Kalevala, 43. runo
Taistelu Sammosta
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 15 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 35 eivät näy kartalla: 27 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 5 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Ilomantsi (4), Kiimaisjärvi (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (5)
- Ilomantsi (4)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (2)
- Uhtua (2)
1 runo
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 86 kansanrunossa 29 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (29), Ilomantsi (12), Suojärvi (5), Pistojärvi (4), Kesälahti (3).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 29 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (29)
- Ilomantsi (12)
3–6 runoa
- Suojärvi (5)
- Pistojärvi (4)
- Kesälahti (3)
1–2 runoa
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (2)
- Kiimaisjärvi (2)
- Kontokki (2)
- Pohjois-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (2)
- Repola (2)
- Sotkamo (2)
- Suistamo (2)
- Suomussalmi (2)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kitee (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kivijärvi (1)
- Kurkijoki (1)
- Maaninka (1)
- Nurmes (1)
- Paltamo (1)
- Pohjois-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rautavaara (1)
- Rääkkylä (1)
- Uhtua (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Vihanti (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–22 Pohjolan emäntä varustaa sotapurren ja lähtee sammonviejiä jälestä ajamaan.
- Säkeet 23–258 Kun sitte yllättää, nousee tappelo merellä Pohjolan ja Kalevalan välillä, jossa jälkimäiset saavat voiton.
- Säkeet 259–266 Kuitenkin onnistuu Pohjolan emännälle saada sampo veneestä mereen, jossa särkyy ja menee palasiksi.
- Säkeet 267–304 Suuremmat palaset vaipuvat veteen meren tavaroiksi, pienempiä ajoi aalto rantaan, josta Wäinämöinen ihastuu ja toivoo jo niistäkin alun uudelle onnelle saavansa.
- Säkeet 305–368 Pohjolan emäntä uhka'aa kaiken menestyksen Kalevalasta hävittää, jota uhkausta Wäinämöinen ei sano pelkäävänsä.
- Säkeet 369–384 Pahoilla mielin valtansa häviännästä pala'aa Pohjolan emäntä, eikä saa, kun tyhjän kannen, koko sammosta Pohjolaan.
- Säkeet 385–434 Wäinämöinen kerä'ää tarkkaan sammon muruset rannalta, laittaa ne kasvamaan ja toivottaa ikuisiksi ajoiksi onnea.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Suomi, Karjala, Pohjola, Lappi, Sariola
Säkeet 1–22
Pohjolan emäntä varustaa sotapurren ja lähtee sammonviejiä jälestä ajamaan.
Säkeet 23–258
Kun sitte yllättää, nousee tappelo merellä Pohjolan ja Kalevalan välillä, jossa jälkimäiset saavat voiton.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 15 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 35 eivät näy kartalla: 27 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 5 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Ilomantsi (4), Kiimaisjärvi (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (5)
- Ilomantsi (4)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (2)
- Uhtua (2)
1 runo
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 86 kansanrunossa 29 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (29), Ilomantsi (12), Suojärvi (5), Pistojärvi (4), Kesälahti (3).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 29 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (29)
- Ilomantsi (12)
3–6 runoa
- Suojärvi (5)
- Pistojärvi (4)
- Kesälahti (3)
1–2 runoa
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (2)
- Kiimaisjärvi (2)
- Kontokki (2)
- Pohjois-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (2)
- Repola (2)
- Sotkamo (2)
- Suistamo (2)
- Suomussalmi (2)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kitee (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kivijärvi (1)
- Kurkijoki (1)
- Maaninka (1)
- Nurmes (1)
- Paltamo (1)
- Pohjois-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rautavaara (1)
- Rääkkylä (1)
- Uhtua (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Vihanti (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 29 Nouse purjepuun nenähän, Nouse purjepuun nenääh, 39 nousi purjepuun nenähän, Nousi purjeh puun nenääh, 59 havukoita haavat täynnä, "Havukkoit' on haavat täynä, 71 "Jo tulevi Pohjan pursi, "Jo tuleepi pursi Pohjan, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 100 jo tunsi tuhon tulevan, Jo tunnen tuhon tulevan, 101 hätäpäivän päälle saavan. Hätäpäivän päälle saavan. 105 "Vielä mä tuohon mutkan muistan, *"Vielä mä tuohon mutkan muistan,* 106 keksin kummoa vähäisen." "Keksin kumoa vähäsen, 109 Otti piitä pikkuruisen, Otti piitä pikkaraisen, 110 tauloa taki vähäisen; Tauloa taki vähäsen, 112 yli olkansa vasemman. Yli olkani vasemman, 182 Lenti purjepuun nenähän, Lenti purjepuun nenääh, 183 vaatevarpahan rapasi, Vaate varpahan rapasi, 209 "Ohoh Pohjolan emäntä! "Ohoh Pohjolan emäntä, 214 "En lähe jakohon sammon "En lähe jaolle sammon, 250 jäi yksi sakarisormi. Kun yksi sakarisormi. SKVR VII1 679. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 45 "Selvänä etinen ilma, Selkiä etinen ilma, 46 taakea takainen taivas: Taakia takanen taivas, 71 "Jo tulevi Pohjan pursi, Jo tulevi Pohjan pursi, 72 satahanka hakkoavi! Satahanka halkoavi, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 74 tuhat ilman istumassa!" Tuhat ilman istumahan; 109 Otti piitä pikkuruisen, Ota piitä pikkuruisen, 110 tauloa taki vähäisen; Tauloa takivähäisen, 137 läksi purtta nostamahan, Läksi purtta nostamahan, 138 laivoa kohottamahan. Laivoa kohottamahan. 157 sata miestä siiven alle, Sata pani miestä siiven pǟlle, 177 jo tulevi Pohjan eukko, Jo tulevi Pohjan eukko, 245 Jo veti melan merestä, Jo nosti melan merestä, 249 muut kynnet meni muruiksi, Muut kynnet meni muruiksi, 250 jäi yksi sakarisormi. Jäi yksi sakarikynsi, 253 sata miestä siiven alta, Sata on miestä siiven päällä, SKVR VII1 680. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 31 Katsaise etinen ilma, katsele etinen ilma." 71 "Jo tulevi Pohjan pursi, "Jo tulevi Pohjan pursi, 72 satahanka hakkoavi! satahanka halkoavi, 74 tuhat ilman istumassa!" tuhat ilman istumahan. Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 109 Otti piitä pikkuruisen, antoi piitä pikkuruisen, 110 tauloa taki vähäisen; tauloa taki vähänen, 145 "Mikäs neuvoksi tulevi, "Mikäs neuoksi tulevi, 146 kukas pannahan etehen?" kuka pannahan etehen." 157 sata miestä siiven alle, sata pani miestä siiven alle, 158 tuhat purston tutkaimehen, tuhat purston tutkamehen, 245 Jo veti melan merestä, jo veti melan merestä, 248 iski kynsiä kokolta: iski kynsiä kokolta, 249 muut kynnet meni muruiksi, muut kynnet muruiksi meni, SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 24 laskevi sinistä merta. Laskoopi sinistä merta 28 ylimäinen ystäväni! Ylimainen ystäväni." 29 Nouse purjepuun nenähän, Nouse purjepuun nenääh, 39 nousi purjepuun nenähän, Nousi purjepuun nenääh, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 41 Katsoi iät, katsoi lännet, Katso iät, katso lännet, 100 jo tunsi tuhon tulevan, Jo näki tuhon tulevan, 101 hätäpäivän päälle saavan. Hätäpäivän päälle saavan, 155 laiat siiviksi sivalti, Vassat siiviksi sivalti 159 sata miestä miekallista, miestä miekallista, 185 oli pursi päin pu'ota, Tahtoo pursi päin puota. SKVR VII1 686 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 31 Katsaise etinen ilma, katseles etinen ilma!" 72 satahanka hakkoavi! satahanka halkoavi, 74 tuhat ilman istumassa!" tuhat ilman istumassa. 109 Otti piitä pikkuruisen, anto piitä pikkuruisen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 29 Nouse purjepuun nenähän, Nouse purjepuun nenääh, 39 nousi purjepuun nenähän, Nousi purjeh puun nenääh, 59 havukoita haavat täynnä, "Havukkoit' on haavat täynä, 71 "Jo tulevi Pohjan pursi, "Jo tuleepi pursi Pohjan, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 100 jo tunsi tuhon tulevan, Jo tunnen tuhon tulevan, 101 hätäpäivän päälle saavan. Hätäpäivän päälle saavan. 105 "Vielä mä tuohon mutkan muistan, *"Vielä mä tuohon mutkan muistan,* 106 keksin kummoa vähäisen." "Keksin kumoa vähäsen, 109 Otti piitä pikkuruisen, Otti piitä pikkaraisen, 110 tauloa taki vähäisen; Tauloa taki vähäsen, 112 yli olkansa vasemman. Yli olkani vasemman, 182 Lenti purjepuun nenähän, Lenti purjepuun nenääh, 183 vaatevarpahan rapasi, Vaate varpahan rapasi, 209 "Ohoh Pohjolan emäntä! "Ohoh Pohjolan emäntä, 214 "En lähe jakohon sammon "En lähe jaolle sammon, 250 jäi yksi sakarisormi. Kun yksi sakarisormi. SKVR VII1 679. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 45 "Selvänä etinen ilma, Selkiä etinen ilma, 46 taakea takainen taivas: Taakia takanen taivas, 71 "Jo tulevi Pohjan pursi, Jo tulevi Pohjan pursi, 72 satahanka hakkoavi! Satahanka halkoavi, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 74 tuhat ilman istumassa!" Tuhat ilman istumahan; 109 Otti piitä pikkuruisen, Ota piitä pikkuruisen, 110 tauloa taki vähäisen; Tauloa takivähäisen, 137 läksi purtta nostamahan, Läksi purtta nostamahan, 138 laivoa kohottamahan. Laivoa kohottamahan. 157 sata miestä siiven alle, Sata pani miestä siiven pǟlle, 177 jo tulevi Pohjan eukko, Jo tulevi Pohjan eukko, 245 Jo veti melan merestä, Jo nosti melan merestä, 249 muut kynnet meni muruiksi, Muut kynnet meni muruiksi, 250 jäi yksi sakarisormi. Jäi yksi sakarikynsi, 253 sata miestä siiven alta, Sata on miestä siiven päällä, SKVR VII1 680. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 31 Katsaise etinen ilma, katsele etinen ilma." 71 "Jo tulevi Pohjan pursi, "Jo tulevi Pohjan pursi, 72 satahanka hakkoavi! satahanka halkoavi, 74 tuhat ilman istumassa!" tuhat ilman istumahan. Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 109 Otti piitä pikkuruisen, antoi piitä pikkuruisen, 110 tauloa taki vähäisen; tauloa taki vähänen, 145 "Mikäs neuvoksi tulevi, "Mikäs neuoksi tulevi, 146 kukas pannahan etehen?" kuka pannahan etehen." 157 sata miestä siiven alle, sata pani miestä siiven alle, 158 tuhat purston tutkaimehen, tuhat purston tutkamehen, 245 Jo veti melan merestä, jo veti melan merestä, 248 iski kynsiä kokolta: iski kynsiä kokolta, 249 muut kynnet meni muruiksi, muut kynnet muruiksi meni, SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 24 laskevi sinistä merta. Laskoopi sinistä merta 28 ylimäinen ystäväni! Ylimainen ystäväni." 29 Nouse purjepuun nenähän, Nouse purjepuun nenääh, 39 nousi purjepuun nenähän, Nousi purjepuun nenääh, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 41 Katsoi iät, katsoi lännet, Katso iät, katso lännet, 100 jo tunsi tuhon tulevan, Jo näki tuhon tulevan, 101 hätäpäivän päälle saavan. Hätäpäivän päälle saavan, 155 laiat siiviksi sivalti, Vassat siiviksi sivalti 159 sata miestä miekallista, miestä miekallista, 185 oli pursi päin pu'ota, Tahtoo pursi päin puota. SKVR VII1 686 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 31 Katsaise etinen ilma, katseles etinen ilma!" 72 satahanka hakkoavi! satahanka halkoavi, 74 tuhat ilman istumassa!" tuhat ilman istumassa. 109 Otti piitä pikkuruisen, anto piitä pikkuruisen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 259–266
Kuitenkin onnistuu Pohjolan emännälle saada sampo veneestä mereen, jossa särkyy ja menee palasiksi.
Säkeet 267–304
Suuremmat palaset vaipuvat veteen meren tavaroiksi, pienempiä ajoi aalto rantaan, josta Wäinämöinen ihastuu ja toivoo jo niistäkin alun uudelle onnelle saavansa.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 269 alle vienojen vesien, Alle selvien vesien, 270 päälle mustien murien; Päälle mustien murien. 279 selälle meren sinisen, Selässä meren sinisen, 283 Niitä tuuli tuuitteli, Niitä tuuli tuuvitteli, SKVR VI2 5413. — Kiuruvesi · 1819 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 279 selälle meren sinisen, Selvälle meren selälle, 285 selällä meren sinisen, Selvällä meren selällä; 288 aalto rannallen ajeli. Aalto rannallen ajanna, SKVR I4 838. — Vuokkiniemi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 279 selälle meren sinisen, Selvälle meren selälle, 283 Niitä tuuli tuuitteli, Sitä tuuli tuuvitteli, 288 aalto rannallen ajeli. Alto rannalle ajeli SKVR VII3 loitsut 1198. — Rautavaara · 1885 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 279 selälle meren sinisen, Selvälle meren selälle, 285 selällä meren sinisen, Selvällä meren selällä, 288 aalto rannallen ajeli. Aalto rannalle ajeli. JR 62027 — Suojärvi · 1893 · L. V. Pääkkönen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 270 päälle mustien murien; Päällä mustien murien! 279 selälle meren sinisen, Selvälle meren selälle 285 selällä meren sinisen, Selvällä meren selällä
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 269 alle vienojen vesien, Alle selvien vesien, 270 päälle mustien murien; Päälle mustien murien. 279 selälle meren sinisen, Selässä meren sinisen, 283 Niitä tuuli tuuitteli, Niitä tuuli tuuvitteli, SKVR VI2 5413. — Kiuruvesi · 1819 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 279 selälle meren sinisen, Selvälle meren selälle, 285 selällä meren sinisen, Selvällä meren selällä; 288 aalto rannallen ajeli. Aalto rannallen ajanna, SKVR I4 838. — Vuokkiniemi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 279 selälle meren sinisen, Selvälle meren selälle, 283 Niitä tuuli tuuitteli, Sitä tuuli tuuvitteli, 288 aalto rannallen ajeli. Alto rannalle ajeli
Säkeet 305–368
Pohjolan emäntä uhka'aa kaiken menestyksen Kalevalasta hävittää, jota uhkausta Wäinämöinen ei sano pelkäävänsä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 307 "Vielä mä tuohon mutkan muistan, *"Vielä mä tuohon mutkan muistan,* 319 saatan rautaisen rakehen, Soan rautasen rakehen, 320 teräksisen tellittelen Teräksisen tellittelen 367 Pohjolan kujan perille, Pohjolan kujan perille, JR 68838 — Kontiolahti · 1895 · Antti Rytkönen · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 335 "Ei minua laula lappi Ei minua laula Lappi. 336 eikä tunge turjalainen! Eikä tunne Turjalainen. 339 ei katehen kainalossa, Ei katehen kainalossa 340 vihansuovan sormen päässä. vihan suovan sormen päässä. JR 84573 — Vuokkiniemi · 1825 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 320 teräksisen tellittelen Teräksistä tellittelen. 360 teräksistä telkyttele Teräksistä tellittele 367 Pohjolan kujan perille, Pohjolan kujan perille SKVR VII2 3070. — Kitee · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 325 ruuniasi ruhtomahan, ruuniaisi ruhtomaan, 364 viiasta vihainen kissa, viiasta vihanen kissa 366 havun alta harvahammas havun alta harva hammas, JR 02738 — Vuokkiniemi · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 320 teräksisen tellittelen Teräksisen tellittelen 360 teräksistä telkyttele Teräksistä tellittele 362 Pohjan peltojen perille! Pohjan peltojen perillä.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 307 "Vielä mä tuohon mutkan muistan, *"Vielä mä tuohon mutkan muistan,* 319 saatan rautaisen rakehen, Soan rautasen rakehen, 320 teräksisen tellittelen Teräksisen tellittelen 367 Pohjolan kujan perille, Pohjolan kujan perille, JR 84573 — Vuokkiniemi · 1825 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 320 teräksisen tellittelen Teräksistä tellittelen. 360 teräksistä telkyttele Teräksistä tellittele 367 Pohjolan kujan perille, Pohjolan kujan perille SKVR VII2 3070. — Kitee · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 325 ruuniasi ruhtomahan, ruuniaisi ruhtomaan, 364 viiasta vihainen kissa, viiasta vihanen kissa 366 havun alta harvahammas havun alta harva hammas,
Säkeet 369–384
Pahoilla mielin valtansa häviännästä pala'aa Pohjolan emäntä, eikä saa, kun tyhjän kannen, koko sammosta Pohjolaan.
Säkeet 385–434
Wäinämöinen kerä'ää tarkkaan sammon muruset rannalta, laittaa ne kasvamaan ja toivottaa ikuisiksi ajoiksi onnea.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 loitsut 45. — Nurmes · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 408 kaitse, kaunoinen Jumala, Kaite, kaunoinen jumala, 419 vihoin tuulen tuulematta, Vihoin tuulen tuulemasta, 420 vihoin saamatta satehen, Vihoin saamasta satehen. 423 "Aita rautainen rakenna, Aita rautainen rakenna, SKVR VII4 loitsut 1758. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 419 vihoin tuulen tuulematta, vihoin tuulen tuulemata, 420 vihoin saamatta satehen, vihoin saamata satehen, 421 pakkasen palelematta, pakkaisen palelemata. 422 kovan ilman koskematta! kovan ilman koskemata, SKVR VII4 loitsut 1571. — Suojärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 419 vihoin tuulen tuulematta, Vihan tuulen tuulematta! 423 "Aita rautainen rakenna, Aita rautanen rakenna 425 ympäri minun eloni, Ympäri minun taloni, 426 kahen puolen kansoani, Kahen puolen kartanoni, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 427 maasta saaen taivosehen, Maasta asti taivosehen, SKVR VII3 loitsut 1001. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 419 vihoin tuulen tuulematta, vihoin tuulen tuulemata, 420 vihoin saamatta satehen, viihoin saamata satehen, 421 pakkasen palelematta, pakkaisen palelemata. 422 kovan ilman koskematta! kovan ilman koskemata, SKVR XII2 6736. — Pohjois-Pohjanmaa · 1789 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 422 kovan ilman koskematta! Kovan ilman koskematak, 425 ympäri minun eloni, Ympäri minun eloni, 426 kahen puolen kansoani, Kahen puolen karjastani,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 loitsut 45. — Nurmes · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 408 kaitse, kaunoinen Jumala, Kaite, kaunoinen jumala, 419 vihoin tuulen tuulematta, Vihoin tuulen tuulemasta, 420 vihoin saamatta satehen, Vihoin saamasta satehen. 423 "Aita rautainen rakenna, Aita rautainen rakenna, SKVR VII4 loitsut 1758. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 419 vihoin tuulen tuulematta, vihoin tuulen tuulemata, 420 vihoin saamatta satehen, vihoin saamata satehen, 421 pakkasen palelematta, pakkaisen palelemata. 422 kovan ilman koskematta! kovan ilman koskemata, SKVR VII4 loitsut 1571. — Suojärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 419 vihoin tuulen tuulematta, Vihan tuulen tuulematta! 423 "Aita rautainen rakenna, Aita rautanen rakenna 425 ympäri minun eloni, Ympäri minun taloni, 426 kahen puolen kansoani, Kahen puolen kartanoni, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 427 maasta saaen taivosehen, Maasta asti taivosehen, SKVR VII3 loitsut 1001. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 419 vihoin tuulen tuulematta, vihoin tuulen tuulemata, 420 vihoin saamatta satehen, viihoin saamata satehen, 421 pakkasen palelematta, pakkaisen palelemata. 422 kovan ilman koskematta! kovan ilman koskemata, SKVR XII2 6736. — Pohjois-Pohjanmaa · 1789 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 422 kovan ilman koskematta! Kovan ilman koskematak, 425 ympäri minun eloni, Ympäri minun eloni, 426 kahen puolen kansoani, Kahen puolen karjastani,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 19 kansanrunosta 4 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–22 — Pohjolan merelle lähtö · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 23–48 — Tähystys mastosta · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 49–74 — Uusi tähystys mastosta, takaa-ajajan arvailu ja toteaminen · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 75–98 — Kiireellinen soutu · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 99–142 — Piipala mereen, luotoonajo, purren irrottamisyritys · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 143–166 · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 181–206 — Ilmarinen rukoilee apua · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 207–218 — Jakoehdotus · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 209–240 — Lemminkäinen iskee ja emäntä herjaa häntä · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 241–266 — Taistelu sammosta · 5 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 267–304 — Sammon kappaleiden kohtalo · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 305–332 — Pohjolan emännän uhkaus · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 333–368 — Väinämöisen vastine uhkaukseen · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 369–384 — Pohjolan emäntä lähtee itkien kotiin · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 399–434 — Väinämöisen rukous · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot