Kalevala, 37. runo
Kultaneito
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 20 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 30 eivät näy kartalla: 23 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 6 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (6), Ilomantsi (4), Kiestinki (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 57 kansanrunossa 29 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (11), Ilomantsi (7), Kiimaisjärvi (4), Uhtua (4), Serepetta (3).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 29 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (11)
- Ilomantsi (7)
3–6 runoa
- Kiimaisjärvi (4)
- Uhtua (4)
- Serepetta (3)
1–2 runoa
- Joroinen (2)
- Kiestinki (2)
- Sakkola (2)
- Tyrö (2)
- Hietamäki (1)
- Impilahti (1)
- Juva (1)
- Kaavi (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kontokki (1)
- Lempaala (1)
- Metsäpirtti (1)
- Moloskovitsa (1)
- Nurmes (1)
- Piippola (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Rääkkylä (1)
- Sortavala (1)
- Suojärvi (1)
- Suomussalmi (1)
- Venjoki (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–162 Ilmarinen itkee kauan kuollutta naistansa, takoo sitte kullasta ja hopeasta uuden naisen itsellensä, jonka suurella työllä ja vaivalla saapi henkeä vailla valmiiksi.
- Säkeet 163–196 Lepä'ää yön kultaisen morsiamensa vieressä ja tuntee aamulla havattuansa sen kylen kovin kylmäksi, jolla oli maannut kuvaa vasten.
- Säkeet 197–250 Hylkä'ää kultaisen morsiamensa Wäinämöiselle, joka ei kuitenkaan huoli siitä, vaan käskee Ilmarisen sen muiksi tarpeiksi takomaan, eli semmoisena, kun oli, muille maille viemään kullan haluajille kosioille.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Saksa, Venäjä, Väinölä
Säkeet 1–162
Ilmarinen itkee kauan kuollutta naistansa, takoo sitte kullasta ja hopeasta uuden naisen itsellensä, jonka suurella työllä ja vaivalla saapi henkeä vailla valmiiksi.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 20 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 30 eivät näy kartalla: 23 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 6 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (6), Ilomantsi (4), Kiestinki (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 57 kansanrunossa 29 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (11), Ilomantsi (7), Kiimaisjärvi (4), Uhtua (4), Serepetta (3).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 29 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (11)
- Ilomantsi (7)
3–6 runoa
- Kiimaisjärvi (4)
- Uhtua (4)
- Serepetta (3)
1–2 runoa
- Joroinen (2)
- Kiestinki (2)
- Sakkola (2)
- Tyrö (2)
- Hietamäki (1)
- Impilahti (1)
- Juva (1)
- Kaavi (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kontokki (1)
- Lempaala (1)
- Metsäpirtti (1)
- Moloskovitsa (1)
- Nurmes (1)
- Piippola (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Rääkkylä (1)
- Sortavala (1)
- Suojärvi (1)
- Suomussalmi (1)
- Venjoki (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 41 keräsi kekosen puita, Keräsi kekosen puita, 43 puunsa poltti hiililöiksi, Siitä poltti hiililöiksi. 51 pani orjat lietsomahan, Pani orjat lietsomah, 52 palkkalaiset painamahan. Palkkalaiset painamahan, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 54 palkkalaiset painatteli Palkkalaiset painamah. 56 hatuttoman hartioisen. Hatuttoman hartiesen; 61 Ei orjat hyvästi lietso Ei orjat hyvästi lietso, 62 eikä paina palkkalaiset. Eikä paina palkkalaiset. 64 itse löihe lietsomahan. Itse löihen lietsomahe, 66 niin kerralla kolmannella *Niin kerralla :lla* 80 hope'ista puolisoa." Hopeesta puolisoa, 98 itse loihe lietsomahan. Itse löihe lietsomahe, SKVR VII1 933 α. — Kaavi · 1885 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 sykysyisen uuhen verran, Syksyisen uuhin! verran, 48 verran talvisen jäniksen. Verran talvisen jäniksen. 51 pani orjat lietsomahan, Pani orjat liehtomaan, 52 palkkalaiset painamahan. Palkkalaiset painamaan: SKVR I1 272. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 "En tieä, poloinen poika, Ei tieä polonen poika, 17 äijä on yötä, tunti tuhma, Äiä on työtä, tunti tuhma, 18 vaivoja, matala mahti. Vaivoja matala mahti. 39 poimi kultia mereltä, Poimi kultia merestä, SKVR I1 538. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 39 poimi kultia mereltä, Poimi kultia mereltä, 40 hope'ita lainehilta; Hopehia lainehilta. 52 palkkalaiset painamahan. Palkkalaisen painamahan. 54 palkkalaiset painatteli Palkkalainen painatteli. SKVR I1 473 b). — Vuokkiniemi · 1886 · Matti Varonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 51 pani orjat lietsomahan, Pani orjat lietsomaha, 52 palkkalaiset painamahan. Palkkalaiset painamahe; 61 Ei orjat hyvästi lietso Ei orjat hyvästi lietso, 62 eikä paina palkkalaiset. Eikä paina palkkalaiset.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 41 keräsi kekosen puita, Keräsi kekosen puita, 43 puunsa poltti hiililöiksi, Siitä poltti hiililöiksi. 51 pani orjat lietsomahan, Pani orjat lietsomah, 52 palkkalaiset painamahan. Palkkalaiset painamahan, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 54 palkkalaiset painatteli Palkkalaiset painamah. 56 hatuttoman hartioisen. Hatuttoman hartiesen; 61 Ei orjat hyvästi lietso Ei orjat hyvästi lietso, 62 eikä paina palkkalaiset. Eikä paina palkkalaiset. 64 itse löihe lietsomahan. Itse löihen lietsomahe, 66 niin kerralla kolmannella *Niin kerralla :lla* 80 hope'ista puolisoa." Hopeesta puolisoa, 98 itse loihe lietsomahan. Itse löihe lietsomahe, SKVR I1 272. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 "En tieä, poloinen poika, Ei tieä polonen poika, 17 äijä on yötä, tunti tuhma, Äiä on työtä, tunti tuhma, 18 vaivoja, matala mahti. Vaivoja matala mahti. 39 poimi kultia mereltä, Poimi kultia merestä, SKVR I1 538. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 39 poimi kultia mereltä, Poimi kultia mereltä, 40 hope'ita lainehilta; Hopehia lainehilta. 52 palkkalaiset painamahan. Palkkalaisen painamahan. 54 palkkalaiset painatteli Palkkalainen painatteli. SKVR I1 21. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 sykysyisen uuhen verran, Sykysyisen uuhen verran, 48 verran talvisen jäniksen. Verran talvisen jänösen, 51 pani orjat lietsomahan, Pani orjat lietsomahan. 109 Muut tuota hyvin ihastui, Muut tuota hyvin ihastu, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 143 Muut tuota pahoin pelästyi, Muut tuota pahoin pelästy, SKVR VII1 505. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 51 pani orjat lietsomahan, Laitto orjat lietsomahan, 52 palkkalaiset painamahan. Palkkalaiset painamahan, 60 hope'ista morsianta. Hopiasta morsianta: 67 katsoi ahjonsa alusta, Katso ahjonsa alusta, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 76 ei ihastu Ilmarinen. Ei ihastu Ilmarinen;
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 163–196
Lepä'ää yön kultaisen morsiamensa vieressä ja tuntee aamulla havattuansa sen kylen kovin kylmäksi, jolla oli maannut kuvaa vasten.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 189 Se oli kylki kyllä lämmin, Se kylki kyllä kylmä, 190 ku oli vasten vaippojansa; Ku oli vasten vaippoansa, 191 ku oli nuorta neittä vasten, Ku oli kylki neittä vasten, 193 se oli kylki kylmimässä, Oli kylki kylmäämässä, SKVR I1 272. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 189 Se oli kylki kyllä lämmin, Se kylki kyllä kylmä, 191 ku oli nuorta neittä vasten, Ku oli nuorta neittä vastan, 193 se oli kylki kylmimässä, Se oli kylki kyllä lämmin, SKVR I1 491 a). — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 189 Se oli kylki kyllä lämmin, Se oli kyllä kyllä kylmä, 191 ku oli nuorta neittä vasten, Ku oli nuorta neittä vasšen. 193 se oli kylki kylmimässä, Se oli kylki kyllä lämmin,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 189 Se oli kylki kyllä lämmin, Se kylki kyllä kylmä, 190 ku oli vasten vaippojansa; Ku oli vasten vaippoansa, 191 ku oli nuorta neittä vasten, Ku oli kylki neittä vasten, 193 se oli kylki kylmimässä, Oli kylki kylmäämässä, SKVR I1 272. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 189 Se oli kylki kyllä lämmin, Se kylki kyllä kylmä, 191 ku oli nuorta neittä vasten, Ku oli nuorta neittä vastan, 193 se oli kylki kylmimässä, Se oli kylki kyllä lämmin,
Säkeet 197–250
Hylkä'ää kultaisen morsiamensa Wäinämöiselle, joka ei kuitenkaan huoli siitä, vaan käskee Ilmarisen sen muiksi tarpeiksi takomaan, eli semmoisena, kun oli, muille maille viemään kullan haluajille kosioille.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 520. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 231 naista kullaista kosia, Naista kullaista kyhäsi, 232 hope'ista huolitella." Hopiaista huolitella: 247 naista kullaista kosiko, Naista kullaista kuhata, 249 Kylmän kulta kuumottavi, Kylmän kulta kuumentaa." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 250 vilun huohtavi hopea." Vilun huohtaavi hopea, SKVR I1 456. — Suomussalmi · 1877 · Lauri Hannikainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 222 "Oi on seppo veikkoseni! "Oi on seppo veikkoseni! 231 naista kullaista kosia, Naista kullaista kuvatko, 234 epäsi suvannon sulho, Urkenit suvannon sulho?" 249 Kylmän kulta kuumottavi, Kylmän kulta kuumottavi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 250 vilun huohtavi hopea." Vilun huohtavi hopije, JR 03099 — Ilomantsi · 1889 · Paavo Cajander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 231 naista kullaista kosia, Naista kullaista kyhätkö, 232 hope'ista huolitella." Hopeista huolitelko. 249 Kylmän kulta kuumottavi, Kylmän kulta kuumottavi 250 vilun huohtavi hopea." Vilun hohtavi hopea, SKVR I1 473 a). — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 222 "Oi on seppo veikkoseni! "Oi šie šeppo veikkoseni, 249 Kylmän kulta kuumottavi, Kylmän kulta kuumottauve, 250 vilun huohtavi hopea." Vilun huohtavi hopia." SKVR I1 473 b). — Vuokkiniemi · 1886 · Matti Varonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 222 "Oi on seppo veikkoseni! "Oi sie seppo veikkoseni, 249 Kylmän kulta kuumottavi, Kylmän kulta kuumottoa." 250 vilun huohtavi hopea." Vilun huohtavi hopea,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 520. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 231 naista kullaista kosia, Naista kullaista kyhäsi, 232 hope'ista huolitella." Hopiaista huolitella: 247 naista kullaista kosiko, Naista kullaista kuhata, 249 Kylmän kulta kuumottavi, Kylmän kulta kuumentaa." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 250 vilun huohtavi hopea." Vilun huohtaavi hopea,
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 10 kansanrunosta 6 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 7 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Runo kokonaisuutena · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 13–34 — Illan tullen on ikävä; · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 35–166 — Kultaneito · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 59–60 — ”Pyyti kullaista kuvaista, hopeista morsianta” · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 71–74 — Ahjosta nousee uuhi · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 77 — ”Se susi sinuista toivoi!” · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 149–162 — Kehon osien takominen · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 167–176 — Ilmarinen kylpee · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 197–232 — Ilmarinen tarjoaa kultaneitoa · 8 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot