Kalevala, 5. runo
Väinämöinen onkii Ainoa
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 28 kansanrunoa 4 paikkakunnalta. Loput 22 eivät näy kartalla: 15 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 5 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (21), Kiimaisjärvi (3), Pistojärvi (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 4 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (21)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (3)
- Pistojärvi (2)
- Uhtua (2)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 38 kansanrunossa 6 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (25), Uhtua (5), Kiimaisjärvi (3), Pistojärvi (3).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (25)
3–6 runoa
- Uhtua (5)
- Kiimaisjärvi (3)
- Pistojärvi (3)
1–2 runoa
- Ilomantsi (1)
- Tuupovaara (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–72 Wäinämöinen lähtee Joukahaisen sisarta merestä pyytämään ja saapi hänet oudonlaiseksi kalaksi muuttuneena onkeensa.
- Säkeet 73–133 Yrittää palasiksi leikkaamaan, mutta kala käsistä pyörähtää mereen ja ilmoittaa siellä itsensä, ken oli.
- Säkeet 134–163 Wäinämöinen kokee turhaan sekä sanoilla että pyydyksillä kalaa jälle saada.
- Säkeet 164–241 Kulkee raskaalla mielellä kotia ja saapi äiti vainajaltansa neuvon, lähteä Pohjan tytärtä kosimaan.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.
Paikat tässä runossa: Ahtola, Lappi, Pohjola, Joukola, Kalevala, Väinölä
Säkeet 1–72
Wäinämöinen lähtee Joukahaisen sisarta merestä pyytämään ja saapi hänet oudonlaiseksi kalaksi muuttuneena onkeensa.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 28 kansanrunoa 4 paikkakunnalta. Loput 22 eivät näy kartalla: 15 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 5 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (21), Kiimaisjärvi (3), Pistojärvi (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 4 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (21)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (3)
- Pistojärvi (2)
- Uhtua (2)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 38 kansanrunossa 6 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (25), Uhtua (5), Kiimaisjärvi (3), Pistojärvi (3).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (25)
3–6 runoa
- Uhtua (5)
- Kiimaisjärvi (3)
- Pistojärvi (3)
1–2 runoa
- Ilomantsi (1)
- Tuupovaara (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 17 "Sano nyt, Untamo, unesi, "Sano untamo unesi, 31 pikkuisessa pirttisessä, Pikkusessa pirttisessä, 33 kiven kirjavan kylessä, Kirjavan kiven sisässä, 50 vapa vaskinen vapisi, Vapa vaskinen vapisi, SKVR I1 262. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 käeksellä kääntelijä. Käeksellä käänteliä 50 vapa vaskinen vapisi, Vapa vaskinen vapisi, 52 nuora kultainen kulisi. Nuora kultanen kulisi 56 taimen takrarautahansa. Taimen takrarautahasa. SKVR I1 273. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 45 Siin' oli ongella olija, "Olin ongella olia 50 vapa vaskinen vapisi, Vapa vaskinen vapisi." 51 hope'inen siima siukui, Hopiainen siima siuku. 56 taimen takrarautahansa. Tarttu taimen takrahansa, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 57 Sen veti venosehensa, Sen veti venosehensa. SKVR I1 278. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 39 otti ongen taskuhunsa, Otti ongen taskustansa, 50 vapa vaskinen vapisi, Vapa vaskinen vapisi; 51 hope'inen siima siukui, Hopiainen siima siuku, 56 taimen takrarautahansa. Taimen takrarautahansa, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 57 Sen veti venosehensa, Hän veti venosehensa. SKVR I1 275. — Vuokkiniemi · 1881 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 50 vapa vaskinen vapisi, Vapa vaskinen vapisi 51 hope'inen siima siukui, Hopiainen siima siukui, 56 taimen takrarautahansa. Taimen takrarautahani." 57 Sen veti venosehensa, Sen veti venosehensa, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 58 talui talkapohjahansa. Talu talkapohjahansa,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 17 "Sano nyt, Untamo, unesi, "Sano untamo unesi, 31 pikkuisessa pirttisessä, Pikkusessa pirttisessä, 33 kiven kirjavan kylessä, Kirjavan kiven sisässä, 50 vapa vaskinen vapisi, Vapa vaskinen vapisi, SKVR I1 262. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 käeksellä kääntelijä. Käeksellä käänteliä 50 vapa vaskinen vapisi, Vapa vaskinen vapisi, 52 nuora kultainen kulisi. Nuora kultanen kulisi 56 taimen takrarautahansa. Taimen takrarautahasa. SKVR I1 273. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 45 Siin' oli ongella olija, "Olin ongella olia 50 vapa vaskinen vapisi, Vapa vaskinen vapisi." 51 hope'inen siima siukui, Hopiainen siima siuku. 56 taimen takrarautahansa. Tarttu taimen takrahansa, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 57 Sen veti venosehensa, Sen veti venosehensa. SKVR I1 278. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 39 otti ongen taskuhunsa, Otti ongen taskustansa, 50 vapa vaskinen vapisi, Vapa vaskinen vapisi; 51 hope'inen siima siukui, Hopiainen siima siuku, 56 taimen takrarautahansa. Taimen takrarautahansa, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 57 Sen veti venosehensa, Hän veti venosehensa. SKVR I1 261. — Vuokkiniemi · 1829 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 50 vapa vaskinen vapisi, Vapa vaskinen tutisi, 51 hope'inen siima siukui, Hopioinen siima siuku, 57 Sen veti venosehensa, Sen veti venosehensa, 63 Sileähk' on siikaseksi, "Siliehk' on siikaseksi.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 73–133
Yrittää palasiksi leikkaamaan, mutta kala käsistä pyörähtää mereen ja ilmoittaa siellä itsensä, ken oli.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 265. — Vuokkiniemi · 1871 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 80 murkinaisiksi muruiksi, Murkinaisiksi muruiksi, 81 lohisiksi lounahiksi, Lohisiksi lounasiksi." 86 kala kirjo kimmeltihe Kala kirjo kimmastihi. 92 kupahalla kuuennella; Kupahalla kuuvennella, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 95 seitsemännellä selällä, Selällä seittšemennellä, 102 kala palstoin pannaksesi, Kala palstoim pannakseni, 113 sijasi levittäjäksi, Sijasi levittäjäksi, 114 päänalaisen laskijaksi, Peän alaisen laskijaksi. 129 "Ohoh, sinua, ukko utra, "Ohoh silma, ukko utra, 131 kun et tuntenut piteä Kuin et tuntenut piteä 132 Vellamon vetistä neittä, Vellamon vetistä neittä! SKVR I1 262. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 73 Vyöll' on veitsi Väinämöisen, "Vyöll' on veitsi Väinämöisen, 77 kalan palstoin pannaksensa, Kala palstoin pan̄akseni 80 murkinaisiksi muruiksi, Murkkinaisiksi muruiksi, 86 kala kirjo kimmeltihe Kala kirjo kammertihin. Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 102 kala palstoin pannaksesi, Kala palstoin pannaksesi, 109 "Olinpa minä tuleva Olinpa mie tuleva, 114 päänalaisen laskijaksi, Päänalasen laskiaksi. 118 valkean virittäjäksi, Valkian virittäjäksi, 131 kun et tuntenut piteä Kun et tuntenut piteä 132 Vellamon vetistä neittä, Vellamon vetistä neittä. SKVR I1 670. — Pistojärvi · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 73 Vyöll' on veitsi Väinämöisen, "Veits' on vyöllä Väinämöisen, 77 kalan palstoin pannaksensa, Kala palstoin pannakseni, 80 murkinaisiksi muruiksi, Murkinaiseksi muruksi, 85 lohi loimahti merehen, Lohi loiskahti merehe, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 86 kala kirjo kimmeltihe Kala kirjo kimmertihi, 101 lohi leikkaellaksesi, Lohin leikkaellaksesi, 102 kala palstoin pannaksesi, Kalan palstoin pannaksesi; 115 pirtin pienen pyyhkijäksi, Pirtin pienen pyyhkiäksi, 131 kun et tuntenut piteä Tuota et tuntenut piteä 132 Vellamon vetistä neittä, Vellamon vetistä neittä, SKVR I1 646. — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 73 Vyöll' on veitsi Väinämöisen, "Veitts' on vyöllä Väinämöisen, 80 murkinaisiksi muruiksi, Murkinaisikse muruikse, 86 kala kirjo kimmeltihe Kala kirjo kimmertäyty. 91 vihurilla viiennellä, Vihurilla viiennellä, SKVR I1 275. — Vuokkiniemi · 1881 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 73 Vyöll' on veitsi Väinämöisen, Veitsi (olis) vyöllä Väinämöisen, 77 kalan palstoin pannaksensa, Kala palstoin pannakseni 80 murkinaisiksi muruiksi, Murkinaisiksi muruiksi, 86 kala kirjo kimmeltihe Kala kirjo kimmertihe.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 262. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 73 Vyöll' on veitsi Väinämöisen, "Vyöll' on veitsi Väinämöisen, 77 kalan palstoin pannaksensa, Kala palstoin pan̄akseni 80 murkinaisiksi muruiksi, Murkkinaisiksi muruiksi, 86 kala kirjo kimmeltihe Kala kirjo kammertihin. Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 102 kala palstoin pannaksesi, Kala palstoin pannaksesi, 109 "Olinpa minä tuleva Olinpa mie tuleva, 114 päänalaisen laskijaksi, Päänalasen laskiaksi. 118 valkean virittäjäksi, Valkian virittäjäksi, 131 kun et tuntenut piteä Kun et tuntenut piteä 132 Vellamon vetistä neittä, Vellamon vetistä neittä. SKVR I1 624. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 85 lohi loimahti merehen, Lohi loiskahti mereh, 86 kala kirjo kimmeltihe Kala kirjo kimmertih, 91 vihurilla viiennellä, Vihurilla viiennällä. 95 seitsemännellä selällä, Seittemennellä selällä, SKVR I1 278. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 80 murkinaisiksi muruiksi, Murkinaisiks muruiks, 81 lohisiksi lounahiksi, Lohisiksi lounaiksi." 86 kala kirjo kimmeltihe Kala kirjo kim̄elti⌈in⌉, 89 Äsken päätänsä ylenti, Ässen päätänsä ylenti SKVR I1 272. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 81 lohisiksi lounahiksi, "Lohisiksi lounahiksi." 88 venehestä Väinämöisen. Venehestä Väinämöisen, 117 tulen tuojaksi tupahan, Tuopin tuojaksi tupahan, 118 valkean virittäjäksi, Valkian virittäjäksi. SKVR I1 264. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 85 lohi loimahti merehen, Lohi loiskahti mereh, 93 nosti kättä oikeata, Nosti kättä oikiata, 94 näytti jalkoa vasenta Nosti jalkoa vasenta: 121 olutkannun kantajaksi, Kannun kaksin kantajaksi,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 134–163
Wäinämöinen kokee turhaan sekä sanoilla että pyydyksillä kalaa jälle saada.
Säkeet 164–241
Kulkee raskaalla mielellä kotia ja saapi äiti vainajaltansa neuvon, lähteä Pohjan tytärtä kosimaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 2765 α. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 199 kerran keskipäivälläki: Kerran keskipäivälläi, 204 sill' ei kuulu kukkuvaksi, Kuin ei kuulu kukkuvaksi, 205 päivän laskun laulavaksi Päivän laskun laulavaksi. SKVR VII2 2350. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 199 kerran keskipäivälläki: Kerran keskip äivälläki. 204 sill' ei kuulu kukkuvaksi, Kuin ei kuulu kukkuvaksi, 205 päivän laskun laulavaksi Päivän laskun laulavaksi? SKVR I1 670. — Pistojärvi · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 168 "Ohoh, hullu, hulluuttani, "Oh, hullu, hulluuttasi, 169 vähämieli, miehuuttani! Vähämieli, miehuuttasi! 182 Vellamon vetistä neittä, Vellamon vetistä neittä,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 2765 α. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 199 kerran keskipäivälläki: Kerran keskipäivälläi, 204 sill' ei kuulu kukkuvaksi, Kuin ei kuulu kukkuvaksi, 205 päivän laskun laulavaksi Päivän laskun laulavaksi. SKVR VII2 2350. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 199 kerran keskipäivälläki: Kerran keskip äivälläki. 204 sill' ei kuulu kukkuvaksi, Kuin ei kuulu kukkuvaksi, 205 päivän laskun laulavaksi Päivän laskun laulavaksi?
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 10 kansanrunosta 4 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 5 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 5–12 — Väinämöisen itku · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 19–20 — Ahtola ja · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 59–72 — Outo kala · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 196–207 — Väinämöisen valitus · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säe 203 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot