Kalevala, 11. runo
Lemminkäinen ja Kyllikki
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 33 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Parikkala (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Parikkala (3)
1 runo
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Hietamäki (1)
- Ilomantsi (1)
- Jaakkima (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Koprina (1)
- Kurkijoki (1)
- Repola (1)
- Tuupovaara (1)
- Venjoki (1)
- Vuokkiniemi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 15 kansanrunossa 11 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Etelä-Karjala (2), Parikkala (2), Venjoki (2), Vuokkiniemi (2).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
1–2 runoa
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Parikkala (2)
- Venjoki (2)
- Vuokkiniemi (2)
- Koprina (1)
- Kurkijoki (1)
- Repola (1)
- Soikkola (1)
- Toksova (1)
- Tuupovaara (1)
- Uhtua (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–110 Lemminkäinen lähtee Saaren suurisukuista neittä kosimaan.
- Säkeet 111–156 Saaren piiat ensin pilkkaavat häntä, mutta tulevat pian liianki tutuksi hänen kanssansa.
- Säkeet 157–222 Yhtä Kyllikkiä, jota varten oli lähtenyt, ei saa hyvällä suostumaan, jonka tähden lopulta ryöstää hänen väkisellä, nakka’aa rekeen ja lähtee matkalle.
- Säkeet 223–314 Kyllikki itkee ja paheksii erittäinki Lemminkäisen sotahalua; Lemminkäinen lupa’aa ei koskaan lähteä sotaan, jos Kyllikki lupa’aisi, ei milloinkaan juoksennella kylässä, ja kumpanenki vannoo pysyäksensä.
- Säkeet 315–402 Lemminkäisen äiti ihastuu nuoresta miniästänsä.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.
Paikat tässä runossa: Viro, Inkeri, Saari, Hiitola, Kaukoniemi, Kuutola, Päivälä, Tähtelä
Säkeet 1–110
Lemminkäinen lähtee Saaren suurisukuista neittä kosimaan.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 33 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Parikkala (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Parikkala (3)
1 runo
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Hietamäki (1)
- Ilomantsi (1)
- Jaakkima (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Koprina (1)
- Kurkijoki (1)
- Repola (1)
- Tuupovaara (1)
- Venjoki (1)
- Vuokkiniemi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 15 kansanrunossa 11 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Etelä-Karjala (2), Parikkala (2), Venjoki (2), Vuokkiniemi (2).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
1–2 runoa
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Parikkala (2)
- Venjoki (2)
- Vuokkiniemi (2)
- Koprina (1)
- Kurkijoki (1)
- Repola (1)
- Soikkola (1)
- Toksova (1)
- Tuupovaara (1)
- Uhtua (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR IV1 640. — Venjoki · 1847 · H. A. Reinholm · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 56 penkerelle, pänkerelle; Inkerelle, penkerelle. 57 siell' on nälkä, kaiken nälkä: Tuoll' on nälkä kaiken nälkä: 58 puun nälkä, pärehen nälkä, Puun nälkä, pärehen nälkä, 59 ve'en nälkä, vehnän nälkä, Veen nälkä, vehnän nälkä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 60 rukihisen leivän nälkä." Rukehisen leivän nälkä, SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 1 Aika on Ahtia sanoa, Aika on Ahtia sanella, 2 veitikkätä vieretellä. Veitikkätä vieretellä. 8 Kaukoniemen kainalossa. Kauko niemen kainalossa, 74 virkki kaunis Kaukomieli: Tuo kaunis Kaukomieli. SKVR IV3 3377. — Koprina · 1907 · Väinö Salminen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 57 siell' on nälkä, kaiken nälkä: Siel on nälkä kaiken nälkä, 58 puun nälkä, pärehen nälkä, Puun nälkä, pärehen nälkä, 59 ve'en nälkä, vehnän nälkä, Veen nälkä, vehnän nälkä, 60 rukihisen leivän nälkä." Rukehisen leivän nälkä. JR 73746 — Parikkala · 1960 · Sanakirjasäätiön välityksellä · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 56 penkerelle, pänkerelle; Inkerelle penkerelle, 57 siell' on nälkä, kaiken nälkä: Siell on nälkä, 58 puun nälkä, pärehen nälkä, Puun nälkä, 60 rukihisen leivän nälkä." Rukihisen leivän nälkä. SKVR IV2 1612. — Venjoki · 1856 · K. Stråhlman · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 57 siell' on nälkä, kaiken nälkä: Tuol on nälkä, kaiken nälkä, 58 puun nälkä, pärehen nälkä, Puun nälkä, pärehen nälkä, 60 rukihisen leivän nälkä." Rukehisen leivän nälkä.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR IV1 640. — Venjoki · 1847 · H. A. Reinholm · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 56 penkerelle, pänkerelle; Inkerelle, penkerelle. 57 siell' on nälkä, kaiken nälkä: Tuoll' on nälkä kaiken nälkä: 58 puun nälkä, pärehen nälkä, Puun nälkä, pärehen nälkä, 59 ve'en nälkä, vehnän nälkä, Veen nälkä, vehnän nälkä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 60 rukihisen leivän nälkä." Rukehisen leivän nälkä, SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 1 Aika on Ahtia sanoa, Aika on Ahtia sanella, 2 veitikkätä vieretellä. Veitikkätä vieretellä. 8 Kaukoniemen kainalossa. Kauko niemen kainalossa, 74 virkki kaunis Kaukomieli: Tuo kaunis Kaukomieli.
Säkeet 111–156
Saaren piiat ensin pilkkaavat häntä, mutta tulevat pian liianki tutuksi hänen kanssansa.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 127 "Onko saarella sijoa, "Onko saarella sioa 131 Saaren impien iloissa, Saaren impien ilossa, 141 lapset on laihat Saaren mailla, "Lapset laihat saaren mailla, 142 lihavat hevosen varsat." Lihavat heposen varsat."
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 127 "Onko saarella sijoa, "Onko saarella sioa 131 Saaren impien iloissa, Saaren impien ilossa, 141 lapset on laihat Saaren mailla, "Lapset laihat saaren mailla, 142 lihavat hevosen varsat." Lihavat heposen varsat."
Säkeet 157–222
Yhtä Kyllikkiä, jota varten oli lähtenyt, ei saa hyvällä suostumaan, jonka tähden lopulta ryöstää hänen väkisellä, nakka’aa rekeen ja lähtee matkalle.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 752. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 175 En mä tästä ennen joua, "En mä tästä ennen lähe, 176 kuin kiven kuluksi jauhan, Kun kiven kuluksi jauhan, 177 pieksän petkelen periksi, Pieksen petkelen periksi, 178 huhmaren sukuksi survon. Survon huhmaren sukuksi." SKVR XIII1 2477. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 179 "Enkä huoli huitukoille, Empä huoli huitukoille, 180 huitukoille, haitukoille; Huitukoille, haitukoille, 182 tasaiselle varrelleni, Tasaselle varrelleni. SKVR XIII3 10324. — Parikkala · 1890 · E. Haalman · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 182 tasaiselle varrelleni, Tasaiselle varrellensa, 185 sekä kasvon kaunihimman Saisi kasvon kaunihimman 186 kaunihille kasvoilleni." Kaunihille kasvollensa
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 752. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 175 En mä tästä ennen joua, "En mä tästä ennen lähe, 176 kuin kiven kuluksi jauhan, Kun kiven kuluksi jauhan, 177 pieksän petkelen periksi, Pieksen petkelen periksi, 178 huhmaren sukuksi survon. Survon huhmaren sukuksi." SKVR XIII1 2477. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 179 "Enkä huoli huitukoille, Empä huoli huitukoille, 180 huitukoille, haitukoille; Huitukoille, haitukoille, 182 tasaiselle varrelleni, Tasaselle varrelleni.
Säkeet 223–314
Kyllikki itkee ja paheksii erittäinki Lemminkäisen sotahalua; Lemminkäinen lupa’aa ei koskaan lähteä sotaan, jos Kyllikki lupa’aisi, ei milloinkaan juoksennella kylässä, ja kumpanenki vannoo pysyäksensä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 232. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 223 Kyllä Kyllikki valitti, Kyllä Kyllikki sano: 313 ei Ahin sotia käyä Ei Ahin sotia käyä, 314 eikä Kyllikin kyleä. Eikä Kyllikin kyleä.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 232. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 223 Kyllä Kyllikki valitti, Kyllä Kyllikki sano: 313 ei Ahin sotia käyä Ei Ahin sotia käyä, 314 eikä Kyllikin kyleä. Eikä Kyllikin kyleä.
Säkeet 315–402
Lemminkäisen äiti ihastuu nuoresta miniästänsä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XIII2 4247. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 385 puhas on pulmonen lumella, Puhas on pulmonen lumella, 386 puhtahampi puolellasi; Puhtaampi puolellasi, 388 valkeampi vallassasi; Valkiampi vallassasi, 390 soreampi suojassasi; Soriampi suojassasi. SKVR I2 978 a). — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 316 veti virkkua vitsalla, Laski virkkua vitsalla, 360 alle viltin vierähytin. Alle viltin vieretäte." 370 nuoren neiteni keralla!" Nuoren neitosen keralla. SKVR V2 1433. — Toksova · 1859 · Fr. A. Saxbäck · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 387 valkea merellä vaahti, Valkea on merellä vaahti, 388 valkeampi vallassasi; Valkeampi vallassas, 391 kirkas tähti taivahalla, Kirkas tähti taivasessa, SKVR XIII2 3986. — Kurkijoki · 1913 · Sortavalan seminaari · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 388 valkeampi vallassasi; Valkeampi vallassasi, 391 kirkas tähti taivahalla, Kirkas tähti taivahalla, 392 kirkkahampi kihloissasi. Kirkkahampi kihloissasi. JR 41806 — Soikkola · 1938 · Ulla Mannonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 377 oivan kankahan kutojan, Hyvän kankahan kuttoijan, 382 Hyvän sait, hyvän tapasit, Hyyväin sait hyyväin tapasit 384 hyvän antoi armollinen: Hyyväin antoi armollinen,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XIII2 4247. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 385 puhas on pulmonen lumella, Puhas on pulmonen lumella, 386 puhtahampi puolellasi; Puhtaampi puolellasi, 388 valkeampi vallassasi; Valkiampi vallassasi, 390 soreampi suojassasi; Soriampi suojassasi. SKVR I2 978 a). — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 316 veti virkkua vitsalla, Laski virkkua vitsalla, 360 alle viltin vierähytin. Alle viltin vieretäte." 370 nuoren neiteni keralla!" Nuoren neitosen keralla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 15 kansanrunosta 7 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Runo kokonaisuutena · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Runo kokonaisuutena · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 1–2 — Runon alkuformula · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 3–8 — Päähenkilön eli · 12 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 6 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 9–14 — Lemminkäisen ulkonäön kuvaus · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 15–18 — Lemminkäinen naistenmiehenä · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 19–20 — "Noien impien iloissa, kassapäien karkeloissa" · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 21–22 — Kyllikin nimeäminen · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 23–30 — Kyllikin kasvuympäristön kuvaus · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 31–45 — Taivaanvalojen kosinta · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 47–48 — "Suotta kultanne kuluvi, hopeanne hoikkenevi" · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 50–54 — "En lähde · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 55–60 — "Enkä lähe · 6 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 69–72 — Lemminkäisen äidin varoitus · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 83–84 — "Siellä piiat pilkkoavat, naiset nauravat sinua" · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 87–92 — Lemminkäisen vastaus naisten pilkkaan · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 94–97 — Pyhäiset piiat · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 100 — "Sata miestä miekkoinensa" · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 103–107 — Lemminkäinen ei huoli varoituksista vaan lähtee matkaan · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 113–117 — "Kun ajoi kummasti kujalle, · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 118–119 — "Murti suuta, väänti päätä, murti mustoa haventa" · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 127–156 — Lemminkäinen asettuu "Saaren impien iloksi" · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 141–142 — "Lapset on laihat · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säe 144 — Palkkasihe paimeneksi · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 157–160 — Impi ei suostu sulhasihin, mielly miehiin hyvihin · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 164–168 — Kyllikin pitkään kestänyt kosinta · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 171–174 — Kyllikki alkaa arvostella kosijaa · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 175–178 — "En mä tästä ennen joua, · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 179–186 — Empä huoli huitukoista · 9 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 197–214 — Lemminkäinen ryöstää · 13 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 208 — "Nauskahutti nauhasella" · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 215–222 — Lemminkäisen uhkaus · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 223–228 — Kyllikin valitus · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 229–234 — Kyllikin uhkaus · 8 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 238–240 — "Jouten synnyin, jouten kasvoin, jouten aikani elelin" · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 241–244 — "Jo nyt sainki joutavalle – · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 250–254 — Lemminkäisen vakuutukset · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 255–260 — Lehmättömyys ja leivättömyys · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 261–272 — Monta on lehmää minulla · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 273–288 — Suuri suku, laaja laji ja tulinen miekka · 8 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 293–294 — "Ikuiseksi puolisoksi, kainaloiseksi kanaksi" · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 295–314 — Valojen vannominen · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 315–342 — Kotimatka ja kotiintulo · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 365–370 · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 385–392 — Puhdas on pulmunen lumella · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 393–398 — Uuden tuvan teko · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot