Kalevala, 10. runo
Sammon taonta
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 19 kansanrunoa 7 paikkakunnalta. Loput 31 eivät näy kartalla: 26 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (9), Kiimaisjärvi (3), Kontokki (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 7 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (9)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (3)
- Kontokki (2)
- Uhtua (2)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Suojärvi (1)
- Tulemajärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 68 kansanrunossa 20 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (33), Ilomantsi (6), Kiimaisjärvi (3), Uhtua (3), Kitee (2), Kontokki (2), Lempaala (2), Rautu (2).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 20 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (33)
3–6 runoa
- Ilomantsi (6)
- Kiimaisjärvi (3)
- Uhtua (3)
1–2 runoa
- Kitee (2)
- Kontokki (2)
- Lempaala (2)
- Rautu (2)
- Sakkola (2)
- Savonranta (2)
- Tohmajärvi (2)
- Impilahti (1)
- Juva (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Korpiselkä (1)
- Metsäpirtti (1)
- Rautavaara (1)
- Repola (1)
- Sortavala (1)
- Suomussalmi (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–100 Wäinämöinen tulee kotia ja kehoittaa Ilmarista lähtemään Pohjan neittä kosimaan, jonka olisi sammon takomalla ansaitseva.
- Säkeet 101–200 Ilmarinen ei lupa'a sinä ilmoisna ikänä Pohjolaan lähteä, jonka tähden Wäinämöinen täytyy muulla mahdillansa laittaa hänen vastoin tahtoansa matkaan.
- Säkeet 201–280 Ilmarinen tulee Pohjolaan, otetaan hyvästi vastaan ja laitetaan sammon taontaan.
- Säkeet 281–432 Ilmarinen takoo sammon ja Pohjolan emäntä saattaa sen Pohjolan kivimäkeen.
- Säkeet 433–462 Ilmarinen pyytää neittä työnsä palkaksi; neiti teeskelee esteitä ja sanoo ei vielä kodistansa joutavansa.
- Säkeet 463–510 Ilmarinen saapi purren, pala'aa kotiinsa ja kertoo Wäinämöiselle jo sammon Pohjolaan takoneensa.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Sariola, Kalevala, Lappi, Väinölä
Säkeet 1–100
Wäinämöinen tulee kotia ja kehoittaa Ilmarista lähtemään Pohjan neittä kosimaan, jonka olisi sammon takomalla ansaitseva.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 19 kansanrunoa 7 paikkakunnalta. Loput 31 eivät näy kartalla: 26 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (9), Kiimaisjärvi (3), Kontokki (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 7 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (9)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (3)
- Kontokki (2)
- Uhtua (2)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Suojärvi (1)
- Tulemajärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 68 kansanrunossa 20 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (33), Ilomantsi (6), Kiimaisjärvi (3), Uhtua (3), Kitee (2), Kontokki (2), Lempaala (2), Rautu (2).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 20 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (33)
3–6 runoa
- Ilomantsi (6)
- Kiimaisjärvi (3)
- Uhtua (3)
1–2 runoa
- Kitee (2)
- Kontokki (2)
- Lempaala (2)
- Rautu (2)
- Sakkola (2)
- Savonranta (2)
- Tohmajärvi (2)
- Impilahti (1)
- Juva (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Korpiselkä (1)
- Metsäpirtti (1)
- Rautavaara (1)
- Repola (1)
- Sortavala (1)
- Suomussalmi (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 33 lauloi kuusen kukkalatvan, Laulo kuusen kultalatvan, 50 oman päänsä päästimeksi Oman pääsi päästimeksi, 84 impi kylmässä kylässä, Impi kylmässä kylässä, 87 Kiitti puoli Pohjan maata, Kiitti puoli Pohjan maata, SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 8 helähytti helmisvyöllä; Helähytti helmivyöllä, 20 Osmon pellon pientarelle. Pyhän pellon pientarelle." 61 Siell' on seppo Ilmarinen: Sillon seppo Ilmarinen 71 pimeässä Pohjolassa, Pimiässä Pohjolassa Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 96 päätä kassa katsomahan! Päätä kassa katsomah SKVR I1 487. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 jalas koivuinen kolasi, Jalas koivunen kolisi. 83 onp' on neiti Pohjolassa, On neiti Pohjolassa, 84 impi kylmässä kylässä, Impi kylmässä kylässä. 87 Kiitti puoli Pohjan maata, Kiitti puoli Pohjan maata." SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 8 helähytti helmisvyöllä; Helähytti helmivyöllä; 71 pimeässä Pohjolassa, Pimiässä Pohjolassa. 95 lähe neittä noutamahan, Lähe neittä noutamahan, 96 päätä kassa katsomahan! Päätä kassa katsomahan SKVR I1 108. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 3 pani varsan valjahisin, Pani varsan valjaih, 58 hilke hiilihuonehesta. Hilke hiili huonehesta. 62 takoa taputtelevi. Takoa taputtelet, 98 kirjokannen kirjaella, Kannen kirja kirjaella."
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 33 lauloi kuusen kukkalatvan, Laulo kuusen kultalatvan, 50 oman päänsä päästimeksi Oman pääsi päästimeksi, 84 impi kylmässä kylässä, Impi kylmässä kylässä, 87 Kiitti puoli Pohjan maata, Kiitti puoli Pohjan maata, SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 8 helähytti helmisvyöllä; Helähytti helmivyöllä, 20 Osmon pellon pientarelle. Pyhän pellon pientarelle." 61 Siell' on seppo Ilmarinen: Sillon seppo Ilmarinen 71 pimeässä Pohjolassa, Pimiässä Pohjolassa Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 96 päätä kassa katsomahan! Päätä kassa katsomah SKVR I1 487. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 jalas koivuinen kolasi, Jalas koivunen kolisi. 83 onp' on neiti Pohjolassa, On neiti Pohjolassa, 84 impi kylmässä kylässä, Impi kylmässä kylässä. 87 Kiitti puoli Pohjan maata, Kiitti puoli Pohjan maata." SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 8 helähytti helmisvyöllä; Helähytti helmivyöllä; 71 pimeässä Pohjolassa, Pimiässä Pohjolassa. 95 lähe neittä noutamahan, Lähe neittä noutamahan, 96 päätä kassa katsomahan! Päätä kassa katsomahan SKVR I1 108. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 3 pani varsan valjahisin, Pani varsan valjaih, 58 hilke hiilihuonehesta. Hilke hiili huonehesta. 62 takoa taputtelevi. Takoa taputtelet, 98 kirjokannen kirjaella, Kannen kirja kirjaella."
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 101–200
Ilmarinen ei lupa'a sinä ilmoisna ikänä Pohjolaan lähteä, jonka tähden Wäinämöinen täytyy muulla mahdillansa laittaa hänen vastoin tahtoansa matkaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 102 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Ohoh vanha Väinämöinen, 103 Joko sie minun lupasit Jopa sie minun lupasit 105 oman pääsi päästimeksi, Oman pääsi päästimeksi, 106 itsesi lunastimeksi? Itsesi lunastimeksi." Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 131 yksi vanha Väinämöinen, Siitä vanha Väinämöinen 146 nousi puuhun korkealle, Nousi puuhun korkialle, 165 "Ota, tuuli, purtehesi, Ota tuuli purteesi, 166 ahava, venosehesi Ahava venosesi, 169 Nousi tuuli tuppurihin, "Nouse tuuli tuppuriin, 200 veräjille vierahille." Veräjille vieraille, SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 102 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Oho vanha Väinämöinen, 105 oman pääsi päästimeksi, Oman pääsi päästimeksi, 106 itsesi lunastimeksi? Itschesi lunastimeksi." 131 yksi vanha Väinämöinen, Siitä vanha Väinämöinen SKVR I1 83 a). — Vuokkiniemi · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 117 kukkalatva, kultalehvä Kulta-latva, kulta-lehvä; 131 yksi vanha Väinämöinen, Siitä vanha Väinämöinen 162 ilman raivohon rakenti; Ilman raivohon rapasi. 169 Nousi tuuli tuppurihin, Nousi tuuli tuppurihin, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 170 ilma raivohon rakentui, Ilma raivohoñ rapoau. SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 131 yksi vanha Väinämöinen, Sitte vanha Väinämöinen 184 eikä haukkujat havainnut. Eikä haukkujat havannut, 190 ja kuka urohiasi? Ja kuka urohiesi, 196 "En mä tänne tullutkana "En mie tänne tullutkan SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 118 Osmon pellon pientarella; Pyhän pellon pientarella?" 131 yksi vanha Väinämöinen, Vaka vanha Väinämöinen 134 Osmon pellon pientarelle Pyhän pellon pientarelle." 171 otti seppo Ilmarisen Sisar seppo Ilmarisen
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 102 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Ohoh vanha Väinämöinen, 103 Joko sie minun lupasit Jopa sie minun lupasit 105 oman pääsi päästimeksi, Oman pääsi päästimeksi, 106 itsesi lunastimeksi? Itsesi lunastimeksi." Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 131 yksi vanha Väinämöinen, Siitä vanha Väinämöinen 146 nousi puuhun korkealle, Nousi puuhun korkialle, 165 "Ota, tuuli, purtehesi, Ota tuuli purteesi, 166 ahava, venosehesi Ahava venosesi, 169 Nousi tuuli tuppurihin, "Nouse tuuli tuppuriin, 200 veräjille vierahille." Veräjille vieraille, SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 102 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Oho vanha Väinämöinen, 105 oman pääsi päästimeksi, Oman pääsi päästimeksi, 106 itsesi lunastimeksi? Itschesi lunastimeksi." 131 yksi vanha Väinämöinen, Siitä vanha Väinämöinen SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 131 yksi vanha Väinämöinen, Sitte vanha Väinämöinen 184 eikä haukkujat havainnut. Eikä haukkujat havannut, 190 ja kuka urohiasi? Ja kuka urohiesi, 196 "En mä tänne tullutkana "En mie tänne tullutkan SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 118 Osmon pellon pientarella; Pyhän pellon pientarella?" 131 yksi vanha Väinämöinen, Vaka vanha Väinämöinen 134 Osmon pellon pientarelle Pyhän pellon pientarelle." 171 otti seppo Ilmarisen Sisar seppo Ilmarisen SKVR I1 95. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 102 "Ohoh vanha Väinämöinen! "Ohoh vanha Väinämöinen, 131 yksi vanha Väinämöinen, Oli vanha Väinämöinen, 171 otti seppo Ilmarisen Sisar seppo Ilmarisen 200 veräjille vierahille." Veräjillä vierajille,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 201–280
Ilmarinen tulee Pohjolaan, otetaan hyvästi vastaan ja laitetaan sammon taontaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 209 näille Pohjolan perille Pohjolan kujan perille, 214 tuon on seppo Ilmarisen, Tuon on seppo Ilmorisen. 234 kirjokannen kirjantahan." Kirjokannen kannantah 236 maan kuulu, ve'en valio, Maan kuulu, veen vaalivo, SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 209 näille Pohjolan perille Pohjolan kujan perille, 236 maan kuulu, ve'en valio, Maan kuulu, veen valio, 256 juotti miehen juoneheksi, Juotti miehen juolaaksi, 261 Saatatko takoa sammon, Saatatko sampua takoo SKVR I1 97. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 214 tuon on seppo Ilmarisen, Sen on seppo Ilmarisen; 216 itse taitava takoja." Vielä taitava takoja, 255 siellä syötti syöneheksi, Syötti miehen syöneheksi, 256 juotti miehen juoneheksi, Juotti miehen juoneheksi. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 261 Saatatko takoa sammon, "Saatatko sampua takoa, SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 234 kirjokannen kirjantahan." Kirjo kannen kirjantaan 239 viitiseikse, vaatiseikse, Viitisekse, vaatisekse, 256 juotti miehen juoneheksi, Syötti miehen, juotti miehen, SKVR I1 63 c). — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 239 viitiseikse, vaatiseikse, Viitisekse, vaatisekse. 252 käytti seppo Ilmarisen Annon seppo Ilmarisen, 256 juotti miehen juoneheksi, Syötti miehen, juotti miehen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 79. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 209 näille Pohjolan perille Pohjolan kujan perille, 214 tuon on seppo Ilmarisen, Tuon on seppo Ilmorisen. 234 kirjokannen kirjantahan." Kirjokannen kannantah 236 maan kuulu, ve'en valio, Maan kuulu, veen vaalivo, SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 209 näille Pohjolan perille Pohjolan kujan perille, 236 maan kuulu, ve'en valio, Maan kuulu, veen valio, 256 juotti miehen juoneheksi, Juotti miehen juolaaksi, 261 Saatatko takoa sammon, Saatatko sampua takoo SKVR I1 97. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 214 tuon on seppo Ilmarisen, Sen on seppo Ilmarisen; 216 itse taitava takoja." Vielä taitava takoja, 255 siellä syötti syöneheksi, Syötti miehen syöneheksi, 256 juotti miehen juoneheksi, Juotti miehen juoneheksi. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 261 Saatatko takoa sammon, "Saatatko sampua takoa, SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 234 kirjokannen kirjantahan." Kirjo kannen kirjantaan 239 viitiseikse, vaatiseikse, Viitisekse, vaatisekse, 256 juotti miehen juoneheksi, Syötti miehen, juotti miehen, SKVR I1 63 c). — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 239 viitiseikse, vaatiseikse, Viitisekse, vaatisekse. 252 käytti seppo Ilmarisen Annon seppo Ilmarisen, 256 juotti miehen juoneheksi, Syötti miehen, juotti miehen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 281–432
Ilmarinen takoo sammon ja Pohjolan emäntä saattaa sen Pohjolan kivimäkeen.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 311 otti orjat lietsomahan, Pani orjat lietsomah, 326 kaari kulta kuumoksesta, Terä kulta kuumoksesta. 337 laitti orjat lietsomahan, Orjat pani lietsomahan. 362 sarvi kulta kuumoksesta, Harja kulta kuumoksesta. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 380 terä kulta kuumoksesta, Kassa kulta kuumoksesta. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 281 Läksi sammon laaintahan, Läksi sammon ottamahan, 282 kirjokannen kirjontahan. Kirjo kannen kirjantaan 418 kirjokansi kiikutteli, Kirjokansi kiikutteli: 419 jauhoi purnun puhtehessa: Jauho purnon puhtehessa, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 423 Niin ihastui Pohjan akka; Niin ihastu Pohjon akka, SKVR I1 514. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 326 kaari kulta kuumoksesta, Harja kulta kuumoksesta. 331 joka päivä pään kysyvi, Joka päivä pään kysyvi, 362 sarvi kulta kuumoksesta, Kassa kulta kuumoksesta. 385 kylän pellot kyntelevi, Kylän pellot kyntelöö, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 397 Lietsoi päivän, lietsoi toisen, Lietso päivän, lietso toisen, SKVR I1 538. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 311 otti orjat lietsomahan, Otti orjan lietsomahan, 326 kaari kulta kuumoksesta, Kassa kulta kuumoksesta, 375 Jo päivänä neljäntenä Jo päivänä :tena 397 Lietsoi päivän, lietsoi toisen, Lietso päivän, lietso toisen, SKVR I1 539. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 326 kaari kulta kuumoksesta, Kulta terä kuumoksesta. 362 sarvi kulta kuumoksesta, Kulta kassa kuumoksesta. 375 Jo päivänä neljäntenä Jo päivänä :na 397 Lietsoi päivän, lietsoi toisen, Lietso päivän, lietso toisen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 311 otti orjat lietsomahan, Pani orjat lietsomah, 326 kaari kulta kuumoksesta, Terä kulta kuumoksesta. 337 laitti orjat lietsomahan, Orjat pani lietsomahan. 362 sarvi kulta kuumoksesta, Harja kulta kuumoksesta. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 380 terä kulta kuumoksesta, Kassa kulta kuumoksesta. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 281 Läksi sammon laaintahan, Läksi sammon ottamahan, 282 kirjokannen kirjontahan. Kirjo kannen kirjantaan 418 kirjokansi kiikutteli, Kirjokansi kiikutteli: 419 jauhoi purnun puhtehessa: Jauho purnon puhtehessa, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 423 Niin ihastui Pohjan akka; Niin ihastu Pohjon akka, SKVR I1 514. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 326 kaari kulta kuumoksesta, Harja kulta kuumoksesta. 331 joka päivä pään kysyvi, Joka päivä pään kysyvi, 362 sarvi kulta kuumoksesta, Kassa kulta kuumoksesta. 385 kylän pellot kyntelevi, Kylän pellot kyntelöö, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 397 Lietsoi päivän, lietsoi toisen, Lietso päivän, lietso toisen, SKVR I1 538. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 311 otti orjat lietsomahan, Otti orjan lietsomahan, 326 kaari kulta kuumoksesta, Kassa kulta kuumoksesta, 375 Jo päivänä neljäntenä Jo päivänä :tena 397 Lietsoi päivän, lietsoi toisen, Lietso päivän, lietso toisen, SKVR I1 539. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 326 kaari kulta kuumoksesta, Kulta terä kuumoksesta. 362 sarvi kulta kuumoksesta, Kulta kassa kuumoksesta. 375 Jo päivänä neljäntenä Jo päivänä :na 397 Lietsoi päivän, lietsoi toisen, Lietso päivän, lietso toisen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 433–462
Ilmarinen pyytää neittä työnsä palkaksi; neiti teeskelee esteitä ja sanoo ei vielä kodistansa joutavansa.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 1664. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 441 "Kukapa tässä toisna vuonna, Kuka tässä toissa vuonna, 442 kenpä kolmanna kesänä kenkä kolmanna kesänä, 449 eksyisi emosen tuoma, eksyvi emosen tuoma. SKVR VII2 2580. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 441 "Kukapa tässä toisna vuonna, Kuka tässä toissa vuonna, 444 lintusia laulattaisi, Lintusia laulattavi, 446 saisin, marja, muille maille! Tämä marja maille muille!
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 1664. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 441 "Kukapa tässä toisna vuonna, Kuka tässä toissa vuonna, 442 kenpä kolmanna kesänä kenkä kolmanna kesänä, 449 eksyisi emosen tuoma, eksyvi emosen tuoma. SKVR VII2 2580. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 441 "Kukapa tässä toisna vuonna, Kuka tässä toissa vuonna, 444 lintusia laulattaisi, Lintusia laulattavi, 446 saisin, marja, muille maille! Tämä marja maille muille!
Säkeet 463–510
Ilmarinen saapi purren, pala'aa kotiinsa ja kertoo Wäinämöiselle jo sammon Pohjolaan takoneensa.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 484 syötti miehen, juotti miehen, Syötti miehen, juotti miehen, 497 Kysyi vanha Väinämöinen Meni vanha Väinämöinen 501 Joko laait uuen sammon, Joko laait uuen sammon, 502 kirjokannen kirjaelit?" Kirjokannen kirjoalit?" SKVR I1 97. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 470 tulla maille tuttaville Tuli maalle tuttaville, 478 elomaillen entisille?" Elomaille entisille!" 484 syötti miehen, juotti miehen, Syötti miehen syöneheksi, 485 istutti perähän purren Pani perähän purren, JR 17820 — Uhtua · 1931 · Iivari Ievala · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 484 syötti miehen, juotti miehen, Syötti miehen, juotti miehen 502 kirjokannen kirjaelit?" Kirjokannen kirjoalit 505 "Jopa jauhoi uusi sampo, Joko jauhoi uusi sampo 506 kirjokansi kiikutteli, Kirjokansi kiikutteli SKVR I1 58 a). — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 486 melan vaskisen varahan; Melan vaškisen varahe, 506 kirjokansi kiikutteli, Kirjo-kañsi kiijätteli, 508 yhen purnun syötäviä, Jauho purnun šyötäviä,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 484 syötti miehen, juotti miehen, Syötti miehen, juotti miehen, 497 Kysyi vanha Väinämöinen Meni vanha Väinämöinen 501 Joko laait uuen sammon, Joko laait uuen sammon, 502 kirjokannen kirjaelit?" Kirjokannen kirjoalit?" SKVR I1 97. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 470 tulla maille tuttaville Tuli maalle tuttaville, 478 elomaillen entisille?" Elomaille entisille!" 484 syötti miehen, juotti miehen, Syötti miehen syöneheksi, 485 istutti perähän purren Pani perähän purren,
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 17 kansanrunosta 3 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Runo kokonaisuutena · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–20 — Ajomatkan kuvaus · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 21–30 — Väinämöinen kiroaa häntä ampuneen · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 31–42 — Paluumatkallaan · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 43–52 — Väinämöinen palaa kallella kypärin · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 59–80 — Väinämöisen ja · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 81–92 — Pohjolan neidon kauneuden kuvaus · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 93–100 — Kehotus lähteä sammon taontaan · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 101–112 — Ilmarisen vastaus · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 113–128 · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 129–158 — Kultakuusen katselmus ja kehotus · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 159–184 — Väinämöinen nostattaa tuulen, joka vie · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 185–200 — Pohjolan emäntä tiedustelee tulijaa, jota koirat eivät hauku · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 201–216 — Pohjolan emäntä tiedustelee, tunteeko · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 217–250 — Pohjolan emäntä käskee tytärtänsä pukeutumaan · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 251–257 — Pohjolan emäntä syöttää vieraan · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 258–280 — Sammon ainekset · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 281–408 — Ilmarisen paja · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 409–422 — Sammon synty · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 423–432 — Sammon juurrutus · 5 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 433–438 — Ilmarinen pyytää palkkioksi luvattua neitoa · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 439–462 — Ken laulaa, kun katoomme · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 463–496 — Pohjolan emäntä saattaa · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 497–510 — Ilmarinen palaa kotiin ja kertoo · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot