Kalevala, 12. runo
Lemminkäinen lähtee Pohjolaan
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 10 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 29 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 6 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Repola (3), Vuokkiniemi (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 10 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Repola (3)
- Vuokkiniemi (3)
1 runo
- Hyrynsalmi (1)
- Ilomantsi (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kitee (1)
- Kontokki (1)
- Liperi (1)
- Nurmes (1)
- Suomussalmi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 254 kansanrunossa 75 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (51), Kontokki (18), Ilomantsi (16), Suistamo (12), Repola (10).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Suma (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 75 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (51)
- Kontokki (18)
- Ilomantsi (16)
- Suistamo (12)
- Repola (10)
- Suomussalmi (9)
- Impilahti (8)
- Uhtua (8)
3–6 runoa
- Kainuu (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Liperi (5)
- Nurmes (5)
- Saarijärvi (5)
- Suojärvi (5)
- Viena (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kuhmo (4)
- Etelä-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Hyrynsalmi (3)
- Jyskyjärvi (3)
- Kerimäki (3)
- Kiestinki (3)
- Kiimaisjärvi (3)
- Kitee (3)
- Korpiselkä (3)
- Sotkamo (3)
- Valkeala (3)
1–2 runoa
- Hiitola (2)
- Juuka (2)
- Kiihtelysvaara (2)
- Kurkijoki (2)
- Lappajärvi (2)
- Peräpohjola (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Piippola (2)
- Pistojärvi (2)
- Pohjois-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Ristijärvi (2)
- Harjavalta (1)
- Ikaalinen (1)
- Jurva (1)
- Kaavi (1)
- Karstula (1)
- Kemi (1)
- Kesälahti (1)
- Kihniö (1)
- Konginkangas (1)
- Kontiolahti (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Lapinlahti (1)
- Lehtimäki (1)
- Lempaala (1)
- Merijärvi (1)
- Nilsiä (1)
- Orivesi (1)
- Petroskoi (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pihtipudas (1)
- Porajärvi (1)
- Pori (1)
- Pulkkila (1)
- Pyhäntä (1)
- Rautavaara (1)
- Rautu (1)
- Riistavesi (1)
- Rukajärvi (1)
- Sonkajärvi (1)
- Suma (1)
- Tervola (1)
- Teuva (1)
- Tohmajärvi (1)
- Tulemajärvi (1)
- Utajärvi (1)
- Vihanti (1)
- Viitasaari (1)
- Virtasalmi (1)
- Vuole (1)
- Ähtäri (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–128 Kyllikki unohtaa valansa ja lähtee kylään, josta Lemminkäinen suuttuu kovasti ja päättää paikalla hylkäistä hänen ja lähteä Pohjan neittä kosimaan.
- Säkeet 129–212 Äiti kokee kaikin tavoin estää poikaansa lähtemästä ja sanoo hänen siellä surmansa tapaavan; Lemminkäinen päätänsä harjaava viska'aa uhalla harjan kädestänsä ja kiva'aa, jo silloin harjastaki, kun hänestä, verta vuotavan.
- Säkeet 213–504 Varusteleikse, lähtee matkalle, tulee Pohjolaan ja laulaa joka miehen Pohjolan tuvasta ulos; ainoastansa yhden ilkeän karjan paimenen jätti laulamatta.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Lappi, Tuonela, Hiitola, Pimentola, Rutjan koski, Turja
Säkeet 1–128
Kyllikki unohtaa valansa ja lähtee kylään, josta Lemminkäinen suuttuu kovasti ja päättää paikalla hylkäistä hänen ja lähteä Pohjan neittä kosimaan.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 10 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 29 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 6 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Repola (3), Vuokkiniemi (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 10 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Repola (3)
- Vuokkiniemi (3)
1 runo
- Hyrynsalmi (1)
- Ilomantsi (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kitee (1)
- Kontokki (1)
- Liperi (1)
- Nurmes (1)
- Suomussalmi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 254 kansanrunossa 75 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (51), Kontokki (18), Ilomantsi (16), Suistamo (12), Repola (10).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Suma (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 75 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (51)
- Kontokki (18)
- Ilomantsi (16)
- Suistamo (12)
- Repola (10)
- Suomussalmi (9)
- Impilahti (8)
- Uhtua (8)
3–6 runoa
- Kainuu (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Liperi (5)
- Nurmes (5)
- Saarijärvi (5)
- Suojärvi (5)
- Viena (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kuhmo (4)
- Etelä-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Hyrynsalmi (3)
- Jyskyjärvi (3)
- Kerimäki (3)
- Kiestinki (3)
- Kiimaisjärvi (3)
- Kitee (3)
- Korpiselkä (3)
- Sotkamo (3)
- Valkeala (3)
1–2 runoa
- Hiitola (2)
- Juuka (2)
- Kiihtelysvaara (2)
- Kurkijoki (2)
- Lappajärvi (2)
- Peräpohjola (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Piippola (2)
- Pistojärvi (2)
- Pohjois-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Ristijärvi (2)
- Harjavalta (1)
- Ikaalinen (1)
- Jurva (1)
- Kaavi (1)
- Karstula (1)
- Kemi (1)
- Kesälahti (1)
- Kihniö (1)
- Konginkangas (1)
- Kontiolahti (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Lapinlahti (1)
- Lehtimäki (1)
- Lempaala (1)
- Merijärvi (1)
- Nilsiä (1)
- Orivesi (1)
- Petroskoi (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pihtipudas (1)
- Porajärvi (1)
- Pori (1)
- Pulkkila (1)
- Pyhäntä (1)
- Rautavaara (1)
- Rautu (1)
- Riistavesi (1)
- Rukajärvi (1)
- Sonkajärvi (1)
- Suma (1)
- Tervola (1)
- Teuva (1)
- Tohmajärvi (1)
- Tulemajärvi (1)
- Utajärvi (1)
- Vihanti (1)
- Viitasaari (1)
- Virtasalmi (1)
- Vuole (1)
- Ähtäri (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 232. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 6 eikä Kyllikki kyleä. Eikä Kyllikin kyleä. 20 "Armas Ahti veikkoseni! "Armas Ahti veikkoseni, 22 veräjillä vierahilla, Veräjillä vierahilla 41 Kyllä Kyllikki sanovi, Kyllä Kyllikki sano: Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 45 Näin mä unta maatessani, Näin mie unta maatessani 46 sike'in levätessäni: Sikäin levätessäni: 49 aivan ikkunan alatse, Ahin ikkunan alatse." 57 "En usko unia naisten "En usko unia naisen, 58 enkä vaimojen valoja. Enkä vaimojen valetta: 61 kanna vainovaatteheni! Kanna vainovaatteheni! 68 On meillä oloista koissa "On meillä oloista koissa 70 tapin tammisen takana; Tapin tammisen takana." 74 "En huoli koto-oloista! "En huoli kotioloista, 76 melan tervaisen terältä: Melan tervasen terältä, 77 makeamp' on juoakseni, Makeampi juoakseni." 91 kynti orja kyisen pellon, Kynti orja kyisen pellon. 92 käärmehisen käännätteli; Käärmehisen keännätteli. 93 nosti aura arkun kannen, Nosti atra arkun kannen, 94 perä penningin ylenti: Perä penningin ylenti; 100 "En huoli kotieloista! "En huoli kotieloista; 101 Jos markan soasta saanen, Jos markan soasta saanen, 102 parempana tuon pitelen, Parempana sen pitelen." SKVR II 232 a). — Repola · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 20 "Armas Ahti veikkoseni! "Armas Ahti veikkoseni! 22 veräjillä vierahilla, Veräjillä vierahilla." 41 Kyllä Kyllikki sanovi, Kyllä Kyllikki sanoupi. 61 kanna vainovaatteheni! Kanna vainov⌈a⌉attijeni!" Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 68 On meillä oloista koissa On meillä oloista koissa 69 leppäisessä lekkerissä Leppäsessä lekkerissä, 70 tapin tammisen takana; Tapin tammisen tagana." 76 melan tervaisen terältä: Melan tervasen teräldä, 91 kynti orja kyisen pellon, Kyndi orja kyisen pellon, 93 nosti aura arkun kannen, Nosti adra arkun kannen, 94 perä penningin ylenti: Perä penningin ylendi, 100 "En huoli kotieloista! "En huoli kodielosta! 101 Jos markan soasta saanen, Jos markan sovasta soanen, SKVR II 220 b). — Repola · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 20 "Armas Ahti veikkoseni! armas ahti veikkozeni 22 veräjillä vierahilla, veräjillä vierahilla 27 tuosta suuttui, tuosta syäntyi, tuosta suuttu tuosta seändu 69 leppäisessä lekkerissä leppäzessä lekkerissä Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 70 tapin tammisen takana; tapin tammizen tagana 74 "En huoli koto-oloista! en huoli kodiolosta 93 nosti aura arkun kannen, nosti adra arkun kannen 94 perä penningin ylenti: perä penningin ylendi 100 "En huoli kotieloista! en huoli kodielosta 101 Jos markan soasta saanen, jos markan sovasta soanen SKVR II 233. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 6 eikä Kyllikki kyleä. *Eikä Kylli kyleä,* 21 Jo kävi Kyllikki kylässä, Jo on Kyllikki kylässä, 27 tuosta suuttui, tuosta syäntyi, Tuosta suuttu, tuosta säänty. 28 tuosta viikoksi vihastui. Tuosta viikoksi vihastu. SKVR II 223 a). — Repola · 1908 · V. Osonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 74 "En huoli koto-oloista! "En huoli kotieloista, 77 makeamp' on juoakseni, Magiamp' on juoakseni. 91 kynti orja kyisen pellon, Eglen orja pellon kynti, 94 perä penningin ylenti: Perä pennervön ylenti." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 100 "En huoli kotieloista! En huoli koti uloista,!
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR II 232. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 6 eikä Kyllikki kyleä. Eikä Kyllikin kyleä. 20 "Armas Ahti veikkoseni! "Armas Ahti veikkoseni, 22 veräjillä vierahilla, Veräjillä vierahilla 41 Kyllä Kyllikki sanovi, Kyllä Kyllikki sano: Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 45 Näin mä unta maatessani, Näin mie unta maatessani 46 sike'in levätessäni: Sikäin levätessäni: 49 aivan ikkunan alatse, Ahin ikkunan alatse." 57 "En usko unia naisten "En usko unia naisen, 58 enkä vaimojen valoja. Enkä vaimojen valetta: 61 kanna vainovaatteheni! Kanna vainovaatteheni! 68 On meillä oloista koissa "On meillä oloista koissa 70 tapin tammisen takana; Tapin tammisen takana." 74 "En huoli koto-oloista! "En huoli kotioloista, 76 melan tervaisen terältä: Melan tervasen terältä, 77 makeamp' on juoakseni, Makeampi juoakseni." 91 kynti orja kyisen pellon, Kynti orja kyisen pellon. 92 käärmehisen käännätteli; Käärmehisen keännätteli. 93 nosti aura arkun kannen, Nosti atra arkun kannen, 94 perä penningin ylenti: Perä penningin ylenti; 100 "En huoli kotieloista! "En huoli kotieloista; 101 Jos markan soasta saanen, Jos markan soasta saanen, 102 parempana tuon pitelen, Parempana sen pitelen." SKVR II 233. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 6 eikä Kyllikki kyleä. *Eikä Kylli kyleä,* 21 Jo kävi Kyllikki kylässä, Jo on Kyllikki kylässä, 27 tuosta suuttui, tuosta syäntyi, Tuosta suuttu, tuosta säänty. 28 tuosta viikoksi vihastui. Tuosta viikoksi vihastu. SKVR I2 707. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 27 tuosta suuttui, tuosta syäntyi, *Tuosta suuttu, tuosta syänty,* 28 tuosta viikoksi vihastui. Tuosta viikoksi vihastu, 60 Tuo tänne sotisopani, Tuo tänne soti-sopani, 61 kanna vainovaatteheni! Kanna vaino-voatteheni, SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 30 "Oi emoni, vaimo vanha! "Oi Emoni, vaimo vanha! 61 kanna vainovaatteheni! Kanna vaino-vaatteheni! 70 tapin tammisen takana; Tapin vaskisen takana.
Säkeet 129–212
Äiti kokee kaikin tavoin estää poikaansa lähtemästä ja sanoo hänen siellä surmansa tapaavan; Lemminkäinen päätänsä harjaava viska'aa uhalla harjan kädestänsä ja kiva'aa, jo silloin harjastaki, kun hänestä, verta vuotavan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 loitsut 15. — Kitee · 1897 · Jaakko Lonkainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 144 "Jo minua noiat noitui, Jopa minua noijat noitu, 145 noiat noitui, kyyt kiroili; Noijat noitu, kyyt kiroili, 146 koki kolme lappalaista Koki kolme lappalaista 148 alasti alakivellä, Alasti alakivellä, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 149 ilman vyöttä, vaattehitta, Ilman vyötä, vaattehita, 151 senpä hyötyivät minusta, Senpä hyötyvät minusta, 152 sen verran, katalat, saivat, Sen verran katalat saivat, 153 min kirves kivestä saapi, Minkä kirves kivestä saapi, 154 napakaira kalliosta, Napa kairo kalliosta, 155 järky jäästä iljanesta, Järkky jäästä iljenestä, 156 Tuoni tyhjästä tuvasta. Tuoni tyhjästä tuvasta. SKVR VII3 loitsut 45. — Nurmes · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 133 ilman tieon tietämättä, Ilman tieon tietämätä, 134 ilman taion taitamatta, Ilman taion taitamata 137 Siellä lappi laulanevi, Siellä Lappi laulanoo, 144 "Jo minua noiat noitui, Jo minua noiat noitui, SKVR I2 758 a). — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 193 tuho poikoa pätöistä, Tuho poikoa pätösen." 205 Suan seinähän sivalti, Suan seinähän sivalti, 206 harjan paiskoi patsahasen, Harjan paino patsahasen: 209 "Silloin on hukka Lemminkäistä, Sillon hukka Lemminkäisen, SKVR XII1 3578. — Kuhmo · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 144 "Jo minua noiat noitui, Jopa minua noiat noitu, 146 koki kolme lappalaista Koki kolme Lappalaista 148 alasti alakivellä, Alasti alakivellä, 149 ilman vyöttä, vaattehitta, Ilman vyöttä, vaattehitta, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 150 rikorihman kiertämättä: Rikon (Ripo) rihman kiertämättä. SKVR I4 479. — Vuokkiniemi · 1911 · Samuli Paulaharju · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 146 koki kolme lappalaista Koki kolme lappalaista 148 alasti alakivellä, Alatsi alakivellä. 152 sen verran, katalat, saivat, Sen katalat miusta saivat, 153 min kirves kivestä saapi, Min sai kirves kivestä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 156 Tuoni tyhjästä tuvasta. Tuoni tyhjästä tuvasta.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 loitsut 45. — Nurmes · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 133 ilman tieon tietämättä, Ilman tieon tietämätä, 134 ilman taion taitamatta, Ilman taion taitamata 137 Siellä lappi laulanevi, Siellä Lappi laulanoo, 144 "Jo minua noiat noitui, Jo minua noiat noitui, SKVR I2 758 a). — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 193 tuho poikoa pätöistä, Tuho poikoa pätösen." 205 Suan seinähän sivalti, Suan seinähän sivalti, 206 harjan paiskoi patsahasen, Harjan paino patsahasen: 209 "Silloin on hukka Lemminkäistä, Sillon hukka Lemminkäisen, SKVR XII1 3578. — Kuhmo · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 144 "Jo minua noiat noitui, Jopa minua noiat noitu, 146 koki kolme lappalaista Koki kolme Lappalaista 148 alasti alakivellä, Alasti alakivellä, 149 ilman vyöttä, vaattehitta, Ilman vyöttä, vaattehitta, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 150 rikorihman kiertämättä: Rikon (Ripo) rihman kiertämättä. SKVR XV 212. — 1786 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 144 "Jo minua noiat noitui, Jo minua nojjat noitu, 146 koki kolme lappalaista koki kolme lappalaista 148 alasti alakivellä, alastik alakivellä, 149 ilman vyöttä, vaattehitta, ilman vyötä vaatteitak SKVR VII3 loitsut 19. — Pielisjärvi · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 146 koki kolme lappalaista koki kolme Lappalaista 153 min kirves kivestä saapi, kuin kirves kivestä saapi, 155 järky jäästä iljanesta, järky jäästä iljan̄esta; 156 Tuoni tyhjästä tuvasta. tuoni tyhjästä koista,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 213–504
Varusteleikse, lähtee matkalle, tulee Pohjolaan ja laulaa joka miehen Pohjolan tuvasta ulos; ainoastansa yhden ilkeän karjan paimenen jätti laulamatta.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 248 sinisen kiven selässä, Selässä meren sinisen, 314 kylä vastahan tulevi. Emo vastahan tulevi: 404 tohti toisiksi ruveta, Tohti toisiksi rueta, 405 ruohti muuksi muutellaita; Ruotti muuksi muutellate, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 417 "Olipa tässä ennen koira, Olipa tässä en̄en koirat, 419 lihan syöjä, luun purija, Lihan syöjät, luun puriat, 420 veren uuelta vetäjä. Veren uuelta vetäjät." 428 "En mä tänne tullutkana "En mä tänne tullukkana 430 mahittani, maltittani, Mahittani, maltittani, 469 Sinne lieto Lemminkäinen Oli lieto Lemminkäinen, 472 lauloi nuoret, lauloi vanhat, Laulo nuoret, laulo vanhat, 473 lauloi kerran keskilaaun; *Laulo kerran keski laaut* 474 yhen heitti laulamatta: Yhen heitti laulamatta, 476 ukko vanhan umpisilmän. Ukko vanha, umpisilmä, 480 Lauloit nuoret, lauloit vanhat, Laulot nuoret, laulot vanhat, 481 lauloit kerran keskilaaun: Laulot kerran keski laaut, 482 niin miks' et minua laula?" Niin miks' et minua laula?" 494 ve'en liivan liikkumilla. Veen liivan liikkumilla." SKVR XII1 107. — Hyrynsalmi · 1833 · J. F. Liljeblad · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 317 vierimäistä tietä myöten Keskimmäistä tietä myöten 319 Yli kynnyksen kysyvi, Yli kynnyksen kysyy, 322 rinnukseni riisujata, Rinnukseni riisujata, 323 aisani alentajata, Aisani alentajata, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 324 luokin lonkahuttajata?" Luokin longahuttajata? 327 "Ei ole talossa tässä Ei ole talossa tässä 328 rinnuksesi riisujata, Rinnuksesi riisujata, 329 aisasi alentajata, Aisasi alentajata, 335 keskimäistä tietä myöten Ylimmäistä tietä myöten 344 kielipalko pankon päästä: Kieli palkku pankon päästä: 367 ylimäistä tietä myöten Alimmaista tietä myöten, 368 ylimäisehen talohon. Ylimmäiseen talohon, 380 lyöpi maata ruoskallansa: Lyöpi maata ruoskallansa, 381 utu nousi ruoskan tiestä, Utu nousi nuoran tiestä, 382 mies pieni u'un seassa; Mies nuori u'un seassa, 469 Sinne lieto Lemminkäinen Ite Lieto Lemminkäinen SKVR VII3 loitsut 15. — Kitee · 1897 · Jaakko Lonkainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 222 rautapaiassa parempi, Rauta paijassa parempi, 270 eikä tietäjän teräkset Eikä tietäjän teräkset, 430 mahittani, maltittani, Mahittani, maltittani, 431 ilman innotta isoni, Ilman innotta isäni, SKVR VI1 4. — Kerimäki · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 390 läpi sammalen sanoja, Läpi sam̄alen sanoja. 391 läpi seinän soittajoita, Läpi seinän laulajoita, 395 tupa oli täynnä tuntijoita, Tupa oli täynnä tuppisuita, 399 peripenkki tietäjiä, Peripenkki tietäjiä. SKVR VII5 loitsut 4907. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 218 rautapaitoihin paneikse, Rautapaitoihin panemme, 230 jumaloissa kuuraeltu; Jumaloissa kuvaeltu, 270 eikä tietäjän teräkset Eikä tietäjän teräkset 281 puhki pilvien puhuja, Puhki pilvien puhuja,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 248 sinisen kiven selässä, Selässä meren sinisen, 314 kylä vastahan tulevi. Emo vastahan tulevi: 404 tohti toisiksi ruveta, Tohti toisiksi rueta, 405 ruohti muuksi muutellaita; Ruotti muuksi muutellate, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 417 "Olipa tässä ennen koira, Olipa tässä en̄en koirat, 419 lihan syöjä, luun purija, Lihan syöjät, luun puriat, 420 veren uuelta vetäjä. Veren uuelta vetäjät." 428 "En mä tänne tullutkana "En mä tänne tullukkana 430 mahittani, maltittani, Mahittani, maltittani, 469 Sinne lieto Lemminkäinen Oli lieto Lemminkäinen, 472 lauloi nuoret, lauloi vanhat, Laulo nuoret, laulo vanhat, 473 lauloi kerran keskilaaun; *Laulo kerran keski laaut* 474 yhen heitti laulamatta: Yhen heitti laulamatta, 476 ukko vanhan umpisilmän. Ukko vanha, umpisilmä, 480 Lauloit nuoret, lauloit vanhat, Laulot nuoret, laulot vanhat, 481 lauloit kerran keskilaaun: Laulot kerran keski laaut, 482 niin miks' et minua laula?" Niin miks' et minua laula?" 494 ve'en liivan liikkumilla. Veen liivan liikkumilla." SKVR XII1 107. — Hyrynsalmi · 1833 · J. F. Liljeblad · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 317 vierimäistä tietä myöten Keskimmäistä tietä myöten 319 Yli kynnyksen kysyvi, Yli kynnyksen kysyy, 322 rinnukseni riisujata, Rinnukseni riisujata, 323 aisani alentajata, Aisani alentajata, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 324 luokin lonkahuttajata?" Luokin longahuttajata? 327 "Ei ole talossa tässä Ei ole talossa tässä 328 rinnuksesi riisujata, Rinnuksesi riisujata, 329 aisasi alentajata, Aisasi alentajata, 335 keskimäistä tietä myöten Ylimmäistä tietä myöten 344 kielipalko pankon päästä: Kieli palkku pankon päästä: 367 ylimäistä tietä myöten Alimmaista tietä myöten, 368 ylimäisehen talohon. Ylimmäiseen talohon, 380 lyöpi maata ruoskallansa: Lyöpi maata ruoskallansa, 381 utu nousi ruoskan tiestä, Utu nousi nuoran tiestä, 382 mies pieni u'un seassa; Mies nuori u'un seassa, 469 Sinne lieto Lemminkäinen Ite Lieto Lemminkäinen SKVR VI1 4. — Kerimäki · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 390 läpi sammalen sanoja, Läpi sam̄alen sanoja. 391 läpi seinän soittajoita, Läpi seinän laulajoita, 395 tupa oli täynnä tuntijoita, Tupa oli täynnä tuppisuita, 399 peripenkki tietäjiä, Peripenkki tietäjiä. SKVR VII5 loitsut 4907. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 218 rautapaitoihin paneikse, Rautapaitoihin panemme, 230 jumaloissa kuuraeltu; Jumaloissa kuvaeltu, 270 eikä tietäjän teräkset Eikä tietäjän teräkset 281 puhki pilvien puhuja, Puhki pilvien puhuja, SKVR VII2 2809. — Suistamo · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 237 oven suussa orren alla, Oven suuhun, alla orren, 264 ve'en vanhin, valtoinesi, Veen vanhin vallokseisi, 269 jottei pysty noian nuolet Jott'ei pysty noian nuolet, 270 eikä tietäjän teräkset Eikä tietäjän teräkset,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 14 kansanrunosta 5 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Runo kokonaisuutena · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 1–2 — Ahti · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 3–13 — Vannottujen valojen rikkoutuminen · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 10 — "Lähtevi kala-kutuhun" · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 15–24 — Ahdin sisar kantelee · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 27–28 — "Tuosta suuttui, tuosta syäntyi, tuosta viikoksi vihastui" · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 30–33 — Lemminkäinen pyytää äidiltään paitansa pesua · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 35–36 — "Pohjan poikien tulille, · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 41–54 — Kyllikin varoitus · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 55–58 — Lemminkäisen ensimmäinen vastaus · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 62–64 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 65–108 — Kotiolojen ja sotaretken etujen vertailu · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 111–116 — Lemminkäinen paljastaa äidilleen lähtevänsä kosimaan neitoa · 7 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 117–128 — Avioliiton mitätöinti · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 127 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 130–142 — Äiti varoittaa · 7 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 143–150 — "Jo minut noiat noitu, koki kolme · 7 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 144 · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 151–156 — "Sen verran katalat saivat, kuin kirves kivestä saapi" · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 157–158 — "Toisinpa oli uhattu, toisinpa kävi kätehen" · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 159–166 — "Soille sotkuportahiksi, silloiksi lika-sioille" · 5 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 165–168 — Lemminkäisen kerskaus: on itse tietäjä · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 169–184 — "Lauloin noiat nuolinensa – · 9 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 187–188 — Emo kielti poikoansa, nainen miestänsä epäsi · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 192–194 — "Tuho poikoa pätöistä, · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 199–200 — "Etkä tunne · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 201–212 — Lemminkäinen heittää hiusharjan seinään ennemerkiksi · 8 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 217–226 — Varautuminen matkaan rautapaidoin ja teräsvöin · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 227–230 — Hiiessä hiottu miekka · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 233–252 — Varautuminen · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 234 · 16 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 255–272 — Luonnonvoimien pyyntö varauksen avuksi · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 266 · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 273–296 · 8 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 297–314 — Lemminkäisen matkaan lähtö ja matkanteon kuvaus · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 315–360 · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 363–364 — "Oisi akka ammuttava, koukkuleuka kolkattava" · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säe 364 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 365–384 — Ylimmäiseen taloon saapuminen · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 385–407 · 10 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 409–410 — "Hyvä on laulu loppuvasta, lyhyestä virsi kaunis" · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 435–442 — Emo on pessyt pienenä tietäjäksi · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 445–468 — Lemminkäinen laulaa muut tietäjät · 10 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 472–496 — Lemminkäinen laulaa kaikki paitsi yhden karjapaimenen · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säe 477 · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 495–504 — Märkähattu paimen suuttuu ja juoksee · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot