Kalevala, 4. runo
Ainon kuolema
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 17 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 33 eivät näy kartalla: 32 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (5), Ilomantsi (3), Kontokki (2), Repola (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Uhtua (5)
2–3 runoa
1 runo
- Jyskyjärvi (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Korpiselkä (1)
- Tuupovaara (1)
- Vuokkiniemi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 97 kansanrunossa 38 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Narvusi (15), Ilomantsi (12), Uhtua (10), Vuokkiniemi (7), Suistamo (5).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 38 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Narvusi (15)
- Ilomantsi (12)
- Uhtua (10)
- Vuokkiniemi (7)
3–6 runoa
- Suistamo (5)
- Pyhäjärvi Vpl. (3)
- Rautu (3)
- Repola (3)
- Soikkola (3)
- Toksova (3)
- Tuupovaara (3)
1–2 runoa
- Koivisto (2)
- Moloskovitsa (2)
- Seiskari (2)
- Soanlahti (2)
- Vuole (2)
- Eno (1)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Impilahti (1)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (1)
- Keski-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kivennapa (1)
- Kontokki (1)
- Korpiselkä (1)
- Kupanitsa (1)
- Kurkijoki (1)
- Lavansaari (1)
- Lemi (1)
- Lempaala (1)
- Länsi-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Rääkkylä (1)
- Suomenniemi (1)
- Tallinn (1)
- Venjoki (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–20 Wäinämöinen tapaa Joukahaisen sisaren vastan taitossa, ja pyytää häntä puolisoksensa.
- Säkeet 21–116 Tytär juoksee itkein kotia ja kertoo asian äitillensä.
- Säkeet 117–188 Äiti kieltää häntä suremasta, ja käskee ennemmin iloitsemaan ja koreissa vaatteissa käymään.
- Säkeet 189–254 Tytär itkee itkemistänsä ja sanoo, ei tahtovansa vanhalle miehelle puolisoksi mennä.
- Säkeet 255–370 Huolissansa kävellen eksyy korpeen, joutuu oudolle meren rannalle, lähtee pesemään itsensä ja hukkuu veteen.
- Säkeet 371–434 The animals commission the hare to carry the tidings of Aino's death to her home.
- Säkeet 435–518 Äiti itkee yöt päivät hukkunutta tytärtänsä.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset. Vain englanniksi näkyvä virke on Kirbyn lisäys; Lönnrotin tiivistelmässä tälle jaksolle ei ole virkettä.
Paikat tässä runossa: Manala, Tuonela
Säkeet 1–20
Wäinämöinen tapaa Joukahaisen sisaren vastan taitossa, ja pyytää häntä puolisoksensa.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 17 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 33 eivät näy kartalla: 32 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (5), Ilomantsi (3), Kontokki (2), Repola (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Uhtua (5)
2–3 runoa
1 runo
- Jyskyjärvi (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Korpiselkä (1)
- Tuupovaara (1)
- Vuokkiniemi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 97 kansanrunossa 38 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Narvusi (15), Ilomantsi (12), Uhtua (10), Vuokkiniemi (7), Suistamo (5).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 38 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Narvusi (15)
- Ilomantsi (12)
- Uhtua (10)
- Vuokkiniemi (7)
3–6 runoa
- Suistamo (5)
- Pyhäjärvi Vpl. (3)
- Rautu (3)
- Repola (3)
- Soikkola (3)
- Toksova (3)
- Tuupovaara (3)
1–2 runoa
- Koivisto (2)
- Moloskovitsa (2)
- Seiskari (2)
- Soanlahti (2)
- Vuole (2)
- Eno (1)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Impilahti (1)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (1)
- Keski-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kivennapa (1)
- Kontokki (1)
- Korpiselkä (1)
- Kupanitsa (1)
- Kurkijoki (1)
- Lavansaari (1)
- Lemi (1)
- Lempaala (1)
- Länsi-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Rääkkylä (1)
- Suomenniemi (1)
- Tallinn (1)
- Venjoki (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
Yhtäkään runoa, jolla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa, ei tiettävästi ole merkitty muistiin vuoteen 1849 mennessä.
Säkeet 21–116
Tytär juoksee itkein kotia ja kertoo asian äitillensä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 234. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 37 Meni itkien kotihin, Läksi itkien kotihin, 38 kallotellen kartanolle. Kallotellen kartanolle, 45 Sitä itken, taattoseni, Sitä iten taattoseni, 47 kirpoi risti rinnaltani, Kirpo risti rinnoltani, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 59 kirpoi sormus sormestani, Sormus kirpo sormestani, 64 vyötä kullaista kutovi: Vyötä kullaista kuotaah, 68 vaivoja vetistäjällä! Vaivoja vesistäjällä. 73 sinisilkit silmiltäni, Sini silkit silmiltäni, 74 punanauhat pääni päältä." Punapäret pääni päältä, 75 Emo aitan portahalla *Emo aitan portahalla,* 87 Taitoin vastan taatolleni, Taiton vassan taatolleni, 88 toisen taitoin maammolleni, Toisen taiton maammolleni, SKVR I1 233. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 37 Meni itkien kotihin, Läksi itkien kotihin, 38 kallotellen kartanolle. Kallottellen kartanolle. 47 kirpoi risti rinnaltani, "Kirpo risti rinnaltani, 59 kirpoi sormus sormestani, Kirpo sormus sormestani, SKVR I1 228. — Vuokkiniemi · 1894 · I. K. Inha · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 38 kallotellen kartanolle. Kallotellen kartanolle; 47 kirpoi risti rinnaltani, Risti kirpoi rinnaltani, 59 kirpoi sormus sormestani, Šormus kirpoi šormestani, 64 vyötä kullaista kutovi: Vyötä kullaista kutovat, SKVR I1 208. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 37 Meni itkien kotihin, Meni itkien kotihin, 38 kallotellen kartanolle. Kallotteli kartanolle. 47 kirpoi risti rinnaltani, "Kirpo risti rinnaltani." 59 kirpoi sormus sormestani, "Kirpo sormus sormestani". SKVR II 47. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 27 asun kaioissa sovissa, Kasva kaioissa sovissa, 28 kasvan leivän kannikoissa Kasvan leivän kannikasta." 40 kirvesvartta kirjoavi: Kirvesvartta kirjoavi: 47 kirpoi risti rinnaltani, Kirpoi risti rinnoistani,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 234. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 37 Meni itkien kotihin, Läksi itkien kotihin, 38 kallotellen kartanolle. Kallotellen kartanolle, 45 Sitä itken, taattoseni, Sitä iten taattoseni, 47 kirpoi risti rinnaltani, Kirpo risti rinnoltani, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 59 kirpoi sormus sormestani, Sormus kirpo sormestani, 64 vyötä kullaista kutovi: Vyötä kullaista kuotaah, 68 vaivoja vetistäjällä! Vaivoja vesistäjällä. 73 sinisilkit silmiltäni, Sini silkit silmiltäni, 74 punanauhat pääni päältä." Punapäret pääni päältä, 75 Emo aitan portahalla *Emo aitan portahalla,* 87 Taitoin vastan taatolleni, Taiton vassan taatolleni, 88 toisen taitoin maammolleni, Toisen taiton maammolleni, SKVR I1 233. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 37 Meni itkien kotihin, Läksi itkien kotihin, 38 kallotellen kartanolle. Kallottellen kartanolle. 47 kirpoi risti rinnaltani, "Kirpo risti rinnaltani, 59 kirpoi sormus sormestani, Kirpo sormus sormestani, SKVR I1 208. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 37 Meni itkien kotihin, Meni itkien kotihin, 38 kallotellen kartanolle. Kallotteli kartanolle. 47 kirpoi risti rinnaltani, "Kirpo risti rinnaltani." 59 kirpoi sormus sormestani, "Kirpo sormus sormestani". SKVR II 47. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 27 asun kaioissa sovissa, Kasva kaioissa sovissa, 28 kasvan leivän kannikoissa Kasvan leivän kannikasta." 40 kirvesvartta kirjoavi: Kirvesvartta kirjoavi: 47 kirpoi risti rinnaltani, Kirpoi risti rinnoistani, SKVR I1 222. — Vuokkiniemi · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 kirpoi risti rinnaltani, "Hyvä risti rinnaltani, 48 kaune vyöstäni karisi, Kaunis vyöstäni karisi, 92 astuinpa läpi ahosta: Astuvi ahosta läpi, 93 Osmoinen orosta virkkoi, Osmonen orosta virkko,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 117–188
Äiti kieltää häntä suremasta, ja käskee ennemmin iloitsemaan ja koreissa vaatteissa käymään.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 221 b. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 119 "Elä itke, tyttäreni, "Elä itke, tyttäreni, 120 nuorna saamani, nureksi! nuorra saamani, nureksit?" 127 Astu aittahan mäelle mene aittahan mäelle, 141 Kuulin Kuuttaren kutovan, Kuulin Kuuttaren kotovan, Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 142 Päivättären kehreävän Päivättären ketreävän; 145 "Minä luoksi luontelime, minä luokse luonteleme, 153 "Antoi Kuutar kultiansa, Anto Kuutar kultiansa, 155 Minä kullat kulmilleni, minä kullat kulmilleni, 156 päälleni hyvät hopeat! päälleni hyvät hopeat, 161 riisuin kullat kulmiltani, otti kullat kulmiltani, 162 päältäni hyvät hopeat, päältäni hyvät hopeat. 171 Pane paita palttinainen, ota paita palttinainen, 172 liitä liinan-aivinainen, liitä liinan aivinaisen, JR 83072 — Narvusi · 1946 · Maria Virolainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 119 "Elä itke, tyttäreni, "Älä itke tyttäreni 127 Astu aittahan mäelle mene aittahan mäelle, 130 lipas lippahan lomassa. lipas lippahan tasalla. 155 Minä kullat kulmilleni, löysin kullat kulmilleni SKVR VII1 221. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 141 Kuulin Kuuttaren kutovan, Kuuli Kuuttaren kutovan, 142 Päivättären kehreävän Päivättären ketreävän. 155 Minä kullat kulmilleni, Minä kullat kulmilleni, 156 päälleni hyvät hopeat! Päälleni hyvät hopeet. SKVR I1 238. — Uhtua · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 122 tulet muita vuolahampi; Tulet muita vuolahampi. 125 kolmas kuorekokkaroita: Kolmas kuorekakkaroita, 126 tulet muita kaunihimpi. Tulet muita kaunehempi." 129 Siell' on arkku arkun päällä, Siell' on arkku arkun peällä, TEM 3, 11/3 — Tallinn · 1922 · Paul Ariste (Berg) · Vertaa rinnakkain
Viron kansanrunousarkistoon tallennettu, muu kuin vironkielinen kansanruno; linkki avaa sen tekstin lukunäkymään.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 221 b. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 119 "Elä itke, tyttäreni, "Elä itke, tyttäreni, 120 nuorna saamani, nureksi! nuorra saamani, nureksit?" 127 Astu aittahan mäelle mene aittahan mäelle, 141 Kuulin Kuuttaren kutovan, Kuulin Kuuttaren kotovan, Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 142 Päivättären kehreävän Päivättären ketreävän; 145 "Minä luoksi luontelime, minä luokse luonteleme, 153 "Antoi Kuutar kultiansa, Anto Kuutar kultiansa, 155 Minä kullat kulmilleni, minä kullat kulmilleni, 156 päälleni hyvät hopeat! päälleni hyvät hopeat, 161 riisuin kullat kulmiltani, otti kullat kulmiltani, 162 päältäni hyvät hopeat, päältäni hyvät hopeat. 171 Pane paita palttinainen, ota paita palttinainen, 172 liitä liinan-aivinainen, liitä liinan aivinaisen, SKVR VII1 221. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 141 Kuulin Kuuttaren kutovan, Kuuli Kuuttaren kutovan, 142 Päivättären kehreävän Päivättären ketreävän. 155 Minä kullat kulmilleni, Minä kullat kulmilleni, 156 päälleni hyvät hopeat! Päälleni hyvät hopeet. SKVR I1 234. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 122 tulet muita vuolahampi; Tulet muita muolahampi, 123 toinen syö sianlihoa: Toinen syö sian lihoa, 126 tulet muita kaunihimpi. Tulet muita kaunihimpi." 127 Astu aittahan mäelle Astu aittahan mäellä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 130 lipas lippahan lomassa. Lipas lippahan lomaan.* SKVR VII1 221 a. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 127 Astu aittahan mäelle "Mene aittahan mäelle, 141 Kuulin Kuuttaren kutovan, Kuulin Kuuttaren kutovan 146 likelle lähentelime. Likelle likentelimme; 155 Minä kullat kulmilleni, Minä kullat kulmilleni, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 171 Pane paita palttinainen, Ota paita palttinainen, SKVR VII1 216. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 119 "Elä itke, tyttäreni, "Elä itke, tyttäreni, 120 nuorna saamani, nureksi! nuorra saamani, nureksit?" 127 Astu aittahan mäelle mene aittahan mäelle, 171 Pane paita palttinainen, pane paita palttinainen, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 172 liitä liinan-aivinainen, liitä liinan aivinainen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 189–254
Tytär itkee itkemistänsä ja sanoo, ei tahtovansa vanhalle miehelle puolisoksi mennä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 2122. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 217 "Parempi minun olisi, Parempi minun olisi, 218 parempi olisi ollut parempi olisin ollut 219 syntymättä, kasvamatta, syntymättä, kasvamatta, 223 Oisin kuollut kuusiöisnä, Kun oisin kuollut kuusi öissä, SKVR XIII4 10699. — Koivisto · 1938 · Ulla Mannonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 223 Oisin kuollut kuusiöisnä, Kun oisin mie kuollut kuusiöisnä, 224 kaonnut kaheksanöisnä, Kaonnut kaheksaöisnä, 227 pikkaraisen pientaretta, Pikkaraisen pientaretta, 228 emon itkua vähäisen, Emon itkua vähäsen, SKVR I3 2020. — Uhtua · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 201 kuin on vellova vetonen Niinkun vellova vetonen, 202 eli aalto altahassa. Eli aalto altahassa, 208 vesi kaivossa syvässä. Vesi kaivossa syvässä. SKVR VII2 2017. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 209 "Usein nyt minun utuisen, Usein minun utusen 212 vesakoissa viehkuroivi, Vesakoissa viehkuroi, 213 nurmessa nuhaelevi, Nurmessa nuhaelevi, SKVR VII2 2119. — Pohjois-Karjala · 1870 · O. A. J. Keinänen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 218 parempi olisi ollut Parempi olisi ollut; 223 Oisin kuollut kuusiöisnä, Oisin kuollut kuusiöisnä, 224 kaonnut kaheksanöisnä, Kaonnut kaheksanöisnä
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 2122. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 217 "Parempi minun olisi, Parempi minun olisi, 218 parempi olisi ollut parempi olisin ollut 219 syntymättä, kasvamatta, syntymättä, kasvamatta, 223 Oisin kuollut kuusiöisnä, Kun oisin kuollut kuusi öissä, SKVR I3 2020. — Uhtua · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 201 kuin on vellova vetonen Niinkun vellova vetonen, 202 eli aalto altahassa. Eli aalto altahassa, 208 vesi kaivossa syvässä. Vesi kaivossa syvässä. SKVR VII2 2017. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 209 "Usein nyt minun utuisen, Usein minun utusen 212 vesakoissa viehkuroivi, Vesakoissa viehkuroi, 213 nurmessa nuhaelevi, Nurmessa nuhaelevi,
Säkeet 255–370
Huolissansa kävellen eksyy korpeen, joutuu oudolle meren rannalle, lähtee pesemään itsensä ja hukkuu veteen.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XIII1 571. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 335 elköhön minun isoni Elköö minun isoni 343 elköhön minun emoni Elköö minun emoni 345 panko vettä taikinahan Panko vettä taikinaasa 353 juottako sotaoritta Juottako sotaorosta SKVR XIII1 1216. — Pyhäjärvi Vpl. · 1854 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 335 elköhön minun isoni "Elköhön minun isoni 343 elköhön minun emoni "Elköhön minun emoni 345 panko vettä taikinahan ottako vettä taikinahan, 353 juottako sotaoritta juottako sota-oria SKVR XIII1 1286. — Rautu · 1854 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 307 Aino neiti neljänneksi, minä neito neljänneksi, 308 vitsan varpa viienneksi! vitsan varpa viienneksi, 311 sukkansa sulalle maalle, sukkani sulalle maalle 313 helmet hietarantaselle, helmet hiekka-rantaselle, SKVR VII2 1989. — Eno · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 273 "Syäntäni tuimelevi, Syäntäni tuimeloo, 274 päätäni kivistelevi. päätäni kivistelöö, 275 Eikä tuima tuimemmasti, eikä tuima tuimem̄asti, 276 kipeämmästi kivistä, kipemästi kivistäk, SKVR VII1 233. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 309 Heitti paitansa pajulle, Heitin paitani pajulle, 310 hamehensa haapaselle, hameheni haapaselle, 311 sukkansa sulalle maalle, sukkani sulalle maalle 312 kenkänsä vesikivelle, kenkäni vesikivelle,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XIII1 571. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 335 elköhön minun isoni Elköö minun isoni 343 elköhön minun emoni Elköö minun emoni 345 panko vettä taikinahan Panko vettä taikinaasa 353 juottako sotaoritta Juottako sotaorosta SKVR VII2 1989. — Eno · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 273 "Syäntäni tuimelevi, Syäntäni tuimeloo, 274 päätäni kivistelevi. päätäni kivistelöö, 275 Eikä tuima tuimemmasti, eikä tuima tuimem̄asti, 276 kipeämmästi kivistä, kipemästi kivistäk, SKVR VII1 233. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 309 Heitti paitansa pajulle, Heitin paitani pajulle, 310 hamehensa haapaselle, hameheni haapaselle, 311 sukkansa sulalle maalle, sukkani sulalle maalle 312 kenkänsä vesikivelle, kenkäni vesikivelle, SKVR V1 986. — Toksova · 1847 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 311 sukkansa sulalle maalle, sukkani sulalle maalle 313 helmet hietarantaselle, helmet hiekkarantaselle 323 kilahti kivi vetehen, kivi kirposi vetehen 324 paasi pohjahan pakeni, paasi pohjahan pakeni SKVR VII1 223. — Suistamo · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 307 Aino neiti neljänneksi, Miepä neiti neljänneksi. 311 sukkansa sulalle maalle, Sukkani sulalle maalle, 314 sormukset somerikolle. Sormukset somerikolle,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 371–434
The animals commission the hare to carry the tidings of Aino's death to her home.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 215. — Ilomantsi · 1846 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 Kukas nyt sanan saatantahan, Hukka sanan saatantahan 377 Karhu sanan saatantahan, Kenpä sanan saatantahan 379 Ei karhu sanoa saata: Ei saata karhu sanoa, 381 Kukas sanan saatantahan, Karhu sanan saatannahan! Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 385 Susi sanan saatantahan, Kenpäs sanan saatantahan 387 Ei susi sanoa saata: Ei saata hukka sanoa, 393 Repo sanan saatantahan, Repo sanan saatantahan 395 Ei repo sanoa saata: Ei saata repo sanoa: 401 Jänö sanan saatantahan, Jänö sanan saatantahan 408 ristisuu ripottamahan Risti-suu ripattamahan 417 isännällen iltaseksi, Isännälle iltaseksi, 419 tyttären välipaloiksi, Tyttären välipalaksi, 420 pojan puolipäiväseksi?" Pojan puolipäiväseksi." 425 Läksin sanan saatantahan, Läksin sanan saatantahan 428 tinarinta riutununna, Tina rinta riutununna, 430 vyö vaski valahtanunna: Vyö-vaski valahtununna? SKVR VII1 212. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 Kukas nyt sanan saatantahan, Kukas sanan saatantaan, 381 Kukas sanan saatantahan, Jänis sanan saatantaan. 385 Susi sanan saatantahan, Läksin sanan saatantaan, 403 Jänis varman vastaeli: Jänis varmon vastaella: SKVR VII1 237. — Korpiselkä · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 Kukas nyt sanan saatantahan, Hukka sanan saatantahan; 377 Karhu sanan saatantahan, Kenpä sanan saatantahan 381 Kukas sanan saatantahan, Repo sanan saatantahan; 385 Susi sanan saatantahan, Mössi sanan saatantahan etc. Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 393 Repo sanan saatantahan, tulin sanan saatantahan 401 Jänö sanan saatantahan, Jänis sanan saatantahan etc. 415 "Saitko, kiero, keittimiksi, "Tulit, kiero, keittimiksi, 416 paltsasilmä, paistimiksi, paltsasilmä, paistimiksi!" 425 Läksin sanan saatantahan, Kenpä sanan saatantahan etc. SKVR II 51. — Porajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 Kukas nyt sanan saatantahan, Hukka sanan saatantahan. 377 Karhu sanan saatantahan, Kenpä sanan saatantahan 381 Kukas sanan saatantahan, Jänö sanan saatantahan. 417 isännällen iltaseksi, Isännälle iltaseksi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 420 pojan puolipäiväseksi?" Po⌈i⌉jan puolipäiväseksi, SKVR VII1 217. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 Kukas nyt sanan saatantahan, Kuka sanan saatantahan 377 Karhu sanan saatantahan, Repo sanan saatantahan; 381 Kukas sanan saatantahan, Susi sanan saatantahan; 385 Susi sanan saatantahan, Karhu sanan saatantahan; Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 393 Repo sanan saatantahan, Jänö sanan saatantahan.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 215. — Ilomantsi · 1846 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 Kukas nyt sanan saatantahan, Hukka sanan saatantahan 377 Karhu sanan saatantahan, Kenpä sanan saatantahan 379 Ei karhu sanoa saata: Ei saata karhu sanoa, 381 Kukas sanan saatantahan, Karhu sanan saatannahan! Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 385 Susi sanan saatantahan, Kenpäs sanan saatantahan 387 Ei susi sanoa saata: Ei saata hukka sanoa, 393 Repo sanan saatantahan, Repo sanan saatantahan 395 Ei repo sanoa saata: Ei saata repo sanoa: 401 Jänö sanan saatantahan, Jänö sanan saatantahan 408 ristisuu ripottamahan Risti-suu ripattamahan 417 isännällen iltaseksi, Isännälle iltaseksi, 419 tyttären välipaloiksi, Tyttären välipalaksi, 420 pojan puolipäiväseksi?" Pojan puolipäiväseksi." 425 Läksin sanan saatantahan, Läksin sanan saatantahan 428 tinarinta riutununna, Tina rinta riutununna, 430 vyö vaski valahtanunna: Vyö-vaski valahtununna? SKVR VII1 212. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 Kukas nyt sanan saatantahan, Kukas sanan saatantaan, 381 Kukas sanan saatantahan, Jänis sanan saatantaan. 385 Susi sanan saatantahan, Läksin sanan saatantaan, 403 Jänis varman vastaeli: Jänis varmon vastaella: SKVR VII1 237. — Korpiselkä · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 Kukas nyt sanan saatantahan, Hukka sanan saatantahan; 377 Karhu sanan saatantahan, Kenpä sanan saatantahan 381 Kukas sanan saatantahan, Repo sanan saatantahan; 385 Susi sanan saatantahan, Mössi sanan saatantahan etc. Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 393 Repo sanan saatantahan, tulin sanan saatantahan 401 Jänö sanan saatantahan, Jänis sanan saatantahan etc. 415 "Saitko, kiero, keittimiksi, "Tulit, kiero, keittimiksi, 416 paltsasilmä, paistimiksi, paltsasilmä, paistimiksi!" 425 Läksin sanan saatantahan, Kenpä sanan saatantahan etc. SKVR II 51. — Porajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 Kukas nyt sanan saatantahan, Hukka sanan saatantahan. 377 Karhu sanan saatantahan, Kenpä sanan saatantahan 381 Kukas sanan saatantahan, Jänö sanan saatantahan. 417 isännällen iltaseksi, Isännälle iltaseksi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 420 pojan puolipäiväseksi?" Po⌈i⌉jan puolipäiväseksi, SKVR VII1 217. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 Kukas nyt sanan saatantahan, Kuka sanan saatantahan 377 Karhu sanan saatantahan, Repo sanan saatantahan; 381 Kukas sanan saatantahan, Susi sanan saatantahan; 385 Susi sanan saatantahan, Karhu sanan saatantahan; Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 393 Repo sanan saatantahan, Jänö sanan saatantahan.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 435–518
Äiti itkee yöt päivät hukkunutta tytärtänsä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 233. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 454 ripe'ille rinnoillensa. *Ripeille rin̄oilleni,* 471 vieri maahan maan hyväksi, *Viere maahan maan hyviksi."* 483 joka luo'on partahalle Joka joen partahalle. 490 Yksi kukkui: "lemmen, lemmen!" kukku: lemmen, lemmen, SKVR VII4 loitsut 2757. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 470 maahan alle jalkojensa; maahan alle jalkojensa: 484 kunnas kultainen yleni; kunnas kultanen yleni. 485 kunki kunnahan kukulle kulta kunnahan kukuille, SKVR VII3 3948. — Impilahti · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 462 punasuille sukkasille. Punasille sukkasille, 490 Yksi kukkui: "lemmen, lemmen!" Yksi kukku: lemmen, lemmen, 493 Kuka kukkui: "lemmen, lemmen!" Kuka kukku: lemmen, lemmen, SKVR III2 1417. — Soikkola · 1881 · Volmari Porkka · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 447 Emo itki, kyynel vieri: Neitoi itki, kyynel vieri 454 ripe'ille rinnoillensa. Ripehille rinnoillee; 471 vieri maahan maan hyväksi, Kyynel vieri maan hyväksi.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 233. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 454 ripe'ille rinnoillensa. *Ripeille rin̄oilleni,* 471 vieri maahan maan hyväksi, *Viere maahan maan hyviksi."* 483 joka luo'on partahalle Joka joen partahalle. 490 Yksi kukkui: "lemmen, lemmen!" kukku: lemmen, lemmen, SKVR VII4 loitsut 2757. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 470 maahan alle jalkojensa; maahan alle jalkojensa: 484 kunnas kultainen yleni; kunnas kultanen yleni. 485 kunki kunnahan kukulle kulta kunnahan kukuille, SKVR VII3 3948. — Impilahti · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 462 punasuille sukkasille. Punasille sukkasille, 490 Yksi kukkui: "lemmen, lemmen!" Yksi kukku: lemmen, lemmen, 493 Kuka kukkui: "lemmen, lemmen!" Kuka kukku: lemmen, lemmen,
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 29 kansanrunosta 10 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 12 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 1 · 9 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–20 — Aino ja · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 3 · 9 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 8 · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 13 · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 27 · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 30 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 31–38 — Korujen riistäminen · 5 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 37–116 — Itkien kotiin · 12 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säe 73 · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 79–116 — Ainon kertomus äidille · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 117–190 — Äidin neuvot · 9 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 122 · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 135 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 138 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 157 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 197–208 — Miten on mieli miekkosien · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 209 · 10 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 209–216 — Suru ruumiissa · 16 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 217–230 — Parempi syntymättä · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 235–254 — Itkun syy · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 273–280 — Suru kivistää · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 275 · 19 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 278 · 12 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 281–292 — Ei mua isoni itke · 10 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 301 · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 331–370 — Ainon varoitukset omaisille · 13 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 439–446 — Äidin varoitus · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 489–504 — Käen kukunta · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 492 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot