← RunoVerse

Kalevala, 7. runo

Väinämöinen joutuu Pohjolaan

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 25 kansanrunoa 8 paikkakunnalta. Loput 25 eivät näy kartalla: 24 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (9), Vuokkiniemi (9), Kiimaisjärvi (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 8 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 111 kansanrunossa 31 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (34), Uhtua (18), Kontokki (9), Jyskyjärvi (8), Kiimaisjärvi (6).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 31 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Mitä tässä runossa tapahtuu

  1. Säkeet 1–88 Wäinämöinen uipi useampia päiviä aavalla merellä;
  2. Säkeet 89–274 kokko tapa'aa hänen ja vielä hyvillä mielin siitä, että Wäinämöinen kaskessansa oli koivun häntä varten kasvamaan jättänyt, ottaa hänen selkäänsä ja kantaa Pohjolan rannalle, josta Pohjolan emäntä saattaa hänen kotiinsa ja kohtelee hyvästi.
  3. Säkeet 275–322 Wäinämöinen kuitenki ikävöipi omille maillensa ja Pohjolan emäntä lupa'aa ei ainoastansa laittaa hänen sinne, vaan antaa tyttärensäki hänelle puolisoksi, jos takoisi sammon Pohjolaan.
  4. Säkeet 323–368 Wäinämöinen lupa'aa kotiin päästyänsä lähettää seppo Ilmarisen sampoa takomaan, ja saapi Pohjolan emännältä reen sekä hevoisen kotimaille lähteäksensä.

Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.

Paikat tässä runossa: Pohjola, Sariola, Joukola, Kalevala, Lappi, Luotola, Osmola, Pimentola, Uvanto, Väinölä

Säkeet 1–88

Wäinämöinen uipi useampia päiviä aavalla merellä;

Alkuteksti, 1849Englanninnos: W. F. Kirby, 1907
1Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
2uipi aavoja syviä;Swam upon the open ocean,
3kulki kuusisna hakona,Drifting like a fallen pine-tree,
4petäjäisnä pehkiönäLike a rotten branch of fir-tree,
5kuusi päiveä kesäistä,During six days of the summer,
6kuusi yötä järkiähän,And for six nights in succession,
7eessänsä vesi vetelä,While the sea spread wide before him,
8takanansa taivas selvä.And the sky was clear above him.
9Uip' on vielä yötä kaksi,Thus he swam for two nights longer,
10kaksi päiveä pisintä.And for two days long and dreary.
11Niin yönä yheksäntenä,When the ninth night darkened round him,
12kaheksannen päivän päästäAnd the eighth day had passed over,
13toki tuskaksi tulevi,Sudden anguish came upon him,
14painuvi pakolliseksi.And his pain grew ever greater.
15Kun ei ole kynttä varpahissaFrom his toes his nails were dropping,
16eikä sormissa niveltä.And the joints from off his fingers.
17Siinä vanha VäinämöinenThen the aged Väinämöinen
18itse tuon sanoiksi virkki:Spoke in words like those which follow:
19"Voi minä poloinen poika,"Woe to me, unhappy creature,
20voi poika polon-alainen,Overburdened with misfortune!
21kun läksin omilta mailta,I have wandered from my country,
22elomailta entisiltäAnd my ancient home abandoned.
23iäkseni ilman alle,'Neath the open sky for ever,
24kuuksi päiväksi kululle,Driven along in sun and moonlight,
25tuulten tuuiteltavaksi,Rocked about by winds for ever,
26aaltojen ajeltavaksiTossed about by every billow,
27näillä väljillä vesillä,On the wide expanse of water,
28ulapoilla auke'illa!Out upon the open ocean,
29Vilu on täällä ollakseni,Here I live a cold existence,
30vaiva värjätelläkseni,And 'tis painful thus to wallow,
31aina aalloissa asua,Always tossing on the billows,
32veen selällä seurustella.On the surface of the waters.
33"Enkä tuota tieäkänä,"Now, alas, I know no longer
34miten olla, kuin eleäHow to lead this life of sadness
35tällä inhalla iällä,In this everlasting trouble,
36katovalla kannikalla:In an age when all is fleeting.
37tuulehenko teen tupani,Shall I rear in wind a dwelling,
38vetehenkö pirtin veistän?Build a house upon the waters?
39"Teen mä tuulehen tupani:"If I rear in wind a dwelling,
40ei ole tuulessa tukea;Then the wind would not sustain it;
41veistän pirttini vetehen:If I build a house on water,
42vesi viepi veistokseni."Then the waves will drift it from me."
43Lenti lintunen Lapista,Came a bird from Lapland flying,
44kokkolintu koillisesta.From the north-east came an eagle,
45Ei ole kokko suuren suuriNot the largest of the eagles,
46eikä kokko pienen pieni:Nor was he among the smallest,
47yksi siipi vettä viisti,With one wing he swept the water,
48toinen taivasta lakaisi,To the sky was swung the other;
49pursto merta pyyhätteli,On the sea his tail he rested,
50nokka luotoja lotaisi.On the cliffs his beak he rattled.
51Lenteleikse, liiteleikse,Slowly back and forwards flying,
52katseleikse, käänteleikse.Turning all around, and gazing,
53Näki vanhan VäinämöisenSoon he saw old Väinämöinen
54selällä meren sinisen:On the blue waves of the ocean.
55"Mit' olet meressä, miesi,"What has brought you here, O hero,
56uros, aaltojen seassa?"Wandering through the waves of ocean?"
57Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
58sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
59"Sit' olen meressä miesi,"This has brought the man to ocean,
60uros aaltojen varassa:Plunged the hero in the sea-waves.
61läksin neittä Pohjolasta,I would seek the maid of Pohja,
62impeä Pimentolasta.Woo the maiden of Pimentola.
63"Ajoa karautime"On my journey swift I hasted,
64suloa meryttä myöten.On the ocean's watery surface,
65Niin päivänä muutamana,Till about the time of daybreak,
66huomenna moniahanaCame I, after many mornings,
67tulin Luotolan lahelle,Where is Luotola's deep embayment,
68Joukolan jokivesille:Hard by Joukola's rapid river,
69hepo alta ammuttihin,When my horse was shot beneath me,
70itseäni mielittihin.By an arrow launched against me.
71"Siitä vierähin vetehen,"Thus I fell into the water,
72sorruin sormin lainehesenIn the waves I plunged my fingers,
73tuulen tuuiteltavaksi,And the wind impels me onward,
74aaltojen ajeltavaksi.And the billows drift me forward.
75"Tulipa tuuli luotehesta,"Then there came a gale from north-west,
76iästä iso vihuri;From the east a mighty tempest,
77se mun kauas kannatteli,Far away the tempest drove me,
78uitteli ulomma maasta.Swimming from the land still further,
79Mont' olen päiveä pälynnyt,Many days have I been floating,
80monta yötä uiksennellutMany days have I been swimming,
81näitä väljiä vesiä,On this wide expanse of water,
82ulapoita auke'ita;Out upon the open ocean.
83enk' on tuota tunnekana,And I cannot now conjecture,
84arvoa, älyäkänä,Cannot guess, nor e'en imagine,
85kumpi kuoloksi tulevi,How I finally shall perish,
86kumpi ennen ennättävi:And what death shall overtake me
87nälkähänkö nääntyminen,Whether I shall die of hunger,
88vai vetehen vaipuminen."Or shall sink beneath the waters."

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 25 kansanrunoa 8 paikkakunnalta. Loput 25 eivät näy kartalla: 24 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (9), Vuokkiniemi (9), Kiimaisjärvi (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 8 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 111 kansanrunossa 31 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (34), Uhtua (18), Kontokki (9), Jyskyjärvi (8), Kiimaisjärvi (6).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 31 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 9. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    19 "Voi minä poloinen poika,"Voi minä poloinen poika,
    20 voi poika polon-alainen,Voi poika polon alainen,
    53 Näki vanhan VäinämöisenVanhan Väinämöisen
    64 suloa meryttä myöten.Suloa meryttä myöten,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    75 "Tulipa tuuli luotehesta,Nousi tuuli luotehesta,
  2. SKVR I1 100. — Vuokkiniemi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    3 kulki kuusisna hakona,Kulki kuusissa hakona,
    28 ulapoilla auke'illa!Ulapilla aukeilla.
    53 Näki vanhan VäinämöisenPeällä vanhan Väinämöisen.
    54 selällä meren sinisen:Selvällä meren selällä.
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    72 sorruin sormin lainehesenSormin sortu lainnehese.
  3. SKVR I1 63. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    3 kulki kuusisna hakona,Kulki kuusissa hakona,
    53 Näki vanhan VäinämöisenPäälle vanhan Väinämöisen,
    54 selällä meren sinisen:Selvällä meren selällä,
    72 sorruin sormin lainehesenSortu sormin laineheseen.
  4. SKVR I1 12. — Jyskyjärvi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    15 Kun ei ole kynttä varpahissaKuin ei ole kynttä varpahissa,
    16 eikä sormissa niveltä.Eikä sormissa niveltä."
    19 "Voi minä poloinen poika,"Voi minä poloinen poika,
    53 Näki vanhan Väinämöisen*Päälle vanhan Väinämöisen.*
  5. SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    53 Näki vanhan VäinämöisenPäälle vanhan Väinämöisen.
    54 selällä meren sinisen:Selvällä meren selällä,
    72 sorruin sormin lainehesenSortu sormin lainehesen.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.

  1. SKVR I1 9. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    19 "Voi minä poloinen poika,"Voi minä poloinen poika,
    20 voi poika polon-alainen,Voi poika polon alainen,
    53 Näki vanhan VäinämöisenVanhan Väinämöisen
    64 suloa meryttä myöten.Suloa meryttä myöten,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    75 "Tulipa tuuli luotehesta,Nousi tuuli luotehesta,
  2. SKVR I1 63. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    3 kulki kuusisna hakona,Kulki kuusissa hakona,
    53 Näki vanhan VäinämöisenPäälle vanhan Väinämöisen,
    54 selällä meren sinisen:Selvällä meren selällä,
    72 sorruin sormin lainehesenSortu sormin laineheseen.
  3. SKVR I1 12. — Jyskyjärvi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    15 Kun ei ole kynttä varpahissaKuin ei ole kynttä varpahissa,
    16 eikä sormissa niveltä.Eikä sormissa niveltä."
    19 "Voi minä poloinen poika,"Voi minä poloinen poika,
    53 Näki vanhan Väinämöisen*Päälle vanhan Väinämöisen.*
  4. SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    53 Näki vanhan VäinämöisenPäälle vanhan Väinämöisen.
    54 selällä meren sinisen:Selvällä meren selällä,
    72 sorruin sormin lainehesenSortu sormin lainehesen.
  5. SKVR VII2 1395. — Pielisjärvi · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    47 yksi siipi vettä viisti,yksi siipi vettä viili,
    48 toinen taivasta lakaisi,toinen taivasta jakeili,
    50 nokka luotoja lotaisi.nokka luotoja lotoisi,!

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 89–274

kokko tapa'aa hänen ja vielä hyvillä mielin siitä, että Wäinämöinen kaskessansa oli koivun häntä varten kasvamaan jättänyt, ottaa hänen selkäänsä ja kantaa Pohjolan rannalle, josta Pohjolan emäntä saattaa hänen kotiinsa ja kohtelee hyvästi.

89Sanoi kokko, ilman lintu:Said the bird of air, the eagle,
90"Ellös olko milläskänä!"Let thy heart be free from trouble;
91Seisotaite selkähäni,Climb upon my back, and seat thee,
92nouse kynkkäluun nenille!Standing up upon my wing-tips,
93Mie sinun merestä kannan,From the sea will I transport thee,
94minne mielesi tekevi.Wheresoever thou may'st fancy.
95Vielä muistan muunki päivän,For the day I well remember,
96arvoan ajan paremman,And recall a happier season,
97kun ajoit Kalevan kasken,When fell Kaleva's green forest,
98Osmolan salon sivallit:Cleared was Osmola's famed island,
99heitit koivun kasvamahan,But thou didst protect the birch-tree,
100puun sorean seisomahanAnd the beauteous tree left'st standing,
101linnuille lepeämiksi,That the birds might rest upon it,
102itselleni istumiksi."And that I myself might sit there."
103Siitä vanha VäinämöinenThen the aged Väinämöinen
104kohottavi kokkoansa;Raised his head from out the water,
105mies on nousevi merestä,From the sea the man sprang upward,
106uros aallosta ajaikse,From the waves the hero mounted.
107siiville sijoitteleikse,On the eagle's wings he sat him,
108kokon kynkkäluun nenille.On the wing-tips of the eagle.
109Tuop' on kokko, ilman lintu,Then the bird of air, the eagle,
110kantoi vanhan Väinämöisen,Raised the aged Väinämöinen,
111viepi tuulen tietä myöten,Through the path of wind he bore him,
112ahavan ratoa myötenAnd along the east-wind's pathway,
113Pohjan pitkähän perähän,To the utmost bounds of Pohja,
114summahan Sariolahan.Onwards to the misty Sariola,
115Siihen heitti Väinämöisen,There abandoned Väinämöinen,
116itse ilmahan kohosi.Soared into the air, and left him.
117Siinä itki Väinämöinen,There stood Väinämöinen weeping,
118siinä itki ja urisiThere stood weeping and lamenting,
119rannalla merellisellä,On the borders of the ocean,
120nimen tietämättömällä,On a land whose name he knew not,
121sata haavoa sivulla,With a hundred wounds upon him,
122tuhat tuulen pieksemätä,By a thousand winds belaboured,
123partaki pahoin kulunut,And his beard was much disordered,
124tukka mennyt tuuhakaksi.And his hair was all entangled.
125Itki yötä kaksi, kolme,Thus he wept for two, and three nights,
126saman verran päiviäki;For as many days stood weeping,
127eikä tiennyt tietä käyä,For the country round he knew not,
128outo, matkoa osannutAnd no path could he discover,
129palataksensa kotihin,Which perchance might lead him homeward,
130mennä maille tuttaville,Back to a familiar country,
131noille syntymäsijoille,To his own, his native country,
132elomaillen entisille.Where he passed his days aforetime.
133Pohjan piika pikkarainen,But the little maid of Pohja,
134vaimo valkeanverinen,Fair-haired damsel of the household,
135teki liiton päivän kanssa,With the sun had made agreement,
136päivän kanssa, kuun kerallaAnd both sun and moon had promised,
137yhen ajan noustaksensaThey would always rise together,
138ja yhen havataksensa:And they would awake together.
139itse ennen ennätteli,She herself arose before them,
140ennen kuuta, aurinkoa,Ere the sun or moon had risen,
141kukonki kurahtamatta,Long before the time of cockcrow,
142kanan lapsen laulamatta.Or the chirping of a chicken.
143Viisi villoa keritsi,From five sheep she shore the fleeces,
144kuusi lammasta savitsi,Clipped the wool from off six lambkins,
145villat saatteli saraksi,In her loom she wove the fleeces,
146kaikki vatvoi vaattehiksiAnd the whole with care she carded,
147ennen päivän nousemista,Long before the dawn of morning,
148auringon ylenemistä.Long before the sun had risen.
149Pesi siitä pitkät pöyät,After this she washed the tables,
150laajat lattiat lakaisiSwept the wide-extended flooring,
151vastasella varpaisella,With the broom of twigs all leafless,
152luutasella lehtisellä.Then with broom of leafy branches.
153Ammueli rikkasensaThen the sweepings she collected
154vaskisehen vakkasehen;In the dustpan made of copper;
155vei ne ulos usta myöten,Out of doors she took the rubbish,
156pellolle pihoa myöten,To the field beyond the farmyard,
157perimäisen pellon päähän,To the field's extremest limit,
158alimaisen aian suuhun.Where the lowest fence has opening.
159Seisattelihe rikoille,There she stood upon the sweepings,
160kuuntelihe, kääntelihe:And she turned around, and listened.
161kuulevi mereltä itkun,From the lake she heard a weeping,
162poikki joen juorotuksen.Sounds of woe across the river.
163Juosten joutuvi takaisin,Quickly then she hastened homeward,
164pian pirttihin menevi;And she hurried to the parlour.
165sanoi tuonne saatuansa,As she came, she told her tidings,
166toimitteli tultuansa:In such words as those which follow:
167"Kuulin mie mereltä itkun,"From the lake I hear a weeping,
168poikki joen juorotuksen."Sounds of woe across the river."
169Louhi, Pohjolan emäntä,Louhi, Pohjola's old Mistress,
170Pohjan akka harvahammas,Old and gap-toothed dame of Pohja,
171pian pistihe pihalle,Hastened forth into the farmyard,
172vierähti veräjän suuhun;Hurried to the fence's opening,
173siinä korvin kuunteleikse.Where she bent her ear to listen,
174Sanan virkkoi, noin nimesi:And she spoke the words which follow:
175"Ei ole itku lapsen itku"This is not like childhood's weeping
176eikä vaimojen valitus;Nor like women's lamentation,
177itku on partasuun urohon,But a bearded hero weeping;
178jouhileuan juorottama."Thus weep men whose chins are bearded."
179Työnnälti venon vesille,Three planks high, the boat was builded,
180kolmilaian lainehille;Which she pushed into the water,
181itse loihe soutamahan.And herself began to row it,
182Sekä souti jotta joutui:And she rowed, and hastened onward
183souti luoksi Väinämöisen,To the spot where Väinämöinen,
184luoksi itkevän urohon.Where the hero was lamenting.
185Siinä itki Väinämöinen,There was Väinämöinen weeping,
186urisi Uvannon sulhoThere Uvanto's swain lamented,
187pahalla pajupurolla,By the dreary clumps of willow,
188tiheällä tuomikolla:By the tangled hedge of cherry.
189suu liikkui, järisi parta,Moved his mouth, his beard was shaking,
190vaan ei leuka lonkaellut.But his lips he did not open.
191Sanoi Pohjolan emäntä,Then did Pohjola's old Mistress,
192puhutteli, lausutteli:Speak unto, and thus addressed him:
193"Ohoh sinua, ukko utra!"O thou aged man unhappy,
194Jo olet maalla vierahalla."Thou art in a foreign country!"
195Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
196päätänsä kohottelevi.Lifted up his head and answered
197Sanan virkkoi, noin nimesi:In the very words that follow:
198"Jo ma tuon itseki tieän:"True it is, and well I know it,
199olen maalla vierahalla,I am in a foreign country,
200tuiki tuntemattomalla.Absolutely unfamiliar.
201Maallani olin parempi,I was better in my country,
202kotonani korkeampi."Greater in the home I came from."
203Louhi, Pohjolan emäntä,Louhi, Pohjola's old Mistress,
204sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
205"Saisiko sanoakseni,"In the first place you must tell me,
206oisiko lupa kysyä,If I may make bold to ask you,
207mi sinä olet miehiäsiFrom what race you take your lineage,
208ja kuka urohiasi?"And from what heroic nation?"
209Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
210sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
211"Mainittihinpa minua,"Well my name was known aforetime,
212arveltihin aikoinansaAnd in former days was famous,
213illoilla iloitsijaksi,Ever cheerful in the evening,
214joka laakson laulajaksiEver singing in the valleys,
215noilla Väinölän ahoilla,There in Väinölä's sweet meadows,
216Kalevalan kankahilla.And on Kalevala's broad heathlands;
217Mi jo lienenki katala,But my grief is now so heavy
218tuskin tunnen itsekänä."That I know myself no longer."
219Louhi, Pohjolan emäntä,Louhi, Pohjola's old Mistress,
220sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
221"Nouse jo norosta, miesi,"Rise, O man, from out the marshes,
222uros, uuelle uralle,Hero, seek another pathway.
223haikeasi haastamahan,Tell me now of thy misfortunes,
224satuja sanelemahan!"And relate me thy adventure."
225Otti miehen itkemästä,Thus she made him cease his weeping,
226urohon urisemasta;Made the hero cease lamenting;
227saattoi siitä purtehensa,And into her boat she took him,
228istutti venon perähän.Bade him at the stern be seated,
229Itse airoille asettui,And herself resumed the oars,
230soutimille suorittihe;And she then began to row him
231souti poikki Pohjolahan,Unto Pohjola, o'er water,
232viepi vierahan tupahan.And she brought him to her dwelling.
233Syötteli nälästynehen,Then she fed the famished stranger,
234kastunehen kuivaeli;And she dried his dripping garments,
235siitä viikon hierelevi,Then she rubbed his limbs all stiffened,
236hierelevi, hautelevi:And she warmed him and shampooed him,
237teki miehen terveheksi,Till she had restored his vigour,
238urohon paranneheksi.And the hero had recovered.
239Kysytteli, lausutteli,After this, she spoke and asked him,
240itse virkki, noin nimesi:In the very words which follow:
241"Mitä itkit, Väinämöinen,"Why did'st weep, O Väinämöinen,
242uikutit, uvantolainen,Why lament, Uvantolainen,
243tuolla paikalla pahalla,In that miserable region,
244rannalla meryttä vasten?"On the borders of the lakelet?"
245Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
246sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
247"Onpa syytä itkeäni,"Cause enough have I for weeping,
248vaivoja valittoani!Reason, too, for lamentation,
249Kauan oon meriä uinut,In the sea I long was swimming,
250lapioinnut lainehiaTossed about upon the billows,
251noilla väljillä vesillä,On the wide expanse of water,
252ulapoilla auke'illa.Out upon the open ocean.
253"Tuota itken tuon ikäni,"I must weep throughout my lifespan,
254puhki polveni murehin,And lament throughout my lifetime,
255kun ma uin omilta mailta,That I swam beyond my country,
256tulin mailta tuttaviltaLeft the country so familiar,
257näille ouoille oville,And have come to doors I know not,
258veräjille vierahille.And to hedge-gates that I know not,
259Kaikki täällä puut purevi,All the trees around me pain me,
260kaikki havut hakkoavi,All the pine-twigs seem to pierce me,
261joka koivu koikkoavi,Every birch-tree seems to flog me,
262joka leppä leikkoavi:Every alder seems to wound me,
263yks' on tuuli tuttuani,But the wind is friendly to me,
264päivä ennen nähtyäniAnd the sun still shines upon me,
265näillä mailla vierahilla,In this unaccustomed country,
266äkkiouoilla ovilla."And within the doors I know not."
267Louhi, Pohjolan emäntä,Louhi, Pohjola's old Mistress,
268siitä tuon sanoiksi saatti:Answered in the words which follow:
269"Elä itke, Väinämöinen,"Do not weep, O Väinämöinen,
270uikuta, uvantolainen!Nor lament, Uvantolainen.
271Hyvä tääll' on ollaksesi,Here 'tis good for thee to sojourn,
272armas aikaellaksesi,And to pass thy days in comfort.
273syöä lohta luotaselta,Salmon you can eat at table,
274sivulta sianlihoa."And beside it pork is standing."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    110 kantoi vanhan Väinämöisen,Päällä vanhan Väinämöisen.
    117 Siinä itki Väinämöinen,Siellä itki Väinämöinen,
    121 sata haavoa sivulla,Sata haavoa sivulla,
    122 tuhat tuulen pieksemätä,Tuhat tuulen pieksemää.
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    165 sanoi tuonne saatuansa,Sano tuonne saatua,
    175 "Ei ole itku lapsen itku"Ei oo itku lapsen itku,
    177 itku on partasuun urohon,Se on partasuun urohon,
    183 souti luoksi Väinämöisen,Souti luoksi Väinämöisen.
    189 suu liikkui, järisi parta,Suu liikku, järisi parta,
    257 näille ouoille oville,Noille ouoille oville,
    258 veräjille vierahille.Veräjille vieraille,
  2. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    92 nouse kynkkäluun nenille!Kokon kynkkäluun nenille;
    110 kantoi vanhan Väinämöisen,Päälle vanhan Väinämöisen.
    175 "Ei ole itku lapsen itkuEikä itku lapsen itku,
    183 souti luoksi Väinämöisen,Meni luoksi Väinämöisen,
    Lisää yhteisiä säkeitä (6)
    KalevalaKansanruno
    192 puhutteli, lausutteli:Kysytteli, lausutteli:
    241 "Mitä itkit, Väinämöinen,"Mitä itet Väinämöinen,
    244 rannalla meryttä vasten?"Rannalle meryttä vasten,
    253 "Tuota itken tuon ikäni,"Tuota iten tuon ikäni,
    254 puhki polveni murehin,Puhki polveni murehin,
    257 näille ouoille oville,Äkki ouoille oville."
  3. SKVR I1 14. — Jyskyjärvi · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    110 kantoi vanhan Väinämöisen,Peällä vanhan Väinämöisen.
    155 vei ne ulos usta myöten,Vei ulos usta myötä
    175 "Ei ole itku lapsen itkuEi olis itku lapsen itku
    177 itku on partasuun urohon,Itk' on partasuun urohon,
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    248 vaivoja valittoani!Vaivoja valitt⌈o⌉aki,
    255 kun ma uin omilta mailta,"Jouuin omilta mailta
    265 näillä mailla vierahilla,Näillä mailla vierahilla,
    266 äkkiouoilla ovilla."Äkki ouvoilla ovilla."
    269 "Elä itke, Väinämöinen,"Elä itke Väinämöini,
  4. SKVR I1 105. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    110 kantoi vanhan Väinämöisen,Ajo vanhan Väinämöisen
    175 "Ei ole itku lapsen itkuEi ole lapsen itku,
    177 itku on partasuun urohon,Itku on partasuu urohon,
    241 "Mitä itkit, Väinämöinen,"Mitä itet Väinämöinen,
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    242 uikutit, uvantolainen,Uikutat uvantolainen?"
    255 kun ma uin omilta mailta,Kuin ma uin omilta mailta
    269 "Elä itke, Väinämöinen,"Elä ite Väinämöinen,
    270 uikuta, uvantolainen!Uikutan uvantolainen,
  5. SKVR I1 106. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    110 kantoi vanhan Väinämöisen,Päällä vanhan Väinämöisen,
    175 "Ei ole itku lapsen itkuEi oo itku lapsen itku,
    177 itku on partasuun urohon,Itku partasuun urohon,
    241 "Mitä itkit, Väinämöinen,"Mitä itet Väinämöinen,
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    242 uikutit, uvantolainen,Uikutat uvantolainen?"
    255 kun ma uin omilta mailta,Kuinpa uin omilta mailta
    269 "Elä itke, Väinämöinen,"Elä ite Väinämöinen,
    270 uikuta, uvantolainen!Uikutan uvantolainen,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    110 kantoi vanhan Väinämöisen,Päällä vanhan Väinämöisen.
    117 Siinä itki Väinämöinen,Siellä itki Väinämöinen,
    121 sata haavoa sivulla,Sata haavoa sivulla,
    122 tuhat tuulen pieksemätä,Tuhat tuulen pieksemää.
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    165 sanoi tuonne saatuansa,Sano tuonne saatua,
    175 "Ei ole itku lapsen itku"Ei oo itku lapsen itku,
    177 itku on partasuun urohon,Se on partasuun urohon,
    183 souti luoksi Väinämöisen,Souti luoksi Väinämöisen.
    189 suu liikkui, järisi parta,Suu liikku, järisi parta,
    257 näille ouoille oville,Noille ouoille oville,
    258 veräjille vierahille.Veräjille vieraille,
  2. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    92 nouse kynkkäluun nenille!Kokon kynkkäluun nenille;
    110 kantoi vanhan Väinämöisen,Päälle vanhan Väinämöisen.
    175 "Ei ole itku lapsen itkuEikä itku lapsen itku,
    183 souti luoksi Väinämöisen,Meni luoksi Väinämöisen,
    Lisää yhteisiä säkeitä (6)
    KalevalaKansanruno
    192 puhutteli, lausutteli:Kysytteli, lausutteli:
    241 "Mitä itkit, Väinämöinen,"Mitä itet Väinämöinen,
    244 rannalla meryttä vasten?"Rannalle meryttä vasten,
    253 "Tuota itken tuon ikäni,"Tuota iten tuon ikäni,
    254 puhki polveni murehin,Puhki polveni murehin,
    257 näille ouoille oville,Äkki ouoille oville."
  3. SKVR I1 105. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    110 kantoi vanhan Väinämöisen,Ajo vanhan Väinämöisen
    175 "Ei ole itku lapsen itkuEi ole lapsen itku,
    177 itku on partasuun urohon,Itku on partasuu urohon,
    241 "Mitä itkit, Väinämöinen,"Mitä itet Väinämöinen,
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    242 uikutit, uvantolainen,Uikutat uvantolainen?"
    255 kun ma uin omilta mailta,Kuin ma uin omilta mailta
    269 "Elä itke, Väinämöinen,"Elä ite Väinämöinen,
    270 uikuta, uvantolainen!Uikutan uvantolainen,
  4. SKVR I1 106. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    110 kantoi vanhan Väinämöisen,Päällä vanhan Väinämöisen,
    175 "Ei ole itku lapsen itkuEi oo itku lapsen itku,
    177 itku on partasuun urohon,Itku partasuun urohon,
    241 "Mitä itkit, Väinämöinen,"Mitä itet Väinämöinen,
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    242 uikutit, uvantolainen,Uikutat uvantolainen?"
    255 kun ma uin omilta mailta,Kuinpa uin omilta mailta
    269 "Elä itke, Väinämöinen,"Elä ite Väinämöinen,
    270 uikuta, uvantolainen!Uikutan uvantolainen,
  5. SKVR I1 21. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    110 kantoi vanhan Väinämöisen,Alta vanhan Väinämöisen.
    113 Pohjan pitkähän perähän,Pohjan pitkähän perähän,
    117 Siinä itki Väinämöinen,Siellä itki Väinämöinen.
    120 nimen tietämättömällä,Nimen tietämättömähän;
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    175 "Ei ole itku lapsen itku"Ei ole itku naisen itku,
    177 itku on partasuun urohon,Itku partasuun urohon,
    186 urisi Uvannon sulhoUrisi Umannon sulho?"
    241 "Mitä itkit, Väinämöinen,Mitä nyt itki Väinämöinen,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 275–322

Wäinämöinen kuitenki ikävöipi omille maillensa ja Pohjolan emäntä lupa'aa ei ainoastansa laittaa hänen sinne, vaan antaa tyttärensäki hänelle puolisoksi, jos takoisi sammon Pohjolaan.

275Silloin vanha VäinämöinenBut the aged Väinämöinen
276itse tuon sanoiksi virkki:Answered in the words which follow:
277"Kylkehen kyläinen syönti"Foreign food I do not relish,
278hyvissäki vierahissa;In the best of strangers' houses.
279mies on maallansa parempi,In his land a man is better,
280kotonansa korkeampi.In his home a man is greater.
281Soisipa sula Jumala,Grant me, Jumala most gracious,
282antaisipa armoluoja:O compassionate Creator,
283pääsisin omille maille,Once again to reach my country,
284elomaillen entisille!And the land I used to dwell in!
285Parempi omalla maallaBetter is a man's own country,
286vetonenki virsun alta,Water from beneath the sabot,
287kuin on maalla vierahallaThan in unfamiliar countries,
288kultamaljasta metonen."Mead to drink from golden goblets."
289Louhi, Pohjolan emäntä,Louhi, Pohjola's old Mistress,
290sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
291"Niin mitä minullen annat,"What are you prepared to give me,
292kun saatan omille maille,If I send you to your country,
293oman peltosi perille,To the borders of your cornfields,
294kotisaunan saapuville?"Or the bath-house of your dwelling?"
295Sanoi vanha Väinämöinen:Said the aged Väinämöinen,
296"Mitäpä kysyt minulta,"Tell me then what I shall give you,
297jos saatat omille maille,If you send me to my country,
298oman peltoni perille,To the borders of my cornfields,
299oman käen kukkumille,There to hear my cuckoo calling,
300oman linnun laulamille!And my birds so sweetly singing.
301Otatko kultia kypärin,Will you choose a gold-filled helmet.
302hope'ita huovallisen?"Or a hat filled up with silver?"
303Louhi, Pohjolan emäntä,Louhi, Pohjola's old Mistress,
304sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
305"Ohoh viisas Väinämöinen,"O thou wisest Väinämöinen,
306tietäjä iän-ikuinen!Thou the oldest of the sages,
307En kysele kultiasi,Golden gifts I do not ask for,
308halaja hope'itasi:And I wish not for thy silver.
309kullat on lasten kukkasia,Gold is but a toy for children,
310hopeat hevon helyjä.Silver bells adorn the horses,
311Taiatko takoa sammon,But if you can forge a Sampo,
312kirjokannen kalkutellaWeld its many-coloured cover,
313joutsenen kynän nenästä,From the tips of swan's white wing-plumes,
314maholehmän maitosesta,From the milk of barren heifer,
315yhen ohrasen jyvästä,From a single grain of barley,
316yhen uuhen villasesta,From a single fleece of ewe's wool,
317niin annan tytön sinulle,Then will I my daughter give you,
318panen neien palkastasi,Give the maiden as your guerdon,
319saatan sun omille maille,And will bring you to your country,
320oman linnun laulamille,There to hear the birds all singing,
321oman kukon kuulumille,There to hear your cuckoo calling,
322oman peltosi perille."On the borders of your cornfields."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    291 "Niin mitä minullen annat,"Niin mitä minulle annat,
    292 kun saatan omille maille,Kun saatan omille maille,
    296 "Mitäpä kysyt minulta,"Mitäpä kysyt minulta?"
    315 yhen ohrasen jyvästä,Yhen otrasen jyvästä."
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    321 oman kukon kuulumille,*Oman kukon kuuluville,*
  2. SKVR XV 1078. — Kaprio · 1883 · Volmari Porkka · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    283 pääsisin omille maille,sisoin omille maille,
    285 Parempi omalla maallaParemp on omalla maalla
    287 kuin on maalla vierahallakuin maalla vierahalla,
  3. SKVR V3 1122. — Lempaala · 1887 · A. D. Neovius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    285 Parempi omalla maallaParemp on omalla maalla
    287 kuin on maalla vierahallakun moaalla vierahalla
    292 kun saatan omille maille,Kun katson omille maille,
  4. JR 17820 — Uhtua · 1931 · Iivari Ievala · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    296 "Mitäpä kysyt minulta,Mitäpä kysyt miulta
    315 yhen ohrasen jyvästä,Yhen osran jyvästä.
    316 yhen uuhen villasesta,Yhen uuhen villasesta
  5. JR 42041 — Koivisto · 1953 · Ulla Mannonen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    285 Parempi omalla maallaParemp on omalla maalla
    287 kuin on maalla vierahallaKuin on maalla vierahalla,
    292 kun saatan omille maille,Kun katson omille maille,

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    291 "Niin mitä minullen annat,"Niin mitä minulle annat,
    292 kun saatan omille maille,Kun saatan omille maille,
    296 "Mitäpä kysyt minulta,"Mitäpä kysyt minulta?"
    315 yhen ohrasen jyvästä,Yhen otrasen jyvästä."
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    321 oman kukon kuulumille,*Oman kukon kuuluville,*

Säkeet 323–368

Wäinämöinen lupa'aa kotiin päästyänsä lähettää seppo Ilmarisen sampoa takomaan, ja saapi Pohjolan emännältä reen sekä hevoisen kotimaille lähteäksensä.

323Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
324sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
325"Taia en sampoa takoa,"No, I cannot forge a Sampo,
326kirjokantta kirjoitella.Nor can weld its pictured cover.
327Saata mie omille maille:Only bring me to my country,
328työnnän seppo Ilmarisen,And I'll send you Ilmarinen,
329joka samposi takovi,Who shall forge a Sampo for you,
330kirjokannet kalkuttavi,Weld its many-coloured cover.
331neitosi lepyttelevi,He perchance may please the maiden,
332tyttäresi tyy'yttävi.Win your daughter's young affections.
333"Se on seppo sen mokoma,"He's a smith without an equal,
334ylen taitava takoja,None can wield the hammer like him,
335jok' on taivoa takonut,For 'twas he who forged the heaven,
336ilman kantta kalkutellut:And who wrought the air's foundations,
337ei tunnu vasaran jälkiYet we find no trace of hammer,
338eikä pihtien pitämät."Nor the trace of tongs discover."
339Louhi, Pohjolan emäntä,Louhi, Pohjola's old Mistress,
340sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
341"Sille työnnän tyttäreni,"I will only yield my daughter,
342sille lapseni lupoan,And my child I promise only
343joka sampuen takovi,To the man who welds a Sampo
344kannen kirjo kirjoittaviWith its many-coloured cover,
345joutsenen kynän nenästä,From the tips of swan's white wing-plumes,
346maholehmän maitosesta,From the milk of barren heifer,
347yhen ohrasen jyvästä,From a single grain of barley,
348yhen uuhen untuvasta."From a single fleece of ewe's wool."
349Pani varsan valjahisin,Thereupon the colt she harnessed,
350ruskean re'en etehen;In the front she yoked the bay one,
351saattoi vanhan Väinämöisen,And she placed old Väinämöinen
352istutti oron rekehen.In the sledge behind the stallion.
353Siitä tuon sanoiksi virkki,And she spoke and thus addressed him,
354itse lausui, noin nimesi:In the very words which follow:
355"Elä päätäsi ylennä,"Do not raise your head up higher,
356kohottele kokkoasi,Turn it not to gaze about you,
357kun ei uupune oronen,That the steed may not be wearied,
358tahi ei ilta ennättäne:Till the evening shall have gathered.
359josp' on päätäsi ylennät,If you dare to raise your head up,
360kohottelet kokkoasi,Or to turn to gaze around you,
361jo toki tuho tulevi,Then misfortune will o'ertake you,
362paha päivä päälle saapi."And an evil day betide you."
363Siitä vanha VäinämöinenThen the aged Väinämöinen
364löi orosen juoksemahan,Whipped the horse, and urged him onward,
365harjan liina liikkumahan.And the white-maned courser hastened
366Ajoa karitteleviNoisily upon the journey,
367pimeästä Pohjolasta,Forth from Pohjola's dark regions,
368summasta Sariolasta.Sariola for ever misty.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    326 kirjokantta kirjoitella.Kirjokantta kirjotella
    336 ilman kantta kalkutellut:Kantta ilman kalkutellut,
    337 ei tunnu vasaran jälkiEi tunnu vasaran jälki
    338 eikä pihtien pitämät."Eikä pihtien pitimet."
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    351 saattoi vanhan Väinämöisen,Päälle vanhan Väinämöisen.
  2. SKVR I1 91. — Vuokkiniemi · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    326 kirjokantta kirjoitella.Kirjo-kantta kirjoail'l'a
    335 jok' on taivoa takonut,Jok' oñ taivosen takonut,
    336 ilman kantta kalkutellut:Ilman kannen kalkutellut
    337 ei tunnu vasaran jälkiEi tunnu vasaran jälki,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    351 saattoi vanhan Väinämöisen,Peällä vanhan Väinämöisen.
  3. JR 17820 — Uhtua · 1931 · Iivari Ievala · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    328 työnnän seppo Ilmarisen,Sepän työnnän Ilmarisen
    347 yhen ohrasen jyvästä,Yhen osran jyvästä.
    348 yhen uuhen untuvasta."Yhen uuhen villasesta
    351 saattoi vanhan Väinämöisen,Peällä vanhan Väinämöisen
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    365 harjan liina liikkumahan.Liinaharjan liikkumah
  4. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    326 kirjokantta kirjoitella.Kirjokantta kirjotella;
    337 ei tunnu vasaran jälkiEi tunnu vasaran jälki,
    338 eikä pihtien pitämät."Eikä pihtien pitemät."
    351 saattoi vanhan Väinämöisen,Päällä vanhan Väinämöisen.
  5. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    344 kannen kirjo kirjoittaviKirjo kannen kirjantaan
    347 yhen ohrasen jyvästä,Yhen otrasen jyvästä."
    351 saattoi vanhan Väinämöisen,Päälle vanhan Väinämöisen.
    365 harjan liina liikkumahan.Liinaharjan liikkumahan

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    326 kirjokantta kirjoitella.Kirjokantta kirjotella
    336 ilman kantta kalkutellut:Kantta ilman kalkutellut,
    337 ei tunnu vasaran jälkiEi tunnu vasaran jälki
    338 eikä pihtien pitämät."Eikä pihtien pitimet."
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    351 saattoi vanhan Väinämöisen,Päälle vanhan Väinämöisen.
  2. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    326 kirjokantta kirjoitella.Kirjokantta kirjotella;
    337 ei tunnu vasaran jälkiEi tunnu vasaran jälki,
    338 eikä pihtien pitämät."Eikä pihtien pitemät."
    351 saattoi vanhan Väinämöisen,Päällä vanhan Väinämöisen.
  3. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    344 kannen kirjo kirjoittaviKirjo kannen kirjantaan
    347 yhen ohrasen jyvästä,Yhen otrasen jyvästä."
    351 saattoi vanhan Väinämöisen,Päälle vanhan Väinämöisen.
    365 harjan liina liikkumahan.Liinaharjan liikkumahan
  4. SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    328 työnnän seppo Ilmarisen,Sisar seppo Ilmarisen
    351 saattoi vanhan Väinämöisen,Kera vanhan Väinämöisen."
    365 harjan liina liikkumahan.Liinaharjan liikkumaan,
  5. SKVR I1 63 c). — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    327 Saata mie omille maille:Mie saatan omille maille
    328 työnnän seppo Ilmarisen,"Annan seppo Ilmarisen,
    349 Pani varsan valjahisin,Pani varsan valjaisiin,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot

Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.

Miten runot on ryhmitelty

Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.

Runo kokonaisuutena · 9 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 1–16 — Ajelehdinta · 8 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 17–42 — Miten ollen, kuin elänen; · 5 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 43–50 — Kokko saapuu · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säe 62 · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 89–102 — Dialogi · 3 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 103–116 — Kokko vie · 4 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 117–132 — Väinämöinen itkee · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 133–174 — Pohjolan aamuaskareet ja itkun kuuleminen · 6 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 175–178 — Itkun laatu · 1 runo

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 179–184 — Pohjolan emäntä itkijän luo · 3 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 185–190 — Väinämöisen itku · 2 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 191–224 — Vieraille maille joutunut · 1 runo

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 203–218 — Dialogi · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 219–238 — Emäntä vie · 3 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 239–266 — Itkun syy · 7 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 267–288 — Dialogi: oma – vieras maa · 3 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 289–310 — Keskustelu lunnaista · 2 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 311–322 — Sammon vaatimus · 2 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 323–348 — Väinämöinen lupaa seppä · 2 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Säkeet 349–368 — Väinämöinen kotimatkalle · 4 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Tekstistä ja kansanrunoista

Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.

Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.

Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.

Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.

Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.

Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.

Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 16 kansanrunosta 7 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.