Kalevala, 48. runo
Tulen pyydystäminen
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 26 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 24 eivät näy kartalla: 17 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 4 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Suistamo (7), Vuokkiniemi (6), Kontokki (3), Impilahti (2), Suomussalmi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Suistamo (7)
- Vuokkiniemi (6)
2–3 runoa
- Kontokki (3)
- Impilahti (2)
- Suomussalmi (2)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kitee (1)
- Lapinlahti (1)
- Pohjois-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Tohmajärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 211 kansanrunossa 69 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (19), Suistamo (17), Kontokki (16), Ilomantsi (15), Suomussalmi (10).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 69 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (19)
- Suistamo (17)
- Kontokki (16)
- Ilomantsi (15)
- Suomussalmi (10)
- Pistojärvi (7)
- Sotkamo (7)
3–6 runoa
- Kitee (6)
- Pohjois-Pohjanmaa (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Repola (6)
- Iisalmi (5)
- Suojärvi (5)
- Impilahti (4)
- Kainuu (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Paltamo (4)
- Sortavala (4)
- Uhtua (4)
- Viena (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Karjala (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kesälahti (3)
- Nurmes (3)
- Pielisjärvi (3)
- Pohjois-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Tohmajärvi (3)
1–2 runoa
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Hyrynsalmi (2)
- Janakkala (2)
- Joroinen (2)
- Kestilä (2)
- Kiimaisjärvi (2)
- Lapinlahti (2)
- Lohtaja (2)
- Pälkjärvi (2)
- Eno (1)
- Evijärvi (1)
- Hankasalmi (1)
- Hausjärvi (1)
- Hiitola (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kajaani (1)
- Kemi (1)
- Kerimäki (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kivijärvi (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuhmoinen (1)
- Kurkijoki (1)
- Lempaala (1)
- Liperi (1)
- Parikkala (1)
- Pieksämäki (1)
- Pihtipudas (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Rovaniemi (1)
- Ruskeala (1)
- Rääkkylä (1)
- Rääpyvä (1)
- Salmi (1)
- Soanlahti (1)
- Sodankylä (1)
- Sortavala mlk (1)
- Säräisniemi (1)
- Tervola (1)
- Tyrnävä (1)
- Viitasaari (1)
- Virtasalmi (1)
- Vittanki (1)
- Vuole (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–192 Laitetaan liinainen nuotta ja lähdetään sillä tulen niellyttä kalaa pyytämään, ja saadaan kala.
- Säkeet 193–248 Tuli löydetään kalan vatsasta, vaan karka'aa taas äkkiä pois ja polttaa pahasti Ilmarisen poskia ja käsiä.
- Säkeet 249–290 Tuli kohoaa metsään, polttaa paljo maita ja menee aina etemmäksi, kunnes lopulta saadaan kiinni ja viedään pimeihin Kalevalan tupiin.
- Säkeet 291–372 Ilmarinen paranee tulen vioista.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Karjala, Savo, Pohjola, Aluenjärvi, Lappi, Pimentola, Turja
Säkeet 1–192
Laitetaan liinainen nuotta ja lähdetään sillä tulen niellyttä kalaa pyytämään, ja saadaan kala.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 26 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 24 eivät näy kartalla: 17 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 4 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Suistamo (7), Vuokkiniemi (6), Kontokki (3), Impilahti (2), Suomussalmi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Suistamo (7)
- Vuokkiniemi (6)
2–3 runoa
- Kontokki (3)
- Impilahti (2)
- Suomussalmi (2)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kitee (1)
- Lapinlahti (1)
- Pohjois-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Tohmajärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 211 kansanrunossa 69 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (19), Suistamo (17), Kontokki (16), Ilomantsi (15), Suomussalmi (10).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 69 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (19)
- Suistamo (17)
- Kontokki (16)
- Ilomantsi (15)
- Suomussalmi (10)
- Pistojärvi (7)
- Sotkamo (7)
3–6 runoa
- Kitee (6)
- Pohjois-Pohjanmaa (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Repola (6)
- Iisalmi (5)
- Suojärvi (5)
- Impilahti (4)
- Kainuu (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Paltamo (4)
- Sortavala (4)
- Uhtua (4)
- Viena (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Karjala (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kesälahti (3)
- Nurmes (3)
- Pielisjärvi (3)
- Pohjois-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Tohmajärvi (3)
1–2 runoa
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Hyrynsalmi (2)
- Janakkala (2)
- Joroinen (2)
- Kestilä (2)
- Kiimaisjärvi (2)
- Lapinlahti (2)
- Lohtaja (2)
- Pälkjärvi (2)
- Eno (1)
- Evijärvi (1)
- Hankasalmi (1)
- Hausjärvi (1)
- Hiitola (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kajaani (1)
- Kemi (1)
- Kerimäki (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kivijärvi (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuhmoinen (1)
- Kurkijoki (1)
- Lempaala (1)
- Liperi (1)
- Parikkala (1)
- Pieksämäki (1)
- Pihtipudas (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Rovaniemi (1)
- Ruskeala (1)
- Rääkkylä (1)
- Rääpyvä (1)
- Salmi (1)
- Soanlahti (1)
- Sodankylä (1)
- Sortavala mlk (1)
- Säräisniemi (1)
- Tervola (1)
- Tyrnävä (1)
- Viitasaari (1)
- Virtasalmi (1)
- Vittanki (1)
- Vuole (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 281. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 27 Siihen liina kylvettihin, Sillon liina kylvettihin 28 kypenihin kynnettihin, Kynnettihin, kylvettihin. 83 ei saatu sitä kaloa, Ei saatu sitä kaloa, 84 kuta vasten nuotta tehty. Kut' on vasten nuotta tehty, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 95 nostin tuonne laaitahan Nostin tuonne laaitahan 96 vanhan Väinön valkamahan. Vanhan Väinön valkamoh. 106 lankapaula laaittuna. Lanka pakla laaittuna. 156 puun pitkän pitelijätä?" Puun pitän piteliätä 166 "Tarvonko väen mukahan, "Tarvonko väen mukah, 168 vai tarvon asun mukahan?" Vai tarvon asun mukah?" 169 Vanha viisas Väinämöinen Sano vanha Väinämöinen: SKVR XII2 6709. — Suomussalmi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 Saipa nuotta valmihiksi, Saipa nuotta valmihiksi. 83 ei saatu sitä kaloa, Ei saatu sitä kaloa, 127 Sinull' on rytinen paita, Sinull' on rytinen paita, 131 minä annan liinapaian, Minä annan liinapaian. SKVR XII2 8510. — Kainuu · 1860 · A. Härkönen · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 57 veljet verkoksi kutovat, Veljet verkkoa kutovat 65 Saipa nuotta valmihiksi, Saipa nuotan valmihiksi. 83 ei saatu sitä kaloa, Ei saatuna sitä kaloa, 84 kuta vasten nuotta tehty. Mitä vasten nuotta tehty. SKVR I4 334. — Pistojärvi · 1888 · Heikki Meriläinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 16 paikkoa palamatointa Jäi paikka palamatointa 18 kahen kantosen lomassa. Kahen kantosen keselle. 33 liina liitotoin yleni Liina liitotoin yleni, 55 Sen sisaret kehreävät, Sisarekset kehreävät, SKVR VI1 3209. — Lapinlahti · 1892 · J. V. Hirvonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 27 Siihen liina kylvettihin, Yöllä liina kylvettihin, 35 Yöllä liina kylvettihin, Yöllä liina karhittihin, 46 pian luista luistettihin, Yöllä luista luistettihin. 83 ei saatu sitä kaloa, Ei saatu sitä kaloa,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I4 281. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 27 Siihen liina kylvettihin, Sillon liina kylvettihin 28 kypenihin kynnettihin, Kynnettihin, kylvettihin. 83 ei saatu sitä kaloa, Ei saatu sitä kaloa, 84 kuta vasten nuotta tehty. Kut' on vasten nuotta tehty, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 95 nostin tuonne laaitahan Nostin tuonne laaitahan 96 vanhan Väinön valkamahan. Vanhan Väinön valkamoh. 106 lankapaula laaittuna. Lanka pakla laaittuna. 156 puun pitkän pitelijätä?" Puun pitän piteliätä 166 "Tarvonko väen mukahan, "Tarvonko väen mukah, 168 vai tarvon asun mukahan?" Vai tarvon asun mukah?" 169 Vanha viisas Väinämöinen Sano vanha Väinämöinen: SKVR XII2 6709. — Suomussalmi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 Saipa nuotta valmihiksi, Saipa nuotta valmihiksi. 83 ei saatu sitä kaloa, Ei saatu sitä kaloa, 127 Sinull' on rytinen paita, Sinull' on rytinen paita, 131 minä annan liinapaian, Minä annan liinapaian. SKVR XII1 4487. — Pohjois-Pohjanmaa · 1700 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 84 kuta vasten nuotta tehty. Jota vasten nuotta tehty, 100 ihveniä, ahvenia, Ihveniä, Ahvenia, 101 tuimenia, taimenia, Tuimenia, Taimema, 104 ei saa'a kaloa tuota, Ei saatu kaloa tuota, SKVR XV 248. — 1786 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 43 Nopeasti nostettihin, nopeasti nostettihin, 83 ei saatu sitä kaloa, Ej saatu sitä kaloa, 84 kuta vasten nuotta tehty. jota vasten nuotta tehty. 100 ihveniä, ahvenia, ihveniä, ahvenia, SKVR XII1 4650. — Rovaniemi · 1819 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 27 Siihen liina kylvettihin, Yöllä liina kylvettihin 84 kuta vasten nuotta tehty. (Jota vasten nuotta tehty. 100 ihveniä, ahvenia, Ihvenia, Ahvenia, 101 tuimenia, taimenia, Tuinenia! taimenia,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 193–248
Tuli löydetään kalan vatsasta, vaan karka'aa taas äkkiä pois ja polttaa pahasti Ilmarisen poskia ja käsiä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 281. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 206 vaskisitta vanttuhitta?" Vaskisitta vanttuhitta. 213 Vieri veitsi taivosesta, Vieris veitsi taivosesta, 214 puukko pilvistä putosi, Puukko pilvistä putoa 217 Niin pätevä Päivän poika Niin pätövä Päivän poika SKVR XII2 6709. — Suomussalmi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 195 sivuhun sinisen sillan, Sivussa sinisen sillan 199 sai sieltä halean hauin, Sai sieltä halian hauin 204 ilman rautarukkasitta, Ilman rauta rukkasita, 226 sai sieltä sinikeräsen Sai sieltä sinikeräsen. SKVR I4 289. — Vuokkiniemi · 1894 · K. Karjalainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 204 ilman rautarukkasitta, Ilman rautarukkasitta, 213 Vieri veitsi taivosesta, Vieres, veitsi, taivosesta, 214 puukko pilvistä putosi, "Puukko pilvistä putua, 224 siell' oli sileä siika. Siell' oli silijä siika; SKVR I4 301. — Vuokkiniemi · 1829 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 213 Vieri veitsi taivosesta, "Vieris, veitsi, taivosesta, 214 puukko pilvistä putosi, Puukko, pilvestä putoa, 215 pää kulta, terä hopea, Peä kulta, terä hopio, 224 siell' oli sileä siika. Siell' oli siliä siika. SKVR VII3 loitsut 632. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 209 "Minä hauin halkoaisin, Sill minä hauin halkoaisin. 213 Vieri veitsi taivosesta, Vieri veitsi taivosesta, 214 puukko pilvistä putosi, Puukko pilvistä putosi, 224 siell' oli sileä siika. Siell oli sileä siika;
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 281. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 206 vaskisitta vanttuhitta?" Vaskisitta vanttuhitta. 213 Vieri veitsi taivosesta, Vieris veitsi taivosesta, 214 puukko pilvistä putosi, Puukko pilvistä putoa 217 Niin pätevä Päivän poika Niin pätövä Päivän poika SKVR XII2 6709. — Suomussalmi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 195 sivuhun sinisen sillan, Sivussa sinisen sillan 199 sai sieltä halean hauin, Sai sieltä halian hauin 204 ilman rautarukkasitta, Ilman rauta rukkasita, 226 sai sieltä sinikeräsen Sai sieltä sinikeräsen. SKVR I4 301. — Vuokkiniemi · 1829 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 213 Vieri veitsi taivosesta, "Vieris, veitsi, taivosesta, 214 puukko pilvistä putosi, Puukko, pilvestä putoa, 215 pää kulta, terä hopea, Peä kulta, terä hopio, 224 siell' oli sileä siika. Siell' oli siliä siika. SKVR VII3 loitsut 632. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 209 "Minä hauin halkoaisin, Sill minä hauin halkoaisin. 213 Vieri veitsi taivosesta, Vieri veitsi taivosesta, 214 puukko pilvistä putosi, Puukko pilvistä putosi, 224 siell' oli sileä siika. Siell oli sileä siika; SKVR VII3 loitsut 746. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 204 ilman rautarukkasitta, llman rautarukkasitta, 205 kivisittä kintahitta, Kivisittä kintaitta. 206 vaskisitta vanttuhitta?" Vaskisitta vanttusitta, 224 siell' oli sileä siika. Siell oli siliä siika
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 249–290
Tuli kohoaa metsään, polttaa paljo maita ja menee aina etemmäksi, kunnes lopulta saadaan kiinni ja viedään pimeihin Kalevalan tupiin.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 282. — Vuokkiniemi · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 269 "Tulonen, Jumalan luoma, "Tuloińi Jumalan luoma, 270 luoma Luojan, valkeainen! Luojan luoma valkieiñi. 277 päivällä pi'eltäväksi Päivällä pieltäväkše, 279 yöllä piileteltäväksi Üöllä piileteltäväkše, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 280 kehän kultaisen kuvussa." Kehän kultaisen kesellä. SKVR I4 314. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 269 "Tulonen, Jumalan luoma, Tulonen Jumalan luoma, 270 luoma Luojan, valkeainen! Luoma Luojan valkiame, 273 Teet paremmin, kun paloat Teet paremmin, kun paloat! 275 kytkeihet kypenihisi, Kytkete kypenihisi; SKVR I4 281. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 269 "Tulonen, Jumalan luoma, "Tulonen Jumalan luoma, 270 luoma Luojan, valkeainen! Valkianen Luojan luoma, 279 yöllä piileteltäväksi Yöllä piilleteltäväks⌈e⌉ JR 85458 — Kainuu, Viena · 1836 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 257 sakaran Savon rajoa, Sakaran Savon rajoa 262 tuon tuiman tulen jälille. Tuon tuiman tulen s. 286 koivun kuorella kuletti Koivun kuorella kuletti SKVR I4 282 a). — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 270 luoma Luojan, valkeainen! Luojan luoma valkiaińi, 277 päivällä pi'eltäväksi Päivällä pieltäväksi, 279 yöllä piileteltäväksi Yöllä piileteltäväksi.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 314. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 269 "Tulonen, Jumalan luoma, Tulonen Jumalan luoma, 270 luoma Luojan, valkeainen! Luoma Luojan valkiame, 273 Teet paremmin, kun paloat Teet paremmin, kun paloat! 275 kytkeihet kypenihisi, Kytkete kypenihisi; SKVR I4 281. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 269 "Tulonen, Jumalan luoma, "Tulonen Jumalan luoma, 270 luoma Luojan, valkeainen! Valkianen Luojan luoma, 279 yöllä piileteltäväksi Yöllä piilleteltäväks⌈e⌉ JR 85458 — Kainuu, Viena · 1836 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 257 sakaran Savon rajoa, Sakaran Savon rajoa 262 tuon tuiman tulen jälille. Tuon tuiman tulen s. 286 koivun kuorella kuletti Koivun kuorella kuletti
Säkeet 291–372
Ilmarinen paranee tulen vioista.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII2 6709. — Suomussalmi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 303 Mikä sun pani pahaksi, Mikä sun pani panuksi, 304 jotta poltit poskiani, Jotta poltit poskiani, 305 kuumotit kupehiani, Kuumotit kupehiani. 317 hyinen kattila käessä, Hyinen kattila käessä, Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 318 jäinen kauha kattilassa! Hyinen kauha kattilassa. 319 Viskoa vilua vettä, Viskaa vilua vettä, 321 paikoille palanehille, Paikoille palanehille, 324 tule, poika, Pohjolasta, Tule poika Pohjolasta, 325 lapsi, täyestä Lapista, Lapsi täyestä Lapista, 326 mies pitkä, Pimentolasta, Mies pitkä pimentolasta, 334 jäätä kylmästä kylästä! Uros kylmästä kylästä, 339 hyiset hyppivät jänikset, Hyiset hyppi jänikset, 341 keskellä lumimäkeä, Keskellä lumimäkeä, 342 lumivaaran liepehellä; Lumivaaran liepehillä; 359 iätä iästä pilvi, Iätä iästä pilvi, 360 jänkä lännestä lähetä, Jänkä län̄eltä lähetä! 362 lomatusten loukahuta! Lomatusten loukahuta, SKVR VI1 3211. — Pohjois-Savo · 1818 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 318 jäinen kauha kattilassa! Hyinen kauha kattilassa, 321 paikoille palanehille, Paikoillen palanehillen, 324 tule, poika, Pohjolasta, Tuli poika Pohjolasta, 326 mies pitkä, Pimentolasta, Mies pitkä Piementolasta, SKVR XII1 4534. — Kainuu · 1831 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 304 jotta poltit poskiani, Jot' et polta poskiani, 305 kuumotit kupehiani, Kuumota kupehiani, 315 hyyssä sukka, jäässä kenkä, Hyys on sukka, jäässä kenkä, 316 hallassa hamehen helmat, Hallassa hamehen helmat, SKVR VII3 loitsut 746. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 315 hyyssä sukka, jäässä kenkä, Hyyssä sukka, kenkä jäässä, 316 hallassa hamehen helmat, Hallassa hamosen helma, 318 jäinen kauha kattilassa! Jäinen kattila kokassa, 319 Viskoa vilua vettä, Viskoo vilua vettä SKVR XIII3 8775. — Kurkijoki · 1935 · Katri Kaukonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 315 hyyssä sukka, jäässä kenkä, Hyyssä sukka, jäässä kenkä, 316 hallassa hamehen helmat, Harmaassa hamehen helmat 333 "Tuo'os hyytä Pohjolasta, Tuopi hyytä pohjolasta, 334 jäätä kylmästä kylästä! Jäätä kylmästä kylästä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII2 6709. — Suomussalmi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 303 Mikä sun pani pahaksi, Mikä sun pani panuksi, 304 jotta poltit poskiani, Jotta poltit poskiani, 305 kuumotit kupehiani, Kuumotit kupehiani. 317 hyinen kattila käessä, Hyinen kattila käessä, Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 318 jäinen kauha kattilassa! Hyinen kauha kattilassa. 319 Viskoa vilua vettä, Viskaa vilua vettä, 321 paikoille palanehille, Paikoille palanehille, 324 tule, poika, Pohjolasta, Tule poika Pohjolasta, 325 lapsi, täyestä Lapista, Lapsi täyestä Lapista, 326 mies pitkä, Pimentolasta, Mies pitkä pimentolasta, 334 jäätä kylmästä kylästä! Uros kylmästä kylästä, 339 hyiset hyppivät jänikset, Hyiset hyppi jänikset, 341 keskellä lumimäkeä, Keskellä lumimäkeä, 342 lumivaaran liepehellä; Lumivaaran liepehillä; 359 iätä iästä pilvi, Iätä iästä pilvi, 360 jänkä lännestä lähetä, Jänkä län̄eltä lähetä! 362 lomatusten loukahuta! Lomatusten loukahuta, SKVR VI1 3211. — Pohjois-Savo · 1818 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 318 jäinen kauha kattilassa! Hyinen kauha kattilassa, 321 paikoille palanehille, Paikoillen palanehillen, 324 tule, poika, Pohjolasta, Tuli poika Pohjolasta, 326 mies pitkä, Pimentolasta, Mies pitkä Piementolasta, SKVR XII1 4534. — Kainuu · 1831 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 304 jotta poltit poskiani, Jot' et polta poskiani, 305 kuumotit kupehiani, Kuumota kupehiani, 315 hyyssä sukka, jäässä kenkä, Hyys on sukka, jäässä kenkä, 316 hallassa hamehen helmat, Hallassa hamehen helmat, SKVR VII3 loitsut 746. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 315 hyyssä sukka, jäässä kenkä, Hyyssä sukka, kenkä jäässä, 316 hallassa hamehen helmat, Hallassa hamosen helma, 318 jäinen kauha kattilassa! Jäinen kattila kokassa, 319 Viskoa vilua vettä, Viskoo vilua vettä SKVR XV 256. — 1786 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 308 valkeaista varventelen, valkiaista varventelek! 317 hyinen kattila käessä, hyinen kattila kädessä, 318 jäinen kauha kattilassa! hyinen kauha kattilassa, 321 paikoille palanehille, paikoille palaneille,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 16 kansanrunosta 7 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 31 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–34 — Pellavan kylvö · 13 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 35–70 — Verkko valmistetaan · 9 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 71–120 — Tulikalaa pyydetään · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 121–186 — Väinämöinen pyytää apua · 12 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 187–238 — Tulikala halkaistaan · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 239–290 — Tulikipinä karkaa · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 291–372 — Tulen loitsu · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot