← RunoVerse

Kalevala, 8. runo

Pohjan neito ja polven haava

Vuokkiniemi: 4 kansanrunoaSotkamo: 3 kansanrunoaIlomantsi: 2 kansanrunoaHaapajärvi: 1 kansanrunoHarjavalta: 1 kansanrunoKemi: 1 kansanrunoKesälahti: 1 kansanrunoKiimaisjärvi: 1 kansanrunoKittilä: 1 kansanrunoKärsämäki: 1 kansanrunoLapinlahti: 1 kansanrunoLiperi: 1 kansanrunoPielavesi: 1 kansanrunoRovaniemi: 1 kansanrunoSuomussalmi: 1 kansanrunoTohmajärvi: 1 kansanrunoKainuu (tarkempi paikka ei tiedossa): 1 kansanrunoVuokkiniemi: 32 kansanrunoaIlomantsi: 22 kansanrunoaUhtua: 13 kansanrunoaSakkola: 11 kansanrunoaKontokki: 9 kansanrunoaRautu: 8 kansanrunoaHyrynsalmi: 7 kansanrunoaPistojärvi: 7 kansanrunoaSuistamo: 7 kansanrunoaSuomussalmi: 7 kansanrunoaVuole: 7 kansanrunoaKitee: 6 kansanrunoaPorajärvi: 6 kansanrunoaSotkamo: 6 kansanrunoaKestilä: 5 kansanrunoaRepola: 5 kansanrunoaToksova: 5 kansanrunoaJyskyjärvi: 4 kansanrunoaKiimaisjärvi: 4 kansanrunoaKorpiselkä: 4 kansanrunoaKuhmo: 4 kansanrunoaKittilä: 3 kansanrunoaLapinlahti: 3 kansanrunoaLiperi: 3 kansanrunoaNurmes: 3 kansanrunoaPielavesi: 3 kansanrunoaPihtipudas: 3 kansanrunoaPiippola: 3 kansanrunoaRistijärvi: 3 kansanrunoaHaapajärvi: 2 kansanrunoaJoroinen: 2 kansanrunoaKarstula: 2 kansanrunoaKiuruvesi: 2 kansanrunoaKivijärvi: 2 kansanrunoaKärsämäki: 2 kansanrunoaLempaala: 2 kansanrunoaMaaninka: 2 kansanrunoaNilsiä: 2 kansanrunoaPulkkila: 2 kansanrunoaPyhäjärvi Vpl.: 2 kansanrunoaRääkkylä: 2 kansanrunoaSonkajärvi: 2 kansanrunoaTohmajärvi: 2 kansanrunoaValtimo: 2 kansanrunoaEno: 1 kansanrunoHalikko: 1 kansanrunoHarjavalta: 1 kansanrunoHiitola: 1 kansanrunoImpilahti: 1 kansanrunoJuuka: 1 kansanrunoKaavi: 1 kansanrunoKemi: 1 kansanrunoKerimäki: 1 kansanrunoKesälahti: 1 kansanrunoKiihtelysvaara: 1 kansanrunoKuusamo: 1 kansanrunoLemi: 1 kansanrunoLiminka: 1 kansanrunoMetsäpirtti: 1 kansanrunoMiikkulainen: 1 kansanrunoMuuruvesi: 1 kansanrunoPaatene: 1 kansanrunoPaltamo: 1 kansanrunoParikkala: 1 kansanrunoPielisjärvi: 1 kansanrunoPuumala: 1 kansanrunoPyhäntä: 1 kansanrunoPälkjärvi: 1 kansanrunoRantasalmi: 1 kansanrunoRautalampi: 1 kansanrunoReisjärvi: 1 kansanrunoRovaniemi: 1 kansanrunoRäisälä: 1 kansanrunoSuojärvi: 1 kansanrunoSäräisniemi: 1 kansanrunoTaivalkoski: 1 kansanrunoUtajärvi: 1 kansanrunoValkeasaari: 1 kansanrunoViitasaari: 1 kansanrunoViena (tarkempi paikka ei tiedossa): 4 kansanrunoaKainuu (tarkempi paikka ei tiedossa): 3 kansanrunoa

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 23 kansanrunoa 17 paikkakunnalta. Loput 27 eivät näy kartalla: 16 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 4 kansanrunoa, joihin painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 4 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (4), Sotkamo (3), Ilomantsi (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 17 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 273 kansanrunossa 82 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (32), Ilomantsi (22), Uhtua (13), Sakkola (11), Kontokki (9).

Kartan ulkopuolelle jäävät: Nordkapp (1).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 82 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Mitä tässä runossa tapahtuu

  1. Säkeet 1–50 Matkallansa näkee Wäinämöinen ihanasti puetun Pohjan neiden ja pyytää häntä puolisoksensa.
  2. Säkeet 51–132 Neiti viimein lupa'aa suostua Wäinämöiseen, jos veistäisi kehrävarren palasista veneen ja saattaisi sen vesille ilman millään tavalla siihen koskematta.
  3. Säkeet 133–204 Wäinämöinen rupeaa veistämään, lyöpi kirveellä ison haavan polveensa, eikä saa veren juoksua tukkiutumaan.
  4. Säkeet 205–282 Lähtee verentukinnan tietäjää etsimään ja löytää ukon, joka uhka'aa veren sulkea.

Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).

Paikat tässä runossa: Pohjola, Kalevala, Sariola, Väinölä

Säkeet 1–50

Matkallansa näkee Wäinämöinen ihanasti puetun Pohjan neiden ja pyytää häntä puolisoksensa.

Alkuteksti, 1849Englanninnos: W. F. Kirby, 1907
1Tuo oli kaunis Pohjan neiti,Lovely was the maid of Pohja,
2maan kuulu, ve'en valio.Famed on land, on water peerless,
3Istui ilman vempelellä,On the arch of air high-seated,
4taivon kaarella kajottiBrightly shining on the rainbow,
5pukehissa puhta'issa,Clad in robes of dazzling lustre,
6valke'issa vaattehissa;Clad in raiment white and shining.
7kultakangasta kutovi,There she wove a golden fabric,
8hope'ista huolittaviInterwoven all with silver,
9kultaisesta sukkulasta,And her shuttle was all golden,
10pirralla hope'isella.And her comb was all of silver.
11Suihki sukkula piossa,From her hand flew swift the shuttle,
12käämi käessä kääperöitsi,In her hands the reel was turning,
13niiet vaskiset vatisi,And the copper shafts they clattered,
14hope'inen pirta piukkiAnd the silver comb resounded,
15neien kangasta kutoissa,As the maiden wove the fabric,
16hope'ista huolittaissa.And with silver interwove it.
17Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
18ajoa karitteleviThundered on upon his journey,
19pimeästä Pohjolasta,From the gloomy land of Pohja,
20summasta Sariolasta.Sariola for ever misty.
21Ajoi matkoa palasen,Short the distance he had travelled,
22pikkaraisen piirrätteli:Short the way that he had journeyed,
23kuuli sukkulan surinanWhen he heard the shuttle whizzing,
24ylähältä päänsä päältä.High above his head he heard it.
25Tuossa päätänsä kohotti,Thereupon his head he lifted,
26katsahtavi taivahalle:And he gazed aloft to heaven,
27kaari on kaunis taivahalla,And beheld a glorious rainbow;
28neiti kaaren kannikalla,On the arch the maiden seated
29kultakangasta kutovi,As she wove a golden fabric.
30hope'ista helkyttävi.As the silver comb resounded.
31Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
32heti seisatti hevosen.Stayed his horse upon the instant.
33Tuossa tuon sanoiksi virkki,And he raised his voice, and speaking,
34itse lausui, noin nimesi:In such words as these addressed her:
35"Tule, neiti, korjahani,"Come into my sledge, O maiden,
36laskeite rekoseheni!"In the sledge beside me seat thee."
37Neiti tuon sanoiksi virkki,Then the maiden made him answer,
38itse lausui ja kysyvi:And in words like these responded:
39"Miksi neittä korjahasi,"Wherefore should the maiden join you,
40tyttöä rekosehesi?"In the sledge beside you seated?"
41Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast.
42tuop' on tuohon vastaeli:Heard her words, and then responded:
43"Siksi neittä korjahani,"Therefore should the maiden join me,
44tyttöä rekoseheni:In the sledge beside me seat her;
45mesileivän leipojaksi,Bread of honey to prepare me,
46oluen osoajaksi,And the best of beer to brew me,
47joka lautsan laulajaksi,Singing blithely on the benches,
48ikkunan iloitsijaksiGaily talking at the window,
49noilla Väinölän tiloilla,When in Väinölä I sojourn,
50Kalevalan kartanoilla."At my home in Kalevala."
Vuokkiniemi: 4 kansanrunoaSotkamo: 3 kansanrunoaIlomantsi: 2 kansanrunoaHaapajärvi: 1 kansanrunoHarjavalta: 1 kansanrunoKemi: 1 kansanrunoKesälahti: 1 kansanrunoKiimaisjärvi: 1 kansanrunoKittilä: 1 kansanrunoKärsämäki: 1 kansanrunoLapinlahti: 1 kansanrunoLiperi: 1 kansanrunoPielavesi: 1 kansanrunoRovaniemi: 1 kansanrunoSuomussalmi: 1 kansanrunoTohmajärvi: 1 kansanrunoKainuu (tarkempi paikka ei tiedossa): 1 kansanrunoVuokkiniemi: 32 kansanrunoaIlomantsi: 22 kansanrunoaUhtua: 13 kansanrunoaSakkola: 11 kansanrunoaKontokki: 9 kansanrunoaRautu: 8 kansanrunoaHyrynsalmi: 7 kansanrunoaPistojärvi: 7 kansanrunoaSuistamo: 7 kansanrunoaSuomussalmi: 7 kansanrunoaVuole: 7 kansanrunoaKitee: 6 kansanrunoaPorajärvi: 6 kansanrunoaSotkamo: 6 kansanrunoaKestilä: 5 kansanrunoaRepola: 5 kansanrunoaToksova: 5 kansanrunoaJyskyjärvi: 4 kansanrunoaKiimaisjärvi: 4 kansanrunoaKorpiselkä: 4 kansanrunoaKuhmo: 4 kansanrunoaKittilä: 3 kansanrunoaLapinlahti: 3 kansanrunoaLiperi: 3 kansanrunoaNurmes: 3 kansanrunoaPielavesi: 3 kansanrunoaPihtipudas: 3 kansanrunoaPiippola: 3 kansanrunoaRistijärvi: 3 kansanrunoaHaapajärvi: 2 kansanrunoaJoroinen: 2 kansanrunoaKarstula: 2 kansanrunoaKiuruvesi: 2 kansanrunoaKivijärvi: 2 kansanrunoaKärsämäki: 2 kansanrunoaLempaala: 2 kansanrunoaMaaninka: 2 kansanrunoaNilsiä: 2 kansanrunoaPulkkila: 2 kansanrunoaPyhäjärvi Vpl.: 2 kansanrunoaRääkkylä: 2 kansanrunoaSonkajärvi: 2 kansanrunoaTohmajärvi: 2 kansanrunoaValtimo: 2 kansanrunoaEno: 1 kansanrunoHalikko: 1 kansanrunoHarjavalta: 1 kansanrunoHiitola: 1 kansanrunoImpilahti: 1 kansanrunoJuuka: 1 kansanrunoKaavi: 1 kansanrunoKemi: 1 kansanrunoKerimäki: 1 kansanrunoKesälahti: 1 kansanrunoKiihtelysvaara: 1 kansanrunoKuusamo: 1 kansanrunoLemi: 1 kansanrunoLiminka: 1 kansanrunoMetsäpirtti: 1 kansanrunoMiikkulainen: 1 kansanrunoMuuruvesi: 1 kansanrunoPaatene: 1 kansanrunoPaltamo: 1 kansanrunoParikkala: 1 kansanrunoPielisjärvi: 1 kansanrunoPuumala: 1 kansanrunoPyhäntä: 1 kansanrunoPälkjärvi: 1 kansanrunoRantasalmi: 1 kansanrunoRautalampi: 1 kansanrunoReisjärvi: 1 kansanrunoRovaniemi: 1 kansanrunoRäisälä: 1 kansanrunoSuojärvi: 1 kansanrunoSäräisniemi: 1 kansanrunoTaivalkoski: 1 kansanrunoUtajärvi: 1 kansanrunoValkeasaari: 1 kansanrunoViitasaari: 1 kansanrunoViena (tarkempi paikka ei tiedossa): 4 kansanrunoaKainuu (tarkempi paikka ei tiedossa): 3 kansanrunoa

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 23 kansanrunoa 17 paikkakunnalta. Loput 27 eivät näy kartalla: 16 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 4 kansanrunoa, joihin painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 4 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (4), Sotkamo (3), Ilomantsi (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 17 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 273 kansanrunossa 82 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (32), Ilomantsi (22), Uhtua (13), Sakkola (11), Kontokki (9).

Kartan ulkopuolelle jäävät: Nordkapp (1).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 82 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VII3 3960. — Korpiselkä · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    7 kultakangasta kutovi,kultakangasta kutovi
    8 hope'ista huolittavihopiaista huolittavi
    11 Suihki sukkula piossa,suihki sukkula käessä
    14 hope'inen pirta piukkipiukki pirta pihjalainen
  2. SKVR VII1 237. — Korpiselkä · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    8 hope'ista huolittavihopiaista huolittavi,
    11 Suihki sukkula piossa,suihki sukkula piossa,
    13 niiet vaskiset vatisi,niiet vaskiset vatisi,

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.

  1. SKVR VII3 3960. — Korpiselkä · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    7 kultakangasta kutovi,kultakangasta kutovi
    8 hope'ista huolittavihopiaista huolittavi
    11 Suihki sukkula piossa,suihki sukkula käessä
    14 hope'inen pirta piukkipiukki pirta pihjalainen
  2. SKVR VII1 237. — Korpiselkä · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    8 hope'ista huolittavihopiaista huolittavi,
    11 Suihki sukkula piossa,suihki sukkula piossa,
    13 niiet vaskiset vatisi,niiet vaskiset vatisi,

Säkeet 51–132

Neiti viimein lupa'aa suostua Wäinämöiseen, jos veistäisi kehrävarren palasista veneen ja saattaisi sen vesille ilman millään tavalla siihen koskematta.

51Neiti tuon sanoiksi virkki,Then the maiden gave him answer,
52itse lausui ja pakisi:And in words like these addressed him:
53"Kun kävin mataramaalla,"As I wandered through the bedstraws
54keikuin keltakankahallaTripping o'er the yellow meadows,
55eilen iltamyöhäsellä,Yesterday, in time of evening,
56aletessa aurinkoisen,As the sun was slowly sinking,
57lintu lauleli lehossa,In the bush a bird was singing,
58kyntörastas raksutteli:And I heard the fieldfare trilling,
59lauleli tytärten mielenSinging of the whims of maidens,
60ja lauloi miniän mielen.And the whims of new-wed damsels.
61"Mie tuota sanelemahan,"Thus the bird was speaking to me,
62linnulta kyselemähän:And I questioned it in this wise:
63'Oi sie kyntörastahainen!'Tell me O thou little fieldfare,
64Laula korvin kuullakseni:Sing thou, that my ears may hear it,
65kumman on parempi olla,Whether it indeed is better,
66kumman olla kuuluisampi,Whether thou hast heard 'tis better,
67tyttärenkö taattolassaFor a girl in father's dwelling,
68vai miniän miehelässä?'"Or in household of a husband?'
69"Tiainenpa tieon antoi,"Thereupon the bird made answer,
70kyntörastas raksahutti:And the fieldfare answered chirping:
71'Valkea kesäinen päivä,'Brilliant is the day in summer,
72neitivalta valkeampi;But a maiden's lot is brighter.
73vilu on rauta pakkasessa,And the frost makes cold the iron,
74vilumpi miniävalta.Yet the new bride's lot is colder.
75Niin on neiti taattolassa,In her father's house a maiden
76kuin marja hyvällä maalla,Lives like strawberry in the garden,
77niin miniä miehelässä,But a bride in house of husband,
78kuin on koira kahlehissa.Lives like house-dog tightly fettered.
79Harvoin saapi orja lemmen,To a slave comes rarely pleasure;
80ei miniä milloinkana.'"To a wedded damsel never.'"
81Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
82itse tuon sanoiksi virkki:Answered in the words which follow:
83"Tyhjiä tiaisen virret,"Song of birds is idle chatter,
84rastahaisen raksutukset!And the throstle's, merely chirping;
85Lapsi on tytär kotona,As a child a daughter's treated,
86vasta on neiti naituansa.But a maid must needs be married.
87Tule, neiti, korjahani,Come into my sledge, O maiden,
88laskeite rekoseheni!In the sledge beside me seat thee.
89En ole mitätön miesi,I am not a man unworthy,
90uros muita untelompi."Lazier not than other heroes."
91Neiti taiten vastaeli,But the maid gave crafty answer,
92sanan virkkoi, noin nimesi:And in words like these responded:
93"Sitte sun mieheksi sanoisin,"As a man I will esteem you,
94urohoksi arveleisin,And as hero will regard you,
95jospa jouhen halkaiseisitIf you can split up a horsehair
96veitsellä kärettömällä,With a blunt and pointless knife-blade,
97munan solmuhun vetäisitAnd an egg in knots you tie me,
98solmun tuntumattomaksi."Yet no knot is seen upon it."
99Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
100jouhen halki halkaiseviThen the hair in twain divided,
101veitsellä kärettömällä,With a blunt and pointless knife-blade,
102aivan tutkaimettomalla;With a knife completely pointless,
103munan solmuhun vetäviAnd an egg in knots he twisted,
104solmun tuntumattomaksi.Yet no knot was seen upon it.
105Käski neittä korjahansa,Then again he asked the maiden
106tyttöä rekosehensa.In the sledge to sit beside him.
107Neiti taiten vastaeli:But the maid gave crafty answer,
108"Ehkäpä tulen sinulle,"I perchance at length may join you,
109kun kiskot kivestä tuohta,If you'll peel the stone I give you,
110säret jäästä aiaksiaAnd a pile of ice will hew me,
111ilman palan pakkumatta,But no splinter scatter from it,
112pilkkehen pirahtamatta."Nor the smallest fragment loosen."
113Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
114ei tuosta kovin hätäile:Did not find the task a hard one.
115kiskoipa kivestä tuohta,From the stone the rind he severed,
116särki jäästä aiaksiaAnd a pile of ice he hewed her,
117ilman palan pakkumatta,But no splinters scattered from it,
118pilkkehen pirahtamatta.Nor the smallest fragment loosened.
119Kutsui neittä korjahansa,Then again he asked the maiden
120tyttöä rekosehensa.In the sledge to sit beside him.
121Neiti taiten vastoavi,But the maid gave crafty answer,
122sanovi sanalla tuolla:And she spoke the words which follow:
123"Sillenpä minä menisin,"No, I will not yet go with you,
124kenp' on veistäisi venosenIf a boat you cannot carve me,
125kehrävarteni muruista,From the splinters of my spindle,
126kalpimeni kappaleista,From the fragments of my shuttle,
127työntäisi venon vesille,And shall launch the boat in water,
128uuen laivan lainehillePush it out upon the billows,
129ilman polven polkematta,But no knee shall press against it,
130ilman kouran koskematta,And no hand must even touch it;
131käsivarren kääntämättä,And no arm shall urge it onward,
132olkapään ojentamatta."Neither shall a shoulder guide it."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR XII1 62. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    91 Neiti taiten vastaeli,Neiti taiten vastajaapi:
    93 "Sitte sun mieheksi sanoisin,"Sitte sun mieheksi sanosin,
    94 urohoksi arveleisin,Urohoksi arvelisin
    96 veitsellä kärettömällä,Veittellä kärettömällä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    97 munan solmuhun vetäisitMunan solmuhun vetäsit
    98 solmun tuntumattomaksi."Solmun tuntumattomaksi."
    100 jouhen halki halkaiseviHalki jouhen halkaseepi
    103 munan solmuhun vetäviMunan solmuhun vetäävi,
    121 Neiti taiten vastoavi,Neiti taiten vastojaapi:
    125 kehrävarteni muruista,Kehrä-varteni muruista,
    126 kalpimeni kappaleista,Kalpimeni kappaleista,
  2. JR 30449 — Pielavesi · 1887 · Kuopion lyseon toverikunta · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    91 Neiti taiten vastaeli,Neiti taiten vastajaapi:
    93 "Sitte sun mieheksi sanoisin,"Sitte sinun mieheks sanosin,
    94 urohoksi arveleisin,Urohooksi arveleisin,
    95 jospa jouhen halkaiseisitJospa jouhen halakaseesit
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    96 veitsellä kärettömällä,Weitellä kärettömällä,
    98 solmun tuntumattomaksi."Solomun tuntumattomaks.
    121 Neiti taiten vastoavi,Neiti taiten vastajaa:
    125 kehrävarteni muruista,Kehrävarteni muruista,
    126 kalpimeni kappaleista,Kalapimeni kappaleista."
  3. SKVR XII1 63. — Rovaniemi · 1819 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    91 Neiti taiten vastaeli,Neiti taiten vastoapi
    97 munan solmuhun vetäisitmunan solmuhun vetäsit
    98 solmun tuntumattomaksi."solmen tuntumattomaksi.
    100 jouhen halki halkaisevihalki jouhen halkaseepi
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    103 munan solmuhun vetävimunan solmuhun vetäpi
    125 kehrävarteni muruista,kehrävarteni murusta
    126 kalpimeni kappaleista,kalpineni kappaleista
    127 työntäisi venon vesille,Lykkasi! Venon Vesille
  4. SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    121 Neiti taiten vastoavi,Parsi taiten vastoavi:
    127 työntäisi venon vesille,Lykkäsi venon vesille,
    129 ilman polven polkematta,Ilman polven polkematta,
    131 käsivarren kääntämättä,Käsivarren kääntämättä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    132 olkapään ojentamatta."Olkapään ojentamatta?"
  5. SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    91 Neiti taiten vastaeli,Pursi taiten vastaeli:
    127 työntäisi venon vesille,lykkäsi venon vesille,
    129 ilman polven polkematta,ilman polven polkematta,
    131 käsivarren kääntämättä,käsivarren kääntämättä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    132 olkapään ojentamatta."pään olka ojentamatta?"

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR XII1 62. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    91 Neiti taiten vastaeli,Neiti taiten vastajaapi:
    93 "Sitte sun mieheksi sanoisin,"Sitte sun mieheksi sanosin,
    94 urohoksi arveleisin,Urohoksi arvelisin
    96 veitsellä kärettömällä,Veittellä kärettömällä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    97 munan solmuhun vetäisitMunan solmuhun vetäsit
    98 solmun tuntumattomaksi."Solmun tuntumattomaksi."
    100 jouhen halki halkaiseviHalki jouhen halkaseepi
    103 munan solmuhun vetäviMunan solmuhun vetäävi,
    121 Neiti taiten vastoavi,Neiti taiten vastojaapi:
    125 kehrävarteni muruista,Kehrä-varteni muruista,
    126 kalpimeni kappaleista,Kalpimeni kappaleista,
  2. SKVR XII1 63. — Rovaniemi · 1819 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    91 Neiti taiten vastaeli,Neiti taiten vastoapi
    97 munan solmuhun vetäisitmunan solmuhun vetäsit
    98 solmun tuntumattomaksi."solmen tuntumattomaksi.
    100 jouhen halki halkaisevihalki jouhen halkaseepi
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    103 munan solmuhun vetävimunan solmuhun vetäpi
    125 kehrävarteni muruista,kehrävarteni murusta
    126 kalpimeni kappaleista,kalpineni kappaleista
    127 työntäisi venon vesille,Lykkasi! Venon Vesille
  3. SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    121 Neiti taiten vastoavi,Parsi taiten vastoavi:
    127 työntäisi venon vesille,Lykkäsi venon vesille,
    129 ilman polven polkematta,Ilman polven polkematta,
    131 käsivarren kääntämättä,Käsivarren kääntämättä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    132 olkapään ojentamatta."Olkapään ojentamatta?"
  4. SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    91 Neiti taiten vastaeli,Pursi taiten vastaeli:
    127 työntäisi venon vesille,lykkäsi venon vesille,
    129 ilman polven polkematta,ilman polven polkematta,
    131 käsivarren kääntämättä,käsivarren kääntämättä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    132 olkapään ojentamatta."pään olka ojentamatta?"
  5. SKVR V2 695. — Toksova · 1847 · H. A. Reinholm · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    58 kyntörastas raksutteli:Kyntörastas raksutteli:
    65 kumman on parempi olla,"Kummin on parempi olla,
    66 kumman olla kuuluisampi,Kummin olla kuulusampi,
    77 niin miniä miehelässä,Miniänä miehelässä?"

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 133–204

Wäinämöinen rupeaa veistämään, lyöpi kirveellä ison haavan polveensa, eikä saa veren juoksua tukkiutumaan.

133Siitä vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
134itse tuon sanoiksi virkki:Answered in the words which follow:
135"Liene ei maassa, maailmassa,"None in any land or country,
136koko ilman kannen allaUnder all the vault of heaven,
137mointa laivan laatijata,Like myself can build a vessel,
138vertoani veistäjätä."Or so deftly can construct it."
139Otti värttinän muruja,Then he took the spindle-splinters,
140kehrävarren kiertimiä;Of the reel he took the fragments,
141läksi veistohon venosen,And began the boat to fashion,
142satalauan laittelohonFixed a hundred planks together,
143vuorelle teräksiselle,On a mount of steel he built it,
144rautaiselle kalliolle.Built it on the rocks of iron.
145Veikaten venettä veisti,At the boat with zeal he laboured,
146purtta puista uhkaellen.Toiling at the work unresting,
147Veisti päivän, veisti toisen,Working thus one day, a second,
148veisti kohta kolmannenki:On the third day likewise working,
149ei kirves kivehen koske,But the rocks his axe-blade touched not,
150kasa ei kalka kalliohon.And upon the hill it rang not.
151Niin päivällä kolmannellaBut at length, upon the third day,
152Hiisi pontta pyörähytti,Hiisi turned aside the axe-shaft,
153Lempo tempasi tereä,Lempo turned the edge against him,
154Paha vartta vaapahutti.And an evil stroke delivered.
155Kävipä kivehen kirves,On the rocks the axe-blade glinted,
156kasa kalkkoi kalliohon;On the hill the blade rang loudly,
157kirves kilpistyi kivestä,From the rock the axe rebounded,
158terä liuskahti liha'an,In the flesh the steel was buried,
159polvehen pojan pätöisen,In the victim's knee 'twas buried,
160varpahasen Väinämöisen.In the toes of Väinämöinen,
161Sen Lempo lihoille liitti,In the flesh did Lempo drive it,
162Hiisi suonille sovitti:To the veins did Hiisi guide it,
163veri pääsi vuotamahan,From the wound the blood flowed freely,
164hurme huppelehtamahan.Bursting forth in streaming torrents.
165Vaka vanha Väinämöinen,Väinämöinen, old and steadfast,
166tietäjä iän-ikuinen,He, the oldest of magicians,
167tuossa tuon sanoiksi virkki,Uttered words like those which follow,
168noin on lausui ja pakisi:And expressed himself in this wise:
169"Oi sie kirves kikkanokka,"O thou evil axe ferocious,
170tasaterä tapparainen!With thy edge of gleaming sharpness,
171Luulitko puuta purrehesi,Thou hast thought to hew a tree-trunk,
172honkoa hotaisnehesi,And to strike upon a pine-tree,
173petäjätä pannehesi,Match thyself against a fir-tree,
174koivua kohannehesi,Or to fall upon a birch-tree.
175kun sa lipsahit liha'an,'Tis my flesh that thou hast wounded,
176solahutit suonilleni?"And my veins thou hast divided."
177Loihe siitä loitsimahan,Then his magic spells he uttered,
178sai itse sanelemahan.And himself began to speak them,
179Luki synnyt syitä myöten,Spells of origin, for healing,
180luottehet lomia myöten,And to close the wound completely.
181mutt' ei muista muutamiaBut he could not think of any
182rauan suuria sanoja,Words of origin of iron,
183joista salpa saataisihin,Which might serve to bind the evil,
184luja lukko tuotaisihinAnd to close the gaping edges
185noille rauan ratkomille,Of the great wound from the iron,
186suu sinervän silpomille.By the blue edge deeply bitten.
187Jo veri jokena juoksi,But the blood gushed forth in torrents,
188hurme koskena kohisi:Rushing like a foaming river,
189peitti maassa marjan varret,O'er the berry-bearing bushes,
190kanervaiset kankahalla.And the heath the ground that covered.
191Eik' ollut sitä mätästä,There remained no single hillock,
192jok' ei tullut tulvillehenWhich was not completely flooded
193noita liikoja veriä,By the overflowing bloodstream,
194hurmehia huuroviaWhich came rushing forth in torrents
195polvesta pojan totisen,From the knee of one most worthy,
196varpahasta Väinämöisen.From the toes of Väinämöinen.
197Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
198ketti villoja kiveltä,Gathered from the rocks the lichen,
199otti suolta sammalia,From the swamps the moss collected,
200maasta mättähän repäisiEarth he gathered from the hillocks,
201tukkeheksi tuiman reiän,Hoping thus to stop the outlet
202paikaksi pahan veräjän;Of the wound that bled so freely,
203ei vääjä vähäistäkänä,But he could not check the bleeding,
204pikkuistakana piätä.Nor restrain it in the slightest.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. JR 19867 — Suistamo · 1935 · Anna Jänönen · Vertaa rinnakkain

    Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.

    KalevalaKansanruno
    143 vuorelle teräksiselle,nousi vuorelle teräksiselle,
    144 rautaiselle kalliolle.rautaiselle kalliolle.
    145 Veikaten venettä veisti,veikaten venettä veisti,
    147 Veisti päivän, veisti toisen,veisti päivän veisti toisen,
    Lisää yhteisiä säkeitä (9)
    KalevalaKansanruno
    148 veisti kohta kolmannenki:veisti kohta kolmannenkin,
    152 Hiisi pontta pyörähytti,hiisi poutta pyörähytti
    153 Lempo tempasi tereä,lempo tempasi tereä,
    159 polvehen pojan pätöisen,polvehen pojan pätöisen,
    160 varpahasen Väinämöisen.varpahahan Väinämöisen,
    163 veri pääsi vuotamahan,pääsi veri vuotamahan
    164 hurme huppelehtamahan.hurme huppelehtamahan,
    195 polvesta pojan totisen,polvesta pojan pätöisen
    196 varpahasta Väinämöisen.varpahasta Väinämöisen.
  2. JR 31973 — Suistamo · 1942 · Frans Kärki · Vertaa rinnakkain

    Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.

    KalevalaKansanruno
    145 Veikaten venettä veisti,Veikaten venettä veisti,
    147 Veisti päivän, veisti toisen,Veisti päivän, veisti toisen,
    148 veisti kohta kolmannenki:Veisti kohta kolmannenki.
    150 kasa ei kalka kalliohon.Kasa kalkkui kallioh,
    Lisää yhteisiä säkeitä (9)
    KalevalaKansanruno
    153 Lempo tempasi tereä,Lempo tempasi teräh,
    157 kirves kilpistyi kivestä,Kirves kilpistyi piveh
    159 polvehen pojan pätöisen,Polvehen pojan pätöisen,
    160 varpahasen Väinämöisen.Varpahah Väinämöisen,
    161 Sen Lempo lihoille liitti,Sen lempi lihoille liitti.
    162 Hiisi suonille sovitti:Hiisi suonille sovitti,
    164 hurme huppelehtamahan.Hurme huppelehtamah.
    201 tukkeheksi tuiman reiän,Tukkeheksi tuiman reijän,
    202 paikaksi pahan veräjän;Paikaksi pahan veräjän,
  3. JR 18947 — Rautalampi · 1884 · Juho Jalkanen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    158 terä liuskahti liha'an,Jopa liuskahti lihaan
    159 polvehen pojan pätöisen,Polvehen pätösen poijan
    160 varpahasen Väinämöisen.Warpahaasen väinämöisen
    191 Eik' ollut sitä mätästä,Ei ollut sitä mätästä
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    192 jok' ei tullut tulvillehenJok ei tullut tulvilleen
    195 polvesta pojan totisen,Polvesta pätösen pojan
    196 varpahasta Väinämöisen.Warpahasta väinämöisen
    201 tukkeheksi tuiman reiän,Tukkeheksi luiman reijän
    202 paikaksi pahan veräjän;Paikaksi pahan veräjän
  4. SKVR IX4 892. — Kivijärvi · 1884 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain

    Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.

    KalevalaKansanruno
    145 Veikaten venettä veisti,Veikaten venettä veisti,
    147 Veisti päivän, veisti toisen,Veisti päivän, veisti toisen,
    148 veisti kohta kolmannenki:Veistipä kohta kolmannenki.
    151 Niin päivällä kolmannellaNiinpä päivällä kolmannella
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    152 Hiisi pontta pyörähytti,Hiisi pontta pyöräytti
    153 Lempo tempasi tereä,Lempo tempasi terähän,
    159 polvehen pojan pätöisen,Pojan polvehen pätösen,
    160 varpahasen Väinämöisen.Varpahaseen Väinämöisen,
    163 veri pääsi vuotamahan,Veri pääsi vuotamaan.
  5. SKVR VII1 323. — Ilomantsi · 1885 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    149 ei kirves kivehen koske,Ei kirves kiveen koskenna,
    159 polvehen pojan pätöisen,Polveen pätösen pojan.
    160 varpahasen Väinämöisen.Väinämöisen varpaaseen,
    191 Eik' ollut sitä mätästä,Ei ollut sitä mätästä
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    192 jok' ei tullut tulvillehenJoka ei tullu tulvilleen
    195 polvesta pojan totisen,Polvesta pätösen pojan.
    196 varpahasta Väinämöisen.Väinämöisen varpaasta,
    201 tukkeheksi tuiman reiän,Tukkeeksi tuiman reiän,
    202 paikaksi pahan veräjän;Paikaksi pahan veräjän!

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. JR 03960 — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    149 ei kirves kivehen koske,Ei kirves kiveen koske
    150 kasa ei kalka kalliohon.Eikä kalka kalliohon
    158 terä liuskahti liha'an,Kirves liuskahti lihaan
    159 polvehen pojan pätöisen,Polveen pätösen pojan
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    160 varpahasen Väinämöisen.Väinämöisen varpahasen
    191 Eik' ollut sitä mätästä,Ei ollut sitä mätästä
    192 jok' ei tullut tulvillehenJok' ei tullut tulvillehen
    196 varpahasta Väinämöisen.Väinämöisen varpahasta??
  2. SKVR XII1 62. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    149 ei kirves kivehen koske,Ei kirves kivehen koske,
    150 kasa ei kalka kalliohon.Eikä kalka kalliohon.
    158 terä liuskahti liha'an,Viimen liuskahti lihaan,
    160 varpahasen Väinämöisen.Varpahaseen Väinämöisen,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    191 Eik' ollut sitä mätästä,Ei ollu sitä mätästä,
    192 jok' ei tullut tulvillehenJok' ei tullu tulvillehen
    196 varpahasta Väinämöisen.Varpahasta Väinämöisen,
  3. SKVR XII1 63. — Rovaniemi · 1819 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    149 ei kirves kivehen koske,Ei kirves kivehen koske
    150 kasa ei kalka kalliohon.Eikä kalka kalliohon
    159 polvehen pojan pätöisen,Polveen pätösen pojan
    160 varpahasen Väinämöisen.Varpahasta Väinämöisen
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    191 Eik' ollut sitä mätästä,Ei ollut sitä mätästä
    192 jok' ei tullut tulvillehenJok' ei tullut tulvilleen
    195 polvesta pojan totisen,polvesta pätösen pojan
  4. SKVR I1 297. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    152 Hiisi pontta pyörähytti,Lempo pontta pyörähytti,
    154 Paha vartta vaapahutti.Hiisi vartta vaapahutti,
    160 varpahasen Väinämöisen.Varpahasta Väinämöisen,
    162 Hiisi suonille sovitti:Hiisi suonille sovitti,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    163 veri pääsi vuotamahan,Veri pääsi vuotamahan,
    192 jok' ei tullut tulvillehenJok' ei tullut tulvillehen
    195 polvesta pojan totisen,Polvesta pojan pätösen.
  5. SKVR VII1 329. — Nurmes · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    158 terä liuskahti liha'an,Kirves liuskahti lihaan,
    159 polvehen pojan pätöisen,Polvehen pätövän pojan,
    160 varpahasen Väinämöisen.Varpahaseen Väinämöisen.
    192 jok' ei tullut tulvillehenJok' ei tullut tulvillehen.
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    201 tukkeheksi tuiman reiän,Tukkeeksi tuiman reiän,
    202 paikaksi pahan veräjän;Paikaksi pahan veräjän,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 205–282

Lähtee verentukinnan tietäjää etsimään ja löytää ukon, joka uhka'aa veren sulkea.

205Jopa tuskaksi tulevi,And the pain he felt oppressed him,
206läylemmäksi lankeavi.And the greatest trouble seized him.
207Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
208itse itkuhun hyräytyi;Then began to weep full sorely.
209pani varsan valjahisin,Thereupon his horse he harnessed,
210ruskean re'en etehen,In the sledge he yoked the chestnut,
211siitä reuoikse rekehen,On the sledge himself he mounted,
212kohennaikse korjahansa.And upon the seat he sat him.
213Laski virkkua vitsalla,O'er the horse his whip he brandished,
214helähytti helmisvyöllä;With the bead-decked whip he lashed him.
215virkku juoksi, matka joutui,And the horse sped quickly onward.
216reki vieri, tie lyheni.Rocked the sledge, the way grew shorter,
217Jo kohta kylä tulevi:And they quickly reached a village,
218kolme tietä kohtoavi.Where the path in three divided.
219Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
220ajavi alinta tietäDrove along the lowest pathway,
221alimaisehen talohon.To the lowest of the homesteads,
222Yli kynnyksen kysyvi:And he asked upon the threshold,
223"Oisiko talossa tässä"Is there no one in this household,
224rauan raannan katsojata,Who can cure the wounds of iron.
225uron tuskan tuntijata,Who can soothe the hero's anguish,
226vammojen vakittajata?"And can heal the wound that pains him?"
227Olipa lapsi lattialla,On the floor a child was playing,
228poika pieni pankon päässä.By the stove a boy was sitting,
229Tuop' on tuohon vastoavi:And he answered him in this wise:
230"Ei ole talossa tässä"There is no one in this household
231rauan raannan katsojata,Who can heal the wounds of iron,
232uron tuskan tuntijata,Who can soothe the hero's anguish,
233kivun kiinniottajata,To the rock can fix it firmly,
234vammojen vakittajata;And can heal the wound that pains him.
235onpi toisessa talossa:Such may dwell in other houses:
236aja toisehen talohon!"Drive away to other houses."
237Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
238laski virkkua vitsalla,O'er the horse his whip then brandished,
239ajoa suhuttelevi.And the sledge went rattling onward.
240Ajoi matkoa palasen,Thus a little way he travelled,
241keskimäistä tietä myötenOn the midmost of the pathways,
242keskimäisehen talohon.To the midmost of the houses,
243Kysyi kynnyksen takoa,And he asked upon the threshold,
244anoi alta ikkunaisen:And beseeching at the window,
245"Oisiko talossa tässä"Is there no one in this household,
246rauan raannan katsojata,Who can heal the wounds of iron,
247salpoa verisatehen,Who can stanch the blood when flowing,
248suonikosken sortajata?"And can check the rushing bloodstream?"
249Akka oli vanha vaipan alla,'Neath the quilt a crone was resting,
250kielipalku pankon päässä.By the stove there sat a gossip,
251Akka varsin vastaeli,And she spoke and answered plainly,
252hammas kolmi kolkkaeli:As her three teeth gnashed together,
253"Ei ole talossa tässä"There is no one in this household,
254rauan raannan katsojata,Who can heal the wounds of iron,
255verisynnyn tietäjätä,None who knows efficient blood-spells,
256kivun kiinniottajata;And can close the wound that pains you.
257onpi toisessa talossa:Such may dwell in other houses:
258aja toisehen talohon!"Drive away to other houses."
259Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
260laski virkkua vitsalla,O'er the horse his whip then brandished,
261ajoa suhuttelevi.And the sledge went rattling onward.
262Ajoi matkoa palasen,Thus a little way he travelled,
263ylimäistä tietä myötenOn the highest of the pathways,
264ylimäisehen talohon.To the highest of the houses,
265Yli kynnyksen kysyvi,And he asked upon the threshold,
266lausui lakkapuun takoa:Calling from beside the doorpost,
267"Oisiko talossa tässä"Is there any in this household,
268rauan raannan katsojata,Who can heal the wounds of iron,
269tämän tulvan tukkijata,Who can check this rushing bloodstream,
270veren summan sulkijata?"And can stay the dark red torrent?"
271Ukko oli uunilla asuva,By the stove an old man rested,
272halliparta harjun alla.On the stove-bed lay a greybeard,
273Ukko uunilta urahti,From the stove the old man mumbled,
274halliparta paukutteli:And the greybeard cried in answer,
275"On sulettu suuremmatki,"Stemmed before were greater torrents,
276jalommatki jaksettunaGreater floods than this were hindered,
277Luojan kolmella sanalla,By three words of the Creator,
278syvän synnyn säätämällä:By the mighty words primeval.
279joet suista, järvet päistä,Brooks and streams were checked from flowing;
280virrat niskalta vihaiset,Mighty streams in cataracts falling,
281lahet niemien nenistä,Bays were formed in rocky headlands,
282kannakset kape'immilta."Tongues of land were linked together."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 304. — Vuokkiniemi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 alimaisehen talohon.Alimmaisehen taloho.
    230 "Ei ole talossa tässä"Ei ole talossa tässä."
    236 aja toisehen talohon!"Ajau toisehen talohon,
    241 keskimäistä tietä myötenKeskimmäistä tietä myöte,
    Lisää yhteisiä säkeitä (8)
    KalevalaKansanruno
    242 keskimäisehen talohon.Keskimmäisehe taloho;
    249 Akka oli vanha vaipan alla,Akka vanha vaipan alta,
    263 ylimäistä tietä myötenYlimäistä tietä myöte;
    264 ylimäisehen talohon.Ylimäisehen taloho,
    273 Ukko uunilta urahti,Ukko uunilta urahti,
    275 "On sulettu suuremmatki,"Jo on sulettu suuremmatki,
    276 jalommatki jaksettunaJalommatki jaksettunna,
    281 lahet niemien nenistä,Lahet niemien nenättsi,
  2. SKVR I1 307. — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 alimaisehen talohon.Alimmaisehen taloho
    222 Yli kynnyksen kysyvi:Yli kynnyksen kysyvi,
    230 "Ei ole talossa tässä"Ei ole talossa tässä
    241 keskimäistä tietä myötenKeskim̄äistä t'ietä myöt'e
    Lisää yhteisiä säkeitä (8)
    KalevalaKansanruno
    242 keskimäisehen talohon.Keskim̄äisehen taloho,
    247 salpoa verisatehen,Salpoa verisatien.
    263 ylimäistä tietä myötenYlimmäistä t'ietä myöt'e
    264 ylimäisehen talohon.Ylimmäisehen taloho.
    269 tämän tulvan tukkijata,Tämän tulvan tukkijoa,
    275 "On sulettu suuremmatki,"Sulettun on suuremmatk⌈i⌉,
    276 jalommatki jaksettunaJalommatki jaksettuna:
    279 joet suista, järvet päistä,Jovet suista, järvet päistä,
  3. SKVR XII1 25. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    230 "Ei ole talossa tässäEi oo talossa tässä
    241 keskimäistä tietä myötenÄärimäistä tietä myöten.
    247 salpoa verisatehen,Salpoa verisatehen?
    249 Akka oli vanha vaipan alla,Vanha akka vaipan alta,
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    272 halliparta harjun alla.Halliparta harjun alta,
    273 Ukko uunilta urahti,Ukko uunilta urahti,
    275 "On sulettu suuremmatki,Sulettun on suuremmatki.
    276 jalommatki jaksettunaJalom̃atki jaksettuna,
    277 Luojan kolmella sanalla,Luojan kolmella sanalla,
    279 joet suista, järvet päistä,Joet on suista, järvet päistä,
    281 lahet niemien nenistä,Selät niemien nenistä.
  4. SKVR I1 285. — Kiimaisjärvi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 alimaisehen talohon.Alimaisehen talohon.
    230 "Ei ole talossa tässä"Ei ole talossa tässä
    241 keskimäistä tietä myötenKeskimäistä tietä müöte
    242 keskimäisehen talohon.Keskimäisehen talohon.
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    248 suonikosken sortajata?"Sortajata suonikosken?"
    263 ylimäistä tietä myötenÜlimäistä tietä müöte
    264 ylimäisehen talohon.Ülimäisehen talohon.
    269 tämän tulvan tukkijata,Tämän tulvan tukkijata,
    273 Ukko uunilta urahti,Ukko uunilta urahti,
    276 jalommatki jaksettunaJalommatki jaksettuna,
    282 kannakset kape'immilta."Kannakset kapeimmista."
  5. SKVR I1 298 b). — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 alimaisehen talohon.Alimmaiseh on taloho,
    230 "Ei ole talossa tässä"Ei ole talošša täššä
    241 keskimäistä tietä myöten(Aštu) keškimmäistä t'ietä myöt'e
    242 keskimäisehen talohon.Keškimmäisehen taloho,
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    243 Kysyi kynnyksen takoa,Kyšy kynnykšen takoa,
    264 ylimäisehen talohon.Ylimmäisehen taloho,
    273 Ukko uunilta urahti,Ukko uuńilta urasi,
    275 "On sulettu suuremmatki,On šulettu šuuremmatki,
    276 jalommatki jaksettunaJalommatki jakšettuna
    279 joet suista, järvet päistä,Jovet šuista, järvet päiśtä,
    281 lahet niemien nenistä,Šoaret ńiemien neńistä,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR XII1 25. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    230 "Ei ole talossa tässäEi oo talossa tässä
    241 keskimäistä tietä myötenÄärimäistä tietä myöten.
    247 salpoa verisatehen,Salpoa verisatehen?
    249 Akka oli vanha vaipan alla,Vanha akka vaipan alta,
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    272 halliparta harjun alla.Halliparta harjun alta,
    273 Ukko uunilta urahti,Ukko uunilta urahti,
    275 "On sulettu suuremmatki,Sulettun on suuremmatki.
    276 jalommatki jaksettunaJalom̃atki jaksettuna,
    277 Luojan kolmella sanalla,Luojan kolmella sanalla,
    279 joet suista, järvet päistä,Joet on suista, järvet päistä,
    281 lahet niemien nenistä,Selät niemien nenistä.
  2. SKVR XII1 62. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    222 Yli kynnyksen kysyvi:Yli kynnyksen kysyyvi:
    230 "Ei ole talossa tässä"Ei ole talossa taassa,
    236 aja toisehen talohon!"Mene toisehen talohon!"
    248 suonikosken sortajata?"Sortajata suoni-kosken;
    Lisää yhteisiä säkeitä (6)
    KalevalaKansanruno
    269 tämän tulvan tukkijata,Tämän tulvan tukkiata,
    275 "On sulettu suuremmatki,"Sulettun' on suuremmatkin,
    276 jalommatki jaksettunaJalommatkin jaksettunna,
    279 joet suista, järvet päistä,Joet suista, salmet päistä,
    281 lahet niemien nenistä,Selät niemien nenistä
    282 kannakset kape'immilta."Kannakset kapeimmista."
  3. JR 03960 — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    222 Yli kynnyksen kysyvi:Yli kynnyksen kysyvi
    227 Olipa lapsi lattialla,Lapsi lausu lattialla
    228 poika pieni pankon päässä.Pama pieni pankon päässä
    230 "Ei ole talossa tässäEi ole talossa tässä
    Lisää yhteisiä säkeitä (6)
    KalevalaKansanruno
    236 aja toisehen talohon!"Ajoi toisehen talohon
    247 salpoa verisatehen,Salpojaa verisatehen
    269 tämän tulvan tukkijata,Tämän tulvan tukkiaa
    276 jalommatki jaksettunaJalommatkin jaksettuna
    279 joet suista, järvet päistä,Joet suista järvet päistä??
    281 lahet niemien nenistä,Selät niemien nenistä
  4. SKVR XII1 63. — Rovaniemi · 1819 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    222 Yli kynnyksen kysyvi:Yli kynnyksen kysyypi
    230 "Ei ole talossa tässäEi ole talossa tässä
    236 aja toisehen talohon!"Aja toisehen talohon
    247 salpoa verisatehen,Salpoa veri-satehen
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    269 tämän tulvan tukkijata,tämän tulvan tukkiata
    275 "On sulettu suuremmatki,Sulettuna on suuremmatkin
    276 jalommatki jaksettunaJalommatkin Jaksettuna
    281 lahet niemien nenistä,Selat! niemien nenistä
    282 kannakset kape'immilta."kannakset kapeimmista
  5. SKVR VII1 288. — Kitee · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    222 Yli kynnyksen kysyvi:Yli kynnyksen kysyvi:
    227 Olipa lapsi lattialla,Lausu lapsi lattialla
    228 poika pieni pankon päässä.Parna pieni pankon päässä:
    230 "Ei ole talossa tässä"Ei ole talossa tässä
    Lisää yhteisiä säkeitä (5)
    KalevalaKansanruno
    236 aja toisehen talohon!"Tuonne toisehen talohon.
    269 tämän tulvan tukkijata,Tämän tulvan tukkioa
    275 "On sulettu suuremmatki,Sulettuna suuremmatki
    276 jalommatki jaksettunaJalommatkin jaksettunna:
    279 joet suista, järvet päistä,Joet suistä, järvet päistä,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot

Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.

Miten runot on ryhmitelty

Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.

Runo kokonaisuutena · 17 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 1–16 — Pohjan neidon kuvaus – · 9 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 17–30 — Väinämöinen ajaa ja huomaa neidon · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 31–40 — Dialogi rekeen noususta · 2 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 41–50 — Väinämöisen perustelu · 4 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 51–80 — Niin tyttö isän kotona – niin miniä miehelässä · 7 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 81–90 — Väinämöisen vastaus · 3 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 91–106 — Ansiotyöt: jouhen halkaisu ja muna solmuun · 7 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 107–120 — Ansiotyö: kivestä tuohta · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 121–132 — Ansiotyön anto: veneenveisto · 2 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 133–150 — Veneenveisto alkaa · 5 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 151–164 — Kirves lipsahtaa lihaan · 4 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 165–176 — Väinämöinen puhuttelee kirvestä · 3 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 177–186 · 3 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 187–196 — Veri juoksee polvesta · 5 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 197–204 — Sammalet tukkeeksi · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 205–216 — Matkaanlähtö ja ajo · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 217–236 — Alin talo · 2 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 237–258 — Keskimmäinen talo · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 259–270 — Väinämöinen saapuu ylimmäiseen taloon · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 271–282 — Ukko sanoo sulkeneensa suuremmatkin · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Tekstistä ja kansanrunoista

Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.

Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.

Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.

Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.

Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.

Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.

Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 17 kansanrunosta 10 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.