← RunoVerse

Kalevala, 11. runo

Lemminkäinen ja Kyllikki

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 33 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Parikkala (3).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 15 kansanrunossa 11 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Etelä-Karjala (2), Parikkala (2), Venjoki (2), Vuokkiniemi (2).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa

1–2 runoa

Mitä tässä runossa tapahtuu

  1. Säkeet 1–110 Lemminkäinen lähtee Saaren suurisukuista neittä kosimaan.
  2. Säkeet 111–156 Saaren piiat ensin pilkkaavat häntä, mutta tulevat pian liianki tutuksi hänen kanssansa.
  3. Säkeet 157–222 Yhtä Kyllikkiä, jota varten oli lähtenyt, ei saa hyvällä suostumaan, jonka tähden lopulta ryöstää hänen väkisellä, nakka’aa rekeen ja lähtee matkalle.
  4. Säkeet 223–314 Kyllikki itkee ja paheksii erittäinki Lemminkäisen sotahalua; Lemminkäinen lupa’aa ei koskaan lähteä sotaan, jos Kyllikki lupa’aisi, ei milloinkaan juoksennella kylässä, ja kumpanenki vannoo pysyäksensä.
  5. Säkeet 315–402 Lemminkäisen äiti ihastuu nuoresta miniästänsä.

Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.

Paikat tässä runossa: Viro, Inkeri, Saari, Hiitola, Kaukoniemi, Kuutola, Päivälä, Tähtelä

Säkeet 1–110

Lemminkäinen lähtee Saaren suurisukuista neittä kosimaan.

Alkuteksti, 1849Englanninnos: W. F. Kirby, 1907
1Aika on Ahtia sanoa,Now 'tis time to speak of Ahti,
2veitikkätä vieretellä.Of that lively youth to gossip.
3Ahti poika Saarelainen,Ahti, dweller in the island,
4tuo on lieto Lemmin poika,He the scapegrace son of Lempi,
5kasvoi koissa korkeassaIn a noble house was nurtured,
6luona armahan emonsaBy his dear and much-loved mother
7laajimman lahen perällä,Where the bay spread out most widely.
8Kaukoniemen kainalossa.Where the cape extended furthest,
9Kaloin siinä Kauko kasvoi,Kauko fed himself on fishes,
10Ahti ahvenin yleni.Ahti was reared up on perches,
11Tuli mies mitä parahin,And he grew a man most handsome,
12puhkesi punaverinen,Very bold and very ruddy,
13joka päästänsä pätevi,And his head was very handsome,
14kohastansa kelpoavi;And his form was very shapely,
15vaan tuli vähän vialle,Yet he was not wholly faultless,
16tavoiltansa turmiolle:But was careless in his morals,
17ain' oli naisissa eläjä,Passing all his time with women,
18yli öitä öitsilöissä,Wandering all around at night-time,
19noien impien iloissa,When the maidens took their pleasure
20kassapäien karkeloissa.In the dance, with locks unbraided.
21Kylli oli Saaren neiti,Kylli, beauteous maid of Saari,
22Saaren neiti, Saaren kukka.Saari's maiden, Saari's flower,
23Kasvoi koissa korkeassa,In a noble house was nurtured.
24yleni ylen ehossa,And her stature grew most graceful,
25istuen ison majoilla,Sitting in her father's dwelling,
26peräpenkin notkumilla.Resting there in seat of honour.
27Kauan kasvoi, kauas kuului:Long she grew, and wide was famous:
28kaukoa tuli kosijatSuitors came from distant regions,
29neien kuuluhun kotihin,To the far-famed maiden's homestead,
30kaunoisehen kartanohon.To the dwelling of the fair one.
31Kosi Päivä poiallehen:For his son, the Sun had wooed her.
32eip' on mennyt PäivälähänBut she would not go to Sunland,
33Päivän luona paistamahanWhere the Sun is ever shining
34kesäisillä kiirehillä.In the burning heats of summer.
35Kosi Kuuhut poiallehen:For his son, the Moon had wooed her,
36eip' on mennyt KuutolahanBut she would not go to Moonland,
37Kuun luona kumottamahan,Where the Moon is ever shining,
38kehät ilman kiertämähän.In the realms of air to wander.
39Kosi Tähti poiallehen:For his son, a Star had wooed her,
40eip' on mennyt TähtelähänBut she would not go to Starland,
41pitkin öitä pilkkimähänThrough the livelong night to glimmer,
42talvisilla taivahilla.In the open skies of winter.
43Tulevi Virosta sulhot,Many suitors came from Viro,
44toiset tuolta Inkereltä:And from Ingerland came others;
45eip' on neiti mennytkänä;None among them pleased the maiden,
46itse vasten vastaeli:And she answered all as follows:
47"Suotta kultanne kuluvi,"'Tis for nought your gold you squander,
48hopeanne hoikkenevi!And your silver waste for nothing.
49En lähe minä Virohon,Never will I go to Viro,
50en lähe, lupoakana,Neither go, nor in the future
51Viron vettä soutamahan,Row a boat through Viro's waters,
52saarellista sauvomahan,Nor will move a punt from Saari,
53syömähän Viron kaloja,Nor will eat the fish of Viro,
54Viron lientä lippomahan.Nor the fish-soup eat of Viro.
55"Enkä lähe Inkerelle,"Nor to Ingerland I'll travel,
56penkerelle, pänkerelle;Nor its slopes and shores will visit.
57siell' on nälkä, kaiken nälkä:There is hunger, nought but hunger,
58puun nälkä, pärehen nälkä,Want of trees, and want of timber,
59ve'en nälkä, vehnän nälkä,Want of water, want of wheatfields,
60rukihisen leivän nälkä."There is even want of ryebread."
61Tuop' on lieto Lemminkäinen,Then the lively Lemminkainen,
62itse kaunis Kaukomieli,He the handsome Kaukomieli,
63lähteäksensä lupasiNow resolved to make a journey
64Saaren kukkoa kosihin,And to woo the Flower of Saari,
65tuota mointa morsianta,Seek at home the peerless fair one,
66kaunokaista kassapäätä.With her beauteous locks unbraided.
67Emo kielteä käkesi,But his mother would dissuade him,
68varoitteli vaimo vanha:And the aged woman warned him:
69"Ellös menkö, poikaseni,"Do not seek, my son, my darling,
70parempihin itseäsi!Thus to wed above your station.
71Ei suattane sinuaThere are none would think you noble
72Saaren suurehen sukuhun."Of the mighty race of Saari."
73Sanoi lieto Lemminkäinen,Said the lively Lemminkainen,
74virkki kaunis Kaukomieli:Said the handsome Kaukomieli,
75"Jos en ole koiltani korea,"If my house is not as noble,
76su'ultani aivan suuri,Nor my race esteemed so mighty,
77mie valitsen varrellani,For my handsome shape they'll choose me,
78otan muilla muo'oillani."For my noble form will take me."
79Aina kieltävi emonsaBut his mother still opposed her
80lähtemästä LemminkäistäUnto Lemminkainen's journey,
81Saaren suurehen sukuhun,To the mighty race of Saari,
82laajahan lajiperähän:To the clan of vast possessions.
83"Siellä piiat pilkkoavat,"There the maidens all will scorn you,
84naiset nauravat sinua."And the women ridicule you."
85Mitä huoli Lemminkäinen!Little heeded Lemminkainen,
86Itse tuon sanoiksi virkki:And in words like these he answered:
87"Kyllä hää'än naisten naurun,"I will check the women's laughter,
88soppityrskyt tyttärien:And the giggling of their daughters.
89potkaisen pojan povehen,Sons I'll give unto their bosoms,
90käsikannon kainalohon;Children in their arms to carry;
91siin' on pää hyvänki pilkan,Then they will no longer scorn me,
92parahanki parjauksen."Thus I'll stop their foolish jesting."
93Emo tuon sanoiksi virkki:Then his mother made him answer;
94"Voi poloinen, päiviäni!"Woe to me, my life is wretched.
95Nauraisitko Saaren naiset,If you mock the Saari women,
96pitäisit pyhäiset piiat,Bring to shame the modest maidens,
97niin siitä tora tulisi,You will bring yourself in conflict,
98sota suuri lankeaisi!And a dreadful fight will follow.
99Saisi kaikki Saaren sulhot,All the noble youths of Saari,
100sata miestä miekkoinensaFull a hundred skilful swordsmen,
101päällesi sinun, poloisen,All shall rush on thee unhappy,
102yksinäisen ympärille."Standing all alone amidst them."
103Mitä huoli LemminkäinenLittle heeded Lemminkainen
104varoituksista emonsa!All the warnings of his mother;
105Ottavi hyvän orosen,Chose the best among his stallions.
106valjasti valion varsan;And the steed he quickly harnessed,
107ajavi karitteleviAnd he drove away with clatter,
108Saaren kuuluhun kylähänTo the village famed of Saari,
109Saaren kukkoa kosihin,There to woo the Flower of Saari,
110Saaren mointa morsianta.She, the peerless maid of Saari.

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 33 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Parikkala (3).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 15 kansanrunossa 11 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Etelä-Karjala (2), Parikkala (2), Venjoki (2), Vuokkiniemi (2).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa

1–2 runoa

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR IV1 640. — Venjoki · 1847 · H. A. Reinholm · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    56 penkerelle, pänkerelle;Inkerelle, penkerelle.
    57 siell' on nälkä, kaiken nälkä:Tuoll' on nälkä kaiken nälkä:
    58 puun nälkä, pärehen nälkä,Puun nälkä, pärehen nälkä,
    59 ve'en nälkä, vehnän nälkä,Veen nälkä, vehnän nälkä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    60 rukihisen leivän nälkä."Rukehisen leivän nälkä,
  2. SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    1 Aika on Ahtia sanoa,Aika on Ahtia sanella,
    2 veitikkätä vieretellä.Veitikkätä vieretellä.
    8 Kaukoniemen kainalossa.Kauko niemen kainalossa,
    74 virkki kaunis Kaukomieli:Tuo kaunis Kaukomieli.
  3. SKVR IV3 3377. — Koprina · 1907 · Väinö Salminen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    57 siell' on nälkä, kaiken nälkä:Siel on nälkä kaiken nälkä,
    58 puun nälkä, pärehen nälkä,Puun nälkä, pärehen nälkä,
    59 ve'en nälkä, vehnän nälkä,Veen nälkä, vehnän nälkä,
    60 rukihisen leivän nälkä."Rukehisen leivän nälkä.
  4. JR 73746 — Parikkala · 1960 · Sanakirjasäätiön välityksellä · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    56 penkerelle, pänkerelle;Inkerelle penkerelle,
    57 siell' on nälkä, kaiken nälkä:Siell on nälkä,
    58 puun nälkä, pärehen nälkä,Puun nälkä,
    60 rukihisen leivän nälkä."Rukihisen leivän nälkä.
  5. SKVR IV2 1612. — Venjoki · 1856 · K. Stråhlman · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    57 siell' on nälkä, kaiken nälkä:Tuol on nälkä, kaiken nälkä,
    58 puun nälkä, pärehen nälkä,Puun nälkä, pärehen nälkä,
    60 rukihisen leivän nälkä."Rukehisen leivän nälkä.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.

  1. SKVR IV1 640. — Venjoki · 1847 · H. A. Reinholm · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    56 penkerelle, pänkerelle;Inkerelle, penkerelle.
    57 siell' on nälkä, kaiken nälkä:Tuoll' on nälkä kaiken nälkä:
    58 puun nälkä, pärehen nälkä,Puun nälkä, pärehen nälkä,
    59 ve'en nälkä, vehnän nälkä,Veen nälkä, vehnän nälkä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    60 rukihisen leivän nälkä."Rukehisen leivän nälkä,
  2. SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    1 Aika on Ahtia sanoa,Aika on Ahtia sanella,
    2 veitikkätä vieretellä.Veitikkätä vieretellä.
    8 Kaukoniemen kainalossa.Kauko niemen kainalossa,
    74 virkki kaunis Kaukomieli:Tuo kaunis Kaukomieli.

Säkeet 111–156

Saaren piiat ensin pilkkaavat häntä, mutta tulevat pian liianki tutuksi hänen kanssansa.

111Nauroi naiset Lemminkäistä,But the women ridiculed him,
112piiat pisti pilkkojansa,And the maidens laughed and jeered him.
113kun ajoi kummasti kujalle,In the lane he drove most strangely,
114kamalasti kartanolle:Strangely to the farm came driving,
115ajoi korjansa kumohon,Turned the sledge all topsy-turvy,
116veräjähän vierähytti.At the gate he overturned it.
117Siinä lieto LemminkäinenThen the lively Lemminkainen
118murti suuta, väänti päätä,Mouth awry, and head downsunken,
119murti mustoa haventa.While his black beard he was twisting,
120Itse tuon sanoiksi virkki:Spoke aloud the words which follow:
121"En ole tuota ennen nähnyt,"Never aught like this I witnessed,
122en ole nähnyt enkä kuullutNever saw I, never heard I,
123naisen nauravan minulle,That the women laughed about me,
124piian pilkkoja suannut."And the maidens ridiculed me."
125Mitä huoli Lemminkäinen!Little troubled Lemminkainen,
126Sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
127"Onko saarella sijoa,"Is there not a place in Saari,
128maata Saaren manterella,On the firm ground of the island,
129minun leikki lyöäkseni,For the sport that I will show you,
130tanner tanhuellakseniAnd for dancing on the greensward,
131Saaren impien iloissa,With the joyous girls of Saari,
132kassapäien karkeloissa?"With their fair unbraided tresses?"
133Saaren impyet sanovat,Then the Saari maidens answered,
134niemen neiet vastoavat:Spoke the maidens of the headland:
135"Onp' on Saarella sijoa,"There is room enough in Saari,
136maata Saaren manterella,On the firm ground of the island,
137sinun leikki lyöäksesi,For the sport that you shall show us,
138tanner tanhuellaksesiAnd for dancing on the greensward,
139karjalaisna kaskimailla,For the milkmaids in the meadows,
140paimenpoikana palolla:And the herd-boys in their dances;
141lapset on laihat Saaren mailla,Very lean are Saari's children,
142lihavat hevosen varsat."But the foals are sleek and fattened."
143Mitä huoli Lemminkäinen!Little troubled Lemminkainen,
144Palkkasihe paimeneksi:But engaged himself as herd-boy,
145kävi päivät paimenessa,Passed his days among the meadows,
146yöt on impien iloissa,And his nights 'mid lively maidens,
147noien neitojen kisoissa,Sporting with the charming maidens,
148kassapäien karkeloissa.Toying with their unbound tresses.
149Sillä lieto Lemminkäinen,Thus the lively Lemminkainen,
150itse kaunis Kaukomieli,He the handsome Kaukomieli,
151jopa hääti naisen naurun,Ended soon the women's laughter,
152piätteli piian pilkan.And the joking of the maidens.
153Ei ollut sitä tytärtä,There was not a single daughter,
154piikoa pyhintäkänä,Not a maid, however modest,
155kuta hän ei kosketellut,But he did not soon embrace her,
156jonk' ei vieressä venynyt.And remain awhile beside her.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    127 "Onko saarella sijoa,"Onko saarella sioa
    131 Saaren impien iloissa,Saaren impien ilossa,
    141 lapset on laihat Saaren mailla,"Lapset laihat saaren mailla,
    142 lihavat hevosen varsat."Lihavat heposen varsat."

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    127 "Onko saarella sijoa,"Onko saarella sioa
    131 Saaren impien iloissa,Saaren impien ilossa,
    141 lapset on laihat Saaren mailla,"Lapset laihat saaren mailla,
    142 lihavat hevosen varsat."Lihavat heposen varsat."

Säkeet 157–222

Yhtä Kyllikkiä, jota varten oli lähtenyt, ei saa hyvällä suostumaan, jonka tähden lopulta ryöstää hänen väkisellä, nakka’aa rekeen ja lähtee matkalle.

157Yksi on impi kaikkinensaOne alone of all the maidens,
158Saaren suuressa su'ussa,Of the mighty race of Saari,
159jok' ei suostu sulhasihin,Would not list to any lover,
160mielly miehi'in hyvihin:Not the greatest man among them;
161se oli Kyllikki korea,Kyllikki, the fairest maiden,
162Saaren kukka kaunokainen.Loveliest flower of all in Saari.
163Tuop' on lieto Lemminkäinen,Then the lively Lemminkainen,
164itse kaunis Kaukomieli,He the handsome Kaukomieli,
165sa'at saappahat kulutti,Wore a hundred boats to tatters,
166sa'at airot poikki soutiRowed in twain a hundred oars
167tuota neittä saaessansa,As he strove to win the maiden,
168Kyllikkiä pyytessänsä.Kyllikki herself to conquer.
169Kyllikki, korea neiti,Kyllikki the lovely maiden
170hänpä tuon sanoiksi virkki:Answered him in words that follow:
171"Mitä, kehno, kierteletki,"Wherefore wander here, O weakling.
172rannan raukuja, ajelet,Racing round me like a plover,
173täältä tyttöjä kyselet,Always seeking for a maiden,
174tinavöitä tieustelet?With her tin-adorned girdle?
175En mä tästä ennen joua,I myself will never heed you
176kuin kiven kuluksi jauhan,Till the stone is ground to powder.
177pieksän petkelen periksi,Till the pestle's stamped to pieces,
178huhmaren sukuksi survon.And the mortar smashed to atoms.
179"Enkä huoli huitukoille,"Nought I care for such a milksop,
180huitukoille, haitukoille;Such a milksop, such a humbug;
181mie tahon tasaisen varrenI must have a graceful husband,
182tasaiselle varrelleni,I myself am also graceful;
183tahon muo'on muhkeammanI must have a shapely husband,
184muhke'ille muo'oilleniI myself am also shapely;
185sekä kasvon kaunihimmanAnd a well-proportioned husband,
186kaunihille kasvoilleni."I myself am also handsome."
187Oli aikoa vähäisen,But a little time thereafter,
188kului tuskin puoli kuuta.Scarce had half a month passed over,
189Jo päivänä muutamana,On a certain day it happened.
190iltana moniahanaAs was usual in the evenings,
191neitoset kisaelevi,All the girls had met for pleasure,
192kaunokaiset karkeleviAnd the beauteous maids were dancing;
193mannerpuolella saloaIn a grove near open country,
194kaunihilla kankahalla;On a lovely space of heathland.
195Kyllikki ylinnä muita,Kyllikki was first among them,
196Saaren kukka kuuluisinna.She the far-famed Flower of Saari.
197Tuli veitikkä verevä,Thither came the ruddy scoundrel,
198ajoi lieto LemminkäinenThere drove lively Lemminkainen,
199orihillansa omalla,With the best among his horses,
200valitulla varsallansaWith the horse that he had chosen,
201keskelle kisaketoa,Right into the green arena
202kaunokaisten karkeloa;Where the beauteous maids were dancing.
203reutoi Kyllikin rekehen,Kyllikki he seized and lifted,
204koppoi neien korjahansa,Then into the sledge he pushed her,
205tuon asetti taljallensa,And upon the bearskin sat her,
206liitti liistehyisillensä.That upon the sledge was lying.
207Laski ruoskalla hevoista,With his whip he lashed the stallion,
208nauskahutti nauhasella,And he cracked the lash above him,
209siitä läksi liukumahan.And he started on his journey,
210Lähtiessänsä sanovi:And he cried while driving onward:
211"Elkätte minua, immet,"O ye maidens, may ye never
212ilmi antako ikänä,In your lives betray the secret,
213minun täällä käyneheni,Speak of how I drove among you.
214täältä neien vieneheni!And have carried off the maiden.
215"Jos ette totelle tuosta,"But if you will not obey me,
216niin teille paha paneikse:You will fall into misfortune;
217laulan sulhonne sotahan,To the war I'll sing your lovers,
218nuoret miehet miekan alle,And the youths beneath the sword-blades,
219ettei kuulla kuuna päänä,That you hear no more about them,
220nähä ilmoisna ikänäSee them not in all your lifetime,
221kujasilla kulkemassa,Either in the streets when walking.
222ahoilla ajelemassa."Or across the fields when driving."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VII1 752. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    175 En mä tästä ennen joua,"En mä tästä ennen lähe,
    176 kuin kiven kuluksi jauhan,Kun kiven kuluksi jauhan,
    177 pieksän petkelen periksi,Pieksen petkelen periksi,
    178 huhmaren sukuksi survon.Survon huhmaren sukuksi."
  2. SKVR XIII1 2477. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    179 "Enkä huoli huitukoille,Empä huoli huitukoille,
    180 huitukoille, haitukoille;Huitukoille, haitukoille,
    182 tasaiselle varrelleni,Tasaselle varrelleni.
  3. SKVR XIII3 10324. — Parikkala · 1890 · E. Haalman · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    182 tasaiselle varrelleni,Tasaiselle varrellensa,
    185 sekä kasvon kaunihimmanSaisi kasvon kaunihimman
    186 kaunihille kasvoilleni."Kaunihille kasvollensa

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VII1 752. — Tuupovaara · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    175 En mä tästä ennen joua,"En mä tästä ennen lähe,
    176 kuin kiven kuluksi jauhan,Kun kiven kuluksi jauhan,
    177 pieksän petkelen periksi,Pieksen petkelen periksi,
    178 huhmaren sukuksi survon.Survon huhmaren sukuksi."
  2. SKVR XIII1 2477. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    179 "Enkä huoli huitukoille,Empä huoli huitukoille,
    180 huitukoille, haitukoille;Huitukoille, haitukoille,
    182 tasaiselle varrelleni,Tasaselle varrelleni.

Säkeet 223–314

Kyllikki itkee ja paheksii erittäinki Lemminkäisen sotahalua; Lemminkäinen lupa’aa ei koskaan lähteä sotaan, jos Kyllikki lupa’aisi, ei milloinkaan juoksennella kylässä, ja kumpanenki vannoo pysyäksensä.

223Kyllä Kyllikki valitti,Kyllikki lamented sorely,
224Saaren kukka kuikutteli:Sobbed the beauteous Flower of Saari:
225"Päästä jo minua poies,"Let me but depart in safety,
226laske lasta vallallensa,Let the child depart in safety,
227kotihinsa kulkemahanSet me free to journey homeward
228luoksi itkevän emonsa!To console my weeping mother.
229"Jos et laskea luvanne"If you will not now release me,
230kotihini kulkemahan,Set me free to journey homeward,
231viel' on viisi veljeäni,O then I have five strong brothers,
232seitsemän setäni lastaAnd my uncle's sons are seven,
233jänön jälen polkijaksi,Who can run with hare-like swiftness,
234neien pään perilliseksi."And will haste the maid to rescue."
235Kun ei pääsnyt kuitenkana,When she could not gain her freedom,
236itse itkulle hyräytyi.She began to weep profusely,
237Sanan virkkoi, noin nimesi:And she spoke the words which follow:
238"Joutenpa, poloinen, synnyin,"I, poor maid, was born for nothing,
239jouten synnyin, jouten kasvoin,And for nought was born and fostered,
240jouten aikani elelin;And my life was lived for nothing,
241jo nyt sainki joutavalleSince I fall to one unworthy,
242miehelle mitättömälle,In a worthless fellow's clutches,
243suojihin soankävijän,One for battle always ready,
244aina tuiman tappelijan!"And a rude ferocious warrior."
245Virkki lieto Lemminkäinen,Answered lively Lemminkainen,
246sanoi kaunis Kaukomieli:Said the handsome Kaukomieli:
247"Kyllikki, syänkäpyni,"Kyllikki, my dearest heart-core,
248minun maire marjueni!Thou my sweetest little berry,
249Ellös olko milläkänä!Do not vex yourself so sorely,
250En sua pahoin pitäne:Do not thus give way to sadness.
251sylissäni syöessäni,I will cherish you when eating,
252käsissäni käyessäni,And caress you on my journeys,
253sivullani seistessäni,Whether sitting, whether standing,
254vieressä venyessäni.Always near when I am resting.
255"Mitäpä sinä sureksit,"Wherefore then should you be troubled,
256mitä huollen huokaelet?Wherefore should you sigh for sorrow?
257Tuotako sinä sureksit,Are you therefore grieved so sorely,
258tuota huollen huokaelet,Therefore do you sigh for trouble,
259lehmityyttä, leivätyyttäLest the cows or bread might fail you,
260ja kaiken elon vähyyttä?Or provisions be deficient?
261"Ellös olko milläkänä!"Do not vex yourself so sorely,
262Mont' on lehmeä minulla,I have cows enough and plenty,
263monta maion antajata:Plenty are there, milk to yield me,
264yks' on suolla Muurikkinen,Some, Muurikkis, in the marshes,
265toinen mäellä Mansikkinen,Some, Mansikkis, on the hill-sides,
266kolmas Puolukka palolla.Some, Puolukkas, on the clearing,
267Ne on syömättä soreat,Sleek they are, although unfoddered.
268katsomatta kaunokaiset;Fine they are, although untended.
269ei ole illoin kytkemistäIn the evening none need bind them,
270eikä aamuin laskemista,In the evening none need loose them,
271heinävihkon heittämistä,No one need provide them fodder,
272suolan, suuruksen surua.Nor give salt in morning hours.
273"Vaiko tuotaki surisit,"Or perchance are you lamenting,
274tuota huollen huokoaisit,Sighing thus so full of trouble,
275ettei oo sukuni suuri,That I am not high descended,
276kovin korkea kotini?Nor was born of noble lineage?
277"Jos en oo su'ulta suuri"If I am not high descended,
278enkä korkea ko'ilta,Nor was born of noble lineage,
279on mulla tulinen miekka,Yet have I a sword of keenness,
280säkenevä säilärauta.Gleaming brightly in the battle.
281Se onpi sukua suurta,This is surely high descended,
282laajoa lajipereä:And has come of noble lineage,
283onp' on Hiiessä hiottu,For the blade was forged by Hiisi
284jumaloissa kirkastettu.And by Jumala 'twas polished,
285Sillä suurennan sukuni,Thus am I so high descended.
286laajennan lajini kaiken,And I come of noblest lineage,
287miekalla tuliterällä,With my sword so keenly sharpened
288säilällä säkenevällä."Gleaming brightly in the battle."
289Neiti parka huokoaikse,But the maiden sighed with anguish,
290itse tuon sanoiksi virkki:And in words like these made answer,
291"Oi on Ahti, Lemmin poika!"O thou Ahti, son of Lempi,
292Jos tahot minuista neittäIf you would caress the maiden,
293ikuiseksi puolisoksi,Keep her at your side for ever.
294kainaloiseksi kanaksi,Dove-like in thy arms for ever,
295sie vanno valat ikuisetPledge thyself by oaths eternal,
296et sotia käyäksesiNot again to join in battle,
297kullankana tarpehella,Whether love of gold may lure you,
298hopeankana halulla!"Or your wish is fixed on silver."
299Siinä lieto LemminkäinenThen the lively Lemminkainen
300itse tuon sanoiksi virkki:Answered in the words which follow:
301"Vannon mie valat ikuiset"Here I swear, by oaths eternal,
302en sotia käyäkseniNot again to join in battle,
303kullankana tarpehella,Whether love of gold may lure me,
304hopeankana halulla.Or my wish is fixed on silver.
305Sie itse valasi vannoBut thyself on oath must pledge thee,
306et kyliä käyäksesiNot to wander to the village,
307hyvänki hypyn halulla,Whether for the love of dancing,
308tanhujuoksun tarpehella!"Or to loiter in the pathways."
309Siitä vannoivat valansa,Then they took the oaths between them,
310laativat ikilupansaAnd with oaths eternal bound them,
311eessä julkisen Jumalan,There in Jumala's high presence,
312alla kasvon kaikkivallan,In the sight of the Almighty,
313ei Ahin sotia käyäAhti should not go to battle,
314eikä Kyllikin kyleä.Nor should Kylli seek the village.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR II 232. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    223 Kyllä Kyllikki valitti,Kyllä Kyllikki sano:
    313 ei Ahin sotia käyäEi Ahin sotia käyä,
    314 eikä Kyllikin kyleä.Eikä Kyllikin kyleä.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR II 232. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    223 Kyllä Kyllikki valitti,Kyllä Kyllikki sano:
    313 ei Ahin sotia käyäEi Ahin sotia käyä,
    314 eikä Kyllikin kyleä.Eikä Kyllikin kyleä.

Säkeet 315–402

Lemminkäisen äiti ihastuu nuoresta miniästänsä.

315Siitä lieto LemminkäinenThen the lively Lemminkainen
316veti virkkua vitsalla,Whipped his steed to faster running,
317löi oritta ohjaksella.Shook the reins to urge him onward,
318Itse tuon sanoiksi virkki:And he spoke the words which follow:
319"Jää hyvästi, Saaren nurmet,"Now farewell to Saari's meadows,
320kuusen juuret, tervaskannot,Roots of pine, and trunks of fir-trees,
321joit' olen kesän kävellyt,Where I wandered for a summer,
322talvet kaiket tallaellut,Where I tramped throughout the winter,
323piileskellen pilviöillä,And on cloudy nights took shelter,
324paeten pahalla säällä,Hiding from the stormy weather,
325tätä pyytä pyytessäni,While I waited for my dear one,
326allia ajellessani!"And to bear away my darling."
327Ajoa hypittelevi:On he urged his prancing courser,
328jo kohta koti näkyvi.Till he saw his home before him,
329Neiti tuon sanoiksi virkkiAnd the maiden spoke as follows,
330itse lausui, noin nimesi:And in words like these addressed him:
331"Tupa tuolla tuulottavi,"Lo, I see a hut before us,
332nälkäraunio näkyvi.Looking like a place of famine.
333Kenen onpi tuo tupanen,Tell me whose may be the cottage,
334kenen koti kunnottoman?"Whose may be this wretched dwelling?"
335Se on lieto LemminkäinenThen the lively Lemminkainen
336sanan virkkoi, noin nimesi:Answered in the words which follow:
337"Elä sie sure tuvista,"Do not grieve about the hovel,
338huokaele huonehista!Sigh not for the hut before you.
339Tuvat toiset tehtänehe,We will build us other houses,
340paremmaiset pantaneheAnd establish better dwellings,
341hirve'istä hirsiköistä,Built of all the best of timber,
342parahista parsikoista."With the very best of planking."
343Siitä lieto LemminkäinenThus the lively Lemminkainen
344jo kohta kotihin saapiReached again his home in safety,
345luoksi armahan emonsa,Finding there his dearest mother,
346tykö valtavanhempansa.She, his old and much-loved mother.
347Emo tuon sanoiksi virkki,And his mother spoke as follows,
348itse lausui, noin nimesi:And expressed herself in thiswise:
349"Viikon viivyit, poikaseni,"Long, my son, have you been absent,
350viikon mailla vierahilla."Long in foreign lands been roaming."
351Lausui lieto Lemminkäinen,Said the lively Lemminkainen,
352sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
353"Piti naiset naurellani,"I have brought to shame the women,
354kostoa pyhäiset piiatWith the modest girls have sported,
355piännästä pitkän pilkan,And have well repaid the laughter,
356naurannoistansa minulle.And the jests they heaped upon me.
357Sain parahan korjahani,To my sledge the best I carried,
358tuon asetin taljalleni,And upon the rug I sat her,
359liitin liistehyisilleni,And between the runners laid her,
360alle viltin vierähytin.And beneath the rug I hid her;
361Sillä maksoin naisten naurun,Thus repaid the laughing women,
362piikojen ilopiännän.And the joking of the maidens.
363"Oi emoni, kantajani,"O my mother, who hast borne me,
364äitini, ylentäjäni!O my mother, who hast reared me,
365Mitä läksin, senpä sainki,I have gained what I have sought for,
366kuta pyysin, sen tapasin.And have won what most I longed for.
367Pane nyt patjasi parahat,Now prepare the best of bolsters,
368pehme'immät päänalaiset,And the softest of the cushions,
369maatani omalla maallaIn my native land to rest me.
370nuoren neiteni keralla!"With the young and lovely maiden."
371Emo tuon sanoiksi virkkoi,Then his mother spoke as follows,
372itse lausui ja pakisi:And in words like these expressed her:
373"Ole nyt kiitetty, Jumala,"Now to Jumala be praises,
374ylistetty, Luoja, yksin,Praise to thee, O great Creator
375kun annoit miniän mulle,For the daughter thou hast sent me,
376toit hyvän tulen puhujan,Who can fan the flames up brightly,
377oivan kankahan kutojan,Who can work at weaving deftly,
378aivan kenstin kehreäjän,And is skilful, too, in spinning,
379pulskin poukkujen pesijän,And accomplished, too, in washing,
380vaattehien valkaisijan!And can bleach the clothes to whiteness.
381"Itse kiitä onneasi!"For thy own weal thank him also;
382Hyvän sait, hyvän tapasit,Good is won, and good brought homeward:
383hyvän Luojasi lupasi,Good decreed by the Creator,
384hyvän antoi armollinen:Good that's granted by his mercy.
385puhas on pulmonen lumella,On the snow is fair the bunting,
386puhtahampi puolellasi;Fairer yet is she beside thee;
387valkea merellä vaahti,White the foam upon the water,
388valkeampi vallassasi;Whiter yet this noble lady:
389sorea merellä sorsa,On the lake the duck is lovely,
390soreampi suojassasi;Lovelier yet thy cherished darling;
391kirkas tähti taivahalla,Brilliant is a star in heaven,
392kirkkahampi kihloissasi.Brighter yet thy promised fair one.
393"Laai nyt lattiat laveat,"Let the floors be wide expanded,
394hanki ikkunat isommat,And the windows widened greatly,
395seisottele seinät uuet,Let new walls be now erected,
396tee koko tupa parempi,All the house be greatly bettered,
397kynnykset tuvan etehen,And the threshold new-constructed,
398uuet ukset kynnykselle,Place new doors upon the threshold,
399nuoren neien saatuasi,For the youthful bride beside you,
400kaunihin katsottuasi,She, of all the very fairest,
401paremmaisen itseäsi,She, the best of all the maidens,
402sukuasi suuremmaisen!"And the noblest in her lineage."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR XIII2 4247. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    385 puhas on pulmonen lumella,Puhas on pulmonen lumella,
    386 puhtahampi puolellasi;Puhtaampi puolellasi,
    388 valkeampi vallassasi;Valkiampi vallassasi,
    390 soreampi suojassasi;Soriampi suojassasi.
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    391 kirkas tähti taivahalla,Kirkas on tähti taivaalla,
    392 kirkkahampi kihloissasi.Kirkkaampi kihloissasi,
  2. SKVR I2 978 a). — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    316 veti virkkua vitsalla,Laski virkkua vitsalla,
    360 alle viltin vierähytin.Alle viltin vieretäte."
    370 nuoren neiteni keralla!"Nuoren neitosen keralla.
  3. SKVR V2 1433. — Toksova · 1859 · Fr. A. Saxbäck · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    387 valkea merellä vaahti,Valkea on merellä vaahti,
    388 valkeampi vallassasi;Valkeampi vallassas,
    391 kirkas tähti taivahalla,Kirkas tähti taivasessa,
  4. SKVR XIII2 3986. — Kurkijoki · 1913 · Sortavalan seminaari · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    388 valkeampi vallassasi;Valkeampi vallassasi,
    391 kirkas tähti taivahalla,Kirkas tähti taivahalla,
    392 kirkkahampi kihloissasi.Kirkkahampi kihloissasi.
  5. JR 41806 — Soikkola · 1938 · Ulla Mannonen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    377 oivan kankahan kutojan,Hyvän kankahan kuttoijan,
    382 Hyvän sait, hyvän tapasit,Hyyväin sait hyyväin tapasit
    384 hyvän antoi armollinen:Hyyväin antoi armollinen,

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR XIII2 4247. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    385 puhas on pulmonen lumella,Puhas on pulmonen lumella,
    386 puhtahampi puolellasi;Puhtaampi puolellasi,
    388 valkeampi vallassasi;Valkiampi vallassasi,
    390 soreampi suojassasi;Soriampi suojassasi.
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    391 kirkas tähti taivahalla,Kirkas on tähti taivaalla,
    392 kirkkahampi kihloissasi.Kirkkaampi kihloissasi,
  2. SKVR I2 978 a). — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    316 veti virkkua vitsalla,Laski virkkua vitsalla,
    360 alle viltin vierähytin.Alle viltin vieretäte."
    370 nuoren neiteni keralla!"Nuoren neitosen keralla.

Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot

Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.

Miten runot on ryhmitelty

Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.

Runo kokonaisuutena · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Runo kokonaisuutena · 1 runo

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Runo kokonaisuutena · 2 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Säkeet 1–2 — Runon alkuformula · 1 runo

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 3–8 — Päähenkilön eli · 12 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säe 6 · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 9–14 — Lemminkäisen ulkonäön kuvaus · 4 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 15–18 — Lemminkäinen naistenmiehenä · 1 runo

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 19–20 — "Noien impien iloissa, kassapäien karkeloissa" · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 21–22 — Kyllikin nimeäminen · 2 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 23–30 — Kyllikin kasvuympäristön kuvaus · 1 runo

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Säkeet 31–45 — Taivaanvalojen kosinta · 2 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 47–48 — "Suotta kultanne kuluvi, hopeanne hoikkenevi" · 4 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Säkeet 50–54 — "En lähde · 4 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 55–60 — "Enkä lähe · 6 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 69–72 — Lemminkäisen äidin varoitus · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 83–84 — "Siellä piiat pilkkoavat, naiset nauravat sinua" · 3 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 87–92 — Lemminkäisen vastaus naisten pilkkaan · 2 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 94–97 — Pyhäiset piiat · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säe 100 — "Sata miestä miekkoinensa" · 1 runo

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 103–107 — Lemminkäinen ei huoli varoituksista vaan lähtee matkaan · 2 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Säkeet 113–117 — "Kun ajoi kummasti kujalle, · 3 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 118–119 — "Murti suuta, väänti päätä, murti mustoa haventa" · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 127–156 — Lemminkäinen asettuu "Saaren impien iloksi" · 3 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 141–142 — "Lapset on laihat · 1 runo

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säe 144 — Palkkasihe paimeneksi · 4 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 157–160 — Impi ei suostu sulhasihin, mielly miehiin hyvihin · 3 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 164–168 — Kyllikin pitkään kestänyt kosinta · 2 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 171–174 — Kyllikki alkaa arvostella kosijaa · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 175–178 — "En mä tästä ennen joua, · 1 runo

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Säkeet 179–186 — Empä huoli huitukoista · 9 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 197–214 — Lemminkäinen ryöstää · 13 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säe 208 — "Nauskahutti nauhasella" · 2 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 215–222 — Lemminkäisen uhkaus · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 223–228 — Kyllikin valitus · 1 runo

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

  • SKVR XV 208. (säkeet 29–32) — 1786 · Christfrid Ganander
Säkeet 229–234 — Kyllikin uhkaus · 8 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 238–240 — "Jouten synnyin, jouten kasvoin, jouten aikani elelin" · 5 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 241–244 — "Jo nyt sainki joutavalle – · 3 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 250–254 — Lemminkäisen vakuutukset · 1 runo

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 255–260 — Lehmättömyys ja leivättömyys · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 261–272 — Monta on lehmää minulla · 1 runo

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 273–288 — Suuri suku, laaja laji ja tulinen miekka · 8 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 293–294 — "Ikuiseksi puolisoksi, kainaloiseksi kanaksi" · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 295–314 — Valojen vannominen · 6 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 315–342 — Kotimatka ja kotiintulo · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 365–370 · 1 runo

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 385–392 — Puhdas on pulmunen lumella · 4 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 393–398 — Uuden tuvan teko · 5 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Tekstistä ja kansanrunoista

Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.

Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.

Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.

Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.

Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.

Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.

Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 15 kansanrunosta 7 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.