Kalevala, 9. runo
Raudan synty
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 20 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 8 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 5 kansanrunoa, joihin painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Etelä-Savo (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (5)
2–3 runoa
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
1 runo
- Iisalmi (1)
- Ilomantsi (1)
- Impilahti (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiimaisjärvi (1)
- Pielisjärvi (1)
- Varkaus (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 1040 kansanrunossa 197 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (71), Suistamo (58), Ilomantsi (49), Suomussalmi (46), Kontokki (34).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Etelä-Varanki (1), Nordkapp (1), Nyskoga (1), Suma (1), Södra Finnskoga (1), Östmark (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 197 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (71)
- Suistamo (58)
- Ilomantsi (49)
- Suomussalmi (46)
- Kontokki (34)
- Kitee (33)
- Sotkamo (23)
- Uhtua (22)
- Kivijärvi (21)
- Pielisjärvi (19)
- Impilahti (18)
- Kaavi (17)
- Paltamo (17)
- Pohjois-Pohjanmaa (15) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Nilsiä (14)
- Rautavaara (14)
- Repola (14)
- Nurmes (13)
- Pistojärvi (13)
- Suojärvi (13)
- Kesälahti (12)
- Salmi (12)
- Iisalmi (11)
- Juva (11)
- Kainuu (10) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pielavesi (10)
- Tohmajärvi (10)
- Etelä-Savo (9) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kontiolahti (9)
- Viitasaari (9)
- Hyrynsalmi (8)
- Korpiselkä (8)
- Pulkkila (8)
- Kuusamo (7)
- Paavola (7)
- Pihtipudas (7)
- Puolanka (7)
- Pyhäjärvi Ol. (7)
- Pyhäntä (7)
- Uukuniemi (7)
- Valtimo (7)
3–6 runoa
- Kestilä (6)
- Kiestinki (6)
- Kiimaisjärvi (6)
- Kiuruvesi (6)
- Kurkijoki (6)
- Kärsämäki (6)
- Parikkala (6)
- Piippola (6)
- Reisjärvi (6)
- Rääkkylä (6)
- Säräisniemi (6)
- Varpaisjärvi (6)
- Hankasalmi (5)
- Joroinen (5)
- Juuka (5)
- Rautalampi (5)
- Rovaniemi (5)
- Säyneinen (5)
- Viena (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiihtelysvaara (4)
- Kuolemajärvi (4)
- Lapinlahti (4)
- Liperi (4)
- Narvusi (4)
- Porajärvi (4)
- Savonranta (4)
- Sonkajärvi (4)
- Virtasalmi (4)
- Kiiminki (3)
- Kuhmo (3)
- Muuruvesi (3)
- Pieksämäki (3)
- Pälkjärvi (3)
- Rantasalmi (3)
- Ristijärvi (3)
- Ruskeala (3)
- Sievi (3)
- Soanlahti (3)
- Sortavala (3)
- Tulemajärvi (3)
- Tuusniemi (3)
1–2 runoa
- Eno (2)
- Haapajärvi (2)
- Ii (2)
- Ilmajoki (2)
- Jaakkima (2)
- Jääski (2)
- Keitele (2)
- Kemi (2)
- Kempele (2)
- Kerimäki (2)
- Kittilä (2)
- Kuusjärvi (2)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Lappajärvi (2)
- Laukaa (2)
- Lempaala (2)
- Leppävirta (2)
- Liminka (2)
- Maaninka (2)
- Moloskovitsa (2)
- Mäntyharju (2)
- Pohjois-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Polvijärvi (2)
- Pori (2)
- Pylkönmäki (2)
- Rautu (2)
- Riistavesi (2)
- Rääpyvä (2)
- Savitaipale (2)
- Savonlinna (2)
- Sodankylä (2)
- Soikkola (2)
- Terijoki (2)
- Tuupovaara (2)
- Tyrnävä (2)
- Töysä (2)
- Utajärvi (2)
- Varkaus (2)
- Vittanki (2)
- Vuole (2)
- Alatornio (1)
- Alavus (1)
- Eräjärvi (1)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Varanki (1)
- Haapavesi (1)
- Harjavalta (1)
- Haukipudas (1)
- Haukivuori (1)
- Heinävesi (1)
- Hiitola (1)
- Hämeenlinna (1)
- Ikaalinen (1)
- Isojoki (1)
- Joensuu (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Jyväskylä mlk (1)
- Jämsä (1)
- Kajaani (1)
- Kajaani mlk (1)
- Kangaslampi (1)
- Kanneljärvi (1)
- Kaprio (1)
- Karstula (1)
- Keltto (1)
- Keuruu (1)
- Kihniö (1)
- Koivisto (1)
- Konginkangas (1)
- Konnevesi (1)
- Korpilahti (1)
- Kortesjärvi (1)
- Kuhmoinen (1)
- Kuopio (1)
- Käkisalmi (1)
- Laihia (1)
- Lemu (1)
- Liissilä (1)
- Lohtaja (1)
- Luhanka (1)
- Luumäki (1)
- Muhos (1)
- Muonio (1)
- Nivala (1)
- Nordkapp (1)
- Nousiainen (1)
- Nyskoga (1)
- Oulu (1)
- Petäjävesi (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pudasjärvi (1)
- Rantsila (1)
- Ristiina (1)
- Rukajärvi (1)
- Räisälä (1)
- Saarijärvi (1)
- Sakkola (1)
- Simo (1)
- Sippola (1)
- Skuoritsa (1)
- Sortavala mlk (1)
- Sulkava (1)
- Suma (1)
- Suomenniemi (1)
- Suonenjoki (1)
- Södra Finnskoga (1)
- Taivalkoski (1)
- Tyrvää (1)
- Tyrö (1)
- Uurainen (1)
- Veteli (1)
- Viipuri mlk (1)
- Vähäkyrö (1)
- Ylikiiminki (1)
- Östmark (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–266 Wäinämöinen kertoo ukolle raudan synnyn.
- Säkeet 267–416 Ukko herja'aa rautaa ja lukee verensulku-sanat; veri salpautuu.
- Säkeet 417–586 Ukko laittaa poikansa voiteen tekoon, voitelee ja sitoo haavan; Wäinämöinen paranee ja kiittää Jumalaa avun saannista.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.
Paikat tässä runossa: Hiitola, Kipumäki, Kipuvuori, Tuonela, Tyrjän koski
Säkeet 1–266
Wäinämöinen kertoo ukolle raudan synnyn.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 20 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 8 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 5 kansanrunoa, joihin painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Etelä-Savo (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (5)
2–3 runoa
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
1 runo
- Iisalmi (1)
- Ilomantsi (1)
- Impilahti (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiimaisjärvi (1)
- Pielisjärvi (1)
- Varkaus (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 1040 kansanrunossa 197 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (71), Suistamo (58), Ilomantsi (49), Suomussalmi (46), Kontokki (34).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Etelä-Varanki (1), Nordkapp (1), Nyskoga (1), Suma (1), Södra Finnskoga (1), Östmark (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 197 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (71)
- Suistamo (58)
- Ilomantsi (49)
- Suomussalmi (46)
- Kontokki (34)
- Kitee (33)
- Sotkamo (23)
- Uhtua (22)
- Kivijärvi (21)
- Pielisjärvi (19)
- Impilahti (18)
- Kaavi (17)
- Paltamo (17)
- Pohjois-Pohjanmaa (15) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Nilsiä (14)
- Rautavaara (14)
- Repola (14)
- Nurmes (13)
- Pistojärvi (13)
- Suojärvi (13)
- Kesälahti (12)
- Salmi (12)
- Iisalmi (11)
- Juva (11)
- Kainuu (10) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pielavesi (10)
- Tohmajärvi (10)
- Etelä-Savo (9) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kontiolahti (9)
- Viitasaari (9)
- Hyrynsalmi (8)
- Korpiselkä (8)
- Pulkkila (8)
- Kuusamo (7)
- Paavola (7)
- Pihtipudas (7)
- Puolanka (7)
- Pyhäjärvi Ol. (7)
- Pyhäntä (7)
- Uukuniemi (7)
- Valtimo (7)
3–6 runoa
- Kestilä (6)
- Kiestinki (6)
- Kiimaisjärvi (6)
- Kiuruvesi (6)
- Kurkijoki (6)
- Kärsämäki (6)
- Parikkala (6)
- Piippola (6)
- Reisjärvi (6)
- Rääkkylä (6)
- Säräisniemi (6)
- Varpaisjärvi (6)
- Hankasalmi (5)
- Joroinen (5)
- Juuka (5)
- Rautalampi (5)
- Rovaniemi (5)
- Säyneinen (5)
- Viena (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiihtelysvaara (4)
- Kuolemajärvi (4)
- Lapinlahti (4)
- Liperi (4)
- Narvusi (4)
- Porajärvi (4)
- Savonranta (4)
- Sonkajärvi (4)
- Virtasalmi (4)
- Kiiminki (3)
- Kuhmo (3)
- Muuruvesi (3)
- Pieksämäki (3)
- Pälkjärvi (3)
- Rantasalmi (3)
- Ristijärvi (3)
- Ruskeala (3)
- Sievi (3)
- Soanlahti (3)
- Sortavala (3)
- Tulemajärvi (3)
- Tuusniemi (3)
1–2 runoa
- Eno (2)
- Haapajärvi (2)
- Ii (2)
- Ilmajoki (2)
- Jaakkima (2)
- Jääski (2)
- Keitele (2)
- Kemi (2)
- Kempele (2)
- Kerimäki (2)
- Kittilä (2)
- Kuusjärvi (2)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Lappajärvi (2)
- Laukaa (2)
- Lempaala (2)
- Leppävirta (2)
- Liminka (2)
- Maaninka (2)
- Moloskovitsa (2)
- Mäntyharju (2)
- Pohjois-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Polvijärvi (2)
- Pori (2)
- Pylkönmäki (2)
- Rautu (2)
- Riistavesi (2)
- Rääpyvä (2)
- Savitaipale (2)
- Savonlinna (2)
- Sodankylä (2)
- Soikkola (2)
- Terijoki (2)
- Tuupovaara (2)
- Tyrnävä (2)
- Töysä (2)
- Utajärvi (2)
- Varkaus (2)
- Vittanki (2)
- Vuole (2)
- Alatornio (1)
- Alavus (1)
- Eräjärvi (1)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Varanki (1)
- Haapavesi (1)
- Harjavalta (1)
- Haukipudas (1)
- Haukivuori (1)
- Heinävesi (1)
- Hiitola (1)
- Hämeenlinna (1)
- Ikaalinen (1)
- Isojoki (1)
- Joensuu (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Jyväskylä mlk (1)
- Jämsä (1)
- Kajaani (1)
- Kajaani mlk (1)
- Kangaslampi (1)
- Kanneljärvi (1)
- Kaprio (1)
- Karstula (1)
- Keltto (1)
- Keuruu (1)
- Kihniö (1)
- Koivisto (1)
- Konginkangas (1)
- Konnevesi (1)
- Korpilahti (1)
- Kortesjärvi (1)
- Kuhmoinen (1)
- Kuopio (1)
- Käkisalmi (1)
- Laihia (1)
- Lemu (1)
- Liissilä (1)
- Lohtaja (1)
- Luhanka (1)
- Luumäki (1)
- Muhos (1)
- Muonio (1)
- Nivala (1)
- Nordkapp (1)
- Nousiainen (1)
- Nyskoga (1)
- Oulu (1)
- Petäjävesi (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pudasjärvi (1)
- Rantsila (1)
- Ristiina (1)
- Rukajärvi (1)
- Räisälä (1)
- Saarijärvi (1)
- Sakkola (1)
- Simo (1)
- Sippola (1)
- Skuoritsa (1)
- Sortavala mlk (1)
- Sulkava (1)
- Suma (1)
- Suomenniemi (1)
- Suonenjoki (1)
- Södra Finnskoga (1)
- Taivalkoski (1)
- Tyrvää (1)
- Tyrö (1)
- Uurainen (1)
- Veteli (1)
- Viipuri mlk (1)
- Vähäkyrö (1)
- Ylikiiminki (1)
- Östmark (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 62009 — Laatokan Karjala (Raja-Karjala) · 1893 · L. V. Pääkkönen · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 49 utarilla uhkuvilla, Utarilla uhkuvilla 50 nännillä pakottavilla. Nännillä pakottavilla. 62 siitä syntyi meltorauta; Siitä syntyi meltorauta, 64 siit' on tehtynä teräkset; Siit' on syntyvi teräkset Lisää yhteisiä säkeitä (26)
Kalevala Kansanruno 91 kahen kantosen välissä, Kahen kantosen kesellä, 107 "Syntyi seppo Ilmarinen, Syntyi seppo Ilmollinen 128 karhun kämmenen tiloilla. Karhun kämmenen sijoilta. 145 Tuli ei polta tuttuansa, Tuli ei polta tuttujansa 146 herjaele heimoansa. Herjaele heimoani. 149 siellä kasvat kaunihiksi, Siellä kasvat kaunihiksi, 150 ylenet ylen ehoksi: Ylenet ylen isoksi, 159 Lietsoi kerran, lietsoi toisen, Lietsoi kerran, vielä toisen, 176 lastuat emosi lasta.' Lastua emosi lasta. 179 ahjolla, alasimella, Ahjossa, alasimella, 198 tekevi teräkaluiksi, Tekevi teräkaluiksi 231 "Herhiläinen, Hiien lintu, Herhiläinen Hiijen lintu, 232 katselevi, kuuntelevi, Katselevi, kääntelevi, 233 katseli katon rajasta, Se katsoi katon rajasta, 234 alta tuohen tuijotteli Alta tuohen tuijottavi, 239 kantoi käärmehen kähyjä, Kantoi käärmehen kähyjä, 240 maon mustia mujuja, Maon mustia mujuja, 241 kusiaisen kutkelmoita, Kusiaisen kutkelmoita, 242 sammakon salavihoja Sammakon salavihoja 255 "Siihen tempasi teräksen, Seppä tempasi teräksen, 260 rauta raivoksi rupesi, Rauta raivoksi rupesi, 261 petti, vaivainen, valansa, Petti vaivanen valansa; 262 söi kuin koira kunniansa: Söi kuin koira kunniansa, 263 veisti, raukka, veljeänsä, Veisti raukka veljiänsä, 264 sukuansa suin piteli, Sukuansa suin piteli; 265 veren päästi vuotamahan, Päästi veren vuotamahan, SKVR XIII3 9198. — Räisälä · 1892 · Eero Väkiparta · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 14 halliparta paukutteli: Halliparta paukuttele, 17 Verta on seitsemän venettä, Verta on seitsemän venettä 20 lattialle laskettuna! Lattialle laskettuna. 22 vaan en arvoa alusta, Vaan en arvaa alusta, Lisää yhteisiä säkeitä (22)
Kalevala Kansanruno 23 mist' on rauta syntynynnä, Mist on räähkä syntynynnä, 24 kasvanunna koito kuona." Kasvanunna koiran kuona. 28 arvoan alun teräksen: Arvaan alun teräksen: 29 ilma on emoja ensin, Ilma on emoja ensin, 30 vesi vanhin veljeksiä, Vesi vanhin veljeksiä. 39 "Ukko, ilmoinen jumala, Ukko, ilmainen jumala 43 Siitä syntyi kolme neittä, Siitä syntyy kolme neittä, 44 koko kolme luonnotarta Koko kolme luonotarta 51 Lypsit maalle maitojansa, Lypsä maalle maitojasi, 54 lypsit vienoille vesille. Lypsä vienoille vesille, 62 siitä syntyi meltorauta; Siitä syntyy meltorauta; 63 ku on valkean valutti, Kun valkea valutti, 64 siit' on tehtynä teräkset; Siit on tehtynä teräkset, 66 siit' on saatu rääkyrauta. Siint on saatu rääkkyrauta. 99 "Susi juoksi suota myöten, Susi juoksi suota myöte, 100 karhu kangasta samosi; Karhu kangasta samosi, 101 suo liikkui suen jälessä, Suo liikkui suen jälissä, 102 kangas karhun kämmenissä: Kangas karhun kämmenissä, 103 siihen nousi rautaruoste Siihen nousi rauta ruoste, 104 ja kasvoi teräskaranko Kasvoi teräskaranko 105 suen sorkkien sijoille, Suen sorkkien sioille, 106 karhun kannan kaivamille. Karhun kannan kaivamille. SKVR I4 175. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 verta vanhan Väinämöisen, Vyöllä vanhan Väinämöisen 52 uhkutit utariansa; Uhkutit utariansa. 55 "Yksi lypsi mustan maion: Yksi lypsi mustan maijon, 57 toinen valkean valutti: Toinen valkian valutti, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 62 siitä syntyi meltorauta; Siitä synty melto-rauta, 64 siit' on tehtynä teräkset; Siit' on tehtynä teräkset, 84 tuiman tunturin laella, Tuiman tunturin loalla, 91 kahen kantosen välissä, Kahen kantosen välissä, 92 koivun kolmen juuren alla. Koivun kolmen juuren alla. 130 'Voi sinua, rauta raukka, Voi sinua, rauta raukka, 213 "Koitti seppo kielellänsä, Itse koitti kielellänsä, 214 hyvin maistoi mielellänsä; Hyvin maisto mielellänsä: 216 'Ei nämät hyvät minulle "Ei nämät hyvät minulle 218 rautojen rakentomaiksi.' Rautojen rakennusmaiksi." 227 kuuen kukkasen nenästä, Kuuen ruohosen nenästä, 231 "Herhiläinen, Hiien lintu, Herheläinen Hiien lintu 234 alta tuohen tuijotteli Alla tuohen tuiotteli, 252 'Kas nämät hyvät minulle "Kas näm' on hyvät minulle SKVR VI1 3330. — Lapinlahti · 1892 · J. V. Hirvonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 verta vanhan Väinämöisen, Vielä vanhan Väinämöisen, 52 uhkutit utariansa; Uhkutit utariansa. 55 "Yksi lypsi mustan maion: Yksi lypsit mustan maion, 57 toinen valkean valutti: Toinen valkian valutti, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 61 "Ku on lypsi mustan maion, Joka lypsi mustan maion, 64 siit' on tehtynä teräkset; Siit' on tehtynä teräkset, 84 tuiman tunturin laella, Tuiman tunturin loalla, 91 kahen kantosen välissä, Kahen kantosen välissä, 92 koivun kolmen juuren alla. Koivun kolmen juuren alla. 214 hyvin maistoi mielellänsä; Hyvin maistoa mielellänsä: 216 'Ei nämät hyvät minulle Ei nämät hyvät minulle 218 rautojen rakentomaiksi.' Rautojen rakennusmaiksi. 231 "Herhiläinen, Hiien lintu, Hörhyläinen Hiien lintu, 234 alta tuohen tuijotteli Alta tuohen tuijottavi, 239 kantoi käärmehen kähyjä, Kantoi käärmehen kähyjä, 241 kusiaisen kutkelmoita, Kusiaisen kutkelmia. 242 sammakon salavihoja Sammakon salavihoja, 252 'Kas nämät hyvät minulle Kas nämät hyvät minulle SKVR XII1 4143 α. — Kainuu · 1860 · A. Härkönen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 verta vanhan Väinämöisen, vyöllä vanhan väinämöisen 51 Lypsit maalle maitojansa, lypsit moalle maitojansa 52 uhkutit utariansa; uhkutit utarmiansa 55 "Yksi lypsi mustan maion: yksi lypsi mustan maijon Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 57 toinen valkean valutti: toinen valkean valulutti 64 siit' on tehtynä teräkset; siit on tehty teräkset 83 suurimmalla suon selällä, suuremman suon selällä 84 tuiman tunturin laella, tuiman tunturin loalla 91 kahen kantosen välissä, kahen kantosen välissä 92 koivun kolmen juuren alla. koivun kolomen juuren alla 213 "Koitti seppo kielellänsä, itse koitti kielellänsä 214 hyvin maistoi mielellänsä; hyvin maisto mielellänsä 216 'Ei nämät hyvät minulle ei nämä hyvät minulle 218 rautojen rakentomaiksi.' rautojen rakennusmaiksi 231 "Herhiläinen, Hiien lintu, hörhiläinen hiijen lintu 233 katseli katon rajasta, kahtoopi katon rajasta 234 alta tuohen tuijotteli alta tuohen tuijottavi
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I4 175. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 verta vanhan Väinämöisen, Vyöllä vanhan Väinämöisen 52 uhkutit utariansa; Uhkutit utariansa. 55 "Yksi lypsi mustan maion: Yksi lypsi mustan maijon, 57 toinen valkean valutti: Toinen valkian valutti, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 62 siitä syntyi meltorauta; Siitä synty melto-rauta, 64 siit' on tehtynä teräkset; Siit' on tehtynä teräkset, 84 tuiman tunturin laella, Tuiman tunturin loalla, 91 kahen kantosen välissä, Kahen kantosen välissä, 92 koivun kolmen juuren alla. Koivun kolmen juuren alla. 130 'Voi sinua, rauta raukka, Voi sinua, rauta raukka, 213 "Koitti seppo kielellänsä, Itse koitti kielellänsä, 214 hyvin maistoi mielellänsä; Hyvin maisto mielellänsä: 216 'Ei nämät hyvät minulle "Ei nämät hyvät minulle 218 rautojen rakentomaiksi.' Rautojen rakennusmaiksi." 227 kuuen kukkasen nenästä, Kuuen ruohosen nenästä, 231 "Herhiläinen, Hiien lintu, Herheläinen Hiien lintu 234 alta tuohen tuijotteli Alla tuohen tuiotteli, 252 'Kas nämät hyvät minulle "Kas näm' on hyvät minulle SKVR VII3 loitsut 462 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 40 hieroi kahta kämmentänsä, hiero kahta kämmentänsä 42 vasemmassa polven päässä. vasemessa polven päässä; 43 Siitä syntyi kolme neittä, syntyi tuosta kolme neittä 51 Lypsit maalle maitojansa, Lypsi maalle maitojansa, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 55 "Yksi lypsi mustan maion: yksi lypsi mustan maion, 57 toinen valkean valutti: toinen valkian valutti, 61 "Ku on lypsi mustan maion, Kuka lypsi mustan maion, 64 siit' on tehtynä teräkset; siit' on tehtynä terästä; 130 'Voi sinua, rauta raukka, Voi sinua, rauta raukka, 154 rauta suosta sotkettihin, kun sa suosta sotkettihin, 155 vetelästä vellottihin, vetelästä vellottihin, 231 "Herhiläinen, Hiien lintu, herheläinen, hiien lintu 239 kantoi käärmehen kähyjä, kantoi käärmehen käpyjä, 240 maon mustia mujuja, maon mustia mujuja 241 kusiaisen kutkelmoita, kusiaisen kutkelmoitta, SKVR I4 168. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 verta vanhan Väinämöisen, Kansa vanhan Väinämöisen, 30 vesi vanhin veljeksiä, Vesi vanhin veljeksiä, 31 rauta nuorin veljeksiä, *Rauta nuorin veljeksiä,* 32 tuli kerran keskimäinen. Tuli kerran keskimäinen, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 34 itse ilmojen jumala, Itse ilmoinen Jumala, 47 "Neiet käyä notkutteli, Neiti käyä notkutteli, 55 "Yksi lypsi mustan maion: Kun on lypsi mustan maion, 57 toinen valkean valutti: Kuni valkean valutti, 130 'Voi sinua, rauta raukka, Voi siua, rauta raukka, 153 "Senp' on päivyen perästä Sen on päivyen perästä 154 rauta suosta sotkettihin, Rauta suosta sotketahan, 177 "Siinä vannoi rauta raukka, Silloin vanno rauta raukka, 184 kiven syäntä syöäkseni, Kiven syöntä syöäkseen. 265 veren päästi vuotamahan, Veren päästi vuotamahan, SKVR VII3 loitsut 462. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 40 hieroi kahta kämmentänsä, Hiero kahta kämmentänsä 42 vasemmassa polven päässä. Vasemessa polven päässä, 51 Lypsit maalle maitojansa, Lypsi maalla maitojansa, 55 "Yksi lypsi mustan maion: Yksi lypsi mustan maion, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 57 toinen valkean valutti: Toinen valkian valutti, 61 "Ku on lypsi mustan maion, Kuka lypsi mustan maion, 64 siit' on tehtynä teräkset; Siit on tehtynä terästä, 130 'Voi sinua, rauta raukka, Voi sinua, rauta raukka, 155 vetelästä vellottihin, Vetelästä vellottihin, 231 "Herhiläinen, Hiien lintu, Herhiläinen, hiien lintu 239 kantoi käärmehen kähyjä, Kanto käärmehen kähyjä, 241 kusiaisen kutkelmoita, Kusiaisen kutkelmoitta, SKVR VI1 3337. — Etelä-Savo · 1820 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 55 "Yksi lypsi mustan maion: Yxi lypsi mustan maijon, 57 toinen valkean valutti: Toinen valkoisen valutti, 64 siit' on tehtynä teräkset; Kust' on tehtynä teräkset, 67 "Olipa aikoa vähäinen. Olipa aikova vähäinen, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 130 'Voi sinua, rauta raukka, Woi sinua, rauta raukka 155 vetelästä vellottihin, Vetelästä vellottijhin, 231 "Herhiläinen, Hiien lintu, Herhiläinen, hijen lintu, 239 kantoi käärmehen kähyjä, Kanto käärmehen kähyjä, 240 maon mustia mujuja, Maon mustia mujuja, 241 kusiaisen kutkelmoita, Kusiaisen kutkelmoita 242 sammakon salavihoja Sammakon salavihoita
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 267–416
Ukko herja'aa rautaa ja lukee verensulku-sanat; veri salpautuu.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 79276 — Suistamo · 1935 · Eino Toiviainen · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 267 Ukko uunilta urahti, Ukko uunilta urahti, 268 parta lauloi, pää järähti: parta lauloi, piä järähti: 269 "Jo nyt tieän rauan synnyn, "Jo nyt tiijän rauvan synnyn. 277 "Et sä silloin suuri ollut Et sie silloin suuri ollut, Lisää yhteisiä säkeitä (19)
Kalevala Kansanruno 287 "Etkä silloin suuri ollut, Etkä silloin suuri ollut, 289 kun sa liejuna lepäsit, kun sa lijuna lepäsit, 291 suurimmalla suon selällä, suurimmalla suon selällä, 292 tuiman tunturin laella, tuiman tunturin laella. 299 susi sotki sorkillansa, Susi sotki sorkillansa, 300 karhu kämmennyisillänsä. karhu kämmennillänsä, 303 kun sa suosta sotkettihin, kun siut suosta sotkettihin, 305 vietihin sepon pajahan, vietihin sepon pajahan, 306 alle ahjon Ilmarisen. alle ahjon Ilmarisen. 317 "Joko nyt suureksi sukenit, Joko nyt suureksi sukesit, 378 Tyytyi ennen Tyrjän koski, Tyyti ennen Tyrjän koski, 379 joki Tuonelan tyrehtyi, joki Tuonelan tyrehtyi, 381 sinä suurna poutavuonna, sinä suurena poutavuonna, 382 tulivuonna voimatoinna. tulivuonna voimatoinna, tphui. 406 käy tänne kutsuttaessa! käy tänne kutsuttaessa, 407 Tunge turpea kätesi, tunge turbie kätesi, 408 paina paksu peukalosi paina paksu peikalosi, 409 tukkeheksi tuiman reiän, tukkeheksi tuiman rauvan, 410 paikaksi pahan veräjän! paikaksi pahan veräjän. SKVR I4 173. — Vuokkiniemi · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 272 rauta raukka, koito kuona, Rauta raukka, keito kuono, 276 ylen suureksi sukesit? Kunpa suureksi sukesit, 277 "Et sä silloin suuri ollut Etpä silloin suuri ollut 278 etkä suuri etkä pieni, Etkä suuri etpä pieni, Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 279 et kovin koreakana Et kovin koreakana, 281 kun sa maitona makasit, Kunpa maitona makasit, 282 rieskasena riuottelit Rieskasena riuttelit 283 nuoren neitosen nisissä, Nuoren neitosen nisillä, 303 kun sa suosta sotkettihin, Kunpa suosta sotkettihin, 304 maan muasta muokattihin, Maan muasta muokattihin, 306 alle ahjon Ilmarisen. Alla ahjon Ilmarisen, 339 Enemp' on emolla työtä, Äijä on emolla työtä, 340 vaiva suuri vanhemmalla, Vaiva suuri vanhemmalla, 347 Veri, seiso kuni seinä, Veri seiso, niinkuin seinä, 349 kuin miekka meressä seiso, Kun miekka meressä seiso, 365 miesten hempu, heinikkohon, Miehen hempu heinikkohon. 366 kumpuhun, urosten kulta. Kumpuhun urohon kulta, 408 paina paksu peukalosi Pistä paksu peukalosi, 410 paikaksi pahan veräjän! Paikaksi pahan veräjän, 411 Veä päälle lemmen lehti, Veä päälle lemmen lehti, 412 kultalumme luikahuta Kulta lumme luijahuta 413 veren tielle telkkimeksi, Veren tielle telkkimeksi! JR 31973 — Suistamo · 1942 · Frans Kärki · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 267 Ukko uunilta urahti, Ukko uunilla urahti, 277 "Et sä silloin suuri ollut Et sinä silloin suuri ollu, 278 etkä suuri etkä pieni, Etkä suuri, etkä pieni, 287 "Etkä silloin suuri ollut, Et sinä silloin suuri ollut, Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 309 kun sa kuonana kohisit, Kun sie kuonana kohisit. 319 rikoit, vaivainen, valasi, Rikoit vaivaisen valasi, 320 söit kuin koira kunniasi, Söit kun koira kunniois, 344 hurme, huppelehtamasta, Hurme huppelehtamah. 347 Veri, seiso kuni seinä, Veri seiso niinkuin seinä 349 kuin miekka meressä seiso, Kuin miekka meress seiso, 350 saraheinä sammalessa, Saraheinä sammalis. 378 Tyytyi ennen Tyrjän koski, Tyytyi ennen Tyrjän koski 379 joki Tuonelan tyrehtyi, Joki Tuonelan tyrehty 380 meri kuivi, taivas kuivi Meri kuivi, taivas kuivi, 381 sinä suurna poutavuonna, Siinä suurena poutavuonna. 387 jolla verta keitetähän, Jolla verta keitetäh, 388 hurmetta varistetahan, Hurmetta varistetah. 403 "Oi Ukko, ylinen luoja, Oi, ukko ylinen Luoja, 407 Tunge turpea kätesi, Tunke turpea kätesi, 408 paina paksu peukalosi Paina paksu peukalosi 409 tukkeheksi tuiman reiän, Tukkeheksi tuiman reijän, 410 paikaksi pahan veräjän! Paikaksi pahan veräjän, SKVR VI1 3404. — Varkaus · 1892 · Iivari Savolainen · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 343 "Piäty, veri, vuotamasta, Pääty, veri, vuotamasta, 344 hurme, huppelehtamasta, Hurme hupelehtamasta, 346 riuskumasta rinnoilleni! Rinnolleni riuskumasta! 347 Veri, seiso kuni seinä, Seiso veri kuin seinä, Lisää yhteisiä säkeitä (15)
Kalevala Kansanruno 349 kuin miekka meressä seiso, Niin kuin mieka meressä seiso, 350 saraheinä sammalessa, Sara heinä sammalessa, 358 alla kalvon kaunihimpi, Alla kalvon kaunihimpi, 361 kuin on maahan vuotamassa, Kuin muahan vuotamassa, 364 nurmehen, veri viatoin, Nurmeen veri viaton, 365 miesten hempu, heinikkohon, Miehen hempu heinikkoon, 378 Tyytyi ennen Tyrjän koski, Tyyty ennen Tyrmän koski, 386 huuan Hiiestä patoa, Huuvan hiiestä patoo, 388 hurmetta varistetahan, Hurmetta varistetaan. 395 tämän tulvan tukkijaksi, Tämän tulvan tukiata, 408 paina paksu peukalosi Paina paksu peikalos 409 tukkeheksi tuiman reiän, Tukeeksi tuiman reiän, 410 paikaksi pahan veräjän! Paikaksi pahan veräiän. 411 Veä päälle lemmen lehti, Veiä päälle lemmen lehti, 412 kultalumme luikahuta Kulta lumme luikahuta, JR 69134 — Impilahti · 1936 · Niina Saarela · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 271 "Ohoh sinua, rauta raukka, Voi sinua, rauta raukka, 272 rauta raukka, koito kuona, rauta raukka, koito kuono, 276 ylen suureksi sukesit? ylen suureksi ylenit, 277 "Et sä silloin suuri ollut et sinä silloin suuri ollut, Lisää yhteisiä säkeitä (15)
Kalevala Kansanruno 278 etkä suuri etkä pieni, etkä suuri,etkä pieni, 280 etkä äijältä äkäinen, etkä äijälle äkäinen, 288 et ollut suuri etkä pieni, etkä suuri etkä pieni, 289 kun sa liejuna lepäsit, kun sa liejulla lepäsit, 314 vasaroilla, valkkamilla, vasaroilla, valkamilla, 317 "Joko nyt suureksi sukenit, joko nyt suureksi sukesit, 319 rikoit, vaivainen, valasi, petit vaivainen valasi, 320 söit kuin koira kunniasi, soit kuin koira kunniasi. 335 "Tule nyt työsi tuntemahan, Tule nyt työsi tuntemaan, 336 pahasi parantamahan, pahasi parantamaan, 337 ennenkuin sanon emolle, ennenkuin sanon emolles', 338 vanhemmallesi valitan! vanhemmallesi valitan, 339 Enemp' on emolla työtä, enempi on emolla työtä, 341 kun poika pahoin tekevi, kun poika pahoin tekeepi, 342 lapsi tuhmin turmelevi. ja lapsi tuhmin turmeleepi.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII1 4307. — Rovaniemi · 1810 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 276 ylen suureksi sukesit? Sitäkös suureksi sukesit 277 "Et sä silloin suuri ollut Ett säs sillon suuri ollut 279 et kovin koreakana et kovin koreakana 281 kun sa maitona makasit, kuin sas maitona makasit Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 283 nuoren neitosen nisissä, nuoren neitosen nisissä 322 sukuasi suin pitelit? Sukuansi suin pitelit 336 pahasi parantamahan, pahasi parantamahan 337 ennenkuin sanon emolle, ennen kuin sanon Emollen 340 vaiva suuri vanhemmalla, Vaiva suuri Vanhemmallen. 347 Veri, seiso kuni seinä, Veri seiso niin kuin seinä 349 kuin miekka meressä seiso, kuin miekka meressä seiso 350 saraheinä sammalessa, saraheinä sammaleessa. 368 alla keuhkon kellarisi; Alla keuhon kellarinsi 390 punaisen putoamatta, punasen putoamata 411 Veä päälle lemmen lehti, Veäpon peälle lemme lehti 412 kultalumme luikahuta kulta lumme luikauta SKVR I4 188. — Vuokkiniemi · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 271 "Ohoh sinua, rauta raukka, Oi sinua, rauta raukka, 272 rauta raukka, koito kuona, Rauta raukka, koito kuono, 273 teräs tenhon-päivällinen! Teräs tenho päivällinen, 276 ylen suureksi sukesit? Kuin s⌈ä⌉ suureksi sukesit, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 277 "Et sä silloin suuri ollut Etpä silloin suuri ollut, 278 etkä suuri etkä pieni, Etkä suuri, etkä pieni, 279 et kovin koreakana Et kovin koriakan, 281 kun sa maitona makasit, Kuin on maitona makasit, 282 rieskasena riuottelit Rieskasena riukottelit 283 nuoren neitosen nisissä, Nuoren neitosen nisissä, 287 "Etkä silloin suuri ollut, Etkä silloin suuri ollut, 304 maan muasta muokattihin, Ja maan muj⌈e⌉sta muokattihin, 336 pahasi parantamahan, Pahasi parantamahan, 365 miesten hempu, heinikkohon, Miesten hempu heinikköhön. 366 kumpuhun, urosten kulta. Kumpuhun urosten kulta, 413 veren tielle telkkimeksi, Veren tiellä telkkimeksi, SKVR I4 175. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 271 "Ohoh sinua, rauta raukka, Voi sinua, rauta raukka, 272 rauta raukka, koito kuona, Rauta raukka, koito kuona, 273 teräs tenhon-päivällinen! Teräs tenho päivällinen, 283 nuoren neitosen nisissä, Nuoren neitosen nisissä, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 292 tuiman tunturin laella, Tuiman tunturin loalla, 306 alle ahjon Ilmarisen. Alla ahjon Ilmarisen; 347 Veri, seiso kuni seinä, Veri, seiso, min kuin seinä, 365 miesten hempu, heinikkohon, Miesten hempo heinikkohon. 366 kumpuhun, urosten kulta. Kumpuhun Ulosten kulta, 382 tulivuonna voimatoinna. Tuli-vuonna voimatoinna. 395 tämän tulvan tukkijaksi, Tämän tulvan tukkimeksi! 404 taivahallinen jumala! Taivahallinen Jumala, 410 paikaksi pahan veräjän! Paikaksi pahan veräjän, 412 kultalumme luikahuta Kulta lumme luiahuta, 413 veren tielle telkkimeksi, Veren tiellen telkimeksi? SKVR VII3 loitsut 451. — Ilomantsi · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 271 "Ohoh sinua, rauta raukka, Oho sinua, rauta raucka, 272 rauta raukka, koito kuona, rauta raucka, koito kuone, 277 "Et sä silloin suuri ollut Ett sinä silloin suuri ollut, 278 etkä suuri etkä pieni, etkä suuri, etkä pieni, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 279 et kovin koreakana ett kovin koreakahan, 283 nuoren neitosen nisissä, nuoren neitosen nisissä, 335 "Tule nyt työsi tuntemahan, Tule työsi tuntemahan, 336 pahasi parantamahan, pahasi parantamahan, 337 ennenkuin sanon emolle, ennen kuin sanon Emolle; 339 Enemp' on emolla työtä, Emolla on emämpi työtä, 340 vaiva suuri vanhemmalla, suuri vaiva vanhem̄alla, 366 kumpuhun, urosten kulta. kumpuhun urohon kulta, 408 paina paksu peukalosi paina paxu peukalosi 410 paikaksi pahan veräjän! paikaxi pahan veräjän! 413 veren tielle telkkimeksi, veren tielle telckimexi; SKVR VII3 loitsut 456. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 271 "Ohoh sinua, rauta raukka, Oi sinua, rauta raukka, 272 rauta raukka, koito kuona, Rauta raukka, koito kuon⌈a⌉, 273 teräs tenhon-päivällinen! Teräs tenho päivällinen, 277 "Et sä silloin suuri ollut Et sä silloin suuri ollut, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 278 etkä suuri etkä pieni, Etkä suuri, etkä pieni, 283 nuoren neitosen nisissä, Nuoren neitosen sisässä, 303 kun sa suosta sotkettihin, Kuin sä suosta sotkettihih, 347 Veri, seiso kuni seinä, Seiso, veri, kuin on seinä, 348 asu, hurme, kuni aita, Asu, hurme, kun on aita, 349 kuin miekka meressä seiso, Seiso kuin miekka meressä, 389 ilman tilkan tippumatta, Ilman tilkan tippumatta, 390 punaisen putoamatta, Punasen putoamatta! 392 hurmehen hurajamatta. Hurmehen hurajamatta 411 Veä päälle lemmen lehti, Veäs pǟlle lemmen lehti, 412 kultalumme luikahuta Kultalumme luikahuta
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 417–586
Ukko laittaa poikansa voiteen tekoon, voitelee ja sitoo haavan; Wäinämöinen paranee ja kiittää Jumalaa avun saannista.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VI1 2977. — Iisalmi · 1923 · Edith Heikkinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 482 alta aivan terveheksi. Alta aivan terveeks, 507 "En liiku omin lihoini, En liiku omin lihoin, 508 liikun Luojani lihoilla, Liikun lihoilla Luojan. 509 en väiky omin väkini, En väiky omin väkini, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 510 väikyn väellä kaikkivallan, Väikyn väen kaikkivallan. 511 en puhu omalla suulla, En puhele omalla suulla, 512 puhelen Jumalan suulla. Puhelen suulla Jumalan. 567 "Tuoltapa aina armot käyvät, Tuoltapa aina armot käyvät, 568 turvat tuttavat tulevat Turvat tuttavat tulevat, 569 ylähältä taivahasta, Ylähästä taivahasta, 570 luota Luojan kaikkivallan. Luota Luojan Kaikkivallan. SKVR VII1 680. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 426 läksi voitehen tekohon; meni voitehen tekohon 448 kokonaista kolme yötä, kokonaista kolme yötä 469 Tuon murha murenti poikki, tuon murha murenti poikki, 470 kaikki kahtia hajotti; kaikki kahtia hajotti; SKVR VII3 loitsut 305. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 429 "Onko mettä oksillasi, "Onko mettä oksissasi, 430 alla kuoresi simoa?" alla kuoresi simoa, 431 Tammi taiten vastoavi: Tammi taiten vastoavi: 475 vian päälle vietävätä, vian päälle vietäveä, SKVR VII3 loitsut 1001. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 511 en puhu omalla suulla, En puhu omalla suulla, 512 puhelen Jumalan suulla. puhelen Jumalan suulla, 526 Kipuvuoren kukkulalle kipu vuoren kukkulalle, 527 kiviä kivistämähän, kiviä kivistämään SKVR VII4 loitsut 1758. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 482 alta aivan terveheksi. alta aivan terveeksi, 511 en puhu omalla suulla, En puhu omalla suulla, 512 puhelen Jumalan suulla. puhelen Jumalan suulla, 539 "Siteheksi Luojan silkki, siteheksi Luojan silkki,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 680. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 426 läksi voitehen tekohon; meni voitehen tekohon 448 kokonaista kolme yötä, kokonaista kolme yötä 469 Tuon murha murenti poikki, tuon murha murenti poikki, 470 kaikki kahtia hajotti; kaikki kahtia hajotti; SKVR VII3 loitsut 305. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 429 "Onko mettä oksillasi, "Onko mettä oksissasi, 430 alla kuoresi simoa?" alla kuoresi simoa, 431 Tammi taiten vastoavi: Tammi taiten vastoavi: 475 vian päälle vietävätä, vian päälle vietäveä, SKVR VII3 loitsut 1001. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 511 en puhu omalla suulla, En puhu omalla suulla, 512 puhelen Jumalan suulla. puhelen Jumalan suulla, 526 Kipuvuoren kukkulalle kipu vuoren kukkulalle, 527 kiviä kivistämähän, kiviä kivistämään SKVR VII4 loitsut 1758. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 482 alta aivan terveheksi. alta aivan terveeksi, 511 en puhu omalla suulla, En puhu omalla suulla, 512 puhelen Jumalan suulla. puhelen Jumalan suulla, 539 "Siteheksi Luojan silkki, siteheksi Luojan silkki, SKVR VII3 loitsut 326. — Suistamo · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 428 Kysytteli tammeltansa: Kysytteli tammeltansa: 429 "Onko mettä oksillasi, "Onko mettä oksilasi, 430 alla kuoresi simoa?" Oalla kuoresi simoa?" 431 Tammi taiten vastoavi: Tammi taiten vastaeli,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 15 kansanrunosta 10 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 114 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–24 — Väinämöinen saapuu verenseisauttajan pakeille · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 25–418 — Väinämöinen lukee · 103 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 417–500 — Poikanen valmistaa voiteita · 19 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 501–560 — Pirtin ukko parantaa · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 561–586 — Väinämöinen kiittää · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot