Kalevala, 47. runo
Auringon, kuun ja tulen ryöstö
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 24 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 26 eivät näy kartalla: 20 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 2 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 kansanruno, johon painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kontokki (9), Vuokkiniemi (3), Ilomantsi (2), Repola (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Kontokki (9)
2–3 runoa
- Vuokkiniemi (3)
- Ilomantsi (2)
- Repola (2)
1 runo
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiimaisjärvi (1)
- Pistojärvi (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rovaniemi (1)
- Soanlahti (1)
- Suomussalmi (1)
- Uhtua (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 86 kansanrunossa 36 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kontokki (15), Vuokkiniemi (12), Ilomantsi (7), Suomussalmi (5), Kiimaisjärvi (4), Repola (4), Uhtua (4).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 36 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Kontokki (15)
- Vuokkiniemi (12)
- Ilomantsi (7)
3–6 runoa
- Suomussalmi (5)
- Kiimaisjärvi (4)
- Repola (4)
- Uhtua (4)
- Tohmajärvi (3)
1–2 runoa
- Kesälahti (2)
- Pistojärvi (2)
- Pohjois-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rautavaara (2)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Impilahti (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kaavi (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Karttula (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kirvu (1)
- Lempaala (1)
- Lohtaja (1)
- Parikkala (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Rovaniemi (1)
- Sakkola (1)
- Saloinen (1)
- Suistamo (1)
- Suojärvi (1)
- Toksova (1)
- Tulemajärvi (1)
- Vuole (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–40 Kuu ja aurinko laskeutuvat Wäinämöisen soittoa kuulemaan; Pohjolan emäntä saapi ne käsiinsä, kätkee vuoren sisään ja varastaa tulenki Kalevalan tuvilta.
- Säkeet 41–82 Ylijumala Ukko oudoksuu pimeyttä taivaalla ja iskee tulta uudeksi kuuksi ja auringoksi.
- Säkeet 83–126 Tuli putoaa maalle ja Wäinämöinen Ilmarisen kanssa lähtee sitä etsimään.
- Säkeet 127–312 Ilman impi kertoo heille, tulen joutuneen Aluen järveen ja siellä kalalta niellyksi.
- Säkeet 313–364 Wäinämöinen ja Ilmarinen lähtevät niinisellä nuotalla kalaa pyytämään, jota sillä eivät saa.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Neva, Aluenjärvi, Pohjola, Manala, Väinölä, Kalevala, Tuonela
Säkeet 1–40
Kuu ja aurinko laskeutuvat Wäinämöisen soittoa kuulemaan; Pohjolan emäntä saapi ne käsiinsä, kätkee vuoren sisään ja varastaa tulenki Kalevalan tuvilta.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 24 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 26 eivät näy kartalla: 20 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 2 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 kansanruno, johon painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kontokki (9), Vuokkiniemi (3), Ilomantsi (2), Repola (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Kontokki (9)
2–3 runoa
- Vuokkiniemi (3)
- Ilomantsi (2)
- Repola (2)
1 runo
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiimaisjärvi (1)
- Pistojärvi (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rovaniemi (1)
- Soanlahti (1)
- Suomussalmi (1)
- Uhtua (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 86 kansanrunossa 36 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kontokki (15), Vuokkiniemi (12), Ilomantsi (7), Suomussalmi (5), Kiimaisjärvi (4), Repola (4), Uhtua (4).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 36 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Kontokki (15)
- Vuokkiniemi (12)
- Ilomantsi (7)
3–6 runoa
- Suomussalmi (5)
- Kiimaisjärvi (4)
- Repola (4)
- Uhtua (4)
- Tohmajärvi (3)
1–2 runoa
- Kesälahti (2)
- Pistojärvi (2)
- Pohjois-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rautavaara (2)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Impilahti (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kaavi (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Karttula (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kirvu (1)
- Lempaala (1)
- Lohtaja (1)
- Parikkala (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Rovaniemi (1)
- Sakkola (1)
- Saloinen (1)
- Suistamo (1)
- Suojärvi (1)
- Toksova (1)
- Tulemajärvi (1)
- Vuole (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 785. — Tulemajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 24 vuorehen teräksisehen. Vuorehen teräksisehen: 32 yhen tamman kantamalla!" Hevon yhen kantamalla! 36 rautaisehen kalliohon, Kalliohon rautasehen, SKVR VII4 loitsut 2758. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Kätki kuun kumottamasta esti kuun kumottamasta, 23 lauloi päivän paistamasta esti päivän paistamasta, 36 rautaisehen kalliohon, rautasehen kalliohon; SKVR I4 832 b). — Suomussalmi · 1904 · Sakari Jouhki · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Kätki kuun kumottamasta Pietti kuun kumottamasta, 23 lauloi päivän paistamasta Pietti päivän paistamasta, 24 vuorehen teräksisehen. Louhehen teräksisehen: SKVR I4 2447. — Kontokki · 1915 · Samuli Paulaharju · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 23 lauloi päivän paistamasta Pietti päivän paistamasta, 27 nousko, kuu, kumottamahan, Peäsi kuu kumottamahan, 28 pääskö, päivä, paistamahan, Peäsi päivä paistamahan,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR II 785. — Tulemajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 24 vuorehen teräksisehen. Vuorehen teräksisehen: 32 yhen tamman kantamalla!" Hevon yhen kantamalla! 36 rautaisehen kalliohon, Kalliohon rautasehen, SKVR VII4 loitsut 2758. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Kätki kuun kumottamasta esti kuun kumottamasta, 23 lauloi päivän paistamasta esti päivän paistamasta, 36 rautaisehen kalliohon, rautasehen kalliohon;
Säkeet 41–82
Ylijumala Ukko oudoksuu pimeyttä taivaalla ja iskee tulta uudeksi kuuksi ja auringoksi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 loitsut 751. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 46 Ukon ilman istuimilla. Ukon ilman iskimistä 67 Tulta iski ilman Ukko, Iski tulta ilman ukko, 73 ylähällä taivosessa, Ylähällä taivosessa, SKVR II 694. — Repola · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 Tukela on tuletta olla, Tukela tuletta olla, 48 vaiva suuri valkeatta, Vaiva suuri valkiatta. 67 Tulta iski ilman Ukko, Iski tulta ilman Ukko, SKVR I4 285. — Vuokkiniemi · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 67 Tulta iski ilman Ukko, Iski tulta ilmon ukko, 71 iski tulta kyntehensä, Iski tulta kyntehensä, 72 järskytti jäsenehensä Järkytti jäsenehensä
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 loitsut 751. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 46 Ukon ilman istuimilla. Ukon ilman iskimistä 67 Tulta iski ilman Ukko, Iski tulta ilman ukko, 73 ylähällä taivosessa, Ylähällä taivosessa, SKVR II 694. — Repola · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 Tukela on tuletta olla, Tukela tuletta olla, 48 vaiva suuri valkeatta, Vaiva suuri valkiatta. 67 Tulta iski ilman Ukko, Iski tulta ilman Ukko,
Säkeet 83–126
Tuli putoaa maalle ja Wäinämöinen Ilmarisen kanssa lähtee sitä etsimään.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 288. — Vuokkiniemi · 1893 · Iivana Marttini · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 85 tuota tulta tuuitteli, Tuota tulta tuu⌈v⌉ittaissa, 87 kultaisessa kätkyessä, Kultasessa hätkyessä. 94 valkeaista vaapottaissa. Valkiaista vaaputtaissa. 105 Kirposi tulikipuna, Kirposi tulikipuna Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 109 läpi taivahan yheksän, Läpi taivosen yheksän, SKVR XII2 6709. — Suomussalmi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 Neiti pitkän pilven päällä, Neiti pitkä pilven päässä, 92 taivon kannet kallistihe Taivon kannet kallisteli, 109 läpi taivahan yheksän, Päällä taivahan yheksän, 110 halki kuuen kirjokannen. Päältä kuuen kirjokannen SKVR VII3 loitsut 733. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 87 kultaisessa kätkyessä, kätkyessä kultasessa, 88 hihnoissa hope'isissa. hihnoissa hopeisissä, 99 tuli tuhmalta putosi, Tuli tuhmalta putosi, 100 valkea varattomalta, valkea varattomalta, SKVR VII3 loitsut 609. — Impilahti · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 85 tuota tulta tuuitteli, Tuo tuota tuuvitteli, 95 Impi tulta tuuitteli, Kenpä tulta tuuitteli, 99 tuli tuhmalta putosi, Tuli tuimalta putosi 109 läpi taivahan yheksän, *Läpi taivosen yheksän*. SKVR I4 300. — Vuokkiniemi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 85 tuota tulta tuuitteli, Tuola tulta tuu'itettih 105 Kirposi tulikipuna, Kirposi tulikipuset 109 läpi taivahan yheksän, Läpi taivosen yheksän, 110 halki kuuen kirjokannen. Läpi kuu'en kirjokannen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII2 6709. — Suomussalmi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 Neiti pitkän pilven päällä, Neiti pitkä pilven päässä, 92 taivon kannet kallistihe Taivon kannet kallisteli, 109 läpi taivahan yheksän, Päällä taivahan yheksän, 110 halki kuuen kirjokannen. Päältä kuuen kirjokannen SKVR VII3 loitsut 733. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 87 kultaisessa kätkyessä, kätkyessä kultasessa, 88 hihnoissa hope'isissa. hihnoissa hopeisissä, 99 tuli tuhmalta putosi, Tuli tuhmalta putosi, 100 valkea varattomalta, valkea varattomalta, SKVR VII3 loitsut 609. — Impilahti · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 85 tuota tulta tuuitteli, Tuo tuota tuuvitteli, 95 Impi tulta tuuitteli, Kenpä tulta tuuitteli, 99 tuli tuhmalta putosi, Tuli tuimalta putosi 109 läpi taivahan yheksän, *Läpi taivosen yheksän*. SKVR VI1 3197. — Karttula · 1834 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 88 hihnoissa hope'isissa. Hiihnoisissa hopeisissa. 99 tuli tuhmalta putosi, Tuli tuhmalta putoisi, 100 valkea varattomalta, Valkia varattomalta, SKVR VII3 loitsut 711. — Tohmajärvi · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 99 tuli tuhmalta putosi, Tuli tuhmalta putosi, 100 valkea varattomalta, Valkia varattomalta, 105 Kirposi tulikipuna, Kirposi tulikipuna,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 127–312
Ilman impi kertoo heille, tulen joutuneen Aluen järveen ja siellä kalalta niellyksi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 281. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 169 jok' on tullut taivahasta, Jok' on tullut taivosesta, 177 Tuikahti tulikipuna, Tuikahti tulikipuna 200 poltti paarmahat emolta. Poltti parmahat emolta. 201 Se lapsi meni Manalle, Se neiti meni Manalle, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 205 tuskissa tulen punaisen, Tuskih tulen punaisen, 207 "Niin emo enemmän tiesi, Niin emä enämmän tiesi: 208 ei emo Manalle mennyt; Ei emo Manalla mennyt, 237 "Kuohui kuiville kalansa, Kuivi kuiville kalansa, 238 arinoille ahvenensa. Arinalle ahvenensa. 247 eipä ahven saanutkana. Eipä ahven saanutkana. 256 tuli tuska nielijälle, Tuli tuska nieliälle, 257 vaikea vajottajalle, Vaikia vajottajalle, 258 pakko paljo syönehelle. Pakko paljon syöneelle. 267 'Ei ole vienossa ve'essä, "Ole vienossa veessä, 268 Aluessa ankehessa Alasessa ankehessa SKVR VII3 loitsut 674. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 131 alla korven kolkutella. alla korven kolkutteli 133 laati kuusesta meloja, vesti kuusesta meloja, 134 petäjästä järkäleitä. petäjästä jänkäleitä; 135 Sai venonen valmihiksi sai venonen valmiiksi. Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 139 ympäri Nevan jokea, ympäri Nevan jokia, 140 Nevan nientä kiertelevät. Nevan nientä kiertelovät; 144 puhutellen, lausutellen: puhutellen, lausutellen: 157 joll' on vihki viien vaimon, jolla on vihki viien vaimon, 158 muoto kuuen morsiamen. muoto kuuen morsiam̄en, 173 "Tuli on tuima tie'ettävä, Tuli on tuiman tiiettävä, 174 valkeainen vaaittava. valkiainen vaaittava. 191 rikkoi rinnat tyttäriltä, rikko rinnat tyttäriltä, SKVR I4 334. — Pistojärvi · 1888 · Heikki Meriläinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 200 poltti paarmahat emolta. Poltti paarmahat emolta, 226 paljo maita, paljo soita; Paljon maita, paljon soita, 228 aaltoihin Aluen järven: Aaltoihin Alue järven. 233 kuohui kuusien tasalle, Kuohui kuusien tasalle, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 249 se nieli tulisorosen, Se nieli tuli sorosen, 256 tuli tuska nielijälle, Tulipa tuska nielijälle, 257 vaikea vajottajalle, Vaikea vajottajalle. 258 pakko paljo syönehelle. Pakko paljon syönehelle, 259 "Uiskenteli, kuiskenteli. Uiskenteli, käyskenteli 270 katalan kaottajata Katalan kavottajata JR 31562 — Kontokki · 1937 · Frans Kärki · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 199 poltti lapsen kätkyestä, Läpi lapsen kätkyestä, 200 poltti paarmahat emolta. Poltti parmahat emolta, 231 "Kolmasti kesäisnä yönä, Kolmiksi kesäisnä yönä 233 kuohui kuusien tasalle, Kuohu kuusien tasalla Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 256 tuli tuska nielijälle, Tuli tuska nielijälle, 257 vaikea vajottajalle, Vaikea vajottajalle, 258 pakko paljo syönehelle. Pakko paljon syönehelle. 259 "Uiskenteli, kuiskenteli. Uiskenteli, käyskenteli, 262 lohiluotojen lomia, Lohiluotojen lomitse, 270 katalan kaottajata Katalan kavottajaa, SKVR I4 241. — Kontokki · 1883 · Heikki Meriläinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 199 poltti lapsen kätkyestä, Läpi lapsen kätkyestä. 200 poltti paarmahat emolta. Pani paarmahat emolta, 226 paljo maita, paljo soita; Paljon maita, paljon soita, 256 tuli tuska nielijälle, Tuli tuska nielijälle,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 281. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 169 jok' on tullut taivahasta, Jok' on tullut taivosesta, 177 Tuikahti tulikipuna, Tuikahti tulikipuna 200 poltti paarmahat emolta. Poltti parmahat emolta. 201 Se lapsi meni Manalle, Se neiti meni Manalle, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 205 tuskissa tulen punaisen, Tuskih tulen punaisen, 207 "Niin emo enemmän tiesi, Niin emä enämmän tiesi: 208 ei emo Manalle mennyt; Ei emo Manalla mennyt, 237 "Kuohui kuiville kalansa, Kuivi kuiville kalansa, 238 arinoille ahvenensa. Arinalle ahvenensa. 247 eipä ahven saanutkana. Eipä ahven saanutkana. 256 tuli tuska nielijälle, Tuli tuska nieliälle, 257 vaikea vajottajalle, Vaikia vajottajalle, 258 pakko paljo syönehelle. Pakko paljon syöneelle. 267 'Ei ole vienossa ve'essä, "Ole vienossa veessä, 268 Aluessa ankehessa Alasessa ankehessa SKVR VII3 loitsut 674. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 131 alla korven kolkutella. alla korven kolkutteli 133 laati kuusesta meloja, vesti kuusesta meloja, 134 petäjästä järkäleitä. petäjästä jänkäleitä; 135 Sai venonen valmihiksi sai venonen valmiiksi. Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 139 ympäri Nevan jokea, ympäri Nevan jokia, 140 Nevan nientä kiertelevät. Nevan nientä kiertelovät; 144 puhutellen, lausutellen: puhutellen, lausutellen: 157 joll' on vihki viien vaimon, jolla on vihki viien vaimon, 158 muoto kuuen morsiamen. muoto kuuen morsiam̄en, 173 "Tuli on tuima tie'ettävä, Tuli on tuiman tiiettävä, 174 valkeainen vaaittava. valkiainen vaaittava. 191 rikkoi rinnat tyttäriltä, rikko rinnat tyttäriltä, SKVR XII1 4487. — Pohjois-Pohjanmaa · 1700 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 199 poltti lapsen kätkyestä, Läpi lapsen kätkyestä, 200 poltti paarmahat emolta. Puhko paarmahat emolta. 205 tuskissa tulen punaisen, Tuskissa tulen punasen, 209 se tunsi tulen manata, Se tunsi tulen lumoja, SKVR VII3 loitsut 711. — Tohmajärvi · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 193 turmeli pojalta polvet, Poltti pojalta polvet, 194 isännältä parran poltti. Isän̄ältä poltti parran, 211 läpi pienen neulansilmän, Läpi pienen neulan silmän, 213 puhki kuuman tuuran putken, Puhki kuuman tuuran putken, SKVR XII1 4650. — Rovaniemi · 1819 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 205 tuskissa tulen punaisen, Tuskissa tulen punasen 212 halki kirvehen hamaran, Halki kirvehen hamaran 213 puhki kuuman tuuran putken, Puhki kuuman tuuran putken 227 viimein vierähti vetehen, Siitä vierähti vetehen
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 313–364
Wäinämöinen ja Ilmarinen lähtevät niinisellä nuotalla kalaa pyytämään, jota sillä eivät saa.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 281. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 324 niemi nientä, saari saarta, Niemi niemen, saari saaren. 331 nurin nuotta potketahan, Nurin nuotta potkettihin, 332 väärin veetähän apaja: Väärin veettihin apaja, 333 ei saa'a sitä kaloa, Ei saatu sitä kaloa, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 357 Kuuli vanha Väinämöinen. Kuuli vanha Väinämöinen. SKVR VII2 969. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 352 katosi Kalevan poiat, Katosi Kalevan poika, 355 suuren tarpoimen talujat, Suuren tarpomen taluja, 361 Yksi kuoli, kaksi syntyi, Yksi kuoli, kaksi synty, 363 varret vaaksoa pitemmät, Varret on vaaksoa pitemmät, SKVR I4 234. — Jyskyjärvi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 315 nuotan niinisen kutovi, Nuotan niinistä kutovi, 333 ei saa'a sitä kaloa, Ei saanut sitä kaloa, 357 Kuuli vanha Väinämöinen. on vanha Väinämöinen, SKVR II 694. — Repola · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 324 niemi nientä, saari saarta, Niemi nientä, saari saarta, 329 Pyritähän, pyyetähän, Pyyetähän, pyrritähän, 330 ve'etähän, vellotahan Veetähän, vellotahan, SKVR VII3 loitsut 712. — Tohmajärvi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 322 sisarekset silpomahan. sisarekset silpomahan; 333 ei saa'a sitä kaloa, ei saatu sitä kaloa, 335 Veljekset vesille läksi, Läksi veljekset vesille,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 281. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 324 niemi nientä, saari saarta, Niemi niemen, saari saaren. 331 nurin nuotta potketahan, Nurin nuotta potkettihin, 332 väärin veetähän apaja: Väärin veettihin apaja, 333 ei saa'a sitä kaloa, Ei saatu sitä kaloa, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 357 Kuuli vanha Väinämöinen. Kuuli vanha Väinämöinen. SKVR VII2 969. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 352 katosi Kalevan poiat, Katosi Kalevan poika, 355 suuren tarpoimen talujat, Suuren tarpomen taluja, 361 Yksi kuoli, kaksi syntyi, Yksi kuoli, kaksi synty, 363 varret vaaksoa pitemmät, Varret on vaaksoa pitemmät, SKVR I4 234. — Jyskyjärvi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 315 nuotan niinisen kutovi, Nuotan niinistä kutovi, 333 ei saa'a sitä kaloa, Ei saanut sitä kaloa, 357 Kuuli vanha Väinämöinen. on vanha Väinämöinen, SKVR II 694. — Repola · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 324 niemi nientä, saari saarta, Niemi nientä, saari saarta, 329 Pyritähän, pyyetähän, Pyyetähän, pyrritähän, 330 ve'etähän, vellotahan Veetähän, vellotahan, SKVR VII3 loitsut 712. — Tohmajärvi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 322 sisarekset silpomahan. sisarekset silpomahan; 333 ei saa'a sitä kaloa, ei saatu sitä kaloa, 335 Veljekset vesille läksi, Läksi veljekset vesille,
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 20 kansanrunosta 8 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 11 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–32 — Pohjolan emäntä kätkee kuun ja päivän · 9 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 41–66 — Ukko ylijumala etsii kuuta ja päivää · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 67–110 — Ukko iskee tulta ja · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 84 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 111–170 — Väinämöinen ja · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 171–312 · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 313–346 — Tulen nielleen hauen pyynti nuotalla · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 347–364 — Kalojen kysely ja · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot