← RunoVerse

Kalevala, 37. runo

Kultaneito

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 20 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 30 eivät näy kartalla: 23 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 6 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (6), Ilomantsi (4), Kiestinki (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 57 kansanrunossa 29 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (11), Ilomantsi (7), Kiimaisjärvi (4), Uhtua (4), Serepetta (3).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 29 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Mitä tässä runossa tapahtuu

  1. Säkeet 1–162 Ilmarinen itkee kauan kuollutta naistansa, takoo sitte kullasta ja hopeasta uuden naisen itsellensä, jonka suurella työllä ja vaivalla saapi henkeä vailla valmiiksi.
  2. Säkeet 163–196 Lepä'ää yön kultaisen morsiamensa vieressä ja tuntee aamulla havattuansa sen kylen kovin kylmäksi, jolla oli maannut kuvaa vasten.
  3. Säkeet 197–250 Hylkä'ää kultaisen morsiamensa Wäinämöiselle, joka ei kuitenkaan huoli siitä, vaan käskee Ilmarisen sen muiksi tarpeiksi takomaan, eli semmoisena, kun oli, muille maille viemään kullan haluajille kosioille.

Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).

Paikat tässä runossa: Saksa, Venäjä, Väinölä

Säkeet 1–162

Ilmarinen itkee kauan kuollutta naistansa, takoo sitte kullasta ja hopeasta uuden naisen itsellensä, jonka suurella työllä ja vaivalla saapi henkeä vailla valmiiksi.

Alkuteksti, 1849Englanninnos: W. F. Kirby, 1907
1Se on seppo IlmarinenAfterwards smith Ilmarinen
2naista itki illat kaiket,Mourned his wife throughout the evenings,
3yöt itki unettomana,And through sleepless nights was weeping,
4päivät einehettömänä;All the days bewailed her fasting,
5aamut aikaisin valitti,And he mourned her all the mornings,
6huomeniset huokaeli,In the morning hours lamented,
7kun oli kuollut nuori nainen,Since the time his young wife perished,
8kaunis kalmahan katettu.Death the fair one had o'ertaken.
9Eipä kääntynyt käessäIn his hand he swung no longer,
10vaskinen vasaran varsi,Copper handle of his hammer,
11kuulunut pajasta kalkeNor his hammer's clang resounded,
12yhen kuuhuen kululla.While a month its course was running.
13Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen,
14"En tieä, poloinen poika,"Hapless youth, I know no longer,
15miten olla, kuin eleä.How to pass my sad existence,
16Istun yön eli makoan,For at night I sit and sleep not,
17äijä on yötä, tunti tuhma,Always in the night comes sorrow,
18vaivoja, matala mahti.And my strength grows weak from trouble.
19"Ikävät on iltaseni,"All my evenings now are weary,
20apeat on aamuseni,Sorrowful are all my mornings,
21äsken yöllä äitelämpi,And the nights indeed are dismal,
22havatessa haikeampi.Worst of all when I am waking.
23Ei ole iltoja ikävä,Grieve I not because 'tis evening,
24ei apea aamujani,Sorrow not because 'tis morning,
25mure muita aikojani:Trouble not for other seasons;
26ihanaistani ikävä,But I sorrow for my fair one,
27apeainen armastani,And I sorrow for my dear one,
28mure mustakulmaistani.Grieve for her, the dark-browed beauty.
29"Jo vainen iällä tällä"Sometimes in these times so dismal,
30use'in minun utuisenOften in my time of trouble,
31keskiöisissä unissaOften in my dreams at midnight,
32koura tyhjeä kokevi,Has my hand felt out at nothing,
33käsi vaalivi valettaAnd my hand seized only trouble,
34kupehelta kummaltaki."As it strayed about in strangeness."
35Seppo naisetta elävi,Thus the smith awhile lived wifeless,
36puolisotta vanhenevi.And without his wife grew older,
37Itki kuuta kaksi, kolme.Wept for two months and for three months,
38Niinpä kuulla neljännelläBut upon the fourth month after,
39poimi kultia mereltä,Gold from out the lake he gathered,
40hope'ita lainehilta;Gathered silver from the billows,
41keräsi kekosen puita,And a pile of wood collected,
42kolmekymmentä rekoista;Nothing short of thirty sledgeloads,
43puunsa poltti hiililöiksi,Then he burned the wood to charcoal,
44hiilet ahjohon ajeli.Took the charcoal to the smithy.
45Otti noita kultiansa,Of the gold he took a portion,
46valitsi hope'itansaAnd he chose him out some silver,
47sykysyisen uuhen verran,Even like a ewe of autumn,
48verran talvisen jäniksen.Even like a hare of winter,
49Työnti kullat kuumentohon,And the gold to redness heated,
50ajoi ahjohon hopeat,Cast the silver in the furnace,
51pani orjat lietsomahan,Set his slaves to work the bellows,
52palkkalaiset painamahan.And his labourers pressed the bellows.
53Orjat lietsoi löyhytteli,Toiled the slaves, and worked the bellows,
54palkkalaiset painatteliAnd the labourers pressed the bellows,
55kintahattomin kätösin,With their ungloved hands they pressed them,
56hatuttoman hartioisen.Worked them with their naked shoulders,
57Itse seppo IlmarinenWhile himself, smith Ilmarinen,
58ahjoa kohentelevi,Carefully the fire was tending,
59pyyti kullaista kuvaista,As he strove a bride to fashion
60hope'ista morsianta.Out of gold and out of silver.
61Ei orjat hyvästi lietsoBadly worked the slaves the bellows,
62eikä paina palkkalaiset.And the labourers did not press them,
63Se on seppo IlmarinenAnd on this smith Ilmarinen
64itse löihe lietsomahan.Went himself to work the bellows.
65Lietsahutti kerran, kaksi,Once and twice he worked the bellows,
66niin kerralla kolmannellaFor a third time worked the bellows,
67katsoi ahjonsa alusta,Then looked down into the furnace,
68lietsehensä liepehiä,Looking closely to the bellows,
69mitä ahjosta ajaikse,What rose up from out the furnace,
70tungeikse tulisijasta.What from out the flames ascended.
71Uuhi ahjosta ajaikse,Then a ewe rose from the furnace,
72lähetäikse lietsehestä,And it rose from out the bellows.
73karva kulta, toinen vaski,One hair gold, another copper,
74kolmas on hopeakarva.And the third was all of silver;
75Muut tuota ihastelevi,Others might therein feel pleasure,
76ei ihastu Ilmarinen.Ilmarinen felt no pleasure.
77Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen,
78"Se susi sinuista toivoi!"Such as you a wolf may wish for,
79Toivon kullaista sopua,But I want a golden consort,
80hope'ista puolisoa."One of silver half constructed."
81Siitä seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
82uuhen työntävi tulehen.Thrust the ewe into the furnace,
83Liitti kultia lisäksi,Gold unto the mass he added,
84hope'ita täytteheksi,And he added silver to it,
85pani orjat lietsomahan,Set his slaves to work the bellows,
86palkkalaiset painamahan.And his labourers pressed the bellows.
87Orjat lietsoi löyhytteli,Toiled the slaves and worked the bellows,
88palkkalaiset painatteliAnd the labourers pressed the bellows,
89kintahattomin kätösin,With their ungloved hands they pressed them
90hatuttoman hartioisen.Worked them with their naked shoulders,
91Itse seppo IlmarinenWhile himself, smith Ilmarinen,
92ahjoa kohentelevi,Carefully the fire was tending,
93pyyti kullaista kuvoa,As he strove a bride to fashion
94hope'ista morsianta.Out of gold and out of silver.
95Ei orjat hyvästi lietsoBadly worked the slaves the bellows,
96eikä paina palkkalaiset.And the labourers did not press them,
97Se on seppo IlmarinenAnd on this smith Ilmarinen
98itse loihe lietsomahan.Went himself to work the bellows.
99Lietsahutti kerran, kaksi,Once and twice he worked the bellows,
100niin kerralla kolmannellaFor the third time worked the bellows,
101katsoi ahjonsa alusta,Then looked down into the furnace,
102lietsehensä liepehiä,Looking closely to the bellows,
103mitä ahjosta ajaikse,What rose up from out the furnace,
104lähetäikse lietsehestä.What from out the flames ascended.
105Varsa ahjosta ajaikse,Then a foal rose from the furnace,
106lähetäikse lietsehestä,And it rose from out the bellows,
107harja kulta, pää hopea,Mane of gold, and head of silver,
108kaikki vaskesta kaviot.And his hoofs were all of copper;
109Muut tuota hyvin ihastui,But though others it delighted,
110ei ihastu Ilmarinen.Ilmarinen felt no pleasure.
111Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen,
112"Se susi sinuista toivoi!"Such as you a wolf may wish for,
113Toivon kullaista sopua,But I want a golden consort,
114hope'ista puolisoa."One of silver half constructed."
115Siitä seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
116varsan työntävi tulehen.Thrust the foal into the furnace,
117Liitti kultia lisäksi,Gold unto the mass he added,
118hope'ita täytteheksi,And he added silver to it,
119pani orjat lietsomahan,Set his slaves to work the bellows,
120palkkalaiset painamahan.And his labourers pressed the bellows.
121Orjat lietsoi löyhytteli,Toiled the slaves and worked the bellows,
122palkkalaiset painatteliAnd the labourers pressed the bellows,
123kintahattomin kätösin,With their ungloved hands they pressed them,
124hatuttoman hartioisen.Worked them with their naked shoulders,
125Itse seppo IlmarinenWhile himself, smith Ilmarinen,
126ahjoa kohentelevi,Carefully the fire was tending,
127pyyti kullaista kuvoa,As he strove a bride to fashion,
128hope'ista morsianta.Out of gold and out of silver.
129Ei orjat hyvästi lietsoBadly worked the slaves the bellows,
130eikä paina palkkalaiset.And the labourers did not press them,
131Se on seppo IlmarinenAnd on this, smith Ilmarinen
132itse loihe lietsomahan.Went himself to work the bellows,
133Lietsahutti kerran, kaksi,Once and twice he worked the bellows,
134niin kerralla kolmannellaFor a third time worked the bellows,
135katsoi ahjonsa alusta,Then looked down into the furnace,
136lietsehensä liepehiä,Looking closely to the bellows,
137mitä ahjosta ajaikse,What rose up from out the furnace,
138lähetäikse lietsehestä.What from out the flames ascended.
139Neiti ahjosta ajaikse,Then a maid rose from the furnace,
140kultaletti lietsehestä,Golden-locked, from out the bellows,
141pää hopea, kassa kulta,Head of silver, hair all golden,
142varsi kaikki kaunokainen.And her figure all was lovely.
143Muut tuota pahoin pelästyi,Others might have shuddered at her,
144ei pelästy Ilmarinen.Ilmarinen was not frightened.
145Siitä seppo IlmarinenThereupon smith Ilmarinen
146takoi kullaista kuvoa,Set to work to shape the image,
147takoi yön levähtämättä,Worked at night without cessation,
148päivän pouahuttamatta.And by day he worked unresting.
149Jalat laati neitoselle,Feet he fashioned for the maiden,
150jalat laati, käet kuvasi:Fashioned feet; and hands he made her,
151eipä jalka nousekana,But the feet would not support her,
152käänny käet syleilemähän.Neither would the arms embrace him.
153Takoi korvat neiollensa:Ears he fashioned for the maiden,
154eipä korvat kuulekana.But the ears served not for hearing,
155Niin sovitti suun sorean,And a dainty mouth he made her,
156suun sorean, sirkut silmät.Tender mouth and shining eyeballs,
157Saanut ei sanoa suuhunBut the mouth served not for speaking,
158eikä silmähän suloa.And the eyes served not for smiling.
159Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen
160"Oisi tuo sorea neito,"She would be a pretty maiden,
161kun oisi sanallisena,If she had the art of speaking,
162mielellisnä, kielellisnä."And had sense, and spoke discreetly."

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 20 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 30 eivät näy kartalla: 23 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 6 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (6), Ilomantsi (4), Kiestinki (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 57 kansanrunossa 29 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (11), Ilomantsi (7), Kiimaisjärvi (4), Uhtua (4), Serepetta (3).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 29 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    41 keräsi kekosen puita,Keräsi kekosen puita,
    43 puunsa poltti hiililöiksi,Siitä poltti hiililöiksi.
    51 pani orjat lietsomahan,Pani orjat lietsomah,
    52 palkkalaiset painamahan.Palkkalaiset painamahan,
    Lisää yhteisiä säkeitä (8)
    KalevalaKansanruno
    54 palkkalaiset painatteliPalkkalaiset painamah.
    56 hatuttoman hartioisen.Hatuttoman hartiesen;
    61 Ei orjat hyvästi lietsoEi orjat hyvästi lietso,
    62 eikä paina palkkalaiset.Eikä paina palkkalaiset.
    64 itse löihe lietsomahan.Itse löihen lietsomahe,
    66 niin kerralla kolmannella*Niin kerralla :lla*
    80 hope'ista puolisoa."Hopeesta puolisoa,
    98 itse loihe lietsomahan.Itse löihe lietsomahe,
  2. SKVR VII1 933 α. — Kaavi · 1885 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    47 sykysyisen uuhen verran,Syksyisen uuhin! verran,
    48 verran talvisen jäniksen.Verran talvisen jäniksen.
    51 pani orjat lietsomahan,Pani orjat liehtomaan,
    52 palkkalaiset painamahan.Palkkalaiset painamaan:
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    62 eikä paina palkkalaiset.Eikä paina palkkalainen,
    67 katsoi ahjonsa alusta,Kahto ahjonsa alusta,
    76 ei ihastu Ilmarinen.Ei ihastu Ilmarinen.
    83 Liitti kultia lisäksi,Liitti kultia lisäksi,
  3. SKVR I1 272. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    14 "En tieä, poloinen poika,Ei tieä polonen poika,
    17 äijä on yötä, tunti tuhma,Äiä on työtä, tunti tuhma,
    18 vaivoja, matala mahti.Vaivoja matala mahti.
    39 poimi kultia mereltä,Poimi kultia merestä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    40 hope'ita lainehilta;Hopehia lainehilta,
    47 sykysyisen uuhen verran,Sykysyisen uuhen verta.
    67 katsoi ahjonsa alusta,Katso ahjonsa alusta:
  4. SKVR I1 538. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    39 poimi kultia mereltä,Poimi kultia mereltä,
    40 hope'ita lainehilta;Hopehia lainehilta.
    52 palkkalaiset painamahan.Palkkalaisen painamahan.
    54 palkkalaiset painatteliPalkkalainen painatteli.
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    64 itse löihe lietsomahan.Itse löihen lietsomaan.
    67 katsoi ahjonsa alusta,Katso ahjonsa alusta:
    108 kaikki vaskesta kaviot.*Kaiket vaskesta kaviot.*
  5. SKVR I1 473 b). — Vuokkiniemi · 1886 · Matti Varonen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    51 pani orjat lietsomahan,Pani orjat lietsomaha,
    52 palkkalaiset painamahan.Palkkalaiset painamahe;
    61 Ei orjat hyvästi lietsoEi orjat hyvästi lietso,
    62 eikä paina palkkalaiset.Eikä paina palkkalaiset.
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    64 itse löihe lietsomahan.Rupie itse lietsomahan.
    66 niin kerralla kolmannellaJo kerralla kolmannella

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.

  1. SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    41 keräsi kekosen puita,Keräsi kekosen puita,
    43 puunsa poltti hiililöiksi,Siitä poltti hiililöiksi.
    51 pani orjat lietsomahan,Pani orjat lietsomah,
    52 palkkalaiset painamahan.Palkkalaiset painamahan,
    Lisää yhteisiä säkeitä (8)
    KalevalaKansanruno
    54 palkkalaiset painatteliPalkkalaiset painamah.
    56 hatuttoman hartioisen.Hatuttoman hartiesen;
    61 Ei orjat hyvästi lietsoEi orjat hyvästi lietso,
    62 eikä paina palkkalaiset.Eikä paina palkkalaiset.
    64 itse löihe lietsomahan.Itse löihen lietsomahe,
    66 niin kerralla kolmannella*Niin kerralla :lla*
    80 hope'ista puolisoa."Hopeesta puolisoa,
    98 itse loihe lietsomahan.Itse löihe lietsomahe,
  2. SKVR I1 272. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    14 "En tieä, poloinen poika,Ei tieä polonen poika,
    17 äijä on yötä, tunti tuhma,Äiä on työtä, tunti tuhma,
    18 vaivoja, matala mahti.Vaivoja matala mahti.
    39 poimi kultia mereltä,Poimi kultia merestä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    40 hope'ita lainehilta;Hopehia lainehilta,
    47 sykysyisen uuhen verran,Sykysyisen uuhen verta.
    67 katsoi ahjonsa alusta,Katso ahjonsa alusta:
  3. SKVR I1 538. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    39 poimi kultia mereltä,Poimi kultia mereltä,
    40 hope'ita lainehilta;Hopehia lainehilta.
    52 palkkalaiset painamahan.Palkkalaisen painamahan.
    54 palkkalaiset painatteliPalkkalainen painatteli.
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    64 itse löihe lietsomahan.Itse löihen lietsomaan.
    67 katsoi ahjonsa alusta,Katso ahjonsa alusta:
    108 kaikki vaskesta kaviot.*Kaiket vaskesta kaviot.*
  4. SKVR I1 21. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    47 sykysyisen uuhen verran,Sykysyisen uuhen verran,
    48 verran talvisen jäniksen.Verran talvisen jänösen,
    51 pani orjat lietsomahan,Pani orjat lietsomahan.
    109 Muut tuota hyvin ihastui,Muut tuota hyvin ihastu,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    143 Muut tuota pahoin pelästyi,Muut tuota pahoin pelästy,
  5. SKVR VII1 505. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    51 pani orjat lietsomahan,Laitto orjat lietsomahan,
    52 palkkalaiset painamahan.Palkkalaiset painamahan,
    60 hope'ista morsianta.Hopiasta morsianta:
    67 katsoi ahjonsa alusta,Katso ahjonsa alusta,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    76 ei ihastu Ilmarinen.Ei ihastu Ilmarinen;

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 163–196

Lepä'ää yön kultaisen morsiamensa vieressä ja tuntee aamulla havattuansa sen kylen kovin kylmäksi, jolla oli maannut kuvaa vasten.

163Saattoi siitä neitosensaAfter this he laid the maiden
164utuisehen uutimehen,On the softest of the blankets,
165pehme'ille pääaloille,Smoothed for her the softest pillows,
166sulkkuisille vuotehille.On the silken bed he laid her.
167Siitä seppo IlmarinenAfter this smith Ilmarinen,
168lämmitti kylyn utuisen,Quickly warmed the steaming bath-room,
169laati saunan saipuaisen;Took the soap into the bath-room,
170vastat varpaiset varusti,And provided twigs for bath-whisks,
171vettä kolme korvollista,And of water took three tubs full,
172jolla peiponen peseikse,That the little finch should wash her,
173pulmunen puhasteleikseAnd the little goldfinch cleanse her,
174noista kullan kuonasista.Cleanse her beauty from the ashes.
175Kylpi seppo kyllitellen,When the smith had also bathed him,
176valelihe vallotellen.Washed him to his satisfaction,
177Neien vierehen venähtiAt the maiden's side he stretched him,
178utuisehen uutimehen,On the softest of the blankets,
179teltahan teräksisehen,'Neath the steel-supported hangings,
180rankisehen rautaisehen.'Neath the over-arching iron.
181Siinä seppo IlmarinenAfter this smith Ilmarinen,
182heti yönä ensimäisnäEven on the very first night,
183kyllä peitettä kysyvi,Asked for coverlets in plenty,
184vaippoja varustelevi,And for blankets to protect him,
185kahet, kolmet karhuntaljat,Also two and three of bearskins,
186viiet, kuuet villavaipat,Five or six of woollen mantles,
187maata kera puolisonsa,All upon one side to lay him,
188tuon on kultaisen kuvansa.That towards the golden image.
189Se oli kylki kyllä lämmin,And one side had warmth sufficient
190ku oli vasten vaippojansa;Which was covered by the bedclothes;
191ku oli nuorta neittä vasten,That beside the youthful damsel,
192vasten kullaista kuvoa,Turned towards the golden image,
193se oli kylki kylmimässä,All that side was fully frozen,
194oli hyyksi hyytymässä,And with frost was quite contracted,
195meren jääksi jäätymässä,Like the ice on lake when frozen,
196kiveksi kovoamassa.Frozen into stony hardness.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    189 Se oli kylki kyllä lämmin,Se kylki kyllä kylmä,
    190 ku oli vasten vaippojansa;Ku oli vasten vaippoansa,
    191 ku oli nuorta neittä vasten,Ku oli kylki neittä vasten,
    193 se oli kylki kylmimässä,Oli kylki kylmäämässä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    194 oli hyyksi hyytymässä,Oli hyyksi hyytymässä,
    195 meren jääksi jäätymässä,Meren jääksi jähtymässä,
    196 kiveksi kovoamassa.Kiveksi kovoamassa.
  2. SKVR I1 272. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    189 Se oli kylki kyllä lämmin,Se kylki kyllä kylmä,
    191 ku oli nuorta neittä vasten,Ku oli nuorta neittä vastan,
    193 se oli kylki kylmimässä,Se oli kylki kyllä lämmin,
  3. SKVR I1 491 a). — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    189 Se oli kylki kyllä lämmin,Se oli kyllä kyllä kylmä,
    191 ku oli nuorta neittä vasten,Ku oli nuorta neittä vasšen.
    193 se oli kylki kylmimässä,Se oli kylki kyllä lämmin,

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    189 Se oli kylki kyllä lämmin,Se kylki kyllä kylmä,
    190 ku oli vasten vaippojansa;Ku oli vasten vaippoansa,
    191 ku oli nuorta neittä vasten,Ku oli kylki neittä vasten,
    193 se oli kylki kylmimässä,Oli kylki kylmäämässä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    194 oli hyyksi hyytymässä,Oli hyyksi hyytymässä,
    195 meren jääksi jäätymässä,Meren jääksi jähtymässä,
    196 kiveksi kovoamassa.Kiveksi kovoamassa.
  2. SKVR I1 272. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    189 Se oli kylki kyllä lämmin,Se kylki kyllä kylmä,
    191 ku oli nuorta neittä vasten,Ku oli nuorta neittä vastan,
    193 se oli kylki kylmimässä,Se oli kylki kyllä lämmin,

Säkeet 197–250

Hylkä'ää kultaisen morsiamensa Wäinämöiselle, joka ei kuitenkaan huoli siitä, vaan käskee Ilmarisen sen muiksi tarpeiksi takomaan, eli semmoisena, kun oli, muille maille viemään kullan haluajille kosioille.

197Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen,
198"Ei tämä hyvä minulle!"This is not so pleasant for me.
199Vienen neien VäinölähänI will take the maid to Väinö,
200Väinämöiselle varaksi,Pass her on to Väinämöinen,
201polviseksi puolisoksi,On his knee as wife to seat her,
202kainaloiseksi kanaksi."Dovelike in his arms to nestle."
203Viepi neien Väinölähän.So to Väinölä he took her,
204Sitte sinne tultuansaAnd he said upon his coming,
205sanan virkkoi, noin nimesi:In the very words which follow:
206"Oi sie vanha Väinämöinen!"O thou aged Väinämöinen,
207Tuossa on sinulle tyttö,Here I bring a damsel for you,
208neiti kaunis katsannolta,And a damsel fair to gaze on,
209eik' ole suuri suun piolta,And her mouth gapes not too widely,
210kovin leuoilta leveä."And her chin is not too broadened."
211Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
212katsahti kuvoa tuota,Looked upon the golden image,
213luopi silmät kullan päälle.Looked upon her head all golden,
214Sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
215"Miksi toit minulle tuota,"Wherefore have you brought her to me,
216tuota kullan kummitusta?"Brought to me this golden spectre?"
217Sanoi seppo Ilmarinen:Said the smith, said Ilmarinen,
218"Miksi muuksi kuin hyväksi!"With the best intent I brought her,
219Polviseksi puolisoksi,On your knee as wife to rest her,
220kainaloiseksi kanaksi."Dovelike in your arms to nestle."
221Sanoi vanha Väinämöinen:Said the aged Väinämöinen,
222"Oi on seppo veikkoseni!"O thou smith, my dearest brother,
223Tunge neitosi tulehen,Thrust the damsel in the furnace,
224tao kaikiksi kaluiksi,Forge all sorts of objects from her,
225tahi vie Venäehelle,Or convey her hence to Russia,
226saata Saksahan kuvasiTake your image to the Saxons,
227rikkahien riian naia,Since they wed the spoils of battle,
228suurien soan kosia!And they woo in fiercest combat;
229Ei sovi minun su'ulle,But it suits not my position,
230ei minullen itselleniNor to me myself is suited,
231naista kullaista kosia,Thus to woo a bride all golden,
232hope'ista huolitella."Or distress myself for silver."
233Siitä kielti Väinämöinen,Then dissuaded Väinämöinen,
234epäsi suvannon sulho,And forbade the wave-sprung hero,
235kielti kansan kasvavaisen,All the rising generation,
236epäsi yleneväisenLikewise those upgrown already,
237kullalle kumartamasta,For the sake of gold to bow them,
238hopealle horjumasta.Or debase themselves for silver,
239Sanovi sanalla tuolla,And he spoke the words which follow,
240lausui tuolla lausehella:And in words like these expressed him:
241"Elkätte, pojat poloiset,"Never, youths, however wretched,
242vasta kasvavat urohot,Nor in future, upgrown heroes,
243ollette elonkeraisetWhether you have large possessions,
244elikkä elottomatki,Or are poor in your possessions,
245sinä ilmoisna ikänä,In the course of all your lifetime,
246kuuna kullan valkeanaWhile the golden moon is shining,
247naista kullaista kosiko,May you woo a golden woman,
248hope'ista huolitelko!Or distress yourselves for silver,
249Kylmän kulta kuumottavi,For the gleam of gold is freezing,
250vilun huohtavi hopea."Only frost is breathed by silver."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 520. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    231 naista kullaista kosia,Naista kullaista kyhäsi,
    232 hope'ista huolitella."Hopiaista huolitella:
    247 naista kullaista kosiko,Naista kullaista kuhata,
    249 Kylmän kulta kuumottavi,Kylmän kulta kuumentaa."
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    250 vilun huohtavi hopea."Vilun huohtaavi hopea,
  2. SKVR I1 456. — Suomussalmi · 1877 · Lauri Hannikainen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    222 "Oi on seppo veikkoseni!"Oi on seppo veikkoseni!
    231 naista kullaista kosia,Naista kullaista kuvatko,
    234 epäsi suvannon sulho,Urkenit suvannon sulho?"
    249 Kylmän kulta kuumottavi,Kylmän kulta kuumottavi,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    250 vilun huohtavi hopea."Vilun huohtavi hopije,
  3. JR 03099 — Ilomantsi · 1889 · Paavo Cajander · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    231 naista kullaista kosia,Naista kullaista kyhätkö,
    232 hope'ista huolitella."Hopeista huolitelko.
    249 Kylmän kulta kuumottavi,Kylmän kulta kuumottavi
    250 vilun huohtavi hopea."Vilun hohtavi hopea,
  4. SKVR I1 473 a). — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    222 "Oi on seppo veikkoseni!"Oi šie šeppo veikkoseni,
    249 Kylmän kulta kuumottavi,Kylmän kulta kuumottauve,
    250 vilun huohtavi hopea."Vilun huohtavi hopia."
  5. SKVR I1 473 b). — Vuokkiniemi · 1886 · Matti Varonen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    222 "Oi on seppo veikkoseni!"Oi sie seppo veikkoseni,
    249 Kylmän kulta kuumottavi,Kylmän kulta kuumottoa."
    250 vilun huohtavi hopea."Vilun huohtavi hopea,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 520. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    231 naista kullaista kosia,Naista kullaista kyhäsi,
    232 hope'ista huolitella."Hopiaista huolitella:
    247 naista kullaista kosiko,Naista kullaista kuhata,
    249 Kylmän kulta kuumottavi,Kylmän kulta kuumentaa."
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    250 vilun huohtavi hopea."Vilun huohtaavi hopea,

Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot

Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.

Miten runot on ryhmitelty

Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.

Runo kokonaisuutena · 7 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Runo kokonaisuutena · 3 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 13–34 — Illan tullen on ikävä; · 7 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 35–166 — Kultaneito · 2 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 59–60 — ”Pyyti kullaista kuvaista, hopeista morsianta” · 1 runo

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Säkeet 71–74 — Ahjosta nousee uuhi · 1 runo

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säe 77 — ”Se susi sinuista toivoi!” · 1 runo

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 149–162 — Kehon osien takominen · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 167–176 — Ilmarinen kylpee · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 197–232 — Ilmarinen tarjoaa kultaneitoa · 8 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Tekstistä ja kansanrunoista

Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.

Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.

Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.

Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.

Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.

Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.

Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 10 kansanrunosta 6 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.