Kalevala, 49. runo
Auringon ja kuun vapautus
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 9 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 41 eivät näy kartalla: 36 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kiimaisjärvi (3), Vuokkiniemi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (3)
- Vuokkiniemi (2)
1 runo
- Kangasniemi (1)
- Kontokki (1)
- Sotkamo (1)
- Uhtua (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 32 kansanrunossa 18 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (6), Vuokkiniemi (6), Paltamo (2), Repola (2), Sotkamo (2), Suistamo (2), Suomussalmi (2).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–74 Ilmarinen takoo uuden kuun ja auringon, mutta ei saa niitä valaisemaan.
- Säkeet 75–230 Wäinämöinen tiedustelee arvalta, kuun ja auringon Pohjolassa vuoren sisässä olevan, lähtee Pohjolaan, tappelee Pohjolan väen kanssa ja saapi voiton.
- Säkeet 231–278 Käypi kuuta ja aurinkoa vuoresta katsomaan, mutta ei pääse sisälle.
- Säkeet 279–362 Pala'aa kotia aseita taottamaan, joilla kiskoisi vuoren auki. Ilmarisen niitä takoessa pelkä'ää Pohjolan emäntä itsellensäki pahoin käyvän, ja laskee kuun ja auringon vuoresta.
- Säkeet 363–422 Wäinämöinen nähtyänsä kuun ja auringon taivaalla, tervehtää niitä ja toivottaa, että aina kulkisivat kauniisti ja saattaisivat onnea maille.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Kalevala, Väinölä
Säkeet 1–74
Ilmarinen takoo uuden kuun ja auringon, mutta ei saa niitä valaisemaan.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 9 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 41 eivät näy kartalla: 36 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kiimaisjärvi (3), Vuokkiniemi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (3)
- Vuokkiniemi (2)
1 runo
- Kangasniemi (1)
- Kontokki (1)
- Sotkamo (1)
- Uhtua (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 32 kansanrunossa 18 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (6), Vuokkiniemi (6), Paltamo (2), Repola (2), Sotkamo (2), Suistamo (2), Suomussalmi (2).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII4 loitsut 2757. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 22 päivättä elettänehe päivättä elettänehen, 23 noilla raukoilla rajoilla, näillä raukoilla rajoilla, 24 poloisilla Pohjan mailla. poloisilla Pohjan mailla. 25 Neiet neuvoa pitävät, Neiet neuvoa pitävi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 26 orpanat osaelevat. orpanat osaelevi: JR 02316 — Rovaniemi · 1815 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 19 Nuoret neuvoa pitävät, Nuoret neuvoa pitäävät, 25 Neiet neuvoa pitävät, Neiot neuvoa pitäävät, 52 päälle kuuen kirjokannen." Läpi kuuen kirjokannen, SKVR XII2 6067. — Suomussalmi · 1823 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 kuinka kuutta lietänehe, Kuinkas kuuta lietänehen, 22 päivättä elettänehe Päivätä elettäneehen: 25 Neiet neuvoa pitävät, Neijet nyt neuvoa pitävät,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR VII4 loitsut 2757. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 22 päivättä elettänehe päivättä elettänehen, 23 noilla raukoilla rajoilla, näillä raukoilla rajoilla, 24 poloisilla Pohjan mailla. poloisilla Pohjan mailla. 25 Neiet neuvoa pitävät, Neiet neuvoa pitävi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 26 orpanat osaelevat. orpanat osaelevi: JR 02316 — Rovaniemi · 1815 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 19 Nuoret neuvoa pitävät, Nuoret neuvoa pitäävät, 25 Neiet neuvoa pitävät, Neiot neuvoa pitäävät, 52 päälle kuuen kirjokannen." Läpi kuuen kirjokannen, SKVR XII2 6067. — Suomussalmi · 1823 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 kuinka kuutta lietänehe, Kuinkas kuuta lietänehen, 22 päivättä elettänehe Päivätä elettäneehen: 25 Neiet neuvoa pitävät, Neijet nyt neuvoa pitävät,
Säkeet 75–230
Wäinämöinen tiedustelee arvalta, kuun ja auringon Pohjolassa vuoren sisässä olevan, lähtee Pohjolaan, tappelee Pohjolan väen kanssa ja saapi voiton.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII1 81. — Sotkamo · 1931 · H. R. Aspelin · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 151 "Tuo venettä, Pohjan poika, Tuo venettä pohjon poika 158 poikki Pohjolan joesta!" Poikki Pohjolan jovesta 171 "Käypä Pohjolan pihalle!" Meni pohjolan pihalle 175 "Tules Pohjolan tupahan!" Tule pohjolan tupaan. SKVR XII1 99. — Paltamo · 1819 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 79 minne meiltä päivä päätyi, Minne, sano, meiltä päivä päty, 80 kunne meiltä kuu katosi." Kunnas meiltä ku katosi? 113 "Jos ma nyt lähen Pohjolahan, "Jos ma nyt lähen Pohjolan, 123 Ensin huuti huikahutti Kuin huti hujahutti, SKVR VII4 loitsut 1605. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 77 "Nyt on aika arvan käyä, Nyt on aika arvan käy'ä, 78 miehen merkkiä kysyä, Miesten merkkiä kysyä 85 kävi arvat kääntämähän, Käsin arvat kääntämähän, 86 sormin arvat suortamahan. Sormin arvat suortamahan! SKVR VII4 loitsut 1604. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 77 "Nyt on aika arvan käyä, Nyt on aika arvan käyä, 78 miehen merkkiä kysyä, Miehen merkillä kysyä; 89 "Kysyn Luojalta lupoa, Kysyn luojalta lupoa, 97 "Sano, arpa, syytä myöten, Sano, arpa, syitä myöten, SKVR XV 643. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 91 Sano totta, Luojan merkki, Sano totta, luojan merkki, 92 juttele, Jumalan arpa: juttele, Jumalan armo! 99 tuo tänne toet sanomat, tuo mulle toet sanomat, 100 varmat liitot liikahuta! varmat liitot liikauta.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII1 99. — Paltamo · 1819 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 79 minne meiltä päivä päätyi, Minne, sano, meiltä päivä päty, 80 kunne meiltä kuu katosi." Kunnas meiltä ku katosi? 113 "Jos ma nyt lähen Pohjolahan, "Jos ma nyt lähen Pohjolan, 123 Ensin huuti huikahutti Kuin huti hujahutti, SKVR VII4 loitsut 1605. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 77 "Nyt on aika arvan käyä, Nyt on aika arvan käy'ä, 78 miehen merkkiä kysyä, Miesten merkkiä kysyä 85 kävi arvat kääntämähän, Käsin arvat kääntämähän, 86 sormin arvat suortamahan. Sormin arvat suortamahan! SKVR VII4 loitsut 1604. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 77 "Nyt on aika arvan käyä, Nyt on aika arvan käyä, 78 miehen merkkiä kysyä, Miehen merkillä kysyä; 89 "Kysyn Luojalta lupoa, Kysyn luojalta lupoa, 97 "Sano, arpa, syytä myöten, Sano, arpa, syitä myöten, SKVR XV 643. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 91 Sano totta, Luojan merkki, Sano totta, luojan merkki, 92 juttele, Jumalan arpa: juttele, Jumalan armo! 99 tuo tänne toet sanomat, tuo mulle toet sanomat, 100 varmat liitot liikahuta! varmat liitot liikauta. JR 85423 — Kainuu, Viena · 1836 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 151 "Tuo venettä, Pohjan poika, Tuo venettä Pohjan poika 158 poikki Pohjolan joesta!" Poikki P. joesta 214 päivä västistä välähyi, Päivä västistä välätti
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 231–278
Käypi kuuta ja aurinkoa vuoresta katsomaan, mutta ei pääse sisälle.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 47. — Kontokki · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 248 kirjoitti kivehen kirjan Kirjotti kivehen kirjan 251 katkesi kivi kaheksi, Kivi katkesi :ksi 255 siellä kyyt olutta juovat, Siellä kyyt olutta juo, 256 maot vierrettä vetävät Maot vierettä vetää. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 265 Leikkasip' on pään maolta, Leikkasi pään maolta, SKVR VII2 1347. — Eno · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 255 siellä kyyt olutta juovat, kussa kyyt olutta juovat, 256 maot vierrettä vetävät maot vierettä vetää! 261 "Sentähen emäntä raukat Sen tähen emäntä rukka 262 vähemmin olutta saavat, vähem̄än olutta saavat, SKVR VII2 1348. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 256 maot vierrettä vetävät maot vierrettä vetää 261 "Sentähen emäntä raukat sentähen emäntä raukka 264 maot viertehen vetävät." maot viertehen vetää SKVR VII1 790. — Suistamo · 1916 · Eino Kemppainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 238 kulki matkoa vähäisen, Ajoi matkoa vähäisen, 256 maot vierrettä vetävät maot viertehen vetävät. 263 kunp' on kyyt oluen juovat, jossa kyyt oluen juovat,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 47. — Kontokki · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 248 kirjoitti kivehen kirjan Kirjotti kivehen kirjan 251 katkesi kivi kaheksi, Kivi katkesi :ksi 255 siellä kyyt olutta juovat, Siellä kyyt olutta juo, 256 maot vierrettä vetävät Maot vierettä vetää. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 265 Leikkasip' on pään maolta, Leikkasi pään maolta, SKVR VII2 1347. — Eno · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 255 siellä kyyt olutta juovat, kussa kyyt olutta juovat, 256 maot vierrettä vetävät maot vierettä vetää! 261 "Sentähen emäntä raukat Sen tähen emäntä rukka 262 vähemmin olutta saavat, vähem̄än olutta saavat, SKVR VII2 1348. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 256 maot vierrettä vetävät maot vierrettä vetää 261 "Sentähen emäntä raukat sentähen emäntä raukka 264 maot viertehen vetävät." maot viertehen vetää
Säkeet 279–362
Pala'aa kotia aseita taottamaan, joilla kiskoisi vuoren auki. Ilmarisen niitä takoessa pelkä'ää Pohjolan emäntä itsellensäki pahoin käyvän, ja laskee kuun ja auringon vuoresta.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII2 6065. — Suomussalmi · 1820 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 305 tao tuuria tusina, Tako tuuria tusinan, 312 takoi tuuria tusinan, Taon tuuria tusinan, 315 eikä suurta eikä pientä, Eikä suurta, eikä pientä, SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 288 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Oho vanha Väinämöinen, 344 ilman kantta kalkutellut." Kantta ilman kalkutellut, 357 jo tunsi tuhon tulevan, Jo tunsi tuhon tulevan SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 288 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Ohoh vanha Väinämöinen, 357 jo tunsi tuhon tulevan, Jo tunnen tuhon tulevan, 358 hätäpäivän päälle saavan. Hätäpäivän päälle saavan. SKVR I4 424. — Vuokkiniemi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 305 tao tuuria tusina, Tako tuuria tusinan, 315 eikä suurta eikä pientä, Eikä suurta, eikä pientä, 316 takoi kerran keskoisia. Tako kerran keskosia; SKVR I4 838. — Vuokkiniemi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 305 tao tuuria tusina, Tako tuuria tusinan, 314 kelpo kimpun keihä'itä, Kelpo kimpun keihäiä. 315 eikä suurta eikä pientä, Ei oo suurta, eikä pientä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII2 6065. — Suomussalmi · 1820 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 305 tao tuuria tusina, Tako tuuria tusinan, 312 takoi tuuria tusinan, Taon tuuria tusinan, 315 eikä suurta eikä pientä, Eikä suurta, eikä pientä, SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 288 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Oho vanha Väinämöinen, 344 ilman kantta kalkutellut." Kantta ilman kalkutellut, 357 jo tunsi tuhon tulevan, Jo tunsi tuhon tulevan SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 288 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Ohoh vanha Väinämöinen, 357 jo tunsi tuhon tulevan, Jo tunnen tuhon tulevan, 358 hätäpäivän päälle saavan. Hätäpäivän päälle saavan. SKVR I4 424. — Vuokkiniemi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 305 tao tuuria tusina, Tako tuuria tusinan, 315 eikä suurta eikä pientä, Eikä suurta, eikä pientä, 316 takoi kerran keskoisia. Tako kerran keskosia; SKVR I4 838. — Vuokkiniemi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 305 tao tuuria tusina, Tako tuuria tusinan, 314 kelpo kimpun keihä'itä, Kelpo kimpun keihäiä. 315 eikä suurta eikä pientä, Ei oo suurta, eikä pientä,
Säkeet 363–422
Wäinämöinen nähtyänsä kuun ja auringon taivaalla, tervehtää niitä ja toivottaa, että aina kulkisivat kauniisti ja saattaisivat onnea maille.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 02443 — Paltamo · 1829 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 375 "Tuota lienen kynnyksellä Tuota minä lienen kynnyksellä. 376 sanomata saattamassa: Sanomata saattamassa. 377 jopa kuu kivestä nousi, Jopa nyt kuu kivestä nousi 378 päivä pääsi kalliosta." Päivä pääsi kalliosta SKVR VII1 435 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 380 kävi itse katsomahan. kävi neiti katsomahan, 409 nousit kullaisna käkenä, lenti kullaisna käkenä, 410 hope'isna kyyhkyläisnä hopiaisna kyyhkyläisnä,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 02443 — Paltamo · 1829 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 375 "Tuota lienen kynnyksellä Tuota minä lienen kynnyksellä. 376 sanomata saattamassa: Sanomata saattamassa. 377 jopa kuu kivestä nousi, Jopa nyt kuu kivestä nousi 378 päivä pääsi kalliosta." Päivä pääsi kalliosta SKVR VII1 435 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 380 kävi itse katsomahan. kävi neiti katsomahan, 409 nousit kullaisna käkenä, lenti kullaisna käkenä, 410 hope'isna kyyhkyläisnä hopiaisna kyyhkyläisnä,
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 19 kansanrunosta 2 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–34 — Aurinko ja kuu on poissa · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 75–110 — Väinämöinen kysyy arvalta · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 111–204 — Väinämöisen · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 205–230 — Miekkailukohtaus · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 231–286 — Väinämöinen koittaa avata vuoren · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 287–316 — Avaimet lukkoihin · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 317–378 — Takoja ja lintu · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot