← RunoVerse

Kalevala, 38. runo

Ilmarisen toinen kosinta

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 18 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 32 eivät näy kartalla: 29 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Suojärvi (2), Uhtua (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 25 kansanrunossa 13 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Ilomantsi (4), Suistamo (3), Uhtua (3), Repola (2).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 13 paikkakuntaa

3–6 runoa

1–2 runoa

Mitä tässä runossa tapahtuu

  1. Säkeet 1–124 Ilmarinen lähtee Pohjolaan entisen naisensa nuorempaa sisarta kosimaan, saapi siellä pahoja herjasanoja vastaukseksi, suuttuu siitä, ryöstää tyttären ja lähtee kotiin päin.
  2. Säkeet 125–286 Matkallaki herja'aa neiti Ilmarista ja pahoittaa hänen mielensä siksi, että Ilmarinen viimein sydämmyksissään laulaa hänen lokiksi.
  3. Säkeet 287–328 Tulee siitä kotiin ja kertoo Wäinämöiselle Pohjolan huolettomasta elämästä sammon varassa, kuin myöski, miten kosimatkansa oli käynyt.

Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).

Paikat tässä runossa: Pohjola, Manala

Säkeet 1–124

Ilmarinen lähtee Pohjolaan entisen naisensa nuorempaa sisarta kosimaan, saapi siellä pahoja herjasanoja vastaukseksi, suuttuu siitä, ryöstää tyttären ja lähtee kotiin päin.

Alkuteksti, 1849Englanninnos: W. F. Kirby, 1907
1Tuop' on seppo Ilmarinen,Thereupon smith Ilmarinen,
2takoja iän-ikuinen,He the great primeval craftsman,
3heitti kultaisen kuvansa,Cast away the golden image,
4hope'isen neitosensa.Cast away the silver damsel,
5Pisti varsan valjahisin,Afterwards his horse he harnessed,
6ruskean re'en etehen,Yoked before the sledge the chestnut,
7itse istuvi rekehen,On the sledge himself he mounted,
8kohennaikse korjahansa.And within the sledge he sat him,
9Lähteäksensä lupasiAnd departed on his journey,
10sekä mietti mennäksensäAnd proposed, as he was driving,
11pyytämähän PohjolastaHe to Pohjola would travel,
12toista Pohjolan tytärtä.There to ask another daughter.
13Sai päivän ajaneheksi,So he drove for one day onward,
14tuosta toisen vierneheksi;Journeyed also on the second,
15päivälläpä kolmannellaAnd at length upon the third day,
16tuli Pohjolan pihalle.Came to Pohjola's broad courtyard.
17Louhi, Pohjolan emäntä,Louhi, Pohjola's old Mistress
18itse päätyvi pihalle.Came into the yard to meet him,
19Sai tuossa sanelemahan,And began the conversation,
20kääntihe kyselemähänAnd she turned to him and asked him
21oman lapsensa oloa,How her child's health was at present,
22asuntoa armahansaIf her daughter was contented,
23miniänä miehelässä,As the daughter-in-law of master,
24naisena anoppelassa.And the daughter-in-law of mistress.
25Se on seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen,
26alla päin, pahoilla mielin,Head bowed down, and deeply grieving,
27kaiken kallella kypärinAnd his cap all sloping sideways,
28sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
29"Ellös nyt, anoppiseni,"Do thou not, O mother, ask me,
30ellös sie kyselkö tuota,Do not question me in thiswise
31elämiä tyttäresi,How your daughter may be living,
32asuntoa armahasi!How your dear one now is dwelling!
33Jo sen on surma suin pi'ellyt,Death has borne her off already,
34kova loppu loukahtanut.Grisly death has seized upon her.
35Maassa on jo marjaseni,In the ground is now my berry,
36kankahassa kaunoiseni,On the heath is now my fair one,
37mustakulmani kulossa,And her dark locks 'neath the stubble,
38hopeani heinikossa.'Neath the grass my silver-fair one.
39Läksin toista tyttöäsi,Give me now your second daughter,
40nuorempata neitoasi.Give me now that youthful maiden,
41Annapa, anoppiseni,Give her to me, dearest mother,
42työnnä toinen tyttäresiGive me now your second daughter,
43naisen entisen eloille,Thus to occupy the dwelling,
44sijalle sisaruensa!"And the station of her sister."
45Louhi, Pohjolan emäntä,Louhi, Pohjola's old Mistress,
46sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
47"Pahoin tein minä poloinen,"Ill have I, unhappy, acted,
48pahoinpa, polon-alainen,And it was a sad misfortune
49kun ma lapseni lupasin,When to thee my child I promised,
50työnsin sulle toisenkanaAnd I gave to thee the other,
51nuorena nukahtamahan,In her early youth to slumber,
52verevänä vieremähän:For the rosy-cheeked one perished.
53annoin kuin sutosen suuhun,To the mouth of wolf I gave her,
54karhun kiljuvan kitahan.To the jaws of bear when growling.
55"En nyt toista annakana,"No more daughters will I give you,
56en mä työnnä tyttöäniNor my daughter will I give you,
57nokiesi nuohojaksi,That she wash the soot from off you,
58karstojesi kaapijaksi.And she scratch the soot from off you,
59Ennen työnnän tyttäreni,Sooner would I give my daughter,
60laitan lapseni vakavanAnd would give my tender daughter,
61koskehen kohisevahan,To the fiercely-foaming cataract,
62palavahan pyörtehesen,To the ever-seething whirlpool,
63Manalan matikan suuhun,As a prey to worms of Mana,
64Tuonen hauin hampahisin."To the teeth of pike of Tuoni."
65Siitä seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen,
66murti suuta, väänti päätä,Mouth and head both turning sideways,
67murti mustoa haventa,With his black hair in disorder,
68käänti päätä käiväräistä.As his head he shook in anger,
69Itse tunkihe tupahan,Pushed his way into the chamber,
70alle kattojen ajoihe.And beneath the roof he entered,
71Sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
72"Tulepa minulle, tyttö,"Come thou now with me, O maiden,
73sijalle sisaruesi,In the station of thy sister,
74naisen entisen eloilleAnd to occupy her dwelling,
75mesileivän leipojaksi,Cakes of honey there to bake me,
76oluen osoajaksi!"And the best of ale to brew me."
77Lauloi lapsi lattialta,From the floor there sang a baby,
78sekä lauloi jotta lausui:Thus he sang, and thus made answer:
79"Pois on, liika, linnastamme,"Quit our castle, guest unwelcome,
80mies outo, ovilta näiltä!From our doors, O stranger, hasten!
81Tukon linnoa tuhosit,Thou before hast harmed our castle,
82palan linnoa pahensitEvil much hast wrought our castle,
83kerran ennen käytyäsi,When the first time here thou camest,
84ovillen osattuasi.And within our doors hast entered.
85"Neitonen, sinä sisari!"Maiden, O my dearest sister,
86Elä sulho'on ihastu,O rejoice not in this lover,
87elä sulhon suun pitohonNeither in his mouth so subtle,
88eläkä jalkoihin jaloihin!Neither in his feet well-shapen,
89Sulholl' on suen ikenet,For his gums are like a wolf's gums,
90revon koukut kormanossa,Curved his claws like those of foxes,
91karhun kynnet kainalossa,And the claws of bears conceals he,
92veren juojan veitsi vyöllä,And his belt-knife blood is drinking,
93jolla päätä piirtelevi,'Tis with this that heads he severs,
94selkeä sirettelevi."And with this the backs lays open."
95Neiti itse noin saneliThen the maiden's self made answer,
96Ilmariselle sepolle:Thus she spoke to Ilmarinen:
97"En lähe minä sinulle"I myself will not go with you,
98enkä huoli huitukoille!Trouble not for such a scoundrel,
99Tapoit naisen ennen naiun,For your first wife you have murdered,
100surmasit sisarueni:And my sister you have slaughtered.
101vielä tappaisit minunki,You perchance would also slay me,
102surmoaisit itseniki.Murder me, as her you murdered.
103Onpa tässä neitosessaSuch a maiden is deserving
104paremmanki miehen verta,Of a man of greater standing,
105kaunihimman varren kauppa,And whose form is far more handsome,
106koreamman korjan täysi,In a finer sledge to take me,
107paikoille paremmillenki,To a larger, finer dwelling,
108isommille istuimille,To a better home than thou hast,
109ei sepon sysisijoille,Not unto a smith's black coalhouse,
110miehen tuhmaisen tulille."To a stupid husband's homestead."
111Se on seppo Ilmarinen,Thereupon smith Ilmarinen,
112takoja iän-ikuinen,He the great primeval craftsman,
113murti suuta, väänti päätä,Mouth and head both turning sideways,
114murti mustoa haventa.And his black hair in disorder,
115Saautti tytön samassa,Seized without ado the maiden,
116käärälti käpälihinsä,In his grasp he seized the maiden,
117läksi tuiskuna tuvasta,From the room he rushed like snowstorm,
118riepsahti rekensä luoksi;Dragged her where his sledge was standing,
119työnnälti tytön rekehen,In the sledge he pushed the maiden,
120koksahutti korjahansa.And within the sledge he cast her,
121Läksi kohta kulkemahan,Started quickly on his journey,
122valmistui vaeltamahan,And prepared him for his journey,
123käsi ohjassa orosen,With one hand the horse he guided,
124toinen neien nännisillä.On the girl's breast laid the other.

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 18 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 32 eivät näy kartalla: 29 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Suojärvi (2), Uhtua (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 25 kansanrunossa 13 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Ilomantsi (4), Suistamo (3), Uhtua (3), Repola (2).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 13 paikkakuntaa

3–6 runoa

1–2 runoa

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VII3 4414. — Suistamo · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    86 Elä sulho'on ihastu,Elä sulhohon ihastu,
    87 elä sulhon suun pitohonElä sulhon suun pitohon,
    88 eläkä jalkoihin jaloihin!Eläkä jalkoin jaloihin:
    89 Sulholl' on suen ikenet,Sulhol' on suven ikenet,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    91 karhun kynnet kainalossa,Karhun sappi kainalossa,
  2. SKVR XIII2 3887. — Jaakkima · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    85 "Neitonen, sinä sisari!Neitonen sinä sisärueni,
    86 Elä sulho'on ihastu,Elä sulhoon ihastu etc.
    90 revon koukut kormanossa,*Revon kuokot kormanossa,*
    91 karhun kynnet kainalossa,Karhun maksat kainalossa,
  3. SKVR I3 1498. — Kontokki · 1839 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    79 "Pois on, liika, linnastamme,Pois on, liika, linnastani,
    81 Tukon linnoa tuhosit,Tukun linnoa tuhosit,
    82 palan linnoa pahensitPalan linnoa pahensit.
  4. SKVR II 512. — Repola · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    79 "Pois on, liika, linnastamme,Pois on liika linnastani,
    89 Sulholl' on suen ikenet,Sulholl on suen ikenet,
    91 karhun kynnet kainalossa,Karhun villat kainalossa!
  5. SKVR VII1 435 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    1 Tuop' on seppo Ilmarinen,Tuopa seppo Ilmarinen
    121 Läksi kohta kulkemahan,läksi kohta kulkemahan,
    122 valmistui vaeltamahan,valmistui vaeltamahan.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.

  1. SKVR VII3 4414. — Suistamo · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    86 Elä sulho'on ihastu,Elä sulhohon ihastu,
    87 elä sulhon suun pitohonElä sulhon suun pitohon,
    88 eläkä jalkoihin jaloihin!Eläkä jalkoin jaloihin:
    89 Sulholl' on suen ikenet,Sulhol' on suven ikenet,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    91 karhun kynnet kainalossa,Karhun sappi kainalossa,
  2. SKVR XIII2 3887. — Jaakkima · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    85 "Neitonen, sinä sisari!Neitonen sinä sisärueni,
    86 Elä sulho'on ihastu,Elä sulhoon ihastu etc.
    90 revon koukut kormanossa,*Revon kuokot kormanossa,*
    91 karhun kynnet kainalossa,Karhun maksat kainalossa,
  3. SKVR I3 1498. — Kontokki · 1839 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    79 "Pois on, liika, linnastamme,Pois on, liika, linnastani,
    81 Tukon linnoa tuhosit,Tukun linnoa tuhosit,
    82 palan linnoa pahensitPalan linnoa pahensit.
  4. SKVR II 512. — Repola · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    79 "Pois on, liika, linnastamme,Pois on liika linnastani,
    89 Sulholl' on suen ikenet,Sulholl on suen ikenet,
    91 karhun kynnet kainalossa,Karhun villat kainalossa!
  5. SKVR VII1 435 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    1 Tuop' on seppo Ilmarinen,Tuopa seppo Ilmarinen
    121 Läksi kohta kulkemahan,läksi kohta kulkemahan,
    122 valmistui vaeltamahan,valmistui vaeltamahan.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 125–286

Matkallaki herja'aa neiti Ilmarista ja pahoittaa hänen mielensä siksi, että Ilmarinen viimein sydämmyksissään laulaa hänen lokiksi.

125Neiti itki ja urisi,Wept the maiden and lamented,
126sanan virkkoi, noin nimesi:And she spoke the words which follow:
127"Sain nyt suolle karpalohon,"Now I come where grow the cranberries,
128vehkahan vesiperille;To the swamps where grow the arums,
129tuonne ma kana katoan,Now the dove approaches ruin,
130kuolen, lintu, liian surman!And the bird is near destruction.
131"Kuule, seppo Ilmarinen!"Hear me now, smith Ilmarinen,
132Kun et laskene minua,If you will not now release me,
133potkin korjasi paloiksi,I will smash your sledge to pieces,
134sären reen repalehiksi,And will break it into fragments,
135potkin poikki polvillani,Break it with my knees asunder,
136sären säärivarsillani."Break it with my legs to fragments."
137Se on seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
138itse tuon sanoiksi virkki:Answered in the words that follow:
139"Sentähen sepon rekosen"Know, the sledge by smith was fashioned,
140laiat rautahan rakettu,And the boards are bound with iron,
141jotta potkia pitävi,And it can withstand the pushing,
142hyvän immen heiskaroia."And the noble maiden's struggles."
143Neitonen kujertelevi,Then the hapless girl lamented,
144vyö vaski valittelevi,And bewailed, the copper-belted,
145sormiansa murtelevi,Struggled till she broke her fingers,
146katkovi kätösiänsä.Struggled till her hands were twisted,
147Sanan virkkoi, noin nimesi:And she spoke the words which follow:
148"Kun et laskene minua,"If you will not now release me,
149laulaime meren kalaksi,To a lake-fish I'll transform me,
150syvän aallon siikaseksi."In the deepest waves a powan."
151Se on seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
152itse tuon sanoiksi virkki:Answered in the words which follow:
153"Etpä sinä sinne pääse:"Even so you will not 'scape me,
154minä haukina jälessä."I myself as pike will follow."
155Neitonen kujertelevi,Then the hapless girl lamented,
156vyö vaski valittelevi,And bewailed, the copper-belted,
157sormiansa murtelevi,Struggled till she broke her fingers,
158katkovi kätösiänsä.Struggled till her hands were twisted,
159Sanan virkkoi, noin nimesi:And she spoke the words which follow:
160"Kun et laskene minua,"If you will not now release me,
161metsähän menetteleime,To the wood will I betake me,
162kärpäksi kiven kolohon."Hiding in the rocks like ermine."
163Se on seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
164itse tuon sanoiksi virkki:Answered in the words which follow:
165"Etpä sinä sinne pääse:"Even thus you will not 'scape me,
166minä saukkona jälessä."For as otter I'll pursue you."
167Neitonen kujertelevi,Then the hapless girl lamented,
168vyö vaski valittelevi,And bewailed, the copper-belted,
169sormiansa murtelevi,Struggled till she broke her fingers,
170katkovi kätösiänsä.Struggled till her hands were twisted,
171Sanan virkkoi, noin nimesi:And she spoke the words which follow:
172"Kun et laskene minua,"If you will not now release me,
173kiuruna kiverteleimeAs a lark I'll soar above you,
174taaksi pilven piilemähän."And behind the clouds will hide me."
175Se on seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen,
176itse tuon sanoiksi virkki:Answered in the words which follow:
177"Etpä sinä sinne pääse:"Even thus you will not 'scape me,
178minä kokkona jälessä."For as eagle I'll pursue you."
179Kulki matkoa palasen,But a little way they journeyed,
180ajoi tietä pikkuruisen.Short the distance they had traversed,
181Jo hepo höryeleikse,When the horse pricked ears to listen,
182luppakorva luonteleikse.And the long-eared steed was shying.
183Neiti päätänsä kohotti,Then her head the maiden lifted,
184näki jälkiä lumessa.In the snow she saw fresh footprints,
185Kysytteli, lausutteli:And she thereupon inquired,
186"Mi on tästä poikki juosnut?""What has passed across our pathway?"
187Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen,
188"Jänö on juosnut siitä poikki.""'Twas a hare that ran across it."
189Neiti parka huokaiseikse,Then the hapless girl was sighing,
190huokaiseikse, henkäiseikse.Much she sobbed, and much was sighing,
191Sanan virkkoi, noin nimesi:And she spoke the words which follow:
192"Voi minua, kurja raukka!"Woe to me, unhappy creature!
193Parempi minun olisi,Better surely had I found it,
194parempi oletteleisiAnd my lot were surely better
195jänön juoksevan jälillä,If the hare's track I could follow,
196koukkupolven polkemilla,In the traces of the Crook-leg.
197kuin tämän kosijan reessä,Than in sledge of such a suitor,
198viirunaaman viltin alla.'Neath the rug of one so wrinkled,
199Jänön on karvat kaunihimmat,For the hairs of hare are finer,
200jänön suumalo somempi."And his mouth-cleft is more handsome."
201Se on seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen,
202puri huulta, väänti päätä;Bit his lips, his head turned sideways,
203ajoa kahattelevi.And the sledge drove rattling onward,
204Ajoi matkoa palasen:And a little way they journeyed,
205taas hepo höryeleikse,When the horse pricked ears to listen,
206luppakorva luonteleikse.And the long-eared steed was shying.
207Neiti päätänsä kohotti,Then her head the maiden lifted,
208näki jälkiä lumessa.In the snow she saw fresh footprints,
209Kysytteli, lausutteli:And she thereupon inquired,
210"Mi on tästä poikki juosnut?""What has passed across our pathway?"
211Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen,
212"Repo on juosnut siitä poikki.""'Twas a fox that ran across it."
213Neiti parka huokaiseikse,Then the hapless girl was sighing,
214huokaiseikse, henkäiseikse.Much she sobbed, and much was sighing,
215Sanan virkkoi, noin nimesi:And she spoke the words which follow:
216"Voi minua, kurja raukka!"Woe to me, unhappy creature,
217Parempi minun olisi,Better surely had I found it,
218parempi oletteleisiAnd my lot were surely better,
219revon reyhkävän re'essä,Were I riding in a fox-sledge,
220aina käyvän ahkiossa,And in Lapland sledge were fleeing,
221kuin tämän kosijan reessä,Than in sledge of such a suitor,
222viirunaaman viltin alla.'Neath the rug of one so wrinkled,
223Revon on karvat kaunihimmat,For the hairs of fox are finer,
224revon suumalo somempi."And his mouth-cleft is more handsome."
225Se on seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
226puri huulta, väänti päätä;Bit his lips, his head turned sideways,
227ajoa kahattelevi.And the sledge drove rattling onward,
228Ajoi matkoa palasen:And a little way they journeyed,
229taas hepo höryeleikse,When the horse pricked ears to listen,
230luppakorva luonteleikse.And the long-eared steed was shying.
231Neiti päätänsä kohotti,Then her head the maiden lifted,
232näki jälkiä lumessa.In the snow she saw fresh footprints,
233Kysytteli, lausutteli:And she thereupon inquired,
234"Mi on tästä poikki juosnut?""What has passed across our pathway?"
235Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen,
236"Hukka on juosnut siitä poikki.""'Twas a wolf that ran across it."
237Neiti parka huokaiseikse,Then the hapless girl was sighing,
238huokaiseikse, henkäiseikse.Much she sobbed, and much was sighing,
239Sanan virkkoi, noin nimesi:And she spoke the words which follow:
240"Voi minua, kurja raukka!"Woe to me, unhappy creature!
241Parempi minun olisi,Better surely had I found it,
242parempi oletteleisiAnd my lot were surely better
243hukan hurskavan jälillä,If a growling wolf I followed,
244alakärsän askelilla,Tracked the pathway of the Snouted,
245kuin tämän kosijan reessä,Than in sledge of such a suitor,
246viirunaaman viltin alla.'Neath the rug of one so wrinkled,
247Hukan on karva kaunihimpi,For the hair of wolf is finer,
248hukan suumalo somempi."And his mouth-cleft is more handsome."
249Se on seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
250puri huulta, väänti päätä.Bit his lips, his head turned sideways,
251Ajoa kahatteleviAnd the sledge drove rattling onwards,
252yöksi uutehen kylähän.And at night they reached a village.
253Matkalta väsynehenäWith the journey overwearied,
254seppo nukkuvi sike'inSlept the smith, and slept profoundly,
255toinen naista naurattaviAnd another than her husband
256mieheltä unekkahalta.Made the girl laugh as he slept there.
257Siitä seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
258aamulla havattuansaIn the morning when he wakened,
259murti suuta, väänti päätä,Mouth and head both twisted sideways,
260murti mustoa haventa.Tossed his black hair in disorder.
261Sanoi seppo Ilmarinen,After this, smith Ilmarinen
262itse mietti, noin nimesi:Pondered till he spoke as follows:
263"Joko luome laulamahan,"Shall I now commence my singing,
264laulan moisen morsiamenShall I sing a bride like this one,
265metsähän metsän omaksiTo a creature of the forest,
266vai vetehen veen omaksi?Or a creature of the water?
267"En laula metsän omaksi:"Not to forest beast I'll sing her,
268metsä kaikki kaihostuisi;All the forest would be troubled;
269enkäpä ve'en omaksi:Neither to a water-creature,
270vieroaisi veen kalaset.Lest the fishes all should shun her;
271Ennen kaa'an kalvallani,Better slay her with my hanger,
272menettelen miekallani."With my sword will I despatch her."
273Miekka mietti miehen kielen,But the sword perceived his object,
274arvasi uron pakinan.Understood the hero's language,
275Sanan virkkoi, noin nimesi:And it spoke the words which follow:
276"Ei liene minua luotu"Not for this was I constructed,
277naisia menettämähän,That I should despatch the women,
278kataloita kaatamahan."And the weak I thus should slaughter."
279Se on seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
280jopa loihe laulamahan,Presently commenced his singing,
281syäntyi sanelemahan.And began to speak in anger,
282Lauloi naisensa lokiksiSung his wife into a seamew,
283luo'olle lokottamahan,Thenceforth round the cliffs to clamour,
284veen karille kaikkumahan,Scream upon the rocks in water,
285nenät nienten niukumahan,Moan around the jutting headlands,
286vastatuulet vaapumahan.Struggle with the winds against her.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VII1 380. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    135 potkin poikki polvillani,Potkin korjan polvillani,
    153 "Etpä sinä sinne pääse:"Et sinä sinne pääse,
    154 minä haukina jälessä."Minä haukina jäl'essä."
    178 minä kokkona jälessä."Minä kotkana jäl'essä."
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    283 luo'olle lokottamahan,Laulan luoolle lokottamahan,
  2. SKVR VII1 382. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    135 potkin poikki polvillani,Potkin korjan polvillani,
    153 "Etpä sinä sinne pääse:"Et sinä minusta sinne pääse,
    154 minä haukina jälessä."Minä haukina jäl'essä."
    166 minä saukkona jälessä.""Minä haukkana jäl'essä."
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    283 luo'olle lokottamahan,"Luoolle lokottamahan,"
  3. SKVR II 136. — Repola · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    195 jänön juoksevan jälillä,juoksijan jänön jälillä,
    196 koukkupolven polkemilla,koukkupolven polgimilla,
    224 revon suumalo somempi.""Revon suumalo on somembi
    243 hukan hurskavan jälillä,juoksijan hukan jälillä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    248 hukan suumalo somempi.""Hukan suumalo somembi,
  4. SKVR I1 567. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    193 Parempi minun olisi,Parempi minun olisi
    195 jänön juoksevan jälillä,"Jänön jäätäjän jälillä,
    219 revon reyhkävän re'essä,Revon reuhkajan reessä."
    243 hukan hurskavan jälillä,Hukan huutajan jälillä,
  5. SKVR I1 439. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    193 Parempi minun olisi,"Parempi minun olisi,
    194 parempi oletteleisiParempi olettelisi
    196 koukkupolven polkemilla,Koukkupolven polkumailla,
    243 hukan hurskavan jälillä,Hukan huiskavan jälillä,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VII1 380. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    135 potkin poikki polvillani,Potkin korjan polvillani,
    153 "Etpä sinä sinne pääse:"Et sinä sinne pääse,
    154 minä haukina jälessä."Minä haukina jäl'essä."
    178 minä kokkona jälessä."Minä kotkana jäl'essä."
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    283 luo'olle lokottamahan,Laulan luoolle lokottamahan,
  2. SKVR VII1 382. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    135 potkin poikki polvillani,Potkin korjan polvillani,
    153 "Etpä sinä sinne pääse:"Et sinä minusta sinne pääse,
    154 minä haukina jälessä."Minä haukina jäl'essä."
    166 minä saukkona jälessä.""Minä haukkana jäl'essä."
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    283 luo'olle lokottamahan,"Luoolle lokottamahan,"
  3. SKVR I1 567. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    193 Parempi minun olisi,Parempi minun olisi
    195 jänön juoksevan jälillä,"Jänön jäätäjän jälillä,
    219 revon reyhkävän re'essä,Revon reuhkajan reessä."
    243 hukan hurskavan jälillä,Hukan huutajan jälillä,
  4. SKVR I1 439. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    193 Parempi minun olisi,"Parempi minun olisi,
    194 parempi oletteleisiParempi olettelisi
    196 koukkupolven polkemilla,Koukkupolven polkumailla,
    243 hukan hurskavan jälillä,Hukan huiskavan jälillä,
  5. SKVR VII1 528. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    182 luppakorva luonteleikse.luonteleksen luppakorva.
    200 jänön suumalo somempi.""Suen suumalo somempi,
    223 Revon on karvat kaunihimmat,revon karvat kaunihimmat etc."
    224 revon suumalo somempi.""Revon suumalo somempi,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 287–328

Tulee siitä kotiin ja kertoo Wäinämöiselle Pohjolan huolettomasta elämästä sammon varassa, kuin myöski, miten kosimatkansa oli käynyt.

287Siitä seppo IlmarinenAfter this smith Ilmarinen
288rekehensä reutoaikse.In his sledge again dashed forward,
289Ajoa kahatteleviAnd the sledge drove rattling onward,
290alla päin, pahoilla mielin;Head bowed down in great depression,
291matkasi omille maille,Back he journeyed to his country,
292tuli maille tuttaville.Till he reached the well-known regions.
293Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
294tiellä vastahan tulevi.Came upon the road to meet him,
295Sai tuosta sanelemahan:And began to speak as follows:
296"Veli, seppo Ilmarinen!"Ilmarinen, smith and brother,
297Mit' olet pahoilla mielin,Wherefore is your mood so gloomy,
298kahta kallella kypärinWherefore is your cap pushed sideways,
299Pohjolasta tullessasi?As from Pohjola thou comest?
300Miten Pohjola elävi?"How at Pohjola exist they?"
301Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen,
302"Mi on Pohjolan eleä!"How at Pohjola exist they?
303Siell' on sampo jauhamassa,There the Sampo grinds for ever,
304kirjokansi kallumassa:And revolves the pictured cover,
305päivän jauhoi syötäviä,And one day it grinds provisions,
306päivän toisen myötäviä,Grinds for sale upon the second,
307kolmannen kotipitoja.On the third what needs the household.
308"Jotta sanon kuin sanonki,"Thus I speak, and tell you truly,
309vielä kerran kertaelen:And again repeat it to you,
310mi on Pohjolan eleä,How at Pohjola exist they,
311kun on sampo Pohjolassa!When at Pohjola's the Sampo!
312Siin' on kyntö, siinä kylvö,There is ploughing, there is sowing,
313siinä kasvo kaikenlainen,There is every kind of increase,
314siinäpä ikuinen onni."And their welfare is eternal."
315Sanoi vanha Väinämöinen:Said the aged Väinämöinen,
316"Veli, seppo Ilmarinen!"Ilmarinen, smith and brother,
317Minne heitit naisen nuoren,Where hast thou thy wife abandoned,
318kunne kuulun morsiamen,Where thy youthful bride so famous,
319kun sa tyhjänä tuletki,That you here return without her,
320aina naisetta ajelet?"Ever driving homeward wifeless?"
321Se on seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen,
322sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
323"Lauloin ma mokoman naisen"Such a wife she was, I sang her
324meren luo'olle lokiksi.To the sea-cliffs as a seamew;
325Nyt se lokkina lojuvi,Now she screams aloud as seagull,
326kajavana kaakahtavi,Shrieks aloud without cessation,
327kiljuvi vesikivillä,Moans about the rocks in water,
328kariloilla kaljahuvi."And around the cliffs she clamours."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    291 matkasi omille maille,Työnsipä omille maille.
    311 kun on sampo Pohjolassa!Kun on neito Pohjolassa,
    312 Siin' on kyntö, siinä kylvö,Siin' ois kyntö, siinä kylvö,
    313 siinä kasvo kaikenlainen,Siinä kasvo kaikenlainen;
  2. SKVR I1 80. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    291 matkasi omille maille,Työnsipä omille maille.
    300 Miten Pohjola elävi?""Miten Pohjola elää?"
    302 "Mi on Pohjolan eleä!"Mi on Pohjolan elää?
    304 kirjokansi kallumassa:Kirjokansi kallumaan;
  3. SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    291 matkasi omille maille,Saatteli omille maille
    312 Siin' on kyntö, siinä kylvö,Siin' ois kyntö, siinä kylvö,
    313 siinä kasvo kaikenlainen,Siinä vilja kaikenlainen.
  4. SKVR I1 73. — Vuokkiniemi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    302 "Mi on Pohjolan eleä!Hyv' on Pohjolan eleä,
    303 Siell' on sampo jauhamassa,Siel' on Sampo jauhomassa.
    307 kolmannen kotipitoja.Kolmannet kotipitoja.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    291 matkasi omille maille,Työnsipä omille maille.
    311 kun on sampo Pohjolassa!Kun on neito Pohjolassa,
    312 Siin' on kyntö, siinä kylvö,Siin' ois kyntö, siinä kylvö,
    313 siinä kasvo kaikenlainen,Siinä kasvo kaikenlainen;
  2. SKVR I1 80. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    291 matkasi omille maille,Työnsipä omille maille.
    300 Miten Pohjola elävi?""Miten Pohjola elää?"
    302 "Mi on Pohjolan eleä!"Mi on Pohjolan elää?
    304 kirjokansi kallumassa:Kirjokansi kallumaan;
  3. SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    291 matkasi omille maille,Saatteli omille maille
    312 Siin' on kyntö, siinä kylvö,Siin' ois kyntö, siinä kylvö,
    313 siinä kasvo kaikenlainen,Siinä vilja kaikenlainen.

Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot

Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.

Miten runot on ryhmitelty

Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.

Runo kokonaisuutena · 7 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 1–76 — Ilmarinen lähtee pyytämään · 1 runo

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 77–94 — Kokkovirsi; · 5 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 95–102 — Ennen naidun naisen tappo · 4 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 103–110 — Oispa neito ollut paremman arvoinen · 1 runo

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 111–120 — Ilmarinen ryöstää neidon rekeensä · 10 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 121–124 — Ilmarisen ja neidon ajomatka alkaa · 4 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 125–130 — Neito alkaa valittaa · 1 runo

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 131–178 — Muuntautuvan neidon takaa-ajo · 4 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säe 142 · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 153–256 — Toinen naista naurattavi · 1 runo

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säe 179 — Rekidialogi jänön, revon ja suden jäljistä lumessa · 7 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 257–278 — Ilmarisen mietteitä, miten reagoida morsiamen syrjähyppyyn · 2 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 279–286 — Ilmarinen laulaa morsiamen lokiksi · 2 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 287–314 — Miten · 2 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Tekstistä ja kansanrunoista

Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.

Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.

Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.

Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.

Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.

Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.

Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 14 kansanrunosta 2 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.