← RunoVerse

Kalevala, 5. runo

Väinämöinen onkii Ainoa

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 28 kansanrunoa 4 paikkakunnalta. Loput 22 eivät näy kartalla: 15 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 5 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (21), Kiimaisjärvi (3), Pistojärvi (2), Uhtua (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 4 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 38 kansanrunossa 6 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (25), Uhtua (5), Kiimaisjärvi (3), Pistojärvi (3).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Mitä tässä runossa tapahtuu

  1. Säkeet 1–72 Wäinämöinen lähtee Joukahaisen sisarta merestä pyytämään ja saapi hänet oudonlaiseksi kalaksi muuttuneena onkeensa.
  2. Säkeet 73–133 Yrittää palasiksi leikkaamaan, mutta kala käsistä pyörähtää mereen ja ilmoittaa siellä itsensä, ken oli.
  3. Säkeet 134–163 Wäinämöinen kokee turhaan sekä sanoilla että pyydyksillä kalaa jälle saada.
  4. Säkeet 164–241 Kulkee raskaalla mielellä kotia ja saapi äiti vainajaltansa neuvon, lähteä Pohjan tytärtä kosimaan.

Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.

Paikat tässä runossa: Ahtola, Lappi, Pohjola, Joukola, Kalevala, Väinölä

Säkeet 1–72

Wäinämöinen lähtee Joukahaisen sisarta merestä pyytämään ja saapi hänet oudonlaiseksi kalaksi muuttuneena onkeensa.

Alkuteksti, 1849Englanninnos: W. F. Kirby, 1907
1Jo oli sanoma saatu,Now the tidings were repeated,
2viety viesti tuonnemmaksiAnd the news was widely rumoured,
3neien nuoren nukkumasta,How the youthful maid had perished,
4kaunihin katoamasta.And the fair one had departed.
5Vaka vanha Väinämöinen,Väinämöinen, old and steadfast,
6tuo tuosta pahoin pahastui:Deeply sorrowed at the tidings;
7itki illat, itki aamut,Wept at evening, wept at morning,
8yöhyet enemmin itki,Spent the livelong night in weeping,
9kun oli kaunis kaatununna,For the fair one who had perished,
10neitonen nukahtanunna,For the maiden who had slumbered,
11mennyt lietohon merehen,In the muddy lake downsunken
12alle aaltojen syvien.To the depths below the billows.
13Astui huollen, huokaellen,Then he went, in sorrow sighing,
14syämellä synkeälläWhile his heart was filled with anguish,
15rannalle meren sinisen.To the blue lake's rocky margin,
16Sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
17"Sano nyt, Untamo, unesi,"Tell me, Untamo, thou sleeper,
18maku'usi, maan venyjä:Tell me all thy dreams, O idler,
19missä Ahtola asuvi,Where to find the realm of Ahto,
20neiot Vellamon venyvi?"Where dwell Vellamo's fair maidens?"
21Sanoipa Untamo unensa,Sleeper Untamo made answer,
22maku'unsa maan venyjä:And his dreams he thus repeated:
23"Tuolla Ahtola asuvi,"There has Ahto fixed his country,
24neiot Vellamon venyvi.There dwell Vellamo's fair maidens,
25Nenässä utuisen niemen,Near the cloud-encompassed headland,
26päässä saaren terhenisenNear the ever-misty island,
27alla aaltojen syvien,In the depths below the billows,
28päällä mustien mutien.On the black ooze at the bottom.
29"Siellä Ahtola asuvi,"There has Ahto fixed his country,
30neiot Vellamon venyviThere dwell Vellamo's fair maidens,
31pikkuisessa pirttisessä,Living in a narrow chamber,
32kamarissa kaitaisessa,In a little room abiding,
33kiven kirjavan kylessä,With the walls of varied marble,
34paaen paksun kainalossa."In the depths beside the headland."
35Siitä vanha VäinämöinenThen the aged Väinämöinen
36vetihe venesijoille.Hastened to his little vessel,
37Silmeävi siimojansa,And he scanned his fishing-tackle,
38katselevi onkiansa;And his hooks with care inspected;
39otti ongen taskuhunsa,Put the tackle in his pocket,
40väkärauan väskyhynsä.And the barbed hooks in his wallet.
41Soutoa melastelevi,Through the waves his boat he ferried,
42päähän saaren saauttavi,Making for the jutting headland,
43nenähän utuisen niemen,To the cape, with clouds encompassed,
44päähän saaren terhenisen.And the ever-misty island.
45Siin' oli ongella olija,Then he set about his fishing,
46aina siimalla asuja,And he watched his angle closely,
47käeksellä kääntelijä.And he held his hand-net ready,
48Laski launihin merelle,Dropped his angle in the water,
49ongitteli, orhitteli:And he fished, and tried his fortune,
50vapa vaskinen vapisi,While the rod of copper trembled,
51hope'inen siima siukui,And the thread of silver whistled,
52nuora kultainen kulisi.And the golden line whirred loudly.
53Jo päivänä muutamana,And at length one day it happened,
54huomenna moniahanaVery early in the morning,
55kala otti onkehensa,On his hook a fish was hanging,
56taimen takrarautahansa.And a salmon-trout was captured.
57Sen veti venosehensa,In the boat he drew it quickly,
58talui talkapohjahansa.And upon the planks he cast it.
59Katselevi, kääntelevi.Then he scanned the fish, and turned it,
60Sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow;
61"Onp' on tuo kala kalanen,"'Tis a fish, among the fishes,
62kun en tuota tunnekana!For I never saw its equal,
63Sileähk' on siikaseksi,Smoother is it than a powan,
64kuleahka kuujaseksi,Than a salmon-trout more yellow,
65haleahka haukiseksi,Greyer than a pike I deem it,
66evätöin emäkalaksi;For a female fish too finless,
67ihala imehnoksiki,For a male 'tis far too scaleless;
68päärivatoin neitoseksi,Has no tresses, like a maiden,
69vyötöin veen on tyttöseksi,Nor, like water-nymphs, 'tis belted;
70korvitoin kotikanaksi:Nor is earless like a pigeon;
71luopuisin meriloheksi,It resembles most a salmon,
72syvän aallon ahveneksi."Or a perch from deepest water."

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 28 kansanrunoa 4 paikkakunnalta. Loput 22 eivät näy kartalla: 15 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 5 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (21), Kiimaisjärvi (3), Pistojärvi (2), Uhtua (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 4 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 38 kansanrunossa 6 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (25), Uhtua (5), Kiimaisjärvi (3), Pistojärvi (3).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    17 "Sano nyt, Untamo, unesi,"Sano untamo unesi,
    31 pikkuisessa pirttisessä,Pikkusessa pirttisessä,
    33 kiven kirjavan kylessä,Kirjavan kiven sisässä,
    50 vapa vaskinen vapisi,Vapa vaskinen vapisi,
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    51 hope'inen siima siukui,Hopieinen siima siuki
    53 Jo päivänä muutamana,Jo päivänä muutamena,
    57 Sen veti venosehensa,Sen veti venosehensa,
    63 Sileähk' on siikaseksi,Siliähk' on siikaseksi,
    68 päärivatoin neitoseksi,Päärivaton neitoseksi,
  2. SKVR I1 262. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    47 käeksellä kääntelijä.Käeksellä käänteliä
    50 vapa vaskinen vapisi,Vapa vaskinen vapisi,
    52 nuora kultainen kulisi.Nuora kultanen kulisi
    56 taimen takrarautahansa.Taimen takrarautahasa.
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    57 Sen veti venosehensa,Sen veti venoh,
    58 talui talkapohjahansa.Talu talkapohjahansa.
    63 Sileähk' on siikaseksi,Siliehk' on siikaseksi,
    68 päärivatoin neitoseksi,Pää rivaton neitoseksi,
  3. SKVR I1 273. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    45 Siin' oli ongella olija,"Olin ongella olia
    50 vapa vaskinen vapisi,Vapa vaskinen vapisi."
    51 hope'inen siima siukui,Hopiainen siima siuku.
    56 taimen takrarautahansa.Tarttu taimen takrahansa,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    57 Sen veti venosehensa,Sen veti venosehensa.
  4. SKVR I1 278. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    39 otti ongen taskuhunsa,Otti ongen taskustansa,
    50 vapa vaskinen vapisi,Vapa vaskinen vapisi;
    51 hope'inen siima siukui,Hopiainen siima siuku,
    56 taimen takrarautahansa.Taimen takrarautahansa,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    57 Sen veti venosehensa,Hän veti venosehensa.
  5. SKVR I1 275. — Vuokkiniemi · 1881 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    50 vapa vaskinen vapisi,Vapa vaskinen vapisi
    51 hope'inen siima siukui,Hopiainen siima siukui,
    56 taimen takrarautahansa.Taimen takrarautahani."
    57 Sen veti venosehensa,Sen veti venosehensa,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    58 talui talkapohjahansa.Talu talkapohjahansa,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.

  1. SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    17 "Sano nyt, Untamo, unesi,"Sano untamo unesi,
    31 pikkuisessa pirttisessä,Pikkusessa pirttisessä,
    33 kiven kirjavan kylessä,Kirjavan kiven sisässä,
    50 vapa vaskinen vapisi,Vapa vaskinen vapisi,
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    51 hope'inen siima siukui,Hopieinen siima siuki
    53 Jo päivänä muutamana,Jo päivänä muutamena,
    57 Sen veti venosehensa,Sen veti venosehensa,
    63 Sileähk' on siikaseksi,Siliähk' on siikaseksi,
    68 päärivatoin neitoseksi,Päärivaton neitoseksi,
  2. SKVR I1 262. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    47 käeksellä kääntelijä.Käeksellä käänteliä
    50 vapa vaskinen vapisi,Vapa vaskinen vapisi,
    52 nuora kultainen kulisi.Nuora kultanen kulisi
    56 taimen takrarautahansa.Taimen takrarautahasa.
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    57 Sen veti venosehensa,Sen veti venoh,
    58 talui talkapohjahansa.Talu talkapohjahansa.
    63 Sileähk' on siikaseksi,Siliehk' on siikaseksi,
    68 päärivatoin neitoseksi,Pää rivaton neitoseksi,
  3. SKVR I1 273. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    45 Siin' oli ongella olija,"Olin ongella olia
    50 vapa vaskinen vapisi,Vapa vaskinen vapisi."
    51 hope'inen siima siukui,Hopiainen siima siuku.
    56 taimen takrarautahansa.Tarttu taimen takrahansa,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    57 Sen veti venosehensa,Sen veti venosehensa.
  4. SKVR I1 278. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    39 otti ongen taskuhunsa,Otti ongen taskustansa,
    50 vapa vaskinen vapisi,Vapa vaskinen vapisi;
    51 hope'inen siima siukui,Hopiainen siima siuku,
    56 taimen takrarautahansa.Taimen takrarautahansa,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    57 Sen veti venosehensa,Hän veti venosehensa.
  5. SKVR I1 261. — Vuokkiniemi · 1829 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    50 vapa vaskinen vapisi,Vapa vaskinen tutisi,
    51 hope'inen siima siukui,Hopioinen siima siuku,
    57 Sen veti venosehensa,Sen veti venosehensa,
    63 Sileähk' on siikaseksi,"Siliehk' on siikaseksi.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 73–133

Yrittää palasiksi leikkaamaan, mutta kala käsistä pyörähtää mereen ja ilmoittaa siellä itsensä, ken oli.

73Vyöll' on veitsi Väinämöisen,In his waistband Väinämöinen
74pää hopea huotrasessa.Bore a case-knife, silver-hafted,
75Veti veitsen viereltänsä,And he drew the knife of sharpness.
76huotrastansa pää hopeanDrew the case-knife, silver-hafted,
77kalan palstoin pannaksensa,And prepared to slit the salmon,
78lohen leikkaellaksensaAnd to cut the fish to pieces,
79aamuisiksi atrioiksi,Thought to eat it for his breakfast.
80murkinaisiksi muruiksi,Or a snack to make his luncheon,
81lohisiksi lounahiksi,To provide him with a dinner,
82iltaruoiksi isoiksi.And a plenteous supper likewise.
83Alkoi lohta leikkaella,As he would have slit the salmon.
84veitsen viilteä kaloa:And would cut the fish to pieces,
85lohi loimahti merehen,Sprang the salmon in the water,
86kala kirjo kimmeltiheFor the beauteous fish jumped sideways
87pohjasta punaisen purren,From the planking of the red boat,
88venehestä Väinämöisen.From the boat of Väinämöinen.
89Äsken päätänsä ylenti,Thereupon her head she lifted,
90oikeata olkapäätäRaised her shoulders from the water,
91vihurilla viiennellä,On the fifth wave's watery hillock,
92kupahalla kuuennella;From the sixth high wave emerging,
93nosti kättä oikeata,Then her hands in air uplifted,
94näytti jalkoa vasentaAnd displayed her left foot also,
95seitsemännellä selällä,When the seventh wave roses upswelling,
96yheksännen aallon päällä.And upon the ninth wave's summit.
97Sieltä tuon sanoiksi virkki,Thereupon the fish addressed him,
98itse lausui ja pakisi:And it spoke, and thus protested:
99"Oi sie vanha Väinämöinen!"O thou aged Väinämöinen,
100En ollut minä tulevaSurely I have not come hither,
101lohi leikkaellaksesi,Like a salmon, to be slaughtered,
102kala palstoin pannaksesi,Or a fish, to cut to pieces,
103aamuisiksi atrioiksi,Only to become your breakfast,
104murkinaisiksi muruiksi,Or a snack to make your luncheon,
105lohisiksi lounahiksi,To provide you with a dinner.
106iltaruoiksi isoiksi."And a plenteous supper likewise."
107Sanoi vanha Väinämöinen:Said the aged Väinämöinen,
108"Miksi sie olit tuleva?""Wherefore didst thou then come hither?"
109"Olinpa minä tuleva"Therefore 'tis that I have sought thee,
110kainaloiseksi kanaksi,In thine arm like dove to nestle,
111ikuiseksi istujaksi,By thy side to sit for ever,
112polviseksi puolisoksi,On thy knee, as consort sitting,
113sijasi levittäjäksi,To prepare the couch to rest thee,
114päänalaisen laskijaksi,And to smooth thy pillow for thee,
115pirtin pienen pyyhkijäksi,Keep thy little room in order,
116lattian lakaisijaksi,And to sweep the flooring for thee,
117tulen tuojaksi tupahan,In thy room to light the fire,
118valkean virittäjäksi,And to fan the flames up brightly,
119leivän paksun paistajaksi,There large loaves of bread to bake thee,
120mesileivän leipojaksi,Cakes of honey to prepare thee,
121olutkannun kantajaksi,And thy jug of beer to fill thee,
122atrian asettajaksi.And thy dinner set before thee.
123"En ollut merilohia,"I am not a water-salmon,
124syvän aallon ahvenia:Not a perch from deepest water,
125olin kapo, neiti nuori,But a young and lovely maiden,
126sisar nuoren Joukahaisen,Youthful Joukahainen's sister,
127kuta pyyit kuun ikäsi,Whom thou all thy life hast longed for,
128puhki polvesi halasit.Whom thou hast so long desired.
129"Ohoh, sinua, ukko utra,"O thou pitiful old creature,
130vähämieli Väinämöinen,Väinämöinen, void of wisdom,
131kun et tuntenut piteäThou hadst not the wit to hold me,
132Vellamon vetistä neittä,Vellamo's young water-maiden,
133ahon lasta ainokaista!"Me, the darling child of Ahto!"

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 265. — Vuokkiniemi · 1871 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    80 murkinaisiksi muruiksi,Murkinaisiksi muruiksi,
    81 lohisiksi lounahiksi,Lohisiksi lounasiksi."
    86 kala kirjo kimmeltiheKala kirjo kimmastihi.
    92 kupahalla kuuennella;Kupahalla kuuvennella,
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    95 seitsemännellä selällä,Selällä seittšemennellä,
    102 kala palstoin pannaksesi,Kala palstoim pannakseni,
    113 sijasi levittäjäksi,Sijasi levittäjäksi,
    114 päänalaisen laskijaksi,Peän alaisen laskijaksi.
    129 "Ohoh, sinua, ukko utra,"Ohoh silma, ukko utra,
    131 kun et tuntenut piteäKuin et tuntenut piteä
    132 Vellamon vetistä neittä,Vellamon vetistä neittä!
  2. SKVR I1 262. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    73 Vyöll' on veitsi Väinämöisen,"Vyöll' on veitsi Väinämöisen,
    77 kalan palstoin pannaksensa,Kala palstoin pan̄akseni
    80 murkinaisiksi muruiksi,Murkkinaisiksi muruiksi,
    86 kala kirjo kimmeltiheKala kirjo kammertihin.
    Lisää yhteisiä säkeitä (6)
    KalevalaKansanruno
    102 kala palstoin pannaksesi,Kala palstoin pannaksesi,
    109 "Olinpa minä tulevaOlinpa mie tuleva,
    114 päänalaisen laskijaksi,Päänalasen laskiaksi.
    118 valkean virittäjäksi,Valkian virittäjäksi,
    131 kun et tuntenut piteäKun et tuntenut piteä
    132 Vellamon vetistä neittä,Vellamon vetistä neittä.
  3. SKVR I1 670. — Pistojärvi · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    73 Vyöll' on veitsi Väinämöisen,"Veits' on vyöllä Väinämöisen,
    77 kalan palstoin pannaksensa,Kala palstoin pannakseni,
    80 murkinaisiksi muruiksi,Murkinaiseksi muruksi,
    85 lohi loimahti merehen,Lohi loiskahti merehe,
    Lisää yhteisiä säkeitä (6)
    KalevalaKansanruno
    86 kala kirjo kimmeltiheKala kirjo kimmertihi,
    101 lohi leikkaellaksesi,Lohin leikkaellaksesi,
    102 kala palstoin pannaksesi,Kalan palstoin pannaksesi;
    115 pirtin pienen pyyhkijäksi,Pirtin pienen pyyhkiäksi,
    131 kun et tuntenut piteäTuota et tuntenut piteä
    132 Vellamon vetistä neittä,Vellamon vetistä neittä,
  4. SKVR I1 646. — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    73 Vyöll' on veitsi Väinämöisen,"Veitts' on vyöllä Väinämöisen,
    80 murkinaisiksi muruiksi,Murkinaisikse muruikse,
    86 kala kirjo kimmeltiheKala kirjo kimmertäyty.
    91 vihurilla viiennellä,Vihurilla viiennellä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    92 kupahalla kuuennella;Kupahalla kuuvennella,
    95 seitsemännellä selällä,*Seittšemennellä selällä.*
    102 kala palstoin pannaksesi,Kala pärštöin pannakšeśi,
    132 Vellamon vetistä neittä,Vellamon vet'istä neittä,
    133 ahon lasta ainokaista!"Ahin lašta ainukaista.
  5. SKVR I1 275. — Vuokkiniemi · 1881 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    73 Vyöll' on veitsi Väinämöisen,Veitsi (olis) vyöllä Väinämöisen,
    77 kalan palstoin pannaksensa,Kala palstoin pannakseni
    80 murkinaisiksi muruiksi,Murkinaisiksi muruiksi,
    86 kala kirjo kimmeltiheKala kirjo kimmertihe.
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    92 kupahalla kuuennella;Kupahalla kuuennella.
    101 lohi leikkaellaksesi,Lohi leikkaellakseni,
    131 kun et tuntenut piteäVaan sinä et tuntenut piteä
    132 Vellamon vetistä neittä,Vellamon vetistä neittä
    133 ahon lasta ainokaista!"Ahin lasta ainokaista.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 262. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    73 Vyöll' on veitsi Väinämöisen,"Vyöll' on veitsi Väinämöisen,
    77 kalan palstoin pannaksensa,Kala palstoin pan̄akseni
    80 murkinaisiksi muruiksi,Murkkinaisiksi muruiksi,
    86 kala kirjo kimmeltiheKala kirjo kammertihin.
    Lisää yhteisiä säkeitä (6)
    KalevalaKansanruno
    102 kala palstoin pannaksesi,Kala palstoin pannaksesi,
    109 "Olinpa minä tulevaOlinpa mie tuleva,
    114 päänalaisen laskijaksi,Päänalasen laskiaksi.
    118 valkean virittäjäksi,Valkian virittäjäksi,
    131 kun et tuntenut piteäKun et tuntenut piteä
    132 Vellamon vetistä neittä,Vellamon vetistä neittä.
  2. SKVR I1 624. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    85 lohi loimahti merehen,Lohi loiskahti mereh,
    86 kala kirjo kimmeltiheKala kirjo kimmertih,
    91 vihurilla viiennellä,Vihurilla viiennällä.
    95 seitsemännellä selällä,Seittemennellä selällä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    101 lohi leikkaellaksesi,Lohin leikkaellaksesi;
    102 kala palstoin pannaksesi,Kala parstin pannaksesi.
    113 sijasi levittäjäksi,Siasi levittäjäksi,
    131 kun et tuntenut piteäKuin et tuntenut pitää
  3. SKVR I1 278. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    80 murkinaisiksi muruiksi,Murkinaisiks muruiks,
    81 lohisiksi lounahiksi,Lohisiksi lounaiksi."
    86 kala kirjo kimmeltiheKala kirjo kim̄elti⌈in⌉,
    89 Äsken päätänsä ylenti,Ässen päätänsä ylenti
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    102 kala palstoin pannaksesi,Lohi palstoin pannaksesi,
    115 pirtin pienen pyyhkijäksi,Pirtin pienen pyhkiäksi,
    116 lattian lakaisijaksi,Lattian lakasiaksi."
  4. SKVR I1 272. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    81 lohisiksi lounahiksi,"Lohisiksi lounahiksi."
    88 venehestä Väinämöisen.Venehestä Väinämöisen,
    117 tulen tuojaksi tupahan,Tuopin tuojaksi tupahan,
    118 valkean virittäjäksi,Valkian virittäjäksi.
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    121 olutkannun kantajaksi,Olut kannun kantajaksi.
    132 Vellamon vetistä neittä,Vellolan vetistä neittä,
  5. SKVR I1 264. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    85 lohi loimahti merehen,Lohi loiskahti mereh,
    93 nosti kättä oikeata,Nosti kättä oikiata,
    94 näytti jalkoa vasentaNosti jalkoa vasenta:
    121 olutkannun kantajaksi,Kannun kaksin kantajaksi,
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    131 kun et tuntenut piteäKun et tuntenut piteä,
    133 ahon lasta ainokaista!"Ahin lasta ainokaista.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 134–163

Wäinämöinen kokee turhaan sekä sanoilla että pyydyksillä kalaa jälle saada.

134Sanoi vanha VäinämöinenSaid the aged Väinämöinen,
135alla päin, pahoilla mielin:Head bowed down, and deeply grieving,
136"Oi on sisar Joukahaisen!"Sister thou of Joukahainen,
137Toki tullos toinen kerta!"Once again return, I pray thee."
138Eip' on toiste tullutkana,But she never more came near him,
139ei toiste sinä ikänä:Ne'er again throughout his lifetime;
140jo vetihe, vierähtihe,For she turned away, and, diving,
141ve'en kalvosta katosiVanished from the water's surface
142kiven kirjavan sisähän,Down among the rocks so varied,
143maksankarvaisen malohon.In a liver-coloured crevice.
144Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
145tuo on tuossa arvelevi,Pondered deeply, and reflected,
146miten olla, kuin eleä.What to do, and what was needful
147Jo kutaisi sulkkunuotan,Quick he wove a net all silken,
148veti vettä ristin rastin,And he drew it straight and crossways,
149salmen pitkin, toisen poikki;Through the reach, and then across it,
150veti vienoja vesiä,Drew it through the quiet waters,
151lohiluotojen lomia,Through the depths beloved by salmons
152noita Väinölän vesiä,And through Väinölä's deep waters.
153Kalevalan kannaksia,And by Kalevala's sharp headlands,
154synkkiä syväntehiä,Through the deep, dark watery caverns,
155suuria selän napoja,And the wide expanse of water,
156Joukolan jokivesiä,And through Joukola's great rivers,
157Lapin lahtirantasia.And across the bays of Lapland.
158Sai kyllin kaloja muita,Other fish he caught in plenty,
159kaikkia ve'en kaloja,All the fishes of the waters,
160ei saanut sitä kalaista,Only not the fish he sought for,
161mitä mielensä pitävi:Which he kept in mind for ever,
162Vellamon vetistä neittä,Never Vellamo's fair maiden,
163ahon lasta ainokaista.Not the dearest child of Ahto.

Säkeet 164–241

Kulkee raskaalla mielellä kotia ja saapi äiti vainajaltansa neuvon, lähteä Pohjan tytärtä kosimaan.

164Siitä vanha VäinämöinenThen the aged Väinämöinen,
165alla päin, pahoilla mielin,Bowed his head, lamenting deeply,
166kaiken kallella kypärinWith his cap adjusted sideways,
167itse tuon sanoiksi virkki:And he spoke the words which follow:
168"Ohoh, hullu, hulluuttani,"O how grievous is my folly,
169vähämieli, miehuuttani!Weak am I in manly wisdom,
170Olipa minulla mieltä,Once indeed was understanding,
171ajatusta annettuna,Insight too conferred upon me,
172syäntä suurta survottuna,And my heart was great within me;
173oli ennen aikoinansa.Such in former times my portion.
174Vaanpa nyt tätä nykyä,But in days that now are passing.
175tällä inhalla iällä,In the evil days upon me,
176puuttuvalla polveksellaNow my strength with age is failing,
177kaikki on mieli melkeässä,All my understanding weakens
178ajatukset arvoisessa,And my insight has departed,
179kaikki toimi toisialla.All my judgment is perverted.
180"Kuta vuotin kuun ikäni,"She for whom long years I waited,
181kuta puolen polveani,Whom for half my life I longed for,
182Vellamon vetistä neittä,Vellamo's fair water-maiden,
183veen on viimeistä tytärtäYoungest daughter of the surges.
184ikuiseksi ystäväksi,Who should be my friend for ever,
185polviseksi puolisoksi.And my wife throughout my lifetime,
186se osasi onkeheni,Came and seized the bait I offered,
187vierähti venoseheni:In my boat sprang unresisting,
188minä en tuntenut piteä,But I knew not how to hold her,
189en kotihin korjaella,To my home I could not take her,
190laskin jälle lainehisin,But she plunged amid the waters,
191alle aaltojen syvien!"Diving to the depths profoundest."
192Meni matkoa vähäisen,Then he wandered on a little,
193astui huollen, huokaellen;And he walked, in sadness sighing,
194kulkevi kotia kohti.To his home direct returning,
195Sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
196"Kukkui muinaiset käkeni,"Once indeed the birds were singing,
197entiset ilokäkeni,And my joyous cuckoo hailed me,
198kukkui ennen illoin, aamuin,Both at morning and at evening,
199kerran keskipäivälläki:Likewise, too, in midday hours.
200mikä nyt sorti suuren äänen,What has stilled their lively music,
201äänen kaunihin kaotti?And has hushed their charming voices?
202Suru sorti suuren äänen,Care has stilled their lively music,
203huoli armahan alenti;Sorrow checked their cheerful voices,
204sill' ei kuulu kukkuvaksi,Therefore do they sing no longer,
205päivän laskun laulavaksiNeither at the sun's declining,
206minun iltani iloksi,To rejoice me in the evening,
207huomeneni huopeheksi.Nor to cheer me in the morning.
208"Enkä nyt tuota tieäkänä"Now no more can I consider
209miten olla, kuin eleä,How to shape my course of action,
210tällä ilmalla asua,How upon the earth to sojourn,
211näillä mailla matkaella.How throughout the world to travel.
212Oisiko emo elossa,Would my mother now were living,
213vanhempani valvehella,And my aged mother waking!
214sepä saattaisi sanoa,She would surely tell me truly
215miten pystössä pysyä,How to best support my trouble,
216murehisin murtumatta,That my grief may not o'erwhelm me,
217huolihin katoamattaAnd my sorrow may not crush me,
218näissä päivissä pahoissa,In these weary days of evil,
219ape'issa miel'aloissa!"In this time of deep depression."
220Emo hauasta havasi,In her grave his mother wakened,
221alta aallon vastaeli:Answered from beneath the billows:
222"Viel' onpi emo elossa,"Still thy mother lives and hears thee,
223vanhempasi valvehella,And thy aged mother wakens,
224joka saattavi sanoa,That she plainly may advise thee.
225miten olla oikeana,How to best support thy trouble.
226murehisin murtumatta,That thy grief may not o'erwhelm thee,
227huolihin katoamattaAnd thy sorrow may not crush thee,
228niissä päivissä pahoissa,In these weary days of evil,
229ape'issa miel'aloissa:In these days of deep depression.
230mene Pohjan tyttärihin!Seek thou out the maids of Pohja,
231Siell' on tyttäret somemmat,Where the daughters are more handsome,
232neiet kahta kaunihimmat,And the maidens twice as lovely,
233viittä, kuutta virkeämmät,And are five or six times nimbler,
234ei Joukon jorottaria,Not like lazy girls of Jouko,
235Lapin lapsilönttäreitä.Lapland's fat and sluggish daughters.
236"Sieltä naios, poikaseni,"Thence a wife, O son, provide thee,
237paras Pohjan tyttäristä,From the fairest maids of Pohja;
238jok' on sievä silmiltänsä,Choose a maid of fair complexion,
239kaunis katsannoisiltansa,Lovely, too, in every feature,
240aina joutuisa jalaltaOne whose feet are always nimble,
241sekä liukas liikunnolta!"Always active in her movements."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VII2 2765 α. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    199 kerran keskipäivälläki:Kerran keskipäivälläi,
    204 sill' ei kuulu kukkuvaksi,Kuin ei kuulu kukkuvaksi,
    205 päivän laskun laulavaksiPäivän laskun laulavaksi.
  2. SKVR VII2 2350. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    199 kerran keskipäivälläki:Kerran keskip äivälläki.
    204 sill' ei kuulu kukkuvaksi,Kuin ei kuulu kukkuvaksi,
    205 päivän laskun laulavaksiPäivän laskun laulavaksi?
  3. SKVR I1 670. — Pistojärvi · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    168 "Ohoh, hullu, hulluuttani,"Oh, hullu, hulluuttasi,
    169 vähämieli, miehuuttani!Vähämieli, miehuuttasi!
    182 Vellamon vetistä neittä,Vellamon vetistä neittä,

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VII2 2765 α. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    199 kerran keskipäivälläki:Kerran keskipäivälläi,
    204 sill' ei kuulu kukkuvaksi,Kuin ei kuulu kukkuvaksi,
    205 päivän laskun laulavaksiPäivän laskun laulavaksi.
  2. SKVR VII2 2350. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    199 kerran keskipäivälläki:Kerran keskip äivälläki.
    204 sill' ei kuulu kukkuvaksi,Kuin ei kuulu kukkuvaksi,
    205 päivän laskun laulavaksiPäivän laskun laulavaksi?

Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot

Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.

Miten runot on ryhmitelty

Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.

Runo kokonaisuutena · 5 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 5–12 — Väinämöisen itku · 4 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 19–20 — Ahtola ja · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 59–72 — Outo kala · 4 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 196–207 — Väinämöisen valitus · 2 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säe 203 · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Tekstistä ja kansanrunoista

Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.

Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.

Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.

Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.

Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.

Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.

Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 10 kansanrunosta 4 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.