Kalevala, 46. runo
Karhu ja karhunpeijaiset
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 17 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 33 eivät näy kartalla: 28 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 2 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (8), Suomussalmi (4), Kiimaisjärvi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 222 kansanrunossa 60 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (55), Suomussalmi (19), Ilomantsi (14), Kontokki (12), Uhtua (10).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 60 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (55)
- Suomussalmi (19)
- Ilomantsi (14)
- Kontokki (12)
- Uhtua (10)
- Pistojärvi (7)
3–6 runoa
- Suistamo (6)
- Viena (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiimaisjärvi (4)
- Nurmes (4)
- Pohjois-Karjala (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Ristijärvi (4)
- Etelä-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kainuu (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiuruvesi (3)
- Korpiselkä (3)
- Pielisjärvi (3)
- Pyhäntä (3)
- Rääkkylä (3)
- Sotkamo (3)
- Säräisniemi (3)
1–2 runoa
- Kestilä (2)
- Kitee (2)
- Kuhmo (2)
- Kärsämäki (2)
- Lempaala (2)
- Piippola (2)
- Pohjois-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Puolanka (2)
- Repola (2)
- Simo (2)
- Soanlahti (2)
- Suojärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Haapajärvi (1)
- Haapavesi (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Iisalmi (1)
- Impilahti (1)
- Joroinen (1)
- Juuka (1)
- Juva (1)
- Kangaslampi (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kittilä (1)
- Kontiolahti (1)
- Kuopio (1)
- Liminka (1)
- Liperi (1)
- Mäntyharju (1)
- Paatene (1)
- Porajärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Rovaniemi (1)
- Sonkajärvi (1)
- Sulkava (1)
- Valtimo (1)
- Venjoki (1)
- Ylihärmä (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–20 Pohjolan emäntä nostaa karhun Kalevalan karjoja menettämään.
- Säkeet 21–606 Wäinämöinen kaataa karhun, josta sitte pidetään tavanmukaiset, juhlalliset pidot Kalevalassa.
- Säkeet 607–644 Wäinämöinen laulaa, soittaa kantelettansa ja toivottaa tuleviksikin ajoiksi samaa riemullista elämää Kalevalaan.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Suomi, Saksa, Suolasalmi, Viena, Viro, Kalevala, Pohjola, Väinölä, Metsola, Tapiola
Säkeet 1–20
Pohjolan emäntä nostaa karhun Kalevalan karjoja menettämään.
Säkeet 21–606
Wäinämöinen kaataa karhun, josta sitte pidetään tavanmukaiset, juhlalliset pidot Kalevalassa.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 17 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 33 eivät näy kartalla: 28 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 2 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (8), Suomussalmi (4), Kiimaisjärvi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 222 kansanrunossa 60 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (55), Suomussalmi (19), Ilomantsi (14), Kontokki (12), Uhtua (10).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 60 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (55)
- Suomussalmi (19)
- Ilomantsi (14)
- Kontokki (12)
- Uhtua (10)
- Pistojärvi (7)
3–6 runoa
- Suistamo (6)
- Viena (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiimaisjärvi (4)
- Nurmes (4)
- Pohjois-Karjala (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Ristijärvi (4)
- Etelä-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kainuu (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiuruvesi (3)
- Korpiselkä (3)
- Pielisjärvi (3)
- Pyhäntä (3)
- Rääkkylä (3)
- Sotkamo (3)
- Säräisniemi (3)
1–2 runoa
- Kestilä (2)
- Kitee (2)
- Kuhmo (2)
- Kärsämäki (2)
- Lempaala (2)
- Piippola (2)
- Pohjois-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Puolanka (2)
- Repola (2)
- Simo (2)
- Soanlahti (2)
- Suojärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Haapajärvi (1)
- Haapavesi (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Iisalmi (1)
- Impilahti (1)
- Joroinen (1)
- Juuka (1)
- Juva (1)
- Kangaslampi (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kittilä (1)
- Kontiolahti (1)
- Kuopio (1)
- Liminka (1)
- Liperi (1)
- Mäntyharju (1)
- Paatene (1)
- Porajärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Rovaniemi (1)
- Sonkajärvi (1)
- Sulkava (1)
- Valtimo (1)
- Venjoki (1)
- Ylihärmä (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 1253. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 111 itse vierit vempeleltä, Itsekö vierit vempeleeltä, 113 puhki puiset kaatiosi, Puhki puiset kaatiesi, 127 näiltä pieniltä pihoilta, Näiltä pieniltä pihoilta, 129 urohoisehen väkehen, Urohoisehen väkehen, Lisää yhteisiä säkeitä (37)
Kalevala Kansanruno 130 miehisehen joukkiohon! Miehisehen joukkiohon! 135 tulevalle vierahalle, Tulevalle vierahalle. 156 salon soittajan sanoja, Salon soittajan sanoja, 158 metsän piian pillin ääntä!" Metsän piian pillin ääntä! 163 "Joko on kulta kulkemassa, Nyt on kulta kulkemassa, 167 Mesijänkö metsä antoi, Mesienkö metsä anto, 168 ilveksen salon isäntä, Ilveksen salon isäntä? 169 koska laulaen tulette, Koska laulain tuletta. 170 hyreksien hiihtelette?" Hyreksien hiihtelem̄ä. 173 "Sanomiks' on saukko saatu, Sanomiks' on saukko saatu, 174 virsiksi Jumalan vilja; Virsiksi Jumalan vilja. 175 sillä laulaen tulemme, Sillä laulaen tulemma, 176 hyreksien hiihtelemme. Hyreksien hiihtelemmä, 179 itse on kuulu kulkemassa, Kun on kuulu kulkemassa, 180 salon auvo astumassa, Salon auvo astumassa, 189 "Terve, otso, tultuasi, Terve tänne tultuasi! 191 näille pestyille pihoille, Näille pienille pihoille, 193 "Tuota toivoin tuon ikäni, Tuota toivon tuon ikäni, 195 soivaksi Tapion torven, Soittoa tapion torven, 203 niinkuin suksi uutta lunta, Niin kun suksi uutta lunta, 206 punaposki puolisoa. Puna poski puolisoa. 208 aamut aitan portahilla, Aamut aitan portahilla, 213 tanteret suliksi maiksi, *Tanteret suliksi maiksi*, 215 somerikot hiesukoiksi, Somerikot hiesikoiksi, 216 hiesukot vihottaviksi. Hiesikot vihottaviksi. 247 Viel' on maata käyäksesi, Viel' on maata käyessäsi. 260 vikoisi emännän vilja Vikoisi emän̄än vilja, 261 tullessa otson tuville, Ohon tullessa tuville, 262 karvaturvan tunkeitessa! Karvaturvan tungetessa! 278 "Terve tänneki, Jumala, Terve tännekin, Jumala, 463 "Mitä tehen metsä mieltyi, Miten tehen metsä mielty, 465 ihastui salon isäntä, Ihastu salon isäntä, 466 taipui ainoinen Tapio, Taipu ainoinen Tapio. 473 "Hyvin meihin metsä mieltyi, Hyvin meiän metsä mielty, 482 rastia rakentamahan, Rastia rakentamahan 483 tien vieriä viittomahan, Tien vieriä viittomahan, 493 itse vieri vempeleltä, Itse vierit vempeleltä, SKVR XII2 6549. — Suomussalmi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 101 "Ole kiitetty, Jumala, Ole kiitetty Jumala 155 "Kuulkottes tätä kumua, Kuulkoppas tätä kumua, 156 salon soittajan sanoja, Salon soittajan sanoja, 157 käpylinnun kälkytystä, Käpylinnun kälkytystä! Lisää yhteisiä säkeitä (26)
Kalevala Kansanruno 169 koska laulaen tulette, Koska laulain tuletta! 170 hyreksien hiihtelette?" Hyreksien hiihtelettä? 179 itse on kuulu kulkemassa, Nyt on kuulu kulkemassa, 180 salon auvo astumassa, Salon auver astumassa, 191 näille pestyille pihoille, Näille pienille pihoille, 192 kaunoisille kartanoille! Kaitaisille kartanoille. 193 "Tuota toivoin tuon ikäni, Tuota toivoin tuon ikäni, 194 katsoin kaiken kasvinaian Kattoin kaiken kasvinajan, 195 soivaksi Tapion torven, Soivaksi tapion torven, 196 metsän pillin piukovaksi, Metän pillin piukavaksi. 212 Lumet seisoin tanteriksi, Lumet seison tanteriksi, 213 tanteret suliksi maiksi, Tanteret suliksi maiksi, 214 sulat maat somerikoiksi, Sulat maat somerikoiksi, 215 somerikot hiesukoiksi, Somerikot hiesukoiksi 231 "Tuonne vienet vierahamme, Tuonne viemme vierahamme 259 pieni vilja pillastuisi, Pieni vilja pillastelko! 262 karvaturvan tunkeitessa! Karvaturvan tungetessa, 265 uron tullessa tupahan, Ohon tullessa tupahan, 269 Ellös piikoja pelätkö, Ellös piikoja pelätkö 271 eläkä vaimoja varoa, Eläkä vaimoja varotko 279 alle kuulun kurkiaisen, Alle kuulun kurkihirren, 285 Tuohon liitä lintusesi, Tuohon l⌈i⌉itän lintuseni, 303 kuparihin kullattuhun, Kuparihin kullittuhun, 304 vaskipohjahan patahan. Vaskipohjahan patahan. 313 souttu Suolasalmen kautta, Souttu suolasalmen kautta 314 laivan päältä laskettuna. Laskettuna laivan pääilä. SKVR XII2 6480. — Suomussalmi · 1800 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 60 rakentele rakkiasi Rakentele rakkiasi 61 kuusamisehen kujahan, Kuusamisehen kujahan 62 talahasen tammisehen! Talasehen tammisehen 70 liikuta lipeänänä! Liikuta lipeänänä Lisää yhteisiä säkeitä (16)
Kalevala Kansanruno 80 hanhi hautomaisillansa!" Hanhi hautomaksillahan. 92 otukseni oivallisin Otuxeni oivallisin 111 itse vierit vempeleltä, Ite vierit vempeleltä 129 urohoisehen väkehen, Urohoisehen väkehen 130 miehisehen joukkiohon! Miehisehen joukiohon; 133 sima siellä syötetähän, Sima sullen syötetähän 134 mesi nuori juotetahan Mesi nuori juotetahan 249 "Lähes nyt, kulta, kulkemahan, Lähes nyt kulta kulkemahan 252 verkahousu, vieremähän, Verka Housu vieremähän 349 "Miss' on otso syntynynnä, Miss' on Ohto syntynynnä 350 rahankarva kasvanunna? Harva karva kasvanunna 393 alla kuusen kukkalatvan, Alla kuusen kukka latvan 396 jalokarvan kasvatteli Harva karvan kasvatteli? 401 lyhyt jalka, lysmä polvi, Lyhyt on jalka, lysmä polvi, 402 tasakärsä talleroinen, Tasa kärsä talleroinen. 487 jalon otsosen oville, Jalon ohtosen oville; SKVR VII5 loitsut 3399. — Nurmes · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 265 uron tullessa tupahan, Miehen tullessa tupahan. 273 Mi on akkoja tuvassa, Jok' on akkoja tuvassa, 274 ne on kaikki karsinahan Ne on kaikki karsinaan 275 miehen tullessa tupahan, Miehen tullessa tuppaan, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 276 astuessa aika poian!" Astuissa aika poian. 562 honkahan havusatahan! Honkahan havusattoon, 563 Hyvä siin' on ollaksesi, Hyv' on siinä ollaksesi, 571 "Minne saatit saalihisi, Min̄e nyt saatit saalihisi, 573 Lienet jäälle jättänynnä, Lienet jäälle jättänyn̄ä, 574 uhkuhun upottanunna, Uhkuun upottanunna. 579 "Enpä jäälle jättänynnä, En ole jäälle jättänynnä, 587 "Tuonne saatin saalihini, Tuonne saatin saalihini, 589 kultakunnahan kukulle, Kulta kunnān kukuille, 590 vaskiharjun hartioille. Vaskiharjun hartioille, 591 Panin puuhun puhtahasen, Panin puuhun puhtaaseen, SKVR I4 1095. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 "Mieleni minun tekevi, Mieleni minun tekisi, 48 mieli käyä Metsolassa Mieli käyä Metsolassa 53 Ota, metsä, miehiksesi, Ota, metsä, mieheksesi, 54 urohiksesi, Tapio! Urohiksesi, tapio, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 63 Otsonen, metsän omena, Ohtonen, metsän omena, 64 mesikämmen källeröinen! Mesikäm̄en källeröinen, 65 Kun kuulet minun tulevan, Kun kuulet miun tulevan, 67 kytke kynnet karvoihisi, Kyte kynnet karvoihisi, 68 hampahat ikenihisi, Hampaat ikenihisi! 79 kuni pyy pesänsä päällä, Kun pyy pesäsä päällä, 83 penun julki juttavaksi Penun julki juttamahan 174 virsiksi Jumalan vilja; Virsiksi Jumalan vilja. 344 kyllin syöä, kyllin juoa, Kyllin syöä, kyllin juoa, 346 kyllin antoa kylälle." Kyllin antoa kylään!
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I4 1253. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 111 itse vierit vempeleltä, Itsekö vierit vempeleeltä, 113 puhki puiset kaatiosi, Puhki puiset kaatiesi, 127 näiltä pieniltä pihoilta, Näiltä pieniltä pihoilta, 129 urohoisehen väkehen, Urohoisehen väkehen, Lisää yhteisiä säkeitä (37)
Kalevala Kansanruno 130 miehisehen joukkiohon! Miehisehen joukkiohon! 135 tulevalle vierahalle, Tulevalle vierahalle. 156 salon soittajan sanoja, Salon soittajan sanoja, 158 metsän piian pillin ääntä!" Metsän piian pillin ääntä! 163 "Joko on kulta kulkemassa, Nyt on kulta kulkemassa, 167 Mesijänkö metsä antoi, Mesienkö metsä anto, 168 ilveksen salon isäntä, Ilveksen salon isäntä? 169 koska laulaen tulette, Koska laulain tuletta. 170 hyreksien hiihtelette?" Hyreksien hiihtelem̄ä. 173 "Sanomiks' on saukko saatu, Sanomiks' on saukko saatu, 174 virsiksi Jumalan vilja; Virsiksi Jumalan vilja. 175 sillä laulaen tulemme, Sillä laulaen tulemma, 176 hyreksien hiihtelemme. Hyreksien hiihtelemmä, 179 itse on kuulu kulkemassa, Kun on kuulu kulkemassa, 180 salon auvo astumassa, Salon auvo astumassa, 189 "Terve, otso, tultuasi, Terve tänne tultuasi! 191 näille pestyille pihoille, Näille pienille pihoille, 193 "Tuota toivoin tuon ikäni, Tuota toivon tuon ikäni, 195 soivaksi Tapion torven, Soittoa tapion torven, 203 niinkuin suksi uutta lunta, Niin kun suksi uutta lunta, 206 punaposki puolisoa. Puna poski puolisoa. 208 aamut aitan portahilla, Aamut aitan portahilla, 213 tanteret suliksi maiksi, *Tanteret suliksi maiksi*, 215 somerikot hiesukoiksi, Somerikot hiesikoiksi, 216 hiesukot vihottaviksi. Hiesikot vihottaviksi. 247 Viel' on maata käyäksesi, Viel' on maata käyessäsi. 260 vikoisi emännän vilja Vikoisi emän̄än vilja, 261 tullessa otson tuville, Ohon tullessa tuville, 262 karvaturvan tunkeitessa! Karvaturvan tungetessa! 278 "Terve tänneki, Jumala, Terve tännekin, Jumala, 463 "Mitä tehen metsä mieltyi, Miten tehen metsä mielty, 465 ihastui salon isäntä, Ihastu salon isäntä, 466 taipui ainoinen Tapio, Taipu ainoinen Tapio. 473 "Hyvin meihin metsä mieltyi, Hyvin meiän metsä mielty, 482 rastia rakentamahan, Rastia rakentamahan 483 tien vieriä viittomahan, Tien vieriä viittomahan, 493 itse vieri vempeleltä, Itse vierit vempeleltä, SKVR XII2 6549. — Suomussalmi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 101 "Ole kiitetty, Jumala, Ole kiitetty Jumala 155 "Kuulkottes tätä kumua, Kuulkoppas tätä kumua, 156 salon soittajan sanoja, Salon soittajan sanoja, 157 käpylinnun kälkytystä, Käpylinnun kälkytystä! Lisää yhteisiä säkeitä (26)
Kalevala Kansanruno 169 koska laulaen tulette, Koska laulain tuletta! 170 hyreksien hiihtelette?" Hyreksien hiihtelettä? 179 itse on kuulu kulkemassa, Nyt on kuulu kulkemassa, 180 salon auvo astumassa, Salon auver astumassa, 191 näille pestyille pihoille, Näille pienille pihoille, 192 kaunoisille kartanoille! Kaitaisille kartanoille. 193 "Tuota toivoin tuon ikäni, Tuota toivoin tuon ikäni, 194 katsoin kaiken kasvinaian Kattoin kaiken kasvinajan, 195 soivaksi Tapion torven, Soivaksi tapion torven, 196 metsän pillin piukovaksi, Metän pillin piukavaksi. 212 Lumet seisoin tanteriksi, Lumet seison tanteriksi, 213 tanteret suliksi maiksi, Tanteret suliksi maiksi, 214 sulat maat somerikoiksi, Sulat maat somerikoiksi, 215 somerikot hiesukoiksi, Somerikot hiesukoiksi 231 "Tuonne vienet vierahamme, Tuonne viemme vierahamme 259 pieni vilja pillastuisi, Pieni vilja pillastelko! 262 karvaturvan tunkeitessa! Karvaturvan tungetessa, 265 uron tullessa tupahan, Ohon tullessa tupahan, 269 Ellös piikoja pelätkö, Ellös piikoja pelätkö 271 eläkä vaimoja varoa, Eläkä vaimoja varotko 279 alle kuulun kurkiaisen, Alle kuulun kurkihirren, 285 Tuohon liitä lintusesi, Tuohon l⌈i⌉itän lintuseni, 303 kuparihin kullattuhun, Kuparihin kullittuhun, 304 vaskipohjahan patahan. Vaskipohjahan patahan. 313 souttu Suolasalmen kautta, Souttu suolasalmen kautta 314 laivan päältä laskettuna. Laskettuna laivan pääilä. SKVR XII2 6480. — Suomussalmi · 1800 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 60 rakentele rakkiasi Rakentele rakkiasi 61 kuusamisehen kujahan, Kuusamisehen kujahan 62 talahasen tammisehen! Talasehen tammisehen 70 liikuta lipeänänä! Liikuta lipeänänä Lisää yhteisiä säkeitä (16)
Kalevala Kansanruno 80 hanhi hautomaisillansa!" Hanhi hautomaksillahan. 92 otukseni oivallisin Otuxeni oivallisin 111 itse vierit vempeleltä, Ite vierit vempeleltä 129 urohoisehen väkehen, Urohoisehen väkehen 130 miehisehen joukkiohon! Miehisehen joukiohon; 133 sima siellä syötetähän, Sima sullen syötetähän 134 mesi nuori juotetahan Mesi nuori juotetahan 249 "Lähes nyt, kulta, kulkemahan, Lähes nyt kulta kulkemahan 252 verkahousu, vieremähän, Verka Housu vieremähän 349 "Miss' on otso syntynynnä, Miss' on Ohto syntynynnä 350 rahankarva kasvanunna? Harva karva kasvanunna 393 alla kuusen kukkalatvan, Alla kuusen kukka latvan 396 jalokarvan kasvatteli Harva karvan kasvatteli? 401 lyhyt jalka, lysmä polvi, Lyhyt on jalka, lysmä polvi, 402 tasakärsä talleroinen, Tasa kärsä talleroinen. 487 jalon otsosen oville, Jalon ohtosen oville; SKVR VII5 loitsut 3399. — Nurmes · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 265 uron tullessa tupahan, Miehen tullessa tupahan. 273 Mi on akkoja tuvassa, Jok' on akkoja tuvassa, 274 ne on kaikki karsinahan Ne on kaikki karsinaan 275 miehen tullessa tupahan, Miehen tullessa tuppaan, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 276 astuessa aika poian!" Astuissa aika poian. 562 honkahan havusatahan! Honkahan havusattoon, 563 Hyvä siin' on ollaksesi, Hyv' on siinä ollaksesi, 571 "Minne saatit saalihisi, Min̄e nyt saatit saalihisi, 573 Lienet jäälle jättänynnä, Lienet jäälle jättänyn̄ä, 574 uhkuhun upottanunna, Uhkuun upottanunna. 579 "Enpä jäälle jättänynnä, En ole jäälle jättänynnä, 587 "Tuonne saatin saalihini, Tuonne saatin saalihini, 589 kultakunnahan kukulle, Kulta kunnān kukuille, 590 vaskiharjun hartioille. Vaskiharjun hartioille, 591 Panin puuhun puhtahasen, Panin puuhun puhtaaseen, SKVR I4 1095. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 "Mieleni minun tekevi, Mieleni minun tekisi, 48 mieli käyä Metsolassa Mieli käyä Metsolassa 53 Ota, metsä, miehiksesi, Ota, metsä, mieheksesi, 54 urohiksesi, Tapio! Urohiksesi, tapio, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 63 Otsonen, metsän omena, Ohtonen, metsän omena, 64 mesikämmen källeröinen! Mesikäm̄en källeröinen, 65 Kun kuulet minun tulevan, Kun kuulet miun tulevan, 67 kytke kynnet karvoihisi, Kyte kynnet karvoihisi, 68 hampahat ikenihisi, Hampaat ikenihisi! 79 kuni pyy pesänsä päällä, Kun pyy pesäsä päällä, 83 penun julki juttavaksi Penun julki juttamahan 174 virsiksi Jumalan vilja; Virsiksi Jumalan vilja. 344 kyllin syöä, kyllin juoa, Kyllin syöä, kyllin juoa, 346 kyllin antoa kylälle." Kyllin antoa kylään!
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 607–644
Wäinämöinen laulaa, soittaa kantelettansa ja toivottaa tuleviksikin ajoiksi samaa riemullista elämää Kalevalaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 1211. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 627 "Anna ainaki, Jumala, Anna vastaki, Jumala, 628 toisteki, totinen Luoja, Toisteki, totinen luoja, 629 rastia rakettaviksi, Rastia rakettavaksi 630 puita pilkoteltaviksi Puita pilkoteltavaksi, SKVR I4 1253. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 627 "Anna ainaki, Jumala, Anna ainaki, Jumala, 631 urohoisessa väessä, Urohoisessa väessä, 632 miehisessä joukkiossa! Miehisessä joukkiossa. 635 soivaksi Tapion torven, Soittoa tapion torven, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 638 kape'illa kartanoilla! Kartanoilla kaitasilla! SKVR I4 1095. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 627 "Anna ainaki, Jumala, Anna, ainoinen Jumala, 628 toisteki, totinen Luoja, Toisteki, totinen luoja, 631 urohoisessa väessä, Urohoisessa väessä, 632 miehisessä joukkiossa! Miehisessä joukkiossa, SKVR I4 1249. — Vuokkiniemi · 1915 · Samuli Paulaharju · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 631 urohoisessa väessä, Urohoisessa väessä, 632 miehisessä joukkiossa! Miehisessä jokiossa!! 637 näillä pienillä pihoilla, Näillä pienillä pihoilla, 638 kape'illa kartanoilla! Kapehilla kartanoilla! SKVR I4 1202. — Vuokkiniemi · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 627 "Anna ainaki, Jumala, Anna vaštaki, Jumala, 631 urohoisessa väessä, Urohoisešša väješšä, 632 miehisessä joukkiossa! Miehiseššä joukkiošša.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 1211. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 627 "Anna ainaki, Jumala, Anna vastaki, Jumala, 628 toisteki, totinen Luoja, Toisteki, totinen luoja, 629 rastia rakettaviksi, Rastia rakettavaksi 630 puita pilkoteltaviksi Puita pilkoteltavaksi, SKVR I4 1253. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 627 "Anna ainaki, Jumala, Anna ainaki, Jumala, 631 urohoisessa väessä, Urohoisessa väessä, 632 miehisessä joukkiossa! Miehisessä joukkiossa. 635 soivaksi Tapion torven, Soittoa tapion torven, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 638 kape'illa kartanoilla! Kartanoilla kaitasilla! SKVR I4 1095. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 627 "Anna ainaki, Jumala, Anna, ainoinen Jumala, 628 toisteki, totinen Luoja, Toisteki, totinen luoja, 631 urohoisessa väessä, Urohoisessa väessä, 632 miehisessä joukkiossa! Miehisessä joukkiossa,
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 8 kansanrunosta 2 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 62 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–20 — Kalevala pääsee taudeista ja · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 21–50 — Väinämöinen lähtee karhunkaatoon · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 51–80 — Metsämiehen loitsu · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 145–186 — Väinämöinen kuljettaa kaadetun karhun · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 352–470 — Karhun myyttinen synty · 7 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 363 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 471–644 — Kallon palautus · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 564 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot