR I3 1498. — Kontokki · 1839 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 79 "Pois on, liika, linnastamme, Pois on, liika, linnastani, 81 Tukon linnoa tuhosit, Tukun linnoa tuhosit, 82 palan linnoa pahensit Palan linnoa pahensit. SKVR II 512. — Repola · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 79 "Pois on, liika, linnastamme, Pois on liika linnastani, 89 Sulholl' on suen ikenet, Sulholl on suen ikenet, 91 karhun kynnet kainalossa, Karhun villat kainalossa! SKVR VII1 435 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 1 Tuop' on seppo Ilmarinen, Tuopa seppo Ilmarinen 121 Läksi kohta kulkemahan, läksi kohta kulkemahan, 122 valmistui vaeltamahan, valmistui vaeltamahan.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 125–286
Matkallaki herja'aa neiti Ilmarista ja pahoittaa hänen mielensä siksi, että Ilmarinen viimein sydämmyksissään laulaa hänen lokiksi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 380. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 135 potkin poikki polvillani, Potkin korjan polvillani, 153 "Etpä sinä sinne pääse: "Et sinä sinne pääse, 154 minä haukina jälessä." Minä haukina jäl'essä." 178 minä kokkona jälessä." Minä kotkana jäl'essä." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 283 luo'olle lokottamahan, Laulan luoolle lokottamahan, SKVR VII1 382. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 135 potkin poikki polvillani, Potkin korjan polvillani, 153 "Etpä sinä sinne pääse: "Et sinä minusta sinne pääse, 154 minä haukina jälessä." Minä haukina jäl'essä." 166 minä saukkona jälessä." "Minä haukkana jäl'essä." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 283 luo'olle lokottamahan, "Luoolle lokottamahan," SKVR II 136. — Repola · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 195 jänön juoksevan jälillä, juoksijan jänön jälillä, 196 koukkupolven polkemilla, koukkupolven polgimilla, 224 revon suumalo somempi." "Revon suumalo on somembi 243 hukan hurskavan jälillä, juoksijan hukan jälillä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 248 hukan suumalo somempi." "Hukan suumalo somembi, SKVR I1 567. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 193 Parempi minun olisi, Parempi minun olisi 195 jänön juoksevan jälillä, "Jänön jäätäjän jälillä, 219 revon reyhkävän re'essä, Revon reuhkajan reessä." 243 hukan hurskavan jälillä, Hukan huutajan jälillä, SKVR I1 439. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 193 Parempi minun olisi, "Parempi minun olisi, 194 parempi oletteleisi Parempi olettelisi 196 koukkupolven polkemilla, Koukkupolven polkumailla, 243 hukan hurskavan jälillä, Hukan huiskavan jälillä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 380. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 135 potkin poikki polvillani, Potkin korjan polvillani, 153 "Etpä sinä sinne pääse: "Et sinä sinne pääse, 154 minä haukina jälessä." Minä haukina jäl'essä." 178 minä kokkona jälessä." Minä kotkana jäl'essä." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 283 luo'olle lokottamahan, Laulan luoolle lokottamahan, SKVR VII1 382. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 135 potkin poikki polvillani, Potkin korjan polvillani, 153 "Etpä sinä sinne pääse: "Et sinä minusta sinne pääse, 154 minä haukina jälessä." Minä haukina jäl'essä." 166 minä saukkona jälessä." "Minä haukkana jäl'essä." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 283 luo'olle lokottamahan, "Luoolle lokottamahan," SKVR I1 567. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 193 Parempi minun olisi, Parempi minun olisi 195 jänön juoksevan jälillä, "Jänön jäätäjän jälillä, 219 revon reyhkävän re'essä, Revon reuhkajan reessä." 243 hukan hurskavan jälillä, Hukan huutajan jälillä, SKVR I1 439. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 193 Parempi minun olisi, "Parempi minun olisi, 194 parempi oletteleisi Parempi olettelisi 196 koukkupolven polkemilla, Koukkupolven polkumailla, 243 hukan hurskavan jälillä, Hukan huiskavan jälillä, SKVR VII1 528. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 182 luppakorva luonteleikse. luonteleksen luppakorva. 200 jänön suumalo somempi." "Suen suumalo somempi, 223 Revon on karvat kaunihimmat, revon karvat kaunihimmat etc." 224 revon suumalo somempi." "Revon suumalo somempi,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 287–328
Tulee siitä kotiin ja kertoo Wäinämöiselle Pohjolan huolettomasta elämästä sammon varassa, kuin myöski, miten kosimatkansa oli käynyt.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 matkasi omille maille, Työnsipä omille maille. 311 kun on sampo Pohjolassa! Kun on neito Pohjolassa, 312 Siin' on kyntö, siinä kylvö, Siin' ois kyntö, siinä kylvö, 313 siinä kasvo kaikenlainen, Siinä kasvo kaikenlainen; SKVR I1 80. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 matkasi omille maille, Työnsipä omille maille. 300 Miten Pohjola elävi?" "Miten Pohjola elää?" 302 "Mi on Pohjolan eleä! "Mi on Pohjolan elää? 304 kirjokansi kallumassa: Kirjokansi kallumaan; SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 matkasi omille maille, Saatteli omille maille 312 Siin' on kyntö, siinä kylvö, Siin' ois kyntö, siinä kylvö, 313 siinä kasvo kaikenlainen, Siinä vilja kaikenlainen. SKVR I1 73. — Vuokkiniemi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 302 "Mi on Pohjolan eleä! Hyv' on Pohjolan eleä, 303 Siell' on sampo jauhamassa, Siel' on Sampo jauhomassa. 307 kolmannen kotipitoja. Kolmannet kotipitoja.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 matkasi omille maille, Työnsipä omille maille. 311 kun on sampo Pohjolassa! Kun on neito Pohjolassa, 312 Siin' on kyntö, siinä kylvö, Siin' ois kyntö, siinä kylvö, 313 siinä kasvo kaikenlainen, Siinä kasvo kaikenlainen; SKVR I1 80. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 matkasi omille maille, Työnsipä omille maille. 300 Miten Pohjola elävi?" "Miten Pohjola elää?" 302 "Mi on Pohjolan eleä! "Mi on Pohjolan elää? 304 kirjokansi kallumassa: Kirjokansi kallumaan; SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 matkasi omille maille, Saatteli omille maille 312 Siin' on kyntö, siinä kylvö, Siin' ois kyntö, siinä kylvö, 313 siinä kasvo kaikenlainen, Siinä vilja kaikenlainen.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 14 kansanrunosta 2 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 7 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–76 — Ilmarinen lähtee pyytämään · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 77–94 — Kokkovirsi; · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 95–102 — Ennen naidun naisen tappo · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 103–110 — Oispa neito ollut paremman arvoinen · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 111–120 — Ilmarinen ryöstää neidon rekeensä · 10 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 121–124 — Ilmarisen ja neidon ajomatka alkaa · 4 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 125–130 — Neito alkaa valittaa · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 131–178 — Muuntautuvan neidon takaa-ajo · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 142 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 153–256 — Toinen naista naurattavi · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 179 — Rekidialogi jänön, revon ja suden jäljistä lumessa · 7 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 257–278 — Ilmarisen mietteitä, miten reagoida morsiamen syrjähyppyyn · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 279–286 — Ilmarinen laulaa morsiamen lokiksi · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 287–314 — Miten · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot