Kalevala, 8. runo
Pohjan neito ja polven haava
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 23 kansanrunoa 17 paikkakunnalta. Loput 27 eivät näy kartalla: 16 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 4 kansanrunoa, joihin painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 4 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (4), Sotkamo (3), Ilomantsi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 17 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (4)
2–3 runoa
1 runo
- Haapajärvi (1)
- Harjavalta (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kemi (1)
- Kesälahti (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kittilä (1)
- Kärsämäki (1)
- Lapinlahti (1)
- Liperi (1)
- Pielavesi (1)
- Rovaniemi (1)
- Suomussalmi (1)
- Tohmajärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 273 kansanrunossa 82 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (32), Ilomantsi (22), Uhtua (13), Sakkola (11), Kontokki (9).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Nordkapp (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 82 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (32)
- Ilomantsi (22)
- Uhtua (13)
- Sakkola (11)
- Kontokki (9)
- Rautu (8)
- Hyrynsalmi (7)
- Pistojärvi (7)
- Suistamo (7)
- Suomussalmi (7)
- Vuole (7)
3–6 runoa
- Kitee (6)
- Porajärvi (6)
- Sotkamo (6)
- Kestilä (5)
- Repola (5)
- Toksova (5)
- Jyskyjärvi (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Korpiselkä (4)
- Kuhmo (4)
- Viena (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kainuu (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kittilä (3)
- Lapinlahti (3)
- Liperi (3)
- Nurmes (3)
- Pielavesi (3)
- Pihtipudas (3)
- Piippola (3)
- Ristijärvi (3)
1–2 runoa
- Haapajärvi (2)
- Joroinen (2)
- Karstula (2)
- Kiuruvesi (2)
- Kivijärvi (2)
- Kärsämäki (2)
- Lempaala (2)
- Maaninka (2)
- Nilsiä (2)
- Pulkkila (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Rääkkylä (2)
- Sonkajärvi (2)
- Tohmajärvi (2)
- Valtimo (2)
- Eno (1)
- Halikko (1)
- Harjavalta (1)
- Hiitola (1)
- Impilahti (1)
- Juuka (1)
- Kaavi (1)
- Kemi (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kuusamo (1)
- Lemi (1)
- Liminka (1)
- Metsäpirtti (1)
- Miikkulainen (1)
- Muuruvesi (1)
- Nordkapp (1)
- Paatene (1)
- Paltamo (1)
- Parikkala (1)
- Pielisjärvi (1)
- Puumala (1)
- Pyhäntä (1)
- Pälkjärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautalampi (1)
- Reisjärvi (1)
- Rovaniemi (1)
- Räisälä (1)
- Suojärvi (1)
- Säräisniemi (1)
- Taivalkoski (1)
- Utajärvi (1)
- Valkeasaari (1)
- Viitasaari (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–50 Matkallansa näkee Wäinämöinen ihanasti puetun Pohjan neiden ja pyytää häntä puolisoksensa.
- Säkeet 51–132 Neiti viimein lupa'aa suostua Wäinämöiseen, jos veistäisi kehrävarren palasista veneen ja saattaisi sen vesille ilman millään tavalla siihen koskematta.
- Säkeet 133–204 Wäinämöinen rupeaa veistämään, lyöpi kirveellä ison haavan polveensa, eikä saa veren juoksua tukkiutumaan.
- Säkeet 205–282 Lähtee verentukinnan tietäjää etsimään ja löytää ukon, joka uhka'aa veren sulkea.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Kalevala, Sariola, Väinölä
Säkeet 1–50
Matkallansa näkee Wäinämöinen ihanasti puetun Pohjan neiden ja pyytää häntä puolisoksensa.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 23 kansanrunoa 17 paikkakunnalta. Loput 27 eivät näy kartalla: 16 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 4 kansanrunoa, joihin painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 4 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (4), Sotkamo (3), Ilomantsi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 17 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (4)
2–3 runoa
1 runo
- Haapajärvi (1)
- Harjavalta (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kemi (1)
- Kesälahti (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kittilä (1)
- Kärsämäki (1)
- Lapinlahti (1)
- Liperi (1)
- Pielavesi (1)
- Rovaniemi (1)
- Suomussalmi (1)
- Tohmajärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 273 kansanrunossa 82 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (32), Ilomantsi (22), Uhtua (13), Sakkola (11), Kontokki (9).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Nordkapp (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 82 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (32)
- Ilomantsi (22)
- Uhtua (13)
- Sakkola (11)
- Kontokki (9)
- Rautu (8)
- Hyrynsalmi (7)
- Pistojärvi (7)
- Suistamo (7)
- Suomussalmi (7)
- Vuole (7)
3–6 runoa
- Kitee (6)
- Porajärvi (6)
- Sotkamo (6)
- Kestilä (5)
- Repola (5)
- Toksova (5)
- Jyskyjärvi (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Korpiselkä (4)
- Kuhmo (4)
- Viena (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kainuu (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kittilä (3)
- Lapinlahti (3)
- Liperi (3)
- Nurmes (3)
- Pielavesi (3)
- Pihtipudas (3)
- Piippola (3)
- Ristijärvi (3)
1–2 runoa
- Haapajärvi (2)
- Joroinen (2)
- Karstula (2)
- Kiuruvesi (2)
- Kivijärvi (2)
- Kärsämäki (2)
- Lempaala (2)
- Maaninka (2)
- Nilsiä (2)
- Pulkkila (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Rääkkylä (2)
- Sonkajärvi (2)
- Tohmajärvi (2)
- Valtimo (2)
- Eno (1)
- Halikko (1)
- Harjavalta (1)
- Hiitola (1)
- Impilahti (1)
- Juuka (1)
- Kaavi (1)
- Kemi (1)
- Kerimäki (1)
- Kesälahti (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kuusamo (1)
- Lemi (1)
- Liminka (1)
- Metsäpirtti (1)
- Miikkulainen (1)
- Muuruvesi (1)
- Nordkapp (1)
- Paatene (1)
- Paltamo (1)
- Parikkala (1)
- Pielisjärvi (1)
- Puumala (1)
- Pyhäntä (1)
- Pälkjärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautalampi (1)
- Reisjärvi (1)
- Rovaniemi (1)
- Räisälä (1)
- Suojärvi (1)
- Säräisniemi (1)
- Taivalkoski (1)
- Utajärvi (1)
- Valkeasaari (1)
- Viitasaari (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 3960. — Korpiselkä · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 7 kultakangasta kutovi, kultakangasta kutovi 8 hope'ista huolittavi hopiaista huolittavi 11 Suihki sukkula piossa, suihki sukkula käessä 14 hope'inen pirta piukki piukki pirta pihjalainen SKVR VII1 237. — Korpiselkä · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 8 hope'ista huolittavi hopiaista huolittavi, 11 Suihki sukkula piossa, suihki sukkula piossa, 13 niiet vaskiset vatisi, niiet vaskiset vatisi,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR VII3 3960. — Korpiselkä · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 7 kultakangasta kutovi, kultakangasta kutovi 8 hope'ista huolittavi hopiaista huolittavi 11 Suihki sukkula piossa, suihki sukkula käessä 14 hope'inen pirta piukki piukki pirta pihjalainen SKVR VII1 237. — Korpiselkä · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 8 hope'ista huolittavi hopiaista huolittavi, 11 Suihki sukkula piossa, suihki sukkula piossa, 13 niiet vaskiset vatisi, niiet vaskiset vatisi,
Säkeet 51–132
Neiti viimein lupa'aa suostua Wäinämöiseen, jos veistäisi kehrävarren palasista veneen ja saattaisi sen vesille ilman millään tavalla siihen koskematta.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII1 62. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 91 Neiti taiten vastaeli, Neiti taiten vastajaapi: 93 "Sitte sun mieheksi sanoisin, "Sitte sun mieheksi sanosin, 94 urohoksi arveleisin, Urohoksi arvelisin 96 veitsellä kärettömällä, Veittellä kärettömällä, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 97 munan solmuhun vetäisit Munan solmuhun vetäsit 98 solmun tuntumattomaksi." Solmun tuntumattomaksi." 100 jouhen halki halkaisevi Halki jouhen halkaseepi 103 munan solmuhun vetävi Munan solmuhun vetäävi, 121 Neiti taiten vastoavi, Neiti taiten vastojaapi: 125 kehrävarteni muruista, Kehrä-varteni muruista, 126 kalpimeni kappaleista, Kalpimeni kappaleista, JR 30449 — Pielavesi · 1887 · Kuopion lyseon toverikunta · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 91 Neiti taiten vastaeli, Neiti taiten vastajaapi: 93 "Sitte sun mieheksi sanoisin, "Sitte sinun mieheks sanosin, 94 urohoksi arveleisin, Urohooksi arveleisin, 95 jospa jouhen halkaiseisit Jospa jouhen halakaseesit SKVR XII1 63. — Rovaniemi · 1819 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 91 Neiti taiten vastaeli, Neiti taiten vastoapi 97 munan solmuhun vetäisit munan solmuhun vetäsit 98 solmun tuntumattomaksi." solmen tuntumattomaksi. 100 jouhen halki halkaisevi halki jouhen halkaseepi SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 121 Neiti taiten vastoavi, Parsi taiten vastoavi: 127 työntäisi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 129 ilman polven polkematta, Ilman polven polkematta, 131 käsivarren kääntämättä, Käsivarren kääntämättä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 132 olkapään ojentamatta." Olkapään ojentamatta?" SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 91 Neiti taiten vastaeli, Pursi taiten vastaeli: 127 työntäisi venon vesille, lykkäsi venon vesille, 129 ilman polven polkematta, ilman polven polkematta, 131 käsivarren kääntämättä, käsivarren kääntämättä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 132 olkapään ojentamatta." pään olka ojentamatta?"
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII1 62. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 91 Neiti taiten vastaeli, Neiti taiten vastajaapi: 93 "Sitte sun mieheksi sanoisin, "Sitte sun mieheksi sanosin, 94 urohoksi arveleisin, Urohoksi arvelisin 96 veitsellä kärettömällä, Veittellä kärettömällä, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 97 munan solmuhun vetäisit Munan solmuhun vetäsit 98 solmun tuntumattomaksi." Solmun tuntumattomaksi." 100 jouhen halki halkaisevi Halki jouhen halkaseepi 103 munan solmuhun vetävi Munan solmuhun vetäävi, 121 Neiti taiten vastoavi, Neiti taiten vastojaapi: 125 kehrävarteni muruista, Kehrä-varteni muruista, 126 kalpimeni kappaleista, Kalpimeni kappaleista, SKVR XII1 63. — Rovaniemi · 1819 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 91 Neiti taiten vastaeli, Neiti taiten vastoapi 97 munan solmuhun vetäisit munan solmuhun vetäsit 98 solmun tuntumattomaksi." solmen tuntumattomaksi. 100 jouhen halki halkaisevi halki jouhen halkaseepi SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 121 Neiti taiten vastoavi, Parsi taiten vastoavi: 127 työntäisi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 129 ilman polven polkematta, Ilman polven polkematta, 131 käsivarren kääntämättä, Käsivarren kääntämättä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 132 olkapään ojentamatta." Olkapään ojentamatta?" SKVR VII1 625 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 91 Neiti taiten vastaeli, Pursi taiten vastaeli: 127 työntäisi venon vesille, lykkäsi venon vesille, 129 ilman polven polkematta, ilman polven polkematta, 131 käsivarren kääntämättä, käsivarren kääntämättä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 132 olkapään ojentamatta." pään olka ojentamatta?" SKVR V2 695. — Toksova · 1847 · H. A. Reinholm · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 58 kyntörastas raksutteli: Kyntörastas raksutteli: 65 kumman on parempi olla, "Kummin on parempi olla, 66 kumman olla kuuluisampi, Kummin olla kuulusampi, 77 niin miniä miehelässä, Miniänä miehelässä?"
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 133–204
Wäinämöinen rupeaa veistämään, lyöpi kirveellä ison haavan polveensa, eikä saa veren juoksua tukkiutumaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 19867 — Suistamo · 1935 · Anna Jänönen · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 143 vuorelle teräksiselle, nousi vuorelle teräksiselle, 144 rautaiselle kalliolle. rautaiselle kalliolle. 145 Veikaten venettä veisti, veikaten venettä veisti, 147 Veisti päivän, veisti toisen, veisti päivän veisti toisen, Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 148 veisti kohta kolmannenki: veisti kohta kolmannenkin, 152 Hiisi pontta pyörähytti, hiisi poutta pyörähytti 153 Lempo tempasi tereä, lempo tempasi tereä, 159 polvehen pojan pätöisen, polvehen pojan pätöisen, 160 varpahasen Väinämöisen. varpahahan Väinämöisen, 163 veri pääsi vuotamahan, pääsi veri vuotamahan 164 hurme huppelehtamahan. hurme huppelehtamahan, 195 polvesta pojan totisen, polvesta pojan pätöisen 196 varpahasta Väinämöisen. varpahasta Väinämöisen. JR 31973 — Suistamo · 1942 · Frans Kärki · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 145 Veikaten venettä veisti, Veikaten venettä veisti, 147 Veisti päivän, veisti toisen, Veisti päivän, veisti toisen, 148 veisti kohta kolmannenki: Veisti kohta kolmannenki. 150 kasa ei kalka kalliohon. Kasa kalkkui kallioh, Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 153 Lempo tempasi tereä, Lempo tempasi teräh, 157 kirves kilpistyi kivestä, Kirves kilpistyi piveh 159 polvehen pojan pätöisen, Polvehen pojan pätöisen, 160 varpahasen Väinämöisen. Varpahah Väinämöisen, 161 Sen Lempo lihoille liitti, Sen lempi lihoille liitti. 162 Hiisi suonille sovitti: Hiisi suonille sovitti, 164 hurme huppelehtamahan. Hurme huppelehtamah. 201 tukkeheksi tuiman reiän, Tukkeheksi tuiman reijän, 202 paikaksi pahan veräjän; Paikaksi pahan veräjän, JR 18947 — Rautalampi · 1884 · Juho Jalkanen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 158 terä liuskahti liha'an, Jopa liuskahti lihaan 159 polvehen pojan pätöisen, Polvehen pätösen poijan 160 varpahasen Väinämöisen. Warpahaasen väinämöisen 191 Eik' ollut sitä mätästä, Ei ollut sitä mätästä SKVR IX4 892. — Kivijärvi · 1884 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 145 Veikaten venettä veisti, Veikaten venettä veisti, 147 Veisti päivän, veisti toisen, Veisti päivän, veisti toisen, 148 veisti kohta kolmannenki: Veistipä kohta kolmannenki. 151 Niin päivällä kolmannella Niinpä päivällä kolmannella SKVR VII1 323. — Ilomantsi · 1885 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 149 ei kirves kivehen koske, Ei kirves kiveen koskenna, 159 polvehen pojan pätöisen, Polveen pätösen pojan. 160 varpahasen Väinämöisen. Väinämöisen varpaaseen, 191 Eik' ollut sitä mätästä, Ei ollut sitä mätästä
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 03960 — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 149 ei kirves kivehen koske, Ei kirves kiveen koske 150 kasa ei kalka kalliohon. Eikä kalka kalliohon 158 terä liuskahti liha'an, Kirves liuskahti lihaan 159 polvehen pojan pätöisen, Polveen pätösen pojan SKVR XII1 62. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 149 ei kirves kivehen koske, Ei kirves kivehen koske, 150 kasa ei kalka kalliohon. Eikä kalka kalliohon. 158 terä liuskahti liha'an, Viimen liuskahti lihaan, 160 varpahasen Väinämöisen. Varpahaseen Väinämöisen, SKVR XII1 63. — Rovaniemi · 1819 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 149 ei kirves kivehen koske, Ei kirves kivehen koske 150 kasa ei kalka kalliohon. Eikä kalka kalliohon 159 polvehen pojan pätöisen, Polveen pätösen pojan 160 varpahasen Väinämöisen. Varpahasta Väinämöisen SKVR I1 297. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 152 Hiisi pontta pyörähytti, Lempo pontta pyörähytti, 154 Paha vartta vaapahutti. Hiisi vartta vaapahutti, 160 varpahasen Väinämöisen. Varpahasta Väinämöisen, 162 Hiisi suonille sovitti: Hiisi suonille sovitti, SKVR VII1 329. — Nurmes · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 158 terä liuskahti liha'an, Kirves liuskahti lihaan, 159 polvehen pojan pätöisen, Polvehen pätövän pojan, 160 varpahasen Väinämöisen. Varpahaseen Väinämöisen. 192 jok' ei tullut tulvillehen Jok' ei tullut tulvillehen.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 205–282
Lähtee verentukinnan tietäjää etsimään ja löytää ukon, joka uhka'aa veren sulkea.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 304. — Vuokkiniemi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 alimaisehen talohon. Alimmaisehen taloho. 230 "Ei ole talossa tässä "Ei ole talossa tässä." 236 aja toisehen talohon!" Ajau toisehen talohon, 241 keskimäistä tietä myöten Keskimmäistä tietä myöte, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 242 keskimäisehen talohon. Keskimmäisehe taloho; 249 Akka oli vanha vaipan alla, Akka vanha vaipan alta, 263 ylimäistä tietä myöten Ylimäistä tietä myöte; 264 ylimäisehen talohon. Ylimäisehen taloho, 273 Ukko uunilta urahti, Ukko uunilta urahti, 275 "On sulettu suuremmatki, "Jo on sulettu suuremmatki, 276 jalommatki jaksettuna Jalommatki jaksettunna, 281 lahet niemien nenistä, Lahet niemien nenättsi, SKVR I1 307. — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 alimaisehen talohon. Alimmaisehen taloho 222 Yli kynnyksen kysyvi: Yli kynnyksen kysyvi, 230 "Ei ole talossa tässä "Ei ole talossa tässä 241 keskimäistä tietä myöten Keskim̄äistä t'ietä myöt'e Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 242 keskimäisehen talohon. Keskim̄äisehen taloho, 247 salpoa verisatehen, Salpoa verisatien. 263 ylimäistä tietä myöten Ylimmäistä t'ietä myöt'e 264 ylimäisehen talohon. Ylimmäisehen taloho. 269 tämän tulvan tukkijata, Tämän tulvan tukkijoa, 275 "On sulettu suuremmatki, "Sulettun on suuremmatk⌈i⌉, 276 jalommatki jaksettuna Jalommatki jaksettuna: 279 joet suista, järvet päistä, Jovet suista, järvet päistä, SKVR XII1 25. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 230 "Ei ole talossa tässä Ei oo talossa tässä 241 keskimäistä tietä myöten Äärimäistä tietä myöten. 247 salpoa verisatehen, Salpoa verisatehen? 249 Akka oli vanha vaipan alla, Vanha akka vaipan alta, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 272 halliparta harjun alla. Halliparta harjun alta, 273 Ukko uunilta urahti, Ukko uunilta urahti, 275 "On sulettu suuremmatki, Sulettun on suuremmatki. 276 jalommatki jaksettuna Jalom̃atki jaksettuna, 277 Luojan kolmella sanalla, Luojan kolmella sanalla, 279 joet suista, järvet päistä, Joet on suista, järvet päistä, 281 lahet niemien nenistä, Selät niemien nenistä. SKVR I1 285. — Kiimaisjärvi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 alimaisehen talohon. Alimaisehen talohon. 230 "Ei ole talossa tässä "Ei ole talossa tässä 241 keskimäistä tietä myöten Keskimäistä tietä müöte 242 keskimäisehen talohon. Keskimäisehen talohon. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 248 suonikosken sortajata?" Sortajata suonikosken?" 263 ylimäistä tietä myöten Ülimäistä tietä müöte 264 ylimäisehen talohon. Ülimäisehen talohon. 269 tämän tulvan tukkijata, Tämän tulvan tukkijata, 273 Ukko uunilta urahti, Ukko uunilta urahti, 276 jalommatki jaksettuna Jalommatki jaksettuna, 282 kannakset kape'immilta." Kannakset kapeimmista." SKVR I1 298 b). — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 alimaisehen talohon. Alimmaiseh on taloho, 230 "Ei ole talossa tässä "Ei ole talošša täššä 241 keskimäistä tietä myöten (Aštu) keškimmäistä t'ietä myöt'e 242 keskimäisehen talohon. Keškimmäisehen taloho, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 243 Kysyi kynnyksen takoa, Kyšy kynnykšen takoa, 264 ylimäisehen talohon. Ylimmäisehen taloho, 273 Ukko uunilta urahti, Ukko uuńilta urasi, 275 "On sulettu suuremmatki, On šulettu šuuremmatki, 276 jalommatki jaksettuna Jalommatki jakšettuna 279 joet suista, järvet päistä, Jovet šuista, järvet päiśtä, 281 lahet niemien nenistä, Šoaret ńiemien neńistä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII1 25. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 230 "Ei ole talossa tässä Ei oo talossa tässä 241 keskimäistä tietä myöten Äärimäistä tietä myöten. 247 salpoa verisatehen, Salpoa verisatehen? 249 Akka oli vanha vaipan alla, Vanha akka vaipan alta, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 272 halliparta harjun alla. Halliparta harjun alta, 273 Ukko uunilta urahti, Ukko uunilta urahti, 275 "On sulettu suuremmatki, Sulettun on suuremmatki. 276 jalommatki jaksettuna Jalom̃atki jaksettuna, 277 Luojan kolmella sanalla, Luojan kolmella sanalla, 279 joet suista, järvet päistä, Joet on suista, järvet päistä, 281 lahet niemien nenistä, Selät niemien nenistä. SKVR XII1 62. — Kemi · 1803 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 222 Yli kynnyksen kysyvi: Yli kynnyksen kysyyvi: 230 "Ei ole talossa tässä "Ei ole talossa taassa, 236 aja toisehen talohon!" Mene toisehen talohon!" 248 suonikosken sortajata?" Sortajata suoni-kosken; Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 269 tämän tulvan tukkijata, Tämän tulvan tukkiata, 275 "On sulettu suuremmatki, "Sulettun' on suuremmatkin, 276 jalommatki jaksettuna Jalommatkin jaksettunna, 279 joet suista, järvet päistä, Joet suista, salmet päistä, 281 lahet niemien nenistä, Selät niemien nenistä 282 kannakset kape'immilta." Kannakset kapeimmista." JR 03960 — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 222 Yli kynnyksen kysyvi: Yli kynnyksen kysyvi 227 Olipa lapsi lattialla, Lapsi lausu lattialla 228 poika pieni pankon päässä. Pama pieni pankon päässä 230 "Ei ole talossa tässä Ei ole talossa tässä Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 236 aja toisehen talohon!" Ajoi toisehen talohon 247 salpoa verisatehen, Salpojaa verisatehen 269 tämän tulvan tukkijata, Tämän tulvan tukkiaa 276 jalommatki jaksettuna Jalommatkin jaksettuna 279 joet suista, järvet päistä, Joet suista järvet päistä?? 281 lahet niemien nenistä, Selät niemien nenistä SKVR XII1 63. — Rovaniemi · 1819 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 222 Yli kynnyksen kysyvi: Yli kynnyksen kysyypi 230 "Ei ole talossa tässä Ei ole talossa tässä 236 aja toisehen talohon!" Aja toisehen talohon 247 salpoa verisatehen, Salpoa veri-satehen SKVR VII1 288. — Kitee · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 222 Yli kynnyksen kysyvi: Yli kynnyksen kysyvi: 227 Olipa lapsi lattialla, Lausu lapsi lattialla 228 poika pieni pankon päässä. Parna pieni pankon päässä: 230 "Ei ole talossa tässä "Ei ole talossa tässä
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 17 kansanrunosta 10 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 17 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–16 — Pohjan neidon kuvaus – · 9 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 17–30 — Väinämöinen ajaa ja huomaa neidon · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 31–40 — Dialogi rekeen noususta · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 41–50 — Väinämöisen perustelu · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 51–80 — Niin tyttö isän kotona – niin miniä miehelässä · 7 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 81–90 — Väinämöisen vastaus · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 91–106 — Ansiotyöt: jouhen halkaisu ja muna solmuun · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 107–120 — Ansiotyö: kivestä tuohta · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 121–132 — Ansiotyön anto: veneenveisto · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 133–150 — Veneenveisto alkaa · 5 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 151–164 — Kirves lipsahtaa lihaan · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 165–176 — Väinämöinen puhuttelee kirvestä · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 177–186 · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 187–196 — Veri juoksee polvesta · 5 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 197–204 — Sammalet tukkeeksi · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 205–216 — Matkaanlähtö ja ajo · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 217–236 — Alin talo · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 237–258 — Keskimmäinen talo · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 259–270 — Väinämöinen saapuu ylimmäiseen taloon · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 271–282 — Ukko sanoo sulkeneensa suuremmatkin · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot