Kalevala, 6. runo
Joukahaisen kosto
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 25 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 25 eivät näy kartalla: 22 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (6), Vuokkiniemi (4), Ilomantsi (3), Suistamo (3), Jyskyjärvi (2), Soanlahti (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Uhtua (6)
- Vuokkiniemi (4)
2–3 runoa
- Ilomantsi (3)
- Suistamo (3)
- Jyskyjärvi (2)
- Soanlahti (2)
1 runo
- Joroinen (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Pistojärvi (1)
- Suomussalmi (1)
- Tuupovaara (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 131 kansanrunossa 22 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (37), Suistamo (21), Uhtua (21), Ilomantsi (9), Kontokki (7).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 22 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (37)
- Suistamo (21)
- Uhtua (21)
- Ilomantsi (9)
- Kontokki (7)
3–6 runoa
- Repola (5)
- Suomussalmi (5)
- Jyskyjärvi (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Korpiselkä (3)
1–2 runoa
- Pistojärvi (2)
- Suojärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Impilahti (1)
- Joroinen (1)
- Kitee (1)
- Nurmes (1)
- Paltamo (1)
- Soanlahti (1)
- Sortavala (1)
- Sotkamo (1)
- Tuupovaara (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–78 Joukahainen kantaa vihaa Wäinämöisen päälle ja vahta'aa häntä Pohjan matkalla.
- Säkeet 79–182 Näkee ratsastavan joen poikki ja ampuu häntä, mutta osa'aa ainoastansa hevoiseen.
- Säkeet 183–234 Wäinämöinen kaatuu veteen; kova tuuli uittelee häntä meren selälle ja Joukahainen ihasteleikse, kun luulee Wäinämöisen jo viimeisen virtensä laulaneen.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Kalevala, Pohjola, Väinölä, Manala, Pimentola, Suvantola, Tuonela
Säkeet 1–78
Joukahainen kantaa vihaa Wäinämöisen päälle ja vahta'aa häntä Pohjan matkalla.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 25 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 25 eivät näy kartalla: 22 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (6), Vuokkiniemi (4), Ilomantsi (3), Suistamo (3), Jyskyjärvi (2), Soanlahti (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Uhtua (6)
- Vuokkiniemi (4)
2–3 runoa
- Ilomantsi (3)
- Suistamo (3)
- Jyskyjärvi (2)
- Soanlahti (2)
1 runo
- Joroinen (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Pistojärvi (1)
- Suomussalmi (1)
- Tuupovaara (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 131 kansanrunossa 22 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (37), Suistamo (21), Uhtua (21), Ilomantsi (9), Kontokki (7).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 22 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (37)
- Suistamo (21)
- Uhtua (21)
- Ilomantsi (9)
- Kontokki (7)
3–6 runoa
- Repola (5)
- Suomussalmi (5)
- Jyskyjärvi (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Korpiselkä (3)
1–2 runoa
- Pistojärvi (2)
- Suojärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Impilahti (1)
- Joroinen (1)
- Kitee (1)
- Nurmes (1)
- Paltamo (1)
- Soanlahti (1)
- Sortavala (1)
- Sotkamo (1)
- Tuupovaara (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 3 tuonne kylmähän kylähän, Rivan kylmähän kylähän 5 Otti olkisen orihin, Ampu olkisen orihin 6 hernevartisen hevosen, Hernevartisen heposen 13 orihilla olkisella, Orihilla olkisella, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 14 hernevarrella hevolla. Hernevarrella hevolla 17 hepo juoksi, matka joutui, Oro juoksi, matka joutu, 25 Piti viikoista vihoa, Piti viikosta vihoa, 27 kera vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 29 Laativi tulisen jousen, Jännitti tulisen jousen, 51 Minkä saapi valmihiksi, Saapi sammon valmihiksi, 63 vuotti illan, vuotti aamun, Vuotti illoin, vuotti aamuin JR 17820 — Uhtua · 1931 · Iivari Ievala · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 5 Otti olkisen orihin, Ampui olkisen orihin 13 orihilla olkisella, Orihilla olkisella 14 hernevarrella hevolla. Hernehvarrella hevolla 17 hepo juoksi, matka joutui, Orih juoksi matka joutui Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 24 laiha poika lappalainen. Lappalaini laiha poika 25 Piti viikoista vihoa, Piti viikkoista vihoa 27 kera vanhan Väinämöisen, Peällä vanhan Väinämöisen 29 Laativi tulisen jousen, Kiinitti tulisen jousen 75 nenässä tulisen niemen, Nenässä utuisen niemen 77 korvalla tulisen kosken, Korvalla kovan tulisen JR 18020 — Uhtua · 1932 · Iivari Ievala · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 5 Otti olkisen orihin, Ampui olkisen orihin 13 orihilla olkisella, Orihilla olkisella 25 Piti viikoista vihoa, Pit viikkoista vihoa 27 kera vanhan Väinämöisen, Peällä vanhan Väinämöisen SKVR I1 63. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 25 Piti viikoista vihoa, Piti viikkosta vihoa 27 kera vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen, 29 Laativi tulisen jousen, Jännitti tulisen jousen 53 pääskyn pienillä sulilla, Pääskyn pienillä sulilla, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 54 varpusen vivustimilla. Varvusten vivustimilla; SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 25 Piti viikoista vihoa, Piti viikoista vihoo, 27 kera vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 29 Laativi tulisen jousen, Jännitti tulisen jousen 53 pääskyn pienillä sulilla, Pääskyn pienillä sulilla, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 62 saavaksi suvantolaista; Saavaksi Uvantolaista.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 3 tuonne kylmähän kylähän, Rivan kylmähän kylähän 5 Otti olkisen orihin, Ampu olkisen orihin 6 hernevartisen hevosen, Hernevartisen heposen 13 orihilla olkisella, Orihilla olkisella, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 14 hernevarrella hevolla. Hernevarrella hevolla 17 hepo juoksi, matka joutui, Oro juoksi, matka joutu, 25 Piti viikoista vihoa, Piti viikosta vihoa, 27 kera vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 29 Laativi tulisen jousen, Jännitti tulisen jousen, 51 Minkä saapi valmihiksi, Saapi sammon valmihiksi, 63 vuotti illan, vuotti aamun, Vuotti illoin, vuotti aamuin SKVR I1 63. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 25 Piti viikoista vihoa, Piti viikkosta vihoa 27 kera vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen, 29 Laativi tulisen jousen, Jännitti tulisen jousen 53 pääskyn pienillä sulilla, Pääskyn pienillä sulilla, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 54 varpusen vivustimilla. Varvusten vivustimilla; SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 25 Piti viikoista vihoa, Piti viikoista vihoo, 27 kera vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 29 Laativi tulisen jousen, Jännitti tulisen jousen 53 pääskyn pienillä sulilla, Pääskyn pienillä sulilla, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 62 saavaksi suvantolaista; Saavaksi Uvantolaista. SKVR I4 836. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 Vuoli piiliä pinosen, Vuoli piiliä pinoh, 48 kolmisulkia kokosen: sulkia kokosen. 53 pääskyn pienillä sulilla, Pääskyn pienillä sulilla, 77 korvalla tulisen kosken, Korvalla kosen tulisen, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 78 pyhän virran viertimellä. Pyhän virran vierömillä. SKVR I1 11. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 2 lähteäksensä käkesi Lähtiäksensä käkesi, 23 Olipa nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 25 Piti viikoista vihoa, Piti viikoista vihoa, 54 varpusen vivustimilla. Varpusen vivustimilla, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 68 valvoen vajojen päissä, Valvatti vajojen päissä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 79–182
Näkee ratsastavan joen poikki ja ampuu häntä, mutta osa'aa ainoastansa hevoiseen.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 keksi mustasen merellä, Keksi mustasen merellä, 84 sinerväisen lainehilla: Sinervöisen lainehilla. 93 orihilla olkisella, Orihilla olkisella, 94 hernevarrella hevolla. Hernevarrella hevolla Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 97 jou'utti tulisen jousen, Jännitti tulisen jousen, 111 Ammun vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 148 valitsi parahan varren; Valitsi parahan varren. 178 alta vanhan Väinämöisen; Alta vanhan Väinämöisen, 179 ampui olkisen orihin, Ampu olkisen orihin 180 hernevartisen hevosen Hernevartisen heposen 181 läpi länkiluun lihoista, Läpi länkiluun lihasta, 182 kautta kainalon vasemman. Kautti kainalon vasemman. JR 18020 — Uhtua · 1932 · Iivari Ievala · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 keksi mustasen merellä, Näki mustasen merellä 93 orihilla olkisella, Orihilla olkisella 97 jou'utti tulisen jousen, Kiinitti tulisen jousen 111 Ammun vanhan Väinämöisen, Peällä vanhan Väinämöisen Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 148 valitsi parahan varren; Valitsi parahan varren 159 Min käsi alentanehe, Min käsi alentanou 160 sen nuoli ylentäköhön; Sen nuoli ylentäkkäh 161 min käsi ylentänehe, Min käsi ylentänöy 162 sen nuoli alentakohon!" Sen nuoli alentakkah 178 alta vanhan Väinämöisen; Alla vanhan Väinämöisen 179 ampui olkisen orihin, Ampui olkisen orihin SKVR VII1 23. — Soanlahti · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 96 laiha poika lappalainen, Lappalainen, laiha poika 111 Ammun vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen; 115 Emo kielti ampumasta, Käet kielti ampumasta, 117 "Elä ammu Väinämöistä, "Elös ammu Väinämöistä, Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 125 Ilo on ilmalla parempi, Ilo ilmalla parempi, 126 laulu maalla laatuisampi, Laulu maalla laatusampi." 133 käsi käski, toinen kielti, Käsi kielti, toinen käski, 134 sormet suoniset pakotti. Sormet suoniset epäsi. 169 Toki ampui, ei totellut. Toki ampu, ei totellut, SKVR VII1 56. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 96 laiha poika lappalainen, Lappalainen, laiha poika 111 Ammun vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen; 115 Emo kielti ampumasta, Käsi kielti ampumasta, 117 "Elä ammu Väinämöistä, "Eläs ammu Väinämöistä, Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 124 laulu maalta lankeaisi. Maalta laulu lankiavi." 133 käsi käski, toinen kielti, Käsi kielti, toinen käski, 134 sormet suoniset pakotti. Sormet suoniset epäsi: 169 Toki ampui, ei totellut. Toki ampu, ei totellut, 178 alta vanhan Väinämöisen; Löysi vanhan Väinämöisen, JR 17820 — Uhtua · 1931 · Iivari Ievala · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 keksi mustasen merellä, Näki mustasen merellä 93 orihilla olkisella, Orihilla olkisella 94 hernevarrella hevolla. Hernehvarrella hevolla 96 laiha poika lappalainen, Lappalaini laiha poika
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 keksi mustasen merellä, Keksi mustasen merellä, 84 sinerväisen lainehilla: Sinervöisen lainehilla. 93 orihilla olkisella, Orihilla olkisella, 94 hernevarrella hevolla. Hernevarrella hevolla Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 97 jou'utti tulisen jousen, Jännitti tulisen jousen, 111 Ammun vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 148 valitsi parahan varren; Valitsi parahan varren. 178 alta vanhan Väinämöisen; Alta vanhan Väinämöisen, 179 ampui olkisen orihin, Ampu olkisen orihin 180 hernevartisen hevosen Hernevartisen heposen 181 läpi länkiluun lihoista, Läpi länkiluun lihasta, 182 kautta kainalon vasemman. Kautti kainalon vasemman. SKVR VII1 23. — Soanlahti · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 96 laiha poika lappalainen, Lappalainen, laiha poika 111 Ammun vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen; 115 Emo kielti ampumasta, Käet kielti ampumasta, 117 "Elä ammu Väinämöistä, "Elös ammu Väinämöistä, Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 125 Ilo on ilmalla parempi, Ilo ilmalla parempi, 126 laulu maalla laatuisampi, Laulu maalla laatusampi." 133 käsi käski, toinen kielti, Käsi kielti, toinen käski, 134 sormet suoniset pakotti. Sormet suoniset epäsi. 169 Toki ampui, ei totellut. Toki ampu, ei totellut, SKVR VII1 56. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 96 laiha poika lappalainen, Lappalainen, laiha poika 111 Ammun vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen; 115 Emo kielti ampumasta, Käsi kielti ampumasta, 117 "Elä ammu Väinämöistä, "Eläs ammu Väinämöistä, Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 124 laulu maalta lankeaisi. Maalta laulu lankiavi." 133 käsi käski, toinen kielti, Käsi kielti, toinen käski, 134 sormet suoniset pakotti. Sormet suoniset epäsi: 169 Toki ampui, ei totellut. Toki ampu, ei totellut, 178 alta vanhan Väinämöisen; Löysi vanhan Väinämöisen, SKVR I1 107. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 keksi mustasen merellä, Keksi mustasen merellä, 84 sinerväisen lainehilla: Sinervöisen lainehella. 97 jou'utti tulisen jousen, Jännitti tulisen jousen, 111 Ammun vanhan Väinämöisen, Kera vanhan Väinämöisen. SKVR VII1 58. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 96 laiha poika lappalainen, Lappalainen, laiha poika 111 Ammun vanhan Väinämöisen, päälle vanhan Väinämöisen; 115 Emo kielti ampumasta, käsi kielti ampumasta, 117 "Elä ammu Väinämöistä, "Elä ammu Väinämöistä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 183–234
Wäinämöinen kaatuu veteen; kova tuuli uittelee häntä meren selälle ja Joukahainen ihasteleikse, kun luulee Wäinämöisen jo viimeisen virtensä laulaneen.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 95. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 191 kantoi vanhan Väinämöisen, Päällä vanhan Väinämöisen. 195 Siinä nuori Joukahainen Toinen nuori Joukahainen 198 enämpi elävin silmin Enämp' on elävin silmin." 215 Tuop' on nuori Joukahainen Siit' on nuori Joukahainen SKVR VII1 14. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 191 kantoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 208 vuotta kuusi kuusipuuna, Kuusi vuotta kuusipuuna, 209 seitsemän petäjäpuuna, Seitsemän petäjäpuuna. 227 meren aaltojen ajella, Meren altojen! ajella, JR 29312 — Uhtua · 1884 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 käsin kääntyi lainehesen, Käsin kaänty lainehese(n) 187 selästä sinisen hirven, Selässä sinisen hirven. 191 kantoi vanhan Väinämöisen, Kanto vanhan Wäinämöisen 203 "Kupli nyt siellä kuusi vuotta, Siellä kulki kuusi vuotta SKVR I4 2134. — Vuokkiniemi · 1915 · Samuli Paulaharju · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 187 selästä sinisen hirven, Selässä sinisen hirven, 191 kantoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 203 "Kupli nyt siellä kuusi vuotta, Siellä kulki kuusi vuotta, 204 seuro seitsemän kesyttä, Seuro seitsemän keseä SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 187 selästä sinisen hirven, Selästä sinisen hirven, 191 kantoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 203 "Kupli nyt siellä kuusi vuotta, Siellä kulki kuusi vuotta,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 95. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 191 kantoi vanhan Väinämöisen, Päällä vanhan Väinämöisen. 195 Siinä nuori Joukahainen Toinen nuori Joukahainen 198 enämpi elävin silmin Enämp' on elävin silmin." 215 Tuop' on nuori Joukahainen Siit' on nuori Joukahainen SKVR VII1 14. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 191 kantoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 208 vuotta kuusi kuusipuuna, Kuusi vuotta kuusipuuna, 209 seitsemän petäjäpuuna, Seitsemän petäjäpuuna. 227 meren aaltojen ajella, Meren altojen! ajella, SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 187 selästä sinisen hirven, Selästä sinisen hirven, 191 kantoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 203 "Kupli nyt siellä kuusi vuotta, Siellä kulki kuusi vuotta, SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 käsin kääntyi lainehesen, Käsin käänty lainehisen. 191 kantoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 203 "Kupli nyt siellä kuusi vuotta, Siellä kulki kuusi vuotta, SKVR I1 30. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 käsin kääntyi lainehesen, Käsin käänty lainesen. 191 kantoi vanhan Väinämöisen, Päällä vanhan Väinämöisen; 195 Siinä nuori Joukahainen "Soitas nuori Joukahainen;"
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 11 kansanrunosta 4 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 19 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Runo kokonaisuutena · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–4 — Väinämöisen lähtöpäätös · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 5–10 — Matkaan lähtö · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 11–22 — Ajamisen kuvaus · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 23–29 — Joukahainen · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 30–46 — Jousen valmistus · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 47–58 — Nuolten valmistus · 5 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 59–78 — Lappalainen odottaa · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 79–94 — Katse ilmansuuntiin, · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 101–128 — Emo kieltää ampumasta · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 129–140 — Ampujan pohdinta ja päätös ampua · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 141–162 — Ampumishankkeet · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 164–182 — Ampujan kolme yritystä ja osuman määrittely · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 183–194 — Väinämöinen suistuu veteen ja alkaa ajelehtia · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 195–210 — Ampuja kerskuu · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 211–234 — Ampujan dialogi emon kanssa · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot