Kalevala, 45. runo
Louhi lähettää taudit Kalevalaan
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 11 kansanrunoa 7 paikkakunnalta. Loput 39 eivät näy kartalla: 25 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 5 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 5 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 3 kansanrunoa, joihin painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (4), Uurainen (2).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Grue Finnskog (1).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 466 kansanrunossa 104 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (45), Suistamo (36), Vuokkiniemi (29), Kitee (23), Suomussalmi (15).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Grue Finnskog (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 104 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Ilomantsi (45)
- Suistamo (36)
- Vuokkiniemi (29)
- Kitee (23)
- Suomussalmi (15)
- Kaavi (12)
- Kontokki (11)
- Sotkamo (11)
- Impilahti (10)
- Kontiolahti (10)
- Rautavaara (10)
- Kesälahti (9)
- Korpiselkä (9)
- Suojärvi (8)
- Kivijärvi (7)
- Liperi (7)
- Pohjois-Pohjanmaa (7) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Soanlahti (7)
3–6 runoa
- Iisalmi (6)
- Juuka (6)
- Pohjois-Savo (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Repola (6)
- Tohmajärvi (6)
- Uhtua (6)
- Etelä-Savo (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kainuu (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Nilsiä (5)
- Rääkkylä (5)
- Säräisniemi (5)
- Kiihtelysvaara (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Leppävirta (4)
- Nurmes (4)
- Porajärvi (4)
- Pälkjärvi (4)
- Rovaniemi (4)
- Eno (3)
- Hankasalmi (3)
- Juva (3)
- Keitele (3)
- Kerimäki (3)
- Kiuruvesi (3)
- Pielavesi (3)
- Pielisjärvi (3)
- Piippola (3)
- Pohjois-Karjala (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pyhäntä (3)
- Rantasalmi (3)
- Savonranta (3)
- Sonkajärvi (3)
- Tulemajärvi (3)
- Viitasaari (3)
1–2 runoa
- Heinävesi (2)
- Hiitola (2)
- Kuusjärvi (2)
- Kärsämäki (2)
- Paavola (2)
- Paltamo (2)
- Pistojärvi (2)
- Pulkkila (2)
- Rautalampi (2)
- Riistavesi (2)
- Rääpyvä (2)
- Sortavala (2)
- Säyneinen (2)
- Uurainen (2)
- Valkeala (2)
- Varkaus (2)
- Alavieska (1)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Grue Finnskog (1)
- Jaakkima (1)
- Joroinen (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kajaani (1)
- Kajaani mlk (1)
- Karstula (1)
- Karttula (1)
- Kauhava (1)
- Kaukola (1)
- Kemi (1)
- Keuruu (1)
- Kittilä (1)
- Kurkijoki (1)
- Lapinlahti (1)
- Parikkala (1)
- Pieksämäki (1)
- Pihtipudas (1)
- Polvijärvi (1)
- Pori (1)
- Rantsila (1)
- Rukajärvi (1)
- Ruskeala (1)
- Räisälä (1)
- Saarijärvi (1)
- Salmi (1)
- Sodankylä (1)
- Somero (1)
- Suonenjoki (1)
- Tuusniemi (1)
- Tyrvää (1)
- Töysä (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Vieremä (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–190 Pohjolan emäntä laittaa tavattomia tautia Kalevalaan.
- Säkeet 191–362 Wäinämöinen parantaa väen mahtavilla lu'uilla ja voiteilla.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Väinölä, Kipuvuori, Sariola, Tuonela, Kalevala, Kipumäki, Manala
Säkeet 1–190
Pohjolan emäntä laittaa tavattomia tautia Kalevalaan.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 11 kansanrunoa 7 paikkakunnalta. Loput 39 eivät näy kartalla: 25 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 5 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 5 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 3 kansanrunoa, joihin painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (4), Uurainen (2).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Grue Finnskog (1).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 466 kansanrunossa 104 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (45), Suistamo (36), Vuokkiniemi (29), Kitee (23), Suomussalmi (15).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Grue Finnskog (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 104 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Ilomantsi (45)
- Suistamo (36)
- Vuokkiniemi (29)
- Kitee (23)
- Suomussalmi (15)
- Kaavi (12)
- Kontokki (11)
- Sotkamo (11)
- Impilahti (10)
- Kontiolahti (10)
- Rautavaara (10)
- Kesälahti (9)
- Korpiselkä (9)
- Suojärvi (8)
- Kivijärvi (7)
- Liperi (7)
- Pohjois-Pohjanmaa (7) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Soanlahti (7)
3–6 runoa
- Iisalmi (6)
- Juuka (6)
- Pohjois-Savo (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Repola (6)
- Tohmajärvi (6)
- Uhtua (6)
- Etelä-Savo (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kainuu (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Nilsiä (5)
- Rääkkylä (5)
- Säräisniemi (5)
- Kiihtelysvaara (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Leppävirta (4)
- Nurmes (4)
- Porajärvi (4)
- Pälkjärvi (4)
- Rovaniemi (4)
- Eno (3)
- Hankasalmi (3)
- Juva (3)
- Keitele (3)
- Kerimäki (3)
- Kiuruvesi (3)
- Pielavesi (3)
- Pielisjärvi (3)
- Piippola (3)
- Pohjois-Karjala (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pyhäntä (3)
- Rantasalmi (3)
- Savonranta (3)
- Sonkajärvi (3)
- Tulemajärvi (3)
- Viitasaari (3)
1–2 runoa
- Heinävesi (2)
- Hiitola (2)
- Kuusjärvi (2)
- Kärsämäki (2)
- Paavola (2)
- Paltamo (2)
- Pistojärvi (2)
- Pulkkila (2)
- Rautalampi (2)
- Riistavesi (2)
- Rääpyvä (2)
- Sortavala (2)
- Säyneinen (2)
- Uurainen (2)
- Valkeala (2)
- Varkaus (2)
- Alavieska (1)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Grue Finnskog (1)
- Jaakkima (1)
- Joroinen (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kajaani (1)
- Kajaani mlk (1)
- Karstula (1)
- Karttula (1)
- Kauhava (1)
- Kaukola (1)
- Kemi (1)
- Keuruu (1)
- Kittilä (1)
- Kurkijoki (1)
- Lapinlahti (1)
- Parikkala (1)
- Pieksämäki (1)
- Pihtipudas (1)
- Polvijärvi (1)
- Pori (1)
- Rantsila (1)
- Rukajärvi (1)
- Ruskeala (1)
- Räisälä (1)
- Saarijärvi (1)
- Salmi (1)
- Sodankylä (1)
- Somero (1)
- Suonenjoki (1)
- Tuusniemi (1)
- Tyrvää (1)
- Töysä (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Vieremä (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII4 loitsut 2862. — Kitee · 1896 · Jaakko Lonkainen · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 153 Teki poikoa yheksän Teki poikoa yheksän 155 yhen löylyn lyötävillä, yhen löylyn lyötäville, 156 yhen saunan saatavilla, yhen saunan saapuville, 159 Nimitteli poikiansa, Nimitteli boikiansa! Lisää yhteisiä säkeitä (16)
Kalevala Kansanruno 160 laaitteli lapsiansa, lajitteli lapsiansa 161 kuin kuki tekemiänsä, kuin kukin tekemiänsä 162 itse ilmi luomiansa: itse ilmiluomiansa: 163 minkä pisti pistokseksi, minkä pisti pistokseksi, 164 kunka änkäsi ähyksi, kunka änkäsi ähyiksi, 165 minkä laati luuvaloksi, minkä loi luuvaloksi, 167 minkä painoi paiseheksi, minkä painoi paiseheiksi, 169 minkä syöjäksi sysäsi, minkä syöjäksi sysäsi; 170 kunka ruhtosi rutoksi. kunka rut⌈a⌉isi rutoksi, 171 Jäi yksi nimittämättä, jäi yksi nimittämättä, 172 poika pahnan-pohjimmainen. poika pahnan pohjimainen, 174 työnti velhoiksi vesille, työnti velhoiksi vesille, 175 noi'iksi noroperille, noijiksi noroperille, 176 katehiksi kaikin paikoin. katehiksi kaikin paikoin. 183 vasten Väinölän väkeä, vasden Väinölän väkeä 184 surmaksi su'un Kalevan. surmaksi suvun Kalevan SKVR VII4 loitsut 2885. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 45 Kantoi kohtua kovoa, Kantoi kohtua kovoa, 46 vatsantäyttä vaikeata; vatsan täyttä vaikeata, 50 ympäri yheksän kuuta, ympäri yheksän kuuta; 53 Yheksännen kuun lopulla, yheksännen kuun lopulla, Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 54 kuun alulla kymmenennen kymmenennen kuun alulla 69 heiluvilla hettehillä, heiluvilla hettehillä, 70 läikkyvillä lähtehillä: läikkyvillä lähtehillä; 73 Synnytteli poikiansa, Synnytteli poikiansa 76 ve'en vankan vääntehessä, veen vankan vääntehessä; 78 alla äyrähän yheksän; alla, äprähän yheksän, 79 vaan ei vielä synty synny, vaan ei synny syntymiset, 153 Teki poikoa yheksän syntyi poikoa yheksän 155 yhen löylyn lyötävillä, yhen löylyn lyöpyillä, 156 yhen saunan saatavilla, yhen saunan saapuilla. 157 yhestä vatsan väestä, yhestä vatsan väestä, 159 Nimitteli poikiansa, nimitteli poikiansa, 168 kunka ruohutti ruveksi, kunka ruohutti ruviksi, SKVR XIII3 9492. — Rautjärvi · 1880 · Johannes Häyhä · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 107 kyläkunnan kuulematta, Kyläkunnan kuulematta, 117 "Kave eukko, luonnon tyttö, Kave eukko, luonnon tyttö, 118 kave kultainen, korea, Kave kultanen korea, 119 jok' olet vanhin vaimoloita, Jok' olet vanhin vaimoloita, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 120 ensin emä itselöitä! Ensin emä itselöitä! 121 Juokse polvesta merehen, Juokse polvesta merehen, 123 ota kiiskiltä kinoa, Ota kiiskiltä kinoa, 124 matehelta nuljaskata, Matehelta nuljaskata, 125 jolla voiat luun lomia, Jolla voidat luun lomia, 126 sivelet sivuja myöten, Sivelet sivuja myöten, 130 vatsantyöstä vaikeasta! Vatsan työstä vaikeasta 135 Tääll' on piika pintehessä, Tääll' on piika pintehessä, 136 vaimo vatsanvääntehessä Vaimo vatsan vääntehestä! 137 saunassa savun seassa, Saunassa savun seassa, 138 kylän kylpyhuonehessa. Kylän kylpyhuonehessa, SKVR VII4 loitsut 2892. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 35 Selin tuulehen makasi, Perin tuulehen makasi, 43 aholla vesattomalla, Aholla vesattomalla, 44 maalla mättähättömällä. Maalla mättähättömällä. 45 Kantoi kohtua kovoa, Kanto kohtua kovoa, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 46 vatsantäyttä vaikeata; Vatsan täyttä vaikiata, 49 kuuta seitsemän, kaheksan, Seitsemän, kaheksan kuisen; 53 Yheksännen kuun lopulla, Yheksännen kuun lopulla, 73 Synnytteli poikiansa, Synnytteli poikiansa 153 Teki poikoa yheksän Synty poikoa yheksän 155 yhen löylyn lyötävillä, Yhen löylyn lyötävillä, 156 yhen saunan saatavilla, Yhen saunan saapuvilla, 165 minkä laati luuvaloksi, Kunka laati luuvaloksi, 168 kunka ruohutti ruveksi, Minkä ruohutti ruveksi, 188 nimen tietämättömiä: Nimen tietämättömälle. SKVR XII2 6132. — Suomussalmi · 1823 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 33 teki tielle vuotehensa, Teki tiellen vuotehesan 34 pahnansa pahalle maalle. Pahnasan pahalle maalle; 35 Selin tuulehen makasi, Perin tuulehen makasi 36 kaltoin säähän karkeahan, Kalton säähän karkeahan: Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 45 Kantoi kohtua kovoa, Kanto kohtua kovoa 46 vatsantäyttä vaikeata; Vatan täyttä vaikeata, 47 kantoi kuuta kaksi, kolme, Kanto kuuta kaksi kolmet 121 Juokse polvesta merehen, Juoxi polvesta merehen 122 vyö lapasta lainehesen, Vyölapasta lainehesen 126 sivelet sivuja myöten, Siveli sivuja myöten, 153 Teki poikoa yheksän Teki poikoa yhexän 159 Nimitteli poikiansa, Nimitteli poikiahan
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR VII4 loitsut 2885. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 45 Kantoi kohtua kovoa, Kantoi kohtua kovoa, 46 vatsantäyttä vaikeata; vatsan täyttä vaikeata, 50 ympäri yheksän kuuta, ympäri yheksän kuuta; 53 Yheksännen kuun lopulla, yheksännen kuun lopulla, Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 54 kuun alulla kymmenennen kymmenennen kuun alulla 69 heiluvilla hettehillä, heiluvilla hettehillä, 70 läikkyvillä lähtehillä: läikkyvillä lähtehillä; 73 Synnytteli poikiansa, Synnytteli poikiansa 76 ve'en vankan vääntehessä, veen vankan vääntehessä; 78 alla äyrähän yheksän; alla, äprähän yheksän, 79 vaan ei vielä synty synny, vaan ei synny syntymiset, 153 Teki poikoa yheksän syntyi poikoa yheksän 155 yhen löylyn lyötävillä, yhen löylyn lyöpyillä, 156 yhen saunan saatavilla, yhen saunan saapuilla. 157 yhestä vatsan väestä, yhestä vatsan väestä, 159 Nimitteli poikiansa, nimitteli poikiansa, 168 kunka ruohutti ruveksi, kunka ruohutti ruviksi, SKVR VII4 loitsut 2892. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 35 Selin tuulehen makasi, Perin tuulehen makasi, 43 aholla vesattomalla, Aholla vesattomalla, 44 maalla mättähättömällä. Maalla mättähättömällä. 45 Kantoi kohtua kovoa, Kanto kohtua kovoa, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 46 vatsantäyttä vaikeata; Vatsan täyttä vaikiata, 49 kuuta seitsemän, kaheksan, Seitsemän, kaheksan kuisen; 53 Yheksännen kuun lopulla, Yheksännen kuun lopulla, 73 Synnytteli poikiansa, Synnytteli poikiansa 153 Teki poikoa yheksän Synty poikoa yheksän 155 yhen löylyn lyötävillä, Yhen löylyn lyötävillä, 156 yhen saunan saatavilla, Yhen saunan saapuvilla, 165 minkä laati luuvaloksi, Kunka laati luuvaloksi, 168 kunka ruohutti ruveksi, Minkä ruohutti ruveksi, 188 nimen tietämättömiä: Nimen tietämättömälle. SKVR XII2 6132. — Suomussalmi · 1823 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 33 teki tielle vuotehensa, Teki tiellen vuotehesan 34 pahnansa pahalle maalle. Pahnasan pahalle maalle; 35 Selin tuulehen makasi, Perin tuulehen makasi 36 kaltoin säähän karkeahan, Kalton säähän karkeahan: Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 45 Kantoi kohtua kovoa, Kanto kohtua kovoa 46 vatsantäyttä vaikeata; Vatan täyttä vaikeata, 47 kantoi kuuta kaksi, kolme, Kanto kuuta kaksi kolmet 121 Juokse polvesta merehen, Juoxi polvesta merehen 122 vyö lapasta lainehesen, Vyölapasta lainehesen 126 sivelet sivuja myöten, Siveli sivuja myöten, 153 Teki poikoa yheksän Teki poikoa yhexän 159 Nimitteli poikiansa, Nimitteli poikiahan SKVR VII4 loitsut 2886. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 45 Kantoi kohtua kovoa, kanto kohtua kovoa, 49 kuuta seitsemän, kaheksan, seitsemen, kaheksan kuuta; 53 Yheksännen kuun lopulla, yheksännen kuun lopussa, 63 kahen kallion välihin, kahen kallion välissä; Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 73 Synnytteli poikiansa, Synnytteli poikoansa, 153 Teki poikoa yheksän sai poikoa yheksän 155 yhen löylyn lyötävillä, yhen löylyn lyötävillä. 156 yhen saunan saatavilla, yhen saunan saatavilla, 159 Nimitteli poikiansa, nimitteli poikiansa, 163 minkä pisti pistokseksi, kunka pisti pistokseksi, 167 minkä painoi paiseheksi, kunka painoi paiseheksi, 168 kunka ruohutti ruveksi, kunka ruohutti ruveksi, SKVR VII4 loitsut 2745. — Kaavi · 1841 · K. N. Keckman · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 24 Loviatar, vaimo vanha, Loviatar, vaimo vanha, 39 Tuli suuri tuulen puuska, Tuli suuri tuulen pusku, 45 Kantoi kohtua kovoa, Kanto kohtua kovoo, 50 ympäri yheksän kuuta, Ympäri yheksän kuuta, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 63 kahen kallion välihin, Kallion kahen väliin. 153 Teki poikoa yheksän Teki poikoo yheksän, 155 yhen löylyn lyötävillä, Yhen löylyn lyöpyville, 156 yhen saunan saatavilla, Yhen saunan saapuville, 163 minkä pisti pistokseksi, Minkä pisti pistokseksi 165 minkä laati luuvaloksi, Minkä laati luun valoksi,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 191–362
Wäinämöinen parantaa väen mahtavilla lu'uilla ja voiteilla.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII4 loitsut 1760. — Kitee · 1896 · Jaakko Lonkainen · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 237 "Jos ei minussa miestä liene, Jos ei minussa miestä liene, 238 urosta Ukon pojassa urosta ukon pojassa 259 "Tuonne ma kipuja kiistän, Tuone mä kipuja kiistän, 260 tuonne tuskia manoan tuone tuskia manoan, Lisää yhteisiä säkeitä (33)
Kalevala Kansanruno 263 kiviä kivistämähän, kiviä kivistämään, 265 Ei kivi kipuja itke, kivi ei kipuja itke, 266 paasi ei vaivoja valita, paasi vaivoja valita, 267 vaikka paljo pantahisi, vaikka paljo pantasiin, 269 "Kiputyttö, Tuonen neiti, Kiputyttö, tuonen neiti, 270 joka istut kipukivellä joka istut kipu kivellä 271 joen kolmen juoksevassa, joen kolmen juoksevassa, 272 veen kolmen jaka'imessa vein kolmen jakaimessa, 274 Kipuvuorta väännätellen! kipu vuorta väännättele, 275 Käy kivut kereämähän käy kivut kereemässä 276 kitahan kiven sinisen, kitahan kiven sinisen, 277 tahi vieretä vetehen, tahe vieretä vetehen, 278 syytäise meren syvähän, syytäse meren syvähän: 282 Kivutar, hyvä emäntä, Kivutar, hyvä emäntä, 283 Vammatar, valio vaimo, Vammatar valio vaimo, 294 vaivat vaskivakkasehen, vaivat vaskivakkaseen, 295 kivut tuonne vieäksesi, kivut tuone viijäksesi, 296 vammat vaivutellaksesi vammat vaivudellaksesi 297 keskelle Kipumäkeä, keskelle kipu mäkeä, 298 Kipuvuoren kukkulata! kipuvuoren kukkulalle; 299 Siellä keittäös kipuja siellä keittele kipuja 300 pikkuisessa kattilassa, pikkusessa kattilassa, 301 yhen sormen mentävässä, yhen sormen mäntävässä, 302 peukalon mahuttavassa! peukalon mahuttavassa. 303 "Kivi on keskellä mäkeä, Kivi on keskellä mäkii, 304 reikä keskellä kiveä, reikä keskellä kivii, 305 jok' on väätty vääntiällä, joka on väätty vääntijällä, 306 puhkaistu purasimella: puhkaistu purasimella; 308 pahat vammat vallatahan, pahat vammat vallataan, 309 tuskat tuimat tungetahan, tuskat tuimat tunketaan, 310 pakkopäivät painetahan pakko päivät painetaan 311 öin yrittämättömiksi, öin yrittämättömiksi, 312 päivin pääsemättömiksi." päivin pääsemättömiksi. SKVR VII4 loitsut 2862. — Kitee · 1896 · Jaakko Lonkainen · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 253 "Tuo mulle tulinen miekka, tuo mulle tulinen miekka, 254 säkehinen säilä kanna, säkehinen säiläs kanna, 255 jolla ma pahat pitelen, jolla mä pahat pitelen, 256 ilkeät iki asetan, ilkiät iki asetan. Lisää yhteisiä säkeitä (22)
Kalevala Kansanruno 327 kipehille voitehiksi, kipehille voiteheksi, 328 vammoille valantehiksi! vammoille valanteheksi. 329 "En minä mitänä voine, En minä mitäkän voine, 330 kun ei Luojani luvanne. jos ei Luojani luvanne. 331 Avun Luoja antakohon, Avun Luoja antakoon, 332 avun tuokohon Jumala avun tuokoon Jumala 333 minun silmin nähtyäni, minun silmin nähtyäni, 334 käsin päällä käytyäni, käsin päällä käytyäni, 335 suin sulin puheltuani, suin sulin puheltuani, 336 hengin henkäeltyäni! henkin henkäeltyäni! 337 "Kuhun ei käteni käyne, Kuhun ei käteni käyne, 338 käyköhön käet Jumalan; käyköön käet Jumalan; 339 kuhun ei sormeni sopine, kuhun ei sormeni sopine, 340 sopikohon Luojan sormet! sopikohon Luojan sormet, 341 Luojan on somemmat sormet, Luojan on somemmat sormet, 342 Luojan kämmenet käpeät. Luojan kämmenet käpiät. 344 Jumala, puhelemahan, Jumala puhelemaan, 345 kaikkivalta, katsomahan! Kaikkivalta katsomaan, 346 Tehkös yöllä terveheksi, tehköön yöllä terveheeksi 347 päivällä imanteheksi, päivällä imandeheeksi, 348 jottei tuska päällä tunnu, jottei tuska päällä tunnu, 349 kipu keskeä kivistä, kipu keskellä kivistä, SKVR VII5 Metsäs. 227. — Grue Finnskog · 1880 · Albrekt Segerstedt · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 250 hätäpäivät häätämähän, hätäpäivät häätämään, 251 rikonnaiset riisumahan, rikkonaiset riisumaan! 253 "Tuo mulle tulinen miekka, Tuo mullen tulinen miekka, 255 jolla ma pahat pitelen, jolla minä pahat pitelen, Lisää yhteisiä säkeitä (21)
Kalevala Kansanruno 256 ilkeät iki asetan, jolla ilkeät asetan, 258 kivut aavoillen ahoille! aavoillen ahoillen. 263 kiviä kivistämähän, kiviä kivistämään; 265 Ei kivi kipuja itke, ei kivi kipuja tunne. 278 syytäise meren syvähän, syytäise mereen syvään 279 tuulen tuntumattomahan, tuulen tuntemattomaan, 280 päivän paistamattomahan! päivän paistamattomaan. 282 Kivutar, hyvä emäntä, Kivutar hyvä emäntä, 287 Tee kivut kivuttomaksi, tie kivut kivuttomaksi, 294 vaivat vaskivakkasehen, ota vaivat vaskivakkaiseen, 295 kivut tuonne vieäksesi, kivut vie tuonne 297 keskelle Kipumäkeä, keskellen kipumäkeä, 303 "Kivi on keskellä mäkeä, missä kivi on keskellä mäkeä, 304 reikä keskellä kiveä, reikä keskellä kiviä, 306 puhkaistu purasimella: puhaistu puraisimella, 307 siihen kivut kiskotahan, siihen kivut kiskotaan, 309 tuskat tuimat tungetahan, tuskat tuimat tunketaan, 310 pakkopäivät painetahan pakko-päivät painetaan, 322 mies on vanha taivahinen! mies on vanha taivaallinen, 324 nosta lonka luotehesta, nosta lonka luotehesta, 326 Sa'a mettä, sa'a vettä sa'a mettä, sa'a soa'a? vettä, SKVR VII3 loitsut 746. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 215 Pyyhi pois pyhät kipunat, Pyyhi pois pyhät kipunat, 216 pyhät saastat sammuttele, Pyhät saastat sammuttele 246 pilven-päällinen jumala! Pilven päällinen Jumala, 249 nämä tuskat tuntemahan, Nämät tuskat tuntemahan, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 250 hätäpäivät häätämähän, Hätäpäivät hää(l)tämähän! 289 jotta saisi sairas maata, Jotta saisi sairas maata, 333 minun silmin nähtyäni, Minun silmin nähtyäni, 334 käsin päällä käytyäni, Käsin päällä käytyäni, 338 käyköhön käet Jumalan; Käyköhöt kä'et Jumalan! 340 sopikohon Luojan sormet! Sopiohon Luojan sormet! 346 Tehkös yöllä terveheksi, Teepä yöllä terveheksi, 347 päivällä imanteheksi, Päivällä imanteheksi! 348 jottei tuska päällä tunnu, Jott ei tuska päällä tunnu, 349 kipu keskeä kivistä, Kipu keskeä kivistä, SKVR VII3 loitsut 745 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 215 Pyyhi pois pyhät kipunat, Pyihi pois pyhät kipunat, 216 pyhät saastat sammuttele, pyhät saastat sammuttele 246 pilven-päällinen jumala! pilven päällinen Jumala 249 nämä tuskat tuntemahan, nämä tuskat tuntemahan, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 250 hätäpäivät häätämähän, hätäpäivät häätämähän 289 jotta saisi sairas maata, jotta saisi sairas maata, 292 vikahinen vieretellä! vikahinen vieretellä, 333 minun silmin nähtyäni, minun silmin nähtyäni, 334 käsin päällä käytyäni, käsin päällä käytyäni, 335 suin sulin puheltuani, suun sulin puheltuani, 346 Tehkös yöllä terveheksi, Tieppä yöllä terveheksi, 347 päivällä imanteheksi, päivällä imanteheksi, 348 jottei tuska päällä tunnu, jott' ei tuska päälle tunnu, 349 kipu keskeä kivistä, kipu keskeä kivistä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 loitsut 746. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 215 Pyyhi pois pyhät kipunat, Pyyhi pois pyhät kipunat, 216 pyhät saastat sammuttele, Pyhät saastat sammuttele 246 pilven-päällinen jumala! Pilven päällinen Jumala, 249 nämä tuskat tuntemahan, Nämät tuskat tuntemahan, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 250 hätäpäivät häätämähän, Hätäpäivät hää(l)tämähän! 289 jotta saisi sairas maata, Jotta saisi sairas maata, 333 minun silmin nähtyäni, Minun silmin nähtyäni, 334 käsin päällä käytyäni, Käsin päällä käytyäni, 338 käyköhön käet Jumalan; Käyköhöt kä'et Jumalan! 340 sopikohon Luojan sormet! Sopiohon Luojan sormet! 346 Tehkös yöllä terveheksi, Teepä yöllä terveheksi, 347 päivällä imanteheksi, Päivällä imanteheksi! 348 jottei tuska päällä tunnu, Jott ei tuska päällä tunnu, 349 kipu keskeä kivistä, Kipu keskeä kivistä, SKVR VII3 loitsut 745 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 215 Pyyhi pois pyhät kipunat, Pyihi pois pyhät kipunat, 216 pyhät saastat sammuttele, pyhät saastat sammuttele 246 pilven-päällinen jumala! pilven päällinen Jumala 249 nämä tuskat tuntemahan, nämä tuskat tuntemahan, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 250 hätäpäivät häätämähän, hätäpäivät häätämähän 289 jotta saisi sairas maata, jotta saisi sairas maata, 292 vikahinen vieretellä! vikahinen vieretellä, 333 minun silmin nähtyäni, minun silmin nähtyäni, 334 käsin päällä käytyäni, käsin päällä käytyäni, 335 suin sulin puheltuani, suun sulin puheltuani, 346 Tehkös yöllä terveheksi, Tieppä yöllä terveheksi, 347 päivällä imanteheksi, päivällä imanteheksi, 348 jottei tuska päällä tunnu, jott' ei tuska päälle tunnu, 349 kipu keskeä kivistä, kipu keskeä kivistä, SKVR VII3 loitsut 1001. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 263 kiviä kivistämähän, kiviä kivistämään 264 paasia pakottamahan. paasia pakottamaan: 265 Ei kivi kipuja itke, Ej kivi kipuja itke, 266 paasi ei vaivoja valita, paasi vaivoja valita. Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 300 pikkuisessa kattilassa, pikkuisessa kattilassa, 301 yhen sormen mentävässä, yhen sormen mentävässä, 302 peukalon mahuttavassa! peukalon mahuttavassa; 317 yheksillä voitehilla, yheksillä voitehilla, 318 kaheksilla katsehilla. kaheksilla kahtehilla, 347 päivällä imanteheksi, päivällä imanteheksi, SKVR I4 156. — Kontokki · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 215 Pyyhi pois pyhät kipunat, Pyyhi pois pyhät kipunat, 258 kivut aavoillen ahoille! Kivut aavoille ahoille, 259 "Tuonne ma kipuja kiistän, Tuonne mie kipuja kiistän, 263 kiviä kivistämähän, Kiviä kivistämähän, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 264 paasia pakottamahan. Paasia pakottamahan! 265 Ei kivi kipuja itke, Ei itke kivi kipuja. 280 päivän paistamattomahan! Päivän paistamattomah! 282 Kivutar, hyvä emäntä, Kivutar hyvä emäntä, 283 Vammatar, valio vaimo, Vammatar valio vaimo, 298 Kipuvuoren kukkulata! Kipuvuoren kukkulalle. SKVR XII2 6164. — Rovaniemi · 1819 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 215 Pyyhi pois pyhät kipunat, Pyhi pois pyhät kipusi 216 pyhät saastat sammuttele, Pyhät saastat sammuttele 259 "Tuonne ma kipuja kiistän, Tuonne ma kipuja käsken 297 keskelle Kipumäkeä, Keskellen kipu mäkeä
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 9 kansanrunosta 4 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 61 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 1–22 — Louhi rukoilee · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 23–44 — Tuuli tekee · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 45–96 — Tuonen tyttö etsii sijaa synnyttää · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 87–152 — Louhi vie · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 98 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 153–184 — Tautien synty · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 185–312 — Väinämöisen loitsu · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 313–362 — Väinämöisen voiteet · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot