Kalevala, 44. runo
Uusi kantele
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 13 kansanrunoa 8 paikkakunnalta. Loput 37 eivät näy kartalla: 29 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 3 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (4), Ilomantsi (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 8 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Uhtua (4)
2–3 runoa
- Ilomantsi (3)
1 runo
- Helsinki (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kontokki (1)
- Porajärvi (1)
- Suistamo (1)
- Tuupovaara (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 130 kansanrunossa 52 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Lempaala (11), Vuole (11), Ilomantsi (10), Suistamo (6), Toksova (6).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 52 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
3–6 runoa
- Suistamo (6)
- Toksova (6)
- Rautu (5)
- Uhtua (5)
- Kaprio (4)
- Kontokki (4)
- Korpiselkä (4)
- Metsäpirtti (4)
- Soikkola (4)
- Joroinen (3)
- Juva (3)
- Liperi (3)
- Sakkola (3)
- Virtasalmi (3)
1–2 runoa
- Hietamäki (2)
- Jyskyjärvi (2)
- Rautavaara (2)
- Suojärvi (2)
- Suomussalmi (2)
- Tuupovaara (2)
- Venjoki (2)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jäppilä (1)
- Jääski (1)
- Keltto (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kontiolahti (1)
- Kupanitsa (1)
- Kurkijoki (1)
- Liminka (1)
- Nurmes (1)
- Pieksämäki (1)
- Pielisjärvi (1)
- Porajärvi (1)
- Pälkjärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Repola (1)
- Rääkkylä (1)
- Savitaipale (1)
- Savonranta (1)
- Serepetta (1)
- Sonkajärvi (1)
- Sulkava (1)
- Tuusniemi (1)
- Vuokkiniemi (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–76 Wäinämöinen lähtee kadonnutta kantelettansa merestä etsimään, jota ei kuitenkaan enää saa käsiinsä.
- Säkeet 77–334 Tekee sitte koivusta ihan uuden kanteleen, jolla taasen soittaa ja ihastuttaa kaikki, mitä luonnossa löytyy.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Säkeet 1–76
Wäinämöinen lähtee kadonnutta kantelettansa merestä etsimään, jota ei kuitenkaan enää saa käsiinsä.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 13 kansanrunoa 8 paikkakunnalta. Loput 37 eivät näy kartalla: 29 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 3 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (4), Ilomantsi (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 8 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Uhtua (4)
2–3 runoa
- Ilomantsi (3)
1 runo
- Helsinki (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kontokki (1)
- Porajärvi (1)
- Suistamo (1)
- Tuupovaara (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 130 kansanrunossa 52 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Lempaala (11), Vuole (11), Ilomantsi (10), Suistamo (6), Toksova (6).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 52 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
3–6 runoa
- Suistamo (6)
- Toksova (6)
- Rautu (5)
- Uhtua (5)
- Kaprio (4)
- Kontokki (4)
- Korpiselkä (4)
- Metsäpirtti (4)
- Soikkola (4)
- Joroinen (3)
- Juva (3)
- Liperi (3)
- Sakkola (3)
- Virtasalmi (3)
1–2 runoa
- Hietamäki (2)
- Jyskyjärvi (2)
- Rautavaara (2)
- Suojärvi (2)
- Suomussalmi (2)
- Tuupovaara (2)
- Venjoki (2)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jäppilä (1)
- Jääski (1)
- Keltto (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kontiolahti (1)
- Kupanitsa (1)
- Kurkijoki (1)
- Liminka (1)
- Nurmes (1)
- Pieksämäki (1)
- Pielisjärvi (1)
- Porajärvi (1)
- Pälkjärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Repola (1)
- Rääkkylä (1)
- Savitaipale (1)
- Savonranta (1)
- Serepetta (1)
- Sonkajärvi (1)
- Sulkava (1)
- Tuusniemi (1)
- Vuokkiniemi (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 156. — Porajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 39 teloille teräksisille, Teloilla teräksisillä, 44 vaskisilla valkamoilla: Vaskisilla valkamilla. 49 "Lähepä, veno, vesille, "Lähteko veno vesille, 51 käsivarren kääntämättä, Käsivarren kääntämättä, SKVR I1 105. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 Tao rautainen harava, Tao rautanen harava, 31 takoi rautaisen haravan Tako rautasen haravan, 33 Piit takoi satoa syltä, Piit tao satoa syltä, 56 itse istuihe perähän; Itse istuupi perähän, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 60 haravoipi rannan raiskat, Haravoitti ran̄an raiskat, SKVR XV 692. — Soikkola · 1883 · Volmari Porkka · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 16 Taoit ennen, taoit eilen, taoit enne, taoit egle, 17 taopa tänäki päänä! tao i tänäki päänä! 18 Tao rautainen harava, Tao rautain harraava, 31 takoi rautaisen haravan Takoi rautaisen harraavan, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 32 varren vaskisen keralla. varren vaskisen valeli, SKVR I1 30. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 31 takoi rautaisen haravan Tako rautasen haravan, 33 Piit takoi satoa syltä, Tako piit satoa syltää, 34 varren viittä valmisteli. Varren viittä valmisteli. 62 ruo'on ruutut, kaislan kaitut, Ruoon ruusut, kaislan kaikut, SKVR I1 106. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 Tao rautainen harava, Tao rautanen harava, 31 takoi rautaisen haravan Tako rautasen haravan, 33 Piit takoi satoa syltä, Piit tako satoa syltä, 60 haravoipi rannan raiskat, Haravoitti rannan raiskat,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR II 156. — Porajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 39 teloille teräksisille, Teloilla teräksisillä, 44 vaskisilla valkamoilla: Vaskisilla valkamilla. 49 "Lähepä, veno, vesille, "Lähteko veno vesille, 51 käsivarren kääntämättä, Käsivarren kääntämättä, SKVR I1 105. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 Tao rautainen harava, Tao rautanen harava, 31 takoi rautaisen haravan Tako rautasen haravan, 33 Piit takoi satoa syltä, Piit tao satoa syltä, 56 itse istuihe perähän; Itse istuupi perähän, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 60 haravoipi rannan raiskat, Haravoitti ran̄an raiskat, SKVR I1 30. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 31 takoi rautaisen haravan Tako rautasen haravan, 33 Piit takoi satoa syltä, Tako piit satoa syltää, 34 varren viittä valmisteli. Varren viittä valmisteli. 62 ruo'on ruutut, kaislan kaitut, Ruoon ruusut, kaislan kaikut, SKVR I1 106. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 Tao rautainen harava, Tao rautanen harava, 31 takoi rautaisen haravan Tako rautasen haravan, 33 Piit takoi satoa syltä, Piit tako satoa syltä, 60 haravoipi rannan raiskat, Haravoitti rannan raiskat, SKVR XIII1 1505. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 16 Taoit ennen, taoit eilen, Taot ennen, taot eilen, 18 Tao rautainen harava, Tao rautanen harava, 23 meren ruoikot ru'olle, Meren ruovikot ruolle. 24 rannat kaikki karhikoille, Ran̄at kaikki karhikolle,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 77–334
Tekee sitte koivusta ihan uuden kanteleen, jolla taasen soittaa ja ihastuttaa kaikki, mitä luonnossa löytyy.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 2255. — Suojärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 156 varsin vaattehettomaksi Varsin vaattehettomalle. 186 joka oksalla omena, Joka oksalle omena, 187 omenalla kultapyörä, Omenalle kultapyörä, 188 kultapyörällä käkönen. Kultapyörälle käkönen; SKVR VII2 1623. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 tammessa tasaiset oksat, Tammessa tasaset oksat, 186 joka oksalla omena, Joka oksalle omenan, 187 omenalla kultapyörä, Omenalla kultapyörä⌈n⌉, 188 kultapyörällä käkönen. Kultapyörällä käkösen. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 191 kulta suusta kumpuavi, Kulta suusta kuohuavi, SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 89 Koivu taiten vastaeli, Pursi taiten vastaeli: 195 siitä naulat kantelehen, "Mistäs naulat kantelehen? 257 Sormin soitti Väinämöinen, soitti vanha Väinämöinen, 290 ku ei tullut kuulemahan ku ei tullut kuulemahan Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 310 Soitti päivän, soitti toisen soitti päivän, soitti toisen, SKVR V1 32. — Lempaala · 1854 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 tammessa tasaiset oksat, Tammelle tasaiset oksat, 186 joka oksalla omena, Joka oksalle omena, 187 omenalla kultapyörä, Omenalle kultapyörä, 188 kultapyörällä käkönen. Kultapyörälle käkönen, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 189 Kun käki kukahtelevi, Kun käki kukahtelevi, SKVR VI1 532. — Joroinen · 1884 · A. Kinnunen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 186 joka oksalla omena, Joka oksallen omenan, 187 omenalla kultapyörä, Omenallen kultapyörän, 188 kultapyörällä käkönen. Kultapyörällen käkönen. 189 Kun käki kukahtelevi, Kun käki kukahteloopi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 191 kulta suusta kumpuavi, Kulta suusta kumpuvaapi,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 2255. — Suojärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 156 varsin vaattehettomaksi Varsin vaattehettomalle. 186 joka oksalla omena, Joka oksalle omena, 187 omenalla kultapyörä, Omenalle kultapyörä, 188 kultapyörällä käkönen. Kultapyörälle käkönen; SKVR VII2 1623. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 tammessa tasaiset oksat, Tammessa tasaset oksat, 186 joka oksalla omena, Joka oksalle omenan, 187 omenalla kultapyörä, Omenalla kultapyörä⌈n⌉, 188 kultapyörällä käkönen. Kultapyörällä käkösen. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 191 kulta suusta kumpuavi, Kulta suusta kuohuavi, SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 89 Koivu taiten vastaeli, Pursi taiten vastaeli: 195 siitä naulat kantelehen, "Mistäs naulat kantelehen? 257 Sormin soitti Väinämöinen, soitti vanha Väinämöinen, 290 ku ei tullut kuulemahan ku ei tullut kuulemahan Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 310 Soitti päivän, soitti toisen soitti päivän, soitti toisen, SKVR VII2 1620. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 tammessa tasaiset oksat, Tammellen tasaiset oksat, 186 joka oksalla omena, Joka oksalle omenan, 187 omenalla kultapyörä, Omenalle kultapyörän, 191 kulta suusta kumpuavi, Kulta suusta kupsahtaa SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 257 Sormin soitti Väinämöinen, Sormin soitti Väinämöinen, 258 kielin kantelo kajasi: Kielin kantelo pakasi, 290 ku ei tullut kuulemahan Ku ei tullut kuulemahan; 310 Soitti päivän, soitti toisen Soitti päivän, soitti toisen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 10 kansanrunosta 3 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 1–14 — Kadonnut kantele · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 15–34 — Ilmarinen takoo rautaisen haravan · 22 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 35–76 — Kanteleen haravoiminen merestä · 6 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 89–104 — Minä hoikka huolissani · 10 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 105–112 — Osalliset, onnelliset · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säe 113 · 10 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 113–138 — Useinpa minun utuisen · 10 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 139–148 — Mure muo’on muuttelevi · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 177–230 — Naulat ja kielet kanteleeseen · 32 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 221 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 231–248 — Kanteleen soitto · 30 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 249–334 — Soiton vaikutus · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot