Kalevala, 13. runo
Hiiden hirvi
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 27 kansanrunoa 13 paikkakunnalta. Loput 23 eivät näy kartalla: 21 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (8), Suistamo (5), Jyskyjärvi (3), Uhtua (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 13 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (8)
- Suistamo (5)
2–3 runoa
- Jyskyjärvi (3)
- Uhtua (3)
1 runo
- Kiimaisjärvi (1)
- Kontokki (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Lempaala (1)
- Pistojärvi (1)
- Ruskeala (1)
- Suomussalmi (1)
- Tyrö (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 69 kansanrunossa 30 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (11), Suistamo (9), Lempaala (7), Jyskyjärvi (4), Kiimaisjärvi (4).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 30 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (11)
- Suistamo (9)
- Lempaala (7)
3–6 runoa
- Jyskyjärvi (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Narvusi (3)
- Uhtua (3)
1–2 runoa
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pistojärvi (2)
- Repola (2)
- Sakkola (2)
- Suojärvi (2)
- Tyrö (2)
- Vuole (2)
- Hietamäki (1)
- Juva (1)
- Kaukola (1)
- Kivennapa (1)
- Kontokki (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Kupanitsa (1)
- Moloskovitsa (1)
- Pieksämäki (1)
- Rautu (1)
- Ruskeala (1)
- Suomussalmi (1)
- Tallinn (1)
- Toksova (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–30 Lemminkäinen pyytää tytärtä Pohjolan akalta, joka määrä’ää hänelle ensimmäiseksi ansiotyöksi, hiihtää Hiiden hirven.
- Säkeet 31–270 Lemminkäinen lähtee ylimielisesti uhkaamalla hirven ajoon, mutta tulee pian mielipahoiksensa havaitsemaan, ei saavansakaan uhalla hirveä.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Lappi, Pohjola, Hiitola, Kalma
Säkeet 1–30
Lemminkäinen pyytää tytärtä Pohjolan akalta, joka määrä’ää hänelle ensimmäiseksi ansiotyöksi, hiihtää Hiiden hirven.
Säkeet 31–270
Lemminkäinen lähtee ylimielisesti uhkaamalla hirven ajoon, mutta tulee pian mielipahoiksensa havaitsemaan, ei saavansakaan uhalla hirveä.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 27 kansanrunoa 13 paikkakunnalta. Loput 23 eivät näy kartalla: 21 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (8), Suistamo (5), Jyskyjärvi (3), Uhtua (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 13 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (8)
- Suistamo (5)
2–3 runoa
- Jyskyjärvi (3)
- Uhtua (3)
1 runo
- Kiimaisjärvi (1)
- Kontokki (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Lempaala (1)
- Pistojärvi (1)
- Ruskeala (1)
- Suomussalmi (1)
- Tyrö (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 69 kansanrunossa 30 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (11), Suistamo (9), Lempaala (7), Jyskyjärvi (4), Kiimaisjärvi (4).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 30 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (11)
- Suistamo (9)
- Lempaala (7)
3–6 runoa
- Jyskyjärvi (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Narvusi (3)
- Uhtua (3)
1–2 runoa
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pistojärvi (2)
- Repola (2)
- Sakkola (2)
- Suojärvi (2)
- Tyrö (2)
- Vuole (2)
- Hietamäki (1)
- Juva (1)
- Kaukola (1)
- Kivennapa (1)
- Kontokki (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Kupanitsa (1)
- Moloskovitsa (1)
- Pieksämäki (1)
- Rautu (1)
- Ruskeala (1)
- Suomussalmi (1)
- Tallinn (1)
- Toksova (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 865. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 67 sykysyn lylyä laati, Sykysyn lylyä laati, 86 virkki veitikkä verevä: Varsin veitikkä verevä 103 kalhuilla Kalevan poian, Kalhuilla pojan Kalevan." 105 Päätyi hiiet kuulemassa, Pääty Hiiet kuulemassa, Lisää yhteisiä säkeitä (24)
Kalevala Kansanruno 106 juuttahat tähyämässä. Juuttaat tähyämässä. 107 Hiiet hirveä rakenti, Hiiet hirviä rakenti, 111 jalat rannan raippasista, Jalat rannan raippasista. 113 selän aian aiaksesta, Selän aivin aiaksesta, 122 jalkoa, jalo tevana, Jalkasi jalo tevana, 127 Siitä juoksi hiitten hirvi, Siitä juoksi Hiien hirvi, 128 poropeura poimetteli Poro petra poimetteli. 132 kaatoi kattilat tulelta, Kattilat tulelta kaato, 134 liemet lietehen levitti. Liemet lieteh levitti. 137 Lapin koirat haukkumahan, Lapin koirat haukutteli, 138 Lapin lapset itkemähän, Lapin lapset itketteli, 173 Lapin naiset nauravaksi, Lapin naiset nakratteli, 189 juoksi tästä hiitten hirvi, "Juokse tästä Hiien hirvi!" 193 selin keitot keikahutti, Selät keitin keikahutti, 195 Siitä veitikkä verevä, Siitä veitikkä verevä 197 lykkäsi lylyn lumelle, Lykkäsi lylyn lumelle, 214 silmän siintämättömähän, Silmän siitämättömähän, 216 korvan kuulemattomahan, Korvan kuulemattomahan,. 224 poropeura, poimettele!" Poropetra poimetteli 226 taljoa taputtelevi: Taljoa taputteloo: 229 nuoren neitosen keralla, Nuoren neitosen keralla, 252 lysmätti lyly lävestä, Lysmätti lyly lävestä, 254 kalhu taittui kannan tiestä, Taittu kalhu kan̄an tiestä, 257 Itse juoksi Hiien hirvi, Aina juoksi Hiien hirvi, SKVR I2 867. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 Lyylikki, lylyjen seppä, Lyylikki lylyen seppä 67 sykysyn lylyä laati, Sykysyn lylyjä laati, 73 sauvan varret valmihiksi, Sauvan varret vuoleheksi, 117 ketun kuusen koskuesta, Ketun kuusen koskuesta, Lisää yhteisiä säkeitä (20)
Kalevala Kansanruno 118 muun lihan lahosta puusta. Muun lihan lahosta puusta, 121 "Nyt sie juokse, hiitten hirvi, "Nyt sie juokse Hiien hirvi, 122 jalkoa, jalo tevana, Jalkoa jalo tevana 123 poron poikimasijoille, Poron poikimasiolle, 127 Siitä juoksi hiitten hirvi, Siitä juoksi Hiien hirvi, 131 potkaisi koasta korvon, Potkasi koasta korvan, 133 lihat tuhkahan tuherti, Lihan tuhkahan tuhatti, 136 Lapin lasten tanterilla: Lapin lastu tanterille!" 137 Lapin koirat haukkumahan, Lapin koirat haukkumah, 138 Lapin lapset itkemähän, Lapin lapset itkemäh, 139 Lapin naiset nauramahan, Lapin naiset nauramaah. 181 "Mitä täällä naiset nauroi, "Mitä täällä naiset nauro, 189 juoksi tästä hiitten hirvi, *"Tästä juoksi Hiitten hirvi. 193 selin keitot keikahutti, Selin keiton keikahutti, 197 lykkäsi lylyn lumelle, Lykkäsi lylyn lumella, 214 silmän siintämättömähän, Silmän siitämättömähän, 216 korvan kuulemattomahan, Korvan kuulemattomahan. 229 nuoren neitosen keralla, Nuoren neitosen keralla." 252 lysmätti lyly lävestä, Lysmätti lyly lävestä. 256 sauva somman suoverosta. Sauva somman suoverosta. SKVR I2 866. — Vuokkiniemi · 1871 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 66 Kauppi, kalhujen tekijä, Kapo kalhujeñ tekijä 68 talven kalhua kaverti, Talven kalhuo kaverti. 111 jalat rannan raippasista, Jalat rannan raippahista, 122 jalkoa, jalo tevana, Jalkasi jalo tevana; Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 127 Siitä juoksi hiitten hirvi, "Täštä juoksi Hiitten hirvi, 128 poropeura poimetteli Poro-petra poimettele, 132 kaatoi kattilat tulelta, Kattilat tulelta ko₍a, 133 lihat tuhkahan tuherti, Keitot tuhkahañ tuherti." 137 Lapin koirat haukkumahan, Lapin koirat haukuttele, 138 Lapin lapset itkemähän, Lapiñ lapšet itkettele, 172 Lapin lapset itkeväksi, Lapiñ lapset itketteli, 173 Lapin naiset nauravaksi, Lapin naiset nakrattele, 193 selin keitot keikahutti, Šelin keit'in keikahuta." 214 silmän siintämättömähän, Šilmän šiitämättömäȟe, 216 korvan kuulemattomahan, Korvan kuulomattomaȟe. 224 poropeura, poimettele!" Poro-petra poimetteli, 229 nuoren neitosen keralla, Nuoren neitoisen keralla, 254 kalhu taittui kannan tiestä, Taittu kalhu kannan tieštä, SKVR I2 873. — Vuokkiniemi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 Lyylikki, lylyjen seppä, Lyylikki lylyjen seppo, 66 Kauppi, kalhujen tekijä, Kauppi kalhujen tekijä 67 sykysyn lylyä laati, Sykysyn lylyjä loati, 69 päivän vuoli sauvan vartta, Vuu'en vuoli sauvan vartta, Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 115 silmät lammin pulpukoista, Silmät lammin pulpukoista. 116 korvat lammin lumpehista, Korvat lammin lumpehista, 118 muun lihan lahosta puusta. Muun lihan lahosta puusta, 127 Siitä juoksi hiitten hirvi, "Tästä juoksi Hiitten hirvi, 128 poropeura poimetteli Poropetra poimetteli 130 Lapin lasten tanteritse: Lapin lastun tanterittse. 133 lihat tuhkahan tuherti, Lihat tuhkahan tuherti. 134 liemet lietehen levitti. Liemen lietehen levitti, 197 lykkäsi lylyn lumelle, Lykkäsi lylyn lumella, 199 solahutti suopetäjän, Solahutti suopetäjän, 214 silmän siintämättömähän, Silmän siintämättömähä, 216 korvan kuulemattomahan, Korvan kuulumattomaha, 229 nuoren neitosen keralla, Nuoren neitosen keralla, SKVR I2 861. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 68 talven kalhua kaverti, Talvet kalhuja kaverti. 69 päivän vuoli sauvan vartta, Vuoli vuoen sauvan vartta, 71 Sai lyly lykittäväksi, Sai lylyt lykittäväkse, 73 sauvan varret valmihiksi, Sauan varret valm⌈i⌉hiksi, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 101 "kut' ei näillä yllätetä, "Kuin ei näillä yllätetä 128 poropeura poimetteli Poro petra poimetteli, 131 potkaisi koasta korvon, Potkasi kovasta korvon, 134 liemet lietehen levitti. Lihat lietehen levitti." 136 Lapin lasten tanterilla: Lapin lastu tanterilla. 193 selin keitot keikahutti, Selki keitin keikahutti. 213 Ensi kerran potkaisihe Potkasiko ensi kerran, 214 silmän siintämättömähän, Silmän siintämättömäh, 216 korvan kuulemattomahan, Korvan kuulomattomah, 225 Selkeä silittelevi, Selkeä silittelee, 226 taljoa taputtelevi: Taljoa taputtelee, 229 nuoren neitosen keralla, Nuoren neitosen keralla,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I2 865. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 67 sykysyn lylyä laati, Sykysyn lylyä laati, 86 virkki veitikkä verevä: Varsin veitikkä verevä 103 kalhuilla Kalevan poian, Kalhuilla pojan Kalevan." 105 Päätyi hiiet kuulemassa, Pääty Hiiet kuulemassa, Lisää yhteisiä säkeitä (24)
Kalevala Kansanruno 106 juuttahat tähyämässä. Juuttaat tähyämässä. 107 Hiiet hirveä rakenti, Hiiet hirviä rakenti, 111 jalat rannan raippasista, Jalat rannan raippasista. 113 selän aian aiaksesta, Selän aivin aiaksesta, 122 jalkoa, jalo tevana, Jalkasi jalo tevana, 127 Siitä juoksi hiitten hirvi, Siitä juoksi Hiien hirvi, 128 poropeura poimetteli Poro petra poimetteli. 132 kaatoi kattilat tulelta, Kattilat tulelta kaato, 134 liemet lietehen levitti. Liemet lieteh levitti. 137 Lapin koirat haukkumahan, Lapin koirat haukutteli, 138 Lapin lapset itkemähän, Lapin lapset itketteli, 173 Lapin naiset nauravaksi, Lapin naiset nakratteli, 189 juoksi tästä hiitten hirvi, "Juokse tästä Hiien hirvi!" 193 selin keitot keikahutti, Selät keitin keikahutti, 195 Siitä veitikkä verevä, Siitä veitikkä verevä 197 lykkäsi lylyn lumelle, Lykkäsi lylyn lumelle, 214 silmän siintämättömähän, Silmän siitämättömähän, 216 korvan kuulemattomahan, Korvan kuulemattomahan,. 224 poropeura, poimettele!" Poropetra poimetteli 226 taljoa taputtelevi: Taljoa taputteloo: 229 nuoren neitosen keralla, Nuoren neitosen keralla, 252 lysmätti lyly lävestä, Lysmätti lyly lävestä, 254 kalhu taittui kannan tiestä, Taittu kalhu kan̄an tiestä, 257 Itse juoksi Hiien hirvi, Aina juoksi Hiien hirvi, SKVR I2 867. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 Lyylikki, lylyjen seppä, Lyylikki lylyen seppä 67 sykysyn lylyä laati, Sykysyn lylyjä laati, 73 sauvan varret valmihiksi, Sauvan varret vuoleheksi, 117 ketun kuusen koskuesta, Ketun kuusen koskuesta, Lisää yhteisiä säkeitä (20)
Kalevala Kansanruno 118 muun lihan lahosta puusta. Muun lihan lahosta puusta, 121 "Nyt sie juokse, hiitten hirvi, "Nyt sie juokse Hiien hirvi, 122 jalkoa, jalo tevana, Jalkoa jalo tevana 123 poron poikimasijoille, Poron poikimasiolle, 127 Siitä juoksi hiitten hirvi, Siitä juoksi Hiien hirvi, 131 potkaisi koasta korvon, Potkasi koasta korvan, 133 lihat tuhkahan tuherti, Lihan tuhkahan tuhatti, 136 Lapin lasten tanterilla: Lapin lastu tanterille!" 137 Lapin koirat haukkumahan, Lapin koirat haukkumah, 138 Lapin lapset itkemähän, Lapin lapset itkemäh, 139 Lapin naiset nauramahan, Lapin naiset nauramaah. 181 "Mitä täällä naiset nauroi, "Mitä täällä naiset nauro, 189 juoksi tästä hiitten hirvi, *"Tästä juoksi Hiitten hirvi. 193 selin keitot keikahutti, Selin keiton keikahutti, 197 lykkäsi lylyn lumelle, Lykkäsi lylyn lumella, 214 silmän siintämättömähän, Silmän siitämättömähän, 216 korvan kuulemattomahan, Korvan kuulemattomahan. 229 nuoren neitosen keralla, Nuoren neitosen keralla." 252 lysmätti lyly lävestä, Lysmätti lyly lävestä. 256 sauva somman suoverosta. Sauva somman suoverosta. SKVR I2 861. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 68 talven kalhua kaverti, Talvet kalhuja kaverti. 69 päivän vuoli sauvan vartta, Vuoli vuoen sauvan vartta, 71 Sai lyly lykittäväksi, Sai lylyt lykittäväkse, 73 sauvan varret valmihiksi, Sauan varret valm⌈i⌉hiksi, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 101 "kut' ei näillä yllätetä, "Kuin ei näillä yllätetä 128 poropeura poimetteli Poro petra poimetteli, 131 potkaisi koasta korvon, Potkasi kovasta korvon, 134 liemet lietehen levitti. Lihat lietehen levitti." 136 Lapin lasten tanterilla: Lapin lastu tanterilla. 193 selin keitot keikahutti, Selki keitin keikahutti. 213 Ensi kerran potkaisihe Potkasiko ensi kerran, 214 silmän siintämättömähän, Silmän siintämättömäh, 216 korvan kuulemattomahan, Korvan kuulomattomah, 225 Selkeä silittelevi, Selkeä silittelee, 226 taljoa taputtelevi: Taljoa taputtelee, 229 nuoren neitosen keralla, Nuoren neitosen keralla, SKVR I2 879. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 115 silmät lammin pulpukoista, Silmät lam̄in pulpukoista. 116 korvat lammin lumpehista, Korvat lammin lumpehista, 118 muun lihan lahosta puusta. Liha on lahosta puusta, 136 Lapin lasten tanterilla: Lapin lastu tanterilla, Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 138 Lapin lapset itkemähän, Lapin lapset itkemäh, 182 naiset nauroi, lapset itki, Lapset itki, naiset nauro. 194 vellit lietehen levitti." Vellin lieteh levitti. 197 lykkäsi lylyn lumelle, Lykkäsi lylyn lumella, 199 solahutti suopetäjän, Solahutti suopetäjän, 214 silmän siintämättömähän, Silmän siintämättömään; 229 nuoren neitosen keralla, *Nuoren neitosen keralla,* 230 kanssa kasvavan kanasen!" Kasvavaisen kanan⌈i⌉, 252 lysmätti lyly lävestä, Lysmätti lyly lävestä, SKVR I2 876. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 Lyylikki, lylyjen seppä, Lyylikki lylyen seppä, 101 "kut' ei näillä yllätetä, Kut' ei näillä yllätetä." 112 sääret suolta seipähistä, Sääret suolta seipäsistä, 116 korvat lammin lumpehista, Korvat lammin lumpehista. Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 117 ketun kuusen koskuesta, Taljan kuusen koskuesta, 118 muun lihan lahosta puusta. Muun lihan lahosta puusta, 121 "Nyt sie juokse, hiitten hirvi, "Nyt sie juokse Hiien hirvi, 197 lykkäsi lylyn lumelle, Lykkäsi lylyn lumelle, 214 silmän siintämättömähän, Silmän sintämättömään, 216 korvan kuulemattomahan, Korvan kuulemattomaan, 224 poropeura, poimettele!" Poro petra poimettele, 229 nuoren neitosen keralla, Nuoren neitosen keralla,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 5 kansanrunosta 2 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 6 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 3–4 — Anna akka piikojasi/tyttöjäsi · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 5–14 — Paras parvesta – · 10 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 16–22 — Lemminkäinen uusii pyyntönsä · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 21 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 23–30 — Kehotus · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 27–28 — "Äsken tyttöjä anele, kuulustele kukkapäitä" · 6 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 28 · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 31–44 · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 45–48 — Lyylikki, · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 53–58 — Varoitus · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 61–76 — Suksien teko · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 77–78 — "Voiti voilla suksiansa, · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 79–90 · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 91–95 — Pyyntiin lähtö · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 97–104 — Hiihtäjän kerskaus · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 105–140 · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 125–126 — "Hiihätä hikehen miestä, · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 143–144 — "Hiihti soita, hiihti maita" · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 145–146 — "Tuli suikki suksiloista, · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 149–166 — Lemminkäinen hiihtää pitkään näkemättä hirveä · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 167–194 — Lemminkäiselle selviää hirven tekemä tuho · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 197–200 · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 203–210 — Kehotus · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 211–246 — Hiihtäjä saavuttaa hirven, mutta tämä pääsee pakoon · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 247–249 — "Jopa suuttui, jotta syäntyi, · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 250–258 — Lemminkäinen hiihtää hirven perään ja sukset menevät rikki · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot