Kalevala, 7. runo
Väinämöinen joutuu Pohjolaan
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 25 kansanrunoa 8 paikkakunnalta. Loput 25 eivät näy kartalla: 24 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (9), Vuokkiniemi (9), Kiimaisjärvi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 8 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Uhtua (9)
- Vuokkiniemi (9)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (2)
1 runo
- Helsinki (1)
- Ilomantsi (1)
- Pistojärvi (1)
- Sotkamo (1)
- Suistamo (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 111 kansanrunossa 31 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (34), Uhtua (18), Kontokki (9), Jyskyjärvi (8), Kiimaisjärvi (6).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 31 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (34)
- Uhtua (18)
- Kontokki (9)
- Jyskyjärvi (8)
3–6 runoa
- Kiimaisjärvi (6)
- Lempaala (3)
- Suistamo (3)
1–2 runoa
- Ilomantsi (2)
- Impilahti (2)
- Pistojärvi (2)
- Pohjois-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Säräisniemi (2)
- Tuupovaara (2)
- Haapajärvi (1)
- Kaprio (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kitee (1)
- Koivisto (1)
- Korpiselkä (1)
- Narvusi (1)
- Nurmes (1)
- Paltamo (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pihtipudas (1)
- Pyhäntä (1)
- Pälkjärvi (1)
- Rääkkylä (1)
- Suojärvi (1)
- Suomussalmi (1)
- Viitasaari (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–88 Wäinämöinen uipi useampia päiviä aavalla merellä;
- Säkeet 89–274 kokko tapa'aa hänen ja vielä hyvillä mielin siitä, että Wäinämöinen kaskessansa oli koivun häntä varten kasvamaan jättänyt, ottaa hänen selkäänsä ja kantaa Pohjolan rannalle, josta Pohjolan emäntä saattaa hänen kotiinsa ja kohtelee hyvästi.
- Säkeet 275–322 Wäinämöinen kuitenki ikävöipi omille maillensa ja Pohjolan emäntä lupa'aa ei ainoastansa laittaa hänen sinne, vaan antaa tyttärensäki hänelle puolisoksi, jos takoisi sammon Pohjolaan.
- Säkeet 323–368 Wäinämöinen lupa'aa kotiin päästyänsä lähettää seppo Ilmarisen sampoa takomaan, ja saapi Pohjolan emännältä reen sekä hevoisen kotimaille lähteäksensä.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.
Paikat tässä runossa: Pohjola, Sariola, Joukola, Kalevala, Lappi, Luotola, Osmola, Pimentola, Uvanto, Väinölä
Säkeet 1–88
Wäinämöinen uipi useampia päiviä aavalla merellä;
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 25 kansanrunoa 8 paikkakunnalta. Loput 25 eivät näy kartalla: 24 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (9), Vuokkiniemi (9), Kiimaisjärvi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 8 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Uhtua (9)
- Vuokkiniemi (9)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (2)
1 runo
- Helsinki (1)
- Ilomantsi (1)
- Pistojärvi (1)
- Sotkamo (1)
- Suistamo (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 111 kansanrunossa 31 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (34), Uhtua (18), Kontokki (9), Jyskyjärvi (8), Kiimaisjärvi (6).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 31 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (34)
- Uhtua (18)
- Kontokki (9)
- Jyskyjärvi (8)
3–6 runoa
- Kiimaisjärvi (6)
- Lempaala (3)
- Suistamo (3)
1–2 runoa
- Ilomantsi (2)
- Impilahti (2)
- Pistojärvi (2)
- Pohjois-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Säräisniemi (2)
- Tuupovaara (2)
- Haapajärvi (1)
- Kaprio (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kitee (1)
- Koivisto (1)
- Korpiselkä (1)
- Narvusi (1)
- Nurmes (1)
- Paltamo (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pihtipudas (1)
- Pyhäntä (1)
- Pälkjärvi (1)
- Rääkkylä (1)
- Suojärvi (1)
- Suomussalmi (1)
- Viitasaari (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 9. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 19 "Voi minä poloinen poika, "Voi minä poloinen poika, 20 voi poika polon-alainen, Voi poika polon alainen, 53 Näki vanhan Väinämöisen Vanhan Väinämöisen 64 suloa meryttä myöten. Suloa meryttä myöten, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 75 "Tulipa tuuli luotehesta, Nousi tuuli luotehesta, SKVR I1 100. — Vuokkiniemi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 3 kulki kuusisna hakona, Kulki kuusissa hakona, 28 ulapoilla auke'illa! Ulapilla aukeilla. 53 Näki vanhan Väinämöisen Peällä vanhan Väinämöisen. 54 selällä meren sinisen: Selvällä meren selällä. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 72 sorruin sormin lainehesen Sormin sortu lainnehese. SKVR I1 63. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 3 kulki kuusisna hakona, Kulki kuusissa hakona, 53 Näki vanhan Väinämöisen Päälle vanhan Väinämöisen, 54 selällä meren sinisen: Selvällä meren selällä, 72 sorruin sormin lainehesen Sortu sormin laineheseen. SKVR I1 12. — Jyskyjärvi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 15 Kun ei ole kynttä varpahissa Kuin ei ole kynttä varpahissa, 16 eikä sormissa niveltä. Eikä sormissa niveltä." 19 "Voi minä poloinen poika, "Voi minä poloinen poika, 53 Näki vanhan Väinämöisen *Päälle vanhan Väinämöisen.* SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 53 Näki vanhan Väinämöisen Päälle vanhan Väinämöisen. 54 selällä meren sinisen: Selvällä meren selällä, 72 sorruin sormin lainehesen Sortu sormin lainehesen.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I1 9. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 19 "Voi minä poloinen poika, "Voi minä poloinen poika, 20 voi poika polon-alainen, Voi poika polon alainen, 53 Näki vanhan Väinämöisen Vanhan Väinämöisen 64 suloa meryttä myöten. Suloa meryttä myöten, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 75 "Tulipa tuuli luotehesta, Nousi tuuli luotehesta, SKVR I1 63. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 3 kulki kuusisna hakona, Kulki kuusissa hakona, 53 Näki vanhan Väinämöisen Päälle vanhan Väinämöisen, 54 selällä meren sinisen: Selvällä meren selällä, 72 sorruin sormin lainehesen Sortu sormin laineheseen. SKVR I1 12. — Jyskyjärvi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 15 Kun ei ole kynttä varpahissa Kuin ei ole kynttä varpahissa, 16 eikä sormissa niveltä. Eikä sormissa niveltä." 19 "Voi minä poloinen poika, "Voi minä poloinen poika, 53 Näki vanhan Väinämöisen *Päälle vanhan Väinämöisen.* SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 53 Näki vanhan Väinämöisen Päälle vanhan Väinämöisen. 54 selällä meren sinisen: Selvällä meren selällä, 72 sorruin sormin lainehesen Sortu sormin lainehesen. SKVR VII2 1395. — Pielisjärvi · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 yksi siipi vettä viisti, yksi siipi vettä viili, 48 toinen taivasta lakaisi, toinen taivasta jakeili, 50 nokka luotoja lotaisi. nokka luotoja lotoisi,!
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 89–274
kokko tapa'aa hänen ja vielä hyvillä mielin siitä, että Wäinämöinen kaskessansa oli koivun häntä varten kasvamaan jättänyt, ottaa hänen selkäänsä ja kantaa Pohjolan rannalle, josta Pohjolan emäntä saattaa hänen kotiinsa ja kohtelee hyvästi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 110 kantoi vanhan Väinämöisen, Päällä vanhan Väinämöisen. 117 Siinä itki Väinämöinen, Siellä itki Väinämöinen, 121 sata haavoa sivulla, Sata haavoa sivulla, 122 tuhat tuulen pieksemätä, Tuhat tuulen pieksemää. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 165 sanoi tuonne saatuansa, Sano tuonne saatua, 175 "Ei ole itku lapsen itku "Ei oo itku lapsen itku, 177 itku on partasuun urohon, Se on partasuun urohon, 183 souti luoksi Väinämöisen, Souti luoksi Väinämöisen. 189 suu liikkui, järisi parta, Suu liikku, järisi parta, 257 näille ouoille oville, Noille ouoille oville, 258 veräjille vierahille. Veräjille vieraille, SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 92 nouse kynkkäluun nenille! Kokon kynkkäluun nenille; 110 kantoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 175 "Ei ole itku lapsen itku Eikä itku lapsen itku, 183 souti luoksi Väinämöisen, Meni luoksi Väinämöisen, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 192 puhutteli, lausutteli: Kysytteli, lausutteli: 241 "Mitä itkit, Väinämöinen, "Mitä itet Väinämöinen, 244 rannalla meryttä vasten?" Rannalle meryttä vasten, 253 "Tuota itken tuon ikäni, "Tuota iten tuon ikäni, 254 puhki polveni murehin, Puhki polveni murehin, 257 näille ouoille oville, Äkki ouoille oville." SKVR I1 14. — Jyskyjärvi · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 110 kantoi vanhan Väinämöisen, Peällä vanhan Väinämöisen. 155 vei ne ulos usta myöten, Vei ulos usta myötä 175 "Ei ole itku lapsen itku Ei olis itku lapsen itku 177 itku on partasuun urohon, Itk' on partasuun urohon, SKVR I1 105. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 110 kantoi vanhan Väinämöisen, Ajo vanhan Väinämöisen 175 "Ei ole itku lapsen itku Ei ole lapsen itku, 177 itku on partasuun urohon, Itku on partasuu urohon, 241 "Mitä itkit, Väinämöinen, "Mitä itet Väinämöinen, SKVR I1 106. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 110 kantoi vanhan Väinämöisen, Päällä vanhan Väinämöisen, 175 "Ei ole itku lapsen itku Ei oo itku lapsen itku, 177 itku on partasuun urohon, Itku partasuun urohon, 241 "Mitä itkit, Väinämöinen, "Mitä itet Väinämöinen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 110 kantoi vanhan Väinämöisen, Päällä vanhan Väinämöisen. 117 Siinä itki Väinämöinen, Siellä itki Väinämöinen, 121 sata haavoa sivulla, Sata haavoa sivulla, 122 tuhat tuulen pieksemätä, Tuhat tuulen pieksemää. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 165 sanoi tuonne saatuansa, Sano tuonne saatua, 175 "Ei ole itku lapsen itku "Ei oo itku lapsen itku, 177 itku on partasuun urohon, Se on partasuun urohon, 183 souti luoksi Väinämöisen, Souti luoksi Väinämöisen. 189 suu liikkui, järisi parta, Suu liikku, järisi parta, 257 näille ouoille oville, Noille ouoille oville, 258 veräjille vierahille. Veräjille vieraille, SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 92 nouse kynkkäluun nenille! Kokon kynkkäluun nenille; 110 kantoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 175 "Ei ole itku lapsen itku Eikä itku lapsen itku, 183 souti luoksi Väinämöisen, Meni luoksi Väinämöisen, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 192 puhutteli, lausutteli: Kysytteli, lausutteli: 241 "Mitä itkit, Väinämöinen, "Mitä itet Väinämöinen, 244 rannalla meryttä vasten?" Rannalle meryttä vasten, 253 "Tuota itken tuon ikäni, "Tuota iten tuon ikäni, 254 puhki polveni murehin, Puhki polveni murehin, 257 näille ouoille oville, Äkki ouoille oville." SKVR I1 105. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 110 kantoi vanhan Väinämöisen, Ajo vanhan Väinämöisen 175 "Ei ole itku lapsen itku Ei ole lapsen itku, 177 itku on partasuun urohon, Itku on partasuu urohon, 241 "Mitä itkit, Väinämöinen, "Mitä itet Väinämöinen, SKVR I1 106. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 110 kantoi vanhan Väinämöisen, Päällä vanhan Väinämöisen, 175 "Ei ole itku lapsen itku Ei oo itku lapsen itku, 177 itku on partasuun urohon, Itku partasuun urohon, 241 "Mitä itkit, Väinämöinen, "Mitä itet Väinämöinen, SKVR I1 21. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 110 kantoi vanhan Väinämöisen, Alta vanhan Väinämöisen. 113 Pohjan pitkähän perähän, Pohjan pitkähän perähän, 117 Siinä itki Väinämöinen, Siellä itki Väinämöinen. 120 nimen tietämättömällä, Nimen tietämättömähän;
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 275–322
Wäinämöinen kuitenki ikävöipi omille maillensa ja Pohjolan emäntä lupa'aa ei ainoastansa laittaa hänen sinne, vaan antaa tyttärensäki hänelle puolisoksi, jos takoisi sammon Pohjolaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 "Niin mitä minullen annat, "Niin mitä minulle annat, 292 kun saatan omille maille, Kun saatan omille maille, 296 "Mitäpä kysyt minulta, "Mitäpä kysyt minulta?" 315 yhen ohrasen jyvästä, Yhen otrasen jyvästä." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 321 oman kukon kuulumille, *Oman kukon kuuluville,* SKVR XV 1078. — Kaprio · 1883 · Volmari Porkka · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 283 pääsisin omille maille, sisoin omille maille, 285 Parempi omalla maalla Paremp on omalla maalla 287 kuin on maalla vierahalla kuin maalla vierahalla, SKVR V3 1122. — Lempaala · 1887 · A. D. Neovius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 285 Parempi omalla maalla Paremp on omalla maalla 287 kuin on maalla vierahalla kun moaalla vierahalla 292 kun saatan omille maille, Kun katson omille maille, JR 17820 — Uhtua · 1931 · Iivari Ievala · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 296 "Mitäpä kysyt minulta, Mitäpä kysyt miulta 315 yhen ohrasen jyvästä, Yhen osran jyvästä. 316 yhen uuhen villasesta, Yhen uuhen villasesta JR 42041 — Koivisto · 1953 · Ulla Mannonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 285 Parempi omalla maalla Paremp on omalla maalla 287 kuin on maalla vierahalla Kuin on maalla vierahalla, 292 kun saatan omille maille, Kun katson omille maille,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 "Niin mitä minullen annat, "Niin mitä minulle annat, 292 kun saatan omille maille, Kun saatan omille maille, 296 "Mitäpä kysyt minulta, "Mitäpä kysyt minulta?" 315 yhen ohrasen jyvästä, Yhen otrasen jyvästä." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 321 oman kukon kuulumille, *Oman kukon kuuluville,*
Säkeet 323–368
Wäinämöinen lupa'aa kotiin päästyänsä lähettää seppo Ilmarisen sampoa takomaan, ja saapi Pohjolan emännältä reen sekä hevoisen kotimaille lähteäksensä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 326 kirjokantta kirjoitella. Kirjokantta kirjotella 336 ilman kantta kalkutellut: Kantta ilman kalkutellut, 337 ei tunnu vasaran jälki Ei tunnu vasaran jälki 338 eikä pihtien pitämät." Eikä pihtien pitimet." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 351 saattoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. SKVR I1 91. — Vuokkiniemi · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 326 kirjokantta kirjoitella. Kirjo-kantta kirjoail'l'a 335 jok' on taivoa takonut, Jok' oñ taivosen takonut, 336 ilman kantta kalkutellut: Ilman kannen kalkutellut 337 ei tunnu vasaran jälki Ei tunnu vasaran jälki, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 351 saattoi vanhan Väinämöisen, Peällä vanhan Väinämöisen. JR 17820 — Uhtua · 1931 · Iivari Ievala · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 328 työnnän seppo Ilmarisen, Sepän työnnän Ilmarisen 347 yhen ohrasen jyvästä, Yhen osran jyvästä. 348 yhen uuhen untuvasta." Yhen uuhen villasesta 351 saattoi vanhan Väinämöisen, Peällä vanhan Väinämöisen Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 365 harjan liina liikkumahan. Liinaharjan liikkumah SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 326 kirjokantta kirjoitella. Kirjokantta kirjotella; 337 ei tunnu vasaran jälki Ei tunnu vasaran jälki, 338 eikä pihtien pitämät." Eikä pihtien pitemät." 351 saattoi vanhan Väinämöisen, Päällä vanhan Väinämöisen. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 344 kannen kirjo kirjoittavi Kirjo kannen kirjantaan 347 yhen ohrasen jyvästä, Yhen otrasen jyvästä." 351 saattoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 365 harjan liina liikkumahan. Liinaharjan liikkumahan
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 326 kirjokantta kirjoitella. Kirjokantta kirjotella 336 ilman kantta kalkutellut: Kantta ilman kalkutellut, 337 ei tunnu vasaran jälki Ei tunnu vasaran jälki 338 eikä pihtien pitämät." Eikä pihtien pitimet." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 351 saattoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 326 kirjokantta kirjoitella. Kirjokantta kirjotella; 337 ei tunnu vasaran jälki Ei tunnu vasaran jälki, 338 eikä pihtien pitämät." Eikä pihtien pitemät." 351 saattoi vanhan Väinämöisen, Päällä vanhan Väinämöisen. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 344 kannen kirjo kirjoittavi Kirjo kannen kirjantaan 347 yhen ohrasen jyvästä, Yhen otrasen jyvästä." 351 saattoi vanhan Väinämöisen, Päälle vanhan Väinämöisen. 365 harjan liina liikkumahan. Liinaharjan liikkumahan SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 328 työnnän seppo Ilmarisen, Sisar seppo Ilmarisen 351 saattoi vanhan Väinämöisen, Kera vanhan Väinämöisen." 365 harjan liina liikkumahan. Liinaharjan liikkumaan, SKVR I1 63 c). — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 327 Saata mie omille maille: Mie saatan omille maille 328 työnnän seppo Ilmarisen, "Annan seppo Ilmarisen, 349 Pani varsan valjahisin, Pani varsan valjaisiin,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 16 kansanrunosta 7 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 9 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–16 — Ajelehdinta · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 17–42 — Miten ollen, kuin elänen; · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 43–50 — Kokko saapuu · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 62 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 89–102 — Dialogi · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 103–116 — Kokko vie · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 117–132 — Väinämöinen itkee · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 133–174 — Pohjolan aamuaskareet ja itkun kuuleminen · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 175–178 — Itkun laatu · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 179–184 — Pohjolan emäntä itkijän luo · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 185–190 — Väinämöisen itku · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 191–224 — Vieraille maille joutunut · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 203–218 — Dialogi · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 219–238 — Emäntä vie · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 239–266 — Itkun syy · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 267–288 — Dialogi: oma – vieras maa · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 289–310 — Keskustelu lunnaista · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 311–322 — Sammon vaatimus · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 323–348 — Väinämöinen lupaa seppä · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 349–368 — Väinämöinen kotimatkalle · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot