Kalevala, 14. runo
Lemminkäisen ansiotyöt ja kuolema
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 6 kansanrunoa 5 paikkakunnalta. Loput 44 eivät näy kartalla: 31 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 9 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 kansanruno, johon painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 5 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Ilomantsi (2)
1 runo
- Ahlainen (1)
- Kesälahti (1)
- Rantsila (1)
- Vuokkiniemi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 200 kansanrunossa 61 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (38), Ilomantsi (23), Suistamo (12), Suomussalmi (11), Impilahti (6), Juva (6), Kitee (6), Uhtua (6).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 61 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (38)
- Ilomantsi (23)
- Suistamo (12)
- Suomussalmi (11)
3–6 runoa
- Impilahti (6)
- Juva (6)
- Kitee (6)
- Uhtua (6)
- Korpiselkä (5)
- Etelä-Savo (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kesälahti (4)
- Kontokki (4)
- Pistojärvi (4)
- Pohjois-Karjala (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pohjois-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rantasalmi (3)
1–2 runoa
- Hyrynsalmi (2)
- Kerimäki (2)
- Kestilä (2)
- Kiuruvesi (2)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Lammi (2)
- Leppävirta (2)
- Nurmes (2)
- Parikkala (2)
- Pielavesi (2)
- Pielisjärvi (2)
- Rautavaara (2)
- Soanlahti (2)
- Sotkamo (2)
- Suojärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Viena (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Ahlainen (1)
- Haapajärvi (1)
- Hartola (1)
- Joroinen (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kieretti (1)
- Kiestinki (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Liperi (1)
- Moloskovitsa (1)
- Muhos (1)
- Mäntyharju (1)
- Piippola (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Puumala (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Pyhäntä (1)
- Rantsila (1)
- Repola (1)
- Rääkkylä (1)
- Sakkola (1)
- Säyneinen (1)
- Tuupovaara (1)
- Töysä (1)
- Venjoki (1)
- Viipuri (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–270 Tavallisilla metsämiehen lu'uilla ja rukouksilla kauniisti pyytäen Lemminkäinen viimein saapi hirven ja vie Pohjolaan.
- Säkeet 271–372 Toiseksi työksi määrätään hänelle, suistaa Hiiden tulisuu ruuna, jonka suistaa ja ajaa Pohjolaan.
- Säkeet 373–460 Kolmanneksi määräksi pannaan, ampua joutsen Tuonelan joelta. Lemminkäinen tulee Tuonelan joelle; siellä vahta'aa häntä ylenkatsottu karjan paimen, surma'aa hänen ja viska'aa Tuonen koskeen. Tuonen poika päälle päätteeksi lyödä silpaisee ruumiin palasille.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Tuonela, Hiitola, Manala, Metsola, Tapiola
Säkeet 1–270
Tavallisilla metsämiehen lu'uilla ja rukouksilla kauniisti pyytäen Lemminkäinen viimein saapi hirven ja vie Pohjolaan.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 6 kansanrunoa 5 paikkakunnalta. Loput 44 eivät näy kartalla: 31 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 9 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 kansanruno, johon painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 5 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Ilomantsi (2)
1 runo
- Ahlainen (1)
- Kesälahti (1)
- Rantsila (1)
- Vuokkiniemi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 200 kansanrunossa 61 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (38), Ilomantsi (23), Suistamo (12), Suomussalmi (11), Impilahti (6), Juva (6), Kitee (6), Uhtua (6).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 61 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (38)
- Ilomantsi (23)
- Suistamo (12)
- Suomussalmi (11)
3–6 runoa
- Impilahti (6)
- Juva (6)
- Kitee (6)
- Uhtua (6)
- Korpiselkä (5)
- Etelä-Savo (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kesälahti (4)
- Kontokki (4)
- Pistojärvi (4)
- Pohjois-Karjala (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pohjois-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rantasalmi (3)
1–2 runoa
- Hyrynsalmi (2)
- Kerimäki (2)
- Kestilä (2)
- Kiuruvesi (2)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Lammi (2)
- Leppävirta (2)
- Nurmes (2)
- Parikkala (2)
- Pielavesi (2)
- Pielisjärvi (2)
- Rautavaara (2)
- Soanlahti (2)
- Sotkamo (2)
- Suojärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Viena (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Ahlainen (1)
- Haapajärvi (1)
- Hartola (1)
- Joroinen (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kieretti (1)
- Kiestinki (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Liperi (1)
- Moloskovitsa (1)
- Muhos (1)
- Mäntyharju (1)
- Piippola (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Puumala (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Pyhäntä (1)
- Rantsila (1)
- Repola (1)
- Rääkkylä (1)
- Sakkola (1)
- Säyneinen (1)
- Tuupovaara (1)
- Töysä (1)
- Venjoki (1)
- Viipuri (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII5 loitsut 3307. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 27 Terve, vuoret, terve, vaarat, Terve, vuoret, terve, vaarta, 37 "Nyyrikki, Tapion poika, Nyyrikki, Tapion poika, 41 jotta tunnen, tuhma, käyä, jotta tunnen tuhma käyä, 42 äkkiouto, tien osoan äkki outo tien osoan, Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 49 miehen etsivän etehen, miehen etsijän etehen, 54 metsän linna liikahuta metsän linna liikahuta 55 minun pyytöpäivinäni, minun pyytöpäivinäni, 82 hiihti korpia kovia, astun korpia kovia, 83 Jumalan sysimäkiä, Jumalan sysimäkiä, 84 Hiien hiilikankahia. Hiien hiilikankahia. 91 Tapion talot näkyivät, Tapion talot näkyvi, 92 ukset kulta kuumottivat ukset kulta kuumottavi, 93 poikki suosta, pohjosesta, poikki suosta Pohjolasta. 98 alle ikkunan Tapion. alta ikkunan Tapion, 121 Tapion talon isäntä, Tapion talon isäntä, 122 Tapion talon emäntä, tapion talon emäntä, 125 kaikki kullassa kuhisi, kaikki kullassa kupahui, 162 petäjät hopeavöille, petäjät hopiavöille 174 Tuulikki, tytär Tapion! Annikki, tytär Tapion, 186 aina käyvän askelille! aina käyvän askelille. 207 silkki sillaksi sivalla, silkki sillaksi rakenna, 211 poikki Pohjolan joesta, poikki Pohjolan joesta, SKVR VII5 loitsut 3308. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 33 Saata miestä saarekselle, Saata tuolle saarekselle, 34 sille kummulle kuleta, Tuolle kummulle kuleta, 36 erän toimi tuotavana! Erän toimi tuotasihin. 37 "Nyyrikki, Tapion poika, Nyyrikki, Tapion poika, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 53 aukaise Tapion aitta, Aukase Tapion aitta, 54 metsän linna liikahuta Metsän linnan liikahuta, 55 minun pyytöpäivinäni, Minun pyytöpäivinäni 82 hiihti korpia kovia, Astuin korpia kovia, 83 Jumalan sysimäkiä, Jumalan sysimäkiä. 84 Hiien hiilikankahia. Hiien hiilikankahia, 91 Tapion talot näkyivät, Tapion talot näkyvät, 92 ukset kulta kuumottivat Ukset kulta kuumottavat 93 poikki suosta, pohjosesta, Poikki suosta pohjolasta, 121 Tapion talon isäntä, Tapion talon isäntä, 122 Tapion talon emäntä, Tapion talon emäntä 125 kaikki kullassa kuhisi, Kaikki kullassa kuhahu, 126 hopeassa horjeksihe. Hopeissa horjeksihen. 174 Tuulikki, tytär Tapion! Annikki tytär Tapion SKVR VII5 loitsut 3359. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 61 Et emäntä lienekänä, Ett emäntä lienekkään, 62 jos et piikoa pitäne, jos et piikoo pitänne, 63 sata piikoa pitäne, sata piikoo pitänne, 67 "Metsän piika pikkarainen, Eva piika pikkarainen, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 69 Soitellos metinen pilli, soitelkos metinen pilli, 71 korvallen ehon emännän, korvalla ehon emännän. 174 Tuulikki, tytär Tapion! Lummiki!, tytär Tapion, 179 ota vitsa viiakosta, Ota vitsa viiakosta, 181 jolla kutkutat kuvetta sillä kutkuta kuvetta 182 sekä kaivat kainaloita! sekä kaiva kainaloita, 183 Anna juosta joutuisasti, Anna juosta joutusasti, 184 vikevästi viiletellä, vikevästi viiletellä. 216 metsän kultainen kuningas! *metsän kultainen kuningas*, 218 metsän armas antimuori, Metsän armias antin! muori, 223 Minun on kullat kuun-ikuiset, minull' on kullat kuun ikuset, 257 Tule nyt kullat ottamahan, tule nyt kullat ottamaan, JR 48421 — Suistamo · 1954 · Siiri Oulasmaa · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 24 urohista ulkotöille urohissa ulkotöille 25 Tapiolan tietä myöten, Tabiolan tietä myöten 26 Tapion talojen kautta. Tabion talojen kautta. 40 rastit vaaroihin rakenna, rastit vuaroilla rakenna, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 49 miehen etsivän etehen, miehen etsivän edelle 154 havuhattu, naavaturkki! Havuhattu, nuavaturkki, 186 aina käyvän askelille! aina käyvän askelille. 207 silkki sillaksi sivalla, silkki sillaksi sivalla 212 yli kosken kuohuloista! yli kosken kuohuvaisen 219 siniviitta viian eukko, siniviitta viian eukko 243 miehen etsijän etehen, miehen etsivän edehen, 257 Tule nyt kullat ottamahan, Tule kullat ottamahe SKVR VII5 loitsut 3271. — Pohjois-Karjala · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 mieliksi metsän emännän, Mielytän metsän emännän, 53 aukaise Tapion aitta, Aukase Tapion aitta, 61 Et emäntä lienekänä, Et emäntä lienikkänä!, 62 jos et piikoa pitäne, Kun et piikoa pitäne. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 106 "Mintähen, metsän emäntä, Mintähe, metsän emäntä, 107 asut arkivaattehissa, Asut arki vaattehissa, 108 riihiryysyissä rypeät, Riihi ryysyissä rypeät? 153 "Metsän ukko halliparta, Metsän hippa halliparta, 167 kuuna paistoi kuusen oksat, Kuuna paisto kuusen oksat, 216 metsän kultainen kuningas! Metsän kultanen kuningas, 234 kolmet korven kainalossa: Kaksi korven kainalossa,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR VII5 loitsut 3307. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 27 Terve, vuoret, terve, vaarat, Terve, vuoret, terve, vaarta, 37 "Nyyrikki, Tapion poika, Nyyrikki, Tapion poika, 41 jotta tunnen, tuhma, käyä, jotta tunnen tuhma käyä, 42 äkkiouto, tien osoan äkki outo tien osoan, Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 49 miehen etsivän etehen, miehen etsijän etehen, 54 metsän linna liikahuta metsän linna liikahuta 55 minun pyytöpäivinäni, minun pyytöpäivinäni, 82 hiihti korpia kovia, astun korpia kovia, 83 Jumalan sysimäkiä, Jumalan sysimäkiä, 84 Hiien hiilikankahia. Hiien hiilikankahia. 91 Tapion talot näkyivät, Tapion talot näkyvi, 92 ukset kulta kuumottivat ukset kulta kuumottavi, 93 poikki suosta, pohjosesta, poikki suosta Pohjolasta. 98 alle ikkunan Tapion. alta ikkunan Tapion, 121 Tapion talon isäntä, Tapion talon isäntä, 122 Tapion talon emäntä, tapion talon emäntä, 125 kaikki kullassa kuhisi, kaikki kullassa kupahui, 162 petäjät hopeavöille, petäjät hopiavöille 174 Tuulikki, tytär Tapion! Annikki, tytär Tapion, 186 aina käyvän askelille! aina käyvän askelille. 207 silkki sillaksi sivalla, silkki sillaksi rakenna, 211 poikki Pohjolan joesta, poikki Pohjolan joesta, SKVR VII5 loitsut 3308. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 33 Saata miestä saarekselle, Saata tuolle saarekselle, 34 sille kummulle kuleta, Tuolle kummulle kuleta, 36 erän toimi tuotavana! Erän toimi tuotasihin. 37 "Nyyrikki, Tapion poika, Nyyrikki, Tapion poika, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 53 aukaise Tapion aitta, Aukase Tapion aitta, 54 metsän linna liikahuta Metsän linnan liikahuta, 55 minun pyytöpäivinäni, Minun pyytöpäivinäni 82 hiihti korpia kovia, Astuin korpia kovia, 83 Jumalan sysimäkiä, Jumalan sysimäkiä. 84 Hiien hiilikankahia. Hiien hiilikankahia, 91 Tapion talot näkyivät, Tapion talot näkyvät, 92 ukset kulta kuumottivat Ukset kulta kuumottavat 93 poikki suosta, pohjosesta, Poikki suosta pohjolasta, 121 Tapion talon isäntä, Tapion talon isäntä, 122 Tapion talon emäntä, Tapion talon emäntä 125 kaikki kullassa kuhisi, Kaikki kullassa kuhahu, 126 hopeassa horjeksihe. Hopeissa horjeksihen. 174 Tuulikki, tytär Tapion! Annikki tytär Tapion SKVR VII5 loitsut 3359. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 61 Et emäntä lienekänä, Ett emäntä lienekkään, 62 jos et piikoa pitäne, jos et piikoo pitänne, 63 sata piikoa pitäne, sata piikoo pitänne, 67 "Metsän piika pikkarainen, Eva piika pikkarainen, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 69 Soitellos metinen pilli, soitelkos metinen pilli, 71 korvallen ehon emännän, korvalla ehon emännän. 174 Tuulikki, tytär Tapion! Lummiki!, tytär Tapion, 179 ota vitsa viiakosta, Ota vitsa viiakosta, 181 jolla kutkutat kuvetta sillä kutkuta kuvetta 182 sekä kaivat kainaloita! sekä kaiva kainaloita, 183 Anna juosta joutuisasti, Anna juosta joutusasti, 184 vikevästi viiletellä, vikevästi viiletellä. 216 metsän kultainen kuningas! *metsän kultainen kuningas*, 218 metsän armas antimuori, Metsän armias antin! muori, 223 Minun on kullat kuun-ikuiset, minull' on kullat kuun ikuset, 257 Tule nyt kullat ottamahan, tule nyt kullat ottamaan, SKVR VII5 loitsut 3271. — Pohjois-Karjala · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 mieliksi metsän emännän, Mielytän metsän emännän, 53 aukaise Tapion aitta, Aukase Tapion aitta, 61 Et emäntä lienekänä, Et emäntä lienikkänä!, 62 jos et piikoa pitäne, Kun et piikoa pitäne. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 106 "Mintähen, metsän emäntä, Mintähe, metsän emäntä, 107 asut arkivaattehissa, Asut arki vaattehissa, 108 riihiryysyissä rypeät, Riihi ryysyissä rypeät? 153 "Metsän ukko halliparta, Metsän hippa halliparta, 167 kuuna paistoi kuusen oksat, Kuuna paisto kuusen oksat, 216 metsän kultainen kuningas! Metsän kultanen kuningas, 234 kolmet korven kainalossa: Kaksi korven kainalossa, SKVR VII5 loitsut 3472. — Pohjois-Karjala · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 49 miehen etsivän etehen, Miehen etsiän etehen, 55 minun pyytöpäivinäni, Minun pyyntö päivinäni, 57 "Kunp' on et kehanne itse, Kun et itse kehanne, 67 "Metsän piika pikkarainen, Metsän piika pikkarainen, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 167 kuuna paistoi kuusen oksat, Kuuna paisto kuusen oksat, 174 Tuulikki, tytär Tapion! Annikki, tytär Tapion 211 poikki Pohjolan joesta, Poikki Pohjolan joesta, 216 metsän kultainen kuningas! Metsän kultanen kuningas, 219 siniviitta viian eukko, Siniviitta viian eukko, 220 punasukka suon emäntä! Puna sukka suon emäntä, 254 kaunis kankahan eläjä! Kaunis kankahan eläjä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 271–372
Toiseksi työksi määrätään hänelle, suistaa Hiiden tulisuu ruuna, jonka suistaa ja ajaa Pohjolaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 823. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 275 kun sa suistat suuren ruunan, ennen kuin suistat suuren ruunan 280 otti kultaohjaksensa, Otti kulta ohjaksensa, 294 niin päivänä kolmantena päivänä jo kolmantena 312 Hiien laukin lautasille!" pyhän laukin lautasille!" SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 287 vihannalle vainiolle, Vihan̄alle vainiolle, 288 pyhän pellon pientarelle. Pyhän pellon pientarelle." 297 iski silmänsä itähän, Iski silmänsä itäh 311 harjalle hyvän hevosen, Harjalle hyvän heposen, SKVR VII1 471. — Korpiselkä · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 273 "Äsken annan tyttäreni "Äsken annan tyttäreni, 335 ajan tietä pikkuruisen, Menin tietä pikkuruisen, 336 matkoa ani vähäisen, Ajan matkoa vähäisen, 357 Ajoi matkoa vähäisen, Ajoin matkoa vähäisen, SKVR I1 624. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 suvikunnan suitset vyöllä, Suvikunnan suihtet vyöllä, 292 varsan valjahat olalla. Varsan valjahat olalla. 294 niin päivänä kolmantena Jo päivänä kolmantena SKVR VI1 4. — Kerimäki · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 273 "Äsken annan tyttäreni Äsken annan tyttäreni 274 sekä nuoren morsiamen, Sekä nuoren morsiamen 372 mulle nuorta morsianta!" Sekä nuorta morsianta!
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 823. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 275 kun sa suistat suuren ruunan, ennen kuin suistat suuren ruunan 280 otti kultaohjaksensa, Otti kulta ohjaksensa, 294 niin päivänä kolmantena päivänä jo kolmantena 312 Hiien laukin lautasille!" pyhän laukin lautasille!" SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 287 vihannalle vainiolle, Vihan̄alle vainiolle, 288 pyhän pellon pientarelle. Pyhän pellon pientarelle." 297 iski silmänsä itähän, Iski silmänsä itäh 311 harjalle hyvän hevosen, Harjalle hyvän heposen, SKVR VII1 471. — Korpiselkä · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 273 "Äsken annan tyttäreni "Äsken annan tyttäreni, 335 ajan tietä pikkuruisen, Menin tietä pikkuruisen, 336 matkoa ani vähäisen, Ajan matkoa vähäisen, 357 Ajoi matkoa vähäisen, Ajoin matkoa vähäisen, SKVR I1 624. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 suvikunnan suitset vyöllä, Suvikunnan suihtet vyöllä, 292 varsan valjahat olalla. Varsan valjahat olalla. 294 niin päivänä kolmantena Jo päivänä kolmantena SKVR VI1 4. — Kerimäki · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 273 "Äsken annan tyttäreni Äsken annan tyttäreni 274 sekä nuoren morsiamen, Sekä nuoren morsiamen 372 mulle nuorta morsianta!" Sekä nuorta morsianta!
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 373–460
Kolmanneksi määräksi pannaan, ampua joutsen Tuonelan joelta. Lemminkäinen tulee Tuonelan joelle; siellä vahta'aa häntä ylenkatsottu karjan paimen, surma'aa hänen ja viska'aa Tuonen koskeen. Tuonen poika päälle päätteeksi lyödä silpaisee ruumiin palasille.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 401 Jo päivänä muutamana Jo päivänä muutamena, 407 Vesikyyn ve'estä nosti, Vesi kyyt veestä nosti, 416 "Sen mä tein pahinta työtä, "Sen tein pahinta työtä, 424 umpiputken ailuhia. Umpi putken ailuhia." SKVR I2 815. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 402 näki lieto Lemminkäisen löysi lieto lemminkäisen 408 umpiputken lainehista, umpiputken lainehista 409 syöksi miehen syämen kautta, syöksi miehen syömen kautti 411 kautta kainalon vasemman kautti kainalon vasemman Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 441 Meni lieto Lemminkäinen, läksi lieto lemminkäinen SKVR VII1 835. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 391 tuonne Tuonelan joelle, Lentipä Tuonelan jo'elle, 438 kaotti Kalevan poian Ka'otti Kalevan poi'an 439 Tuonen mustahan jokehen, Tuonen mustah jokeh, 441 Meni lieto Lemminkäinen, Tuo oli lieto Lemminkäinen Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 459 Tuonen mustassa joessa, Tuonen mustassa joessa, SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 386 pitkäkaulan katselohon Pitkä kaglan katselohon: 391 tuonne Tuonelan joelle, Tuolle Tuonelan joelle, 394 viini nuolia selässä. Viini nuolie selässä." 460 Manalan alantehessa. Manalan alantehesta." SKVR I2 758 b). — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 407 Vesikyyn ve'estä nosti, Vesikyyn veestä nosti, 416 "Sen mä tein pahinta työtä, "Sen tein pahoa työtä, 417 kun en muistanut kysyä Kun en muistanut kysellä." 442 meni koskessa kolisten, Meni koskessa vilisten.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 401 Jo päivänä muutamana Jo päivänä muutamena, 407 Vesikyyn ve'estä nosti, Vesi kyyt veestä nosti, 416 "Sen mä tein pahinta työtä, "Sen tein pahinta työtä, 424 umpiputken ailuhia. Umpi putken ailuhia." SKVR I2 815. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 402 näki lieto Lemminkäisen löysi lieto lemminkäisen 408 umpiputken lainehista, umpiputken lainehista 409 syöksi miehen syämen kautta, syöksi miehen syömen kautti 411 kautta kainalon vasemman kautti kainalon vasemman Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 441 Meni lieto Lemminkäinen, läksi lieto lemminkäinen SKVR VII1 835. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 391 tuonne Tuonelan joelle, Lentipä Tuonelan jo'elle, 438 kaotti Kalevan poian Ka'otti Kalevan poi'an 439 Tuonen mustahan jokehen, Tuonen mustah jokeh, 441 Meni lieto Lemminkäinen, Tuo oli lieto Lemminkäinen Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 459 Tuonen mustassa joessa, Tuonen mustassa joessa, SKVR I1 469. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 386 pitkäkaulan katselohon Pitkä kaglan katselohon: 391 tuonne Tuonelan joelle, Tuolle Tuonelan joelle, 394 viini nuolia selässä. Viini nuolie selässä." 460 Manalan alantehessa. Manalan alantehesta." SKVR I2 758 b). — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 407 Vesikyyn ve'estä nosti, Vesikyyn veestä nosti, 416 "Sen mä tein pahinta työtä, "Sen tein pahoa työtä, 417 kun en muistanut kysyä Kun en muistanut kysellä." 442 meni koskessa kolisten, Meni koskessa vilisten.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 14 kansanrunosta 1 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 3–4 — "Kulle syylle sylveäisi, kulle laskisi laulle" · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 5–10 — Lemminkäinen pohtii, vieläkö jatkaisi · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 13–26 — Lemminkäinen pyytää uusia suksia · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 23–24 — "Lähen nyt miehistä metsälle, · 9 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 27–30 — "Terve vuoret, terve vaarat" · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 31–32 — "Miesty metsä, kostu korpi" · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 33–36 — Saata miestä saarekselle – · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 37 · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 37–44 — Nyyrikki · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 38 · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 45–46 — "Mielikki metsän emäntä, · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 47–50 — "Pane kulta kulkemahan, · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 51–56 — Pyyntö metsän emännälle aukaista · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 57–66 — Pyyntö ja vihjaus metsän emännälle · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 67–78 — Kehotus metsän neidille soittaa pilliä · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 81–98 — Lemminkäinen hiihtää, kunnes tulee · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 99–134 — Nykyisen köyhän ja entisen rikkaan metsän emännän vertailu · 12 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 114–116 — "Yksi puinen, toinen luinen, · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 135–136 — "Oi mielu metsän emäntä, · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 137–144 — Pyyntö metsän emännälle vaihtaa arkivaatteet "antipaitoihin" · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 143–144 — Minun metsipäivinäni, · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 145–152 — Ikävä ilotoin ilta, pitkä päivä saalihitoin" · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 153–154 — Metsän ukko halliparta · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 155–156 — "Pane nyt metsät palttinoihin, salot verkoihin vetäise" · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 157–168 — Hopeihin hongat laita, kuuset kultihin rakenna "Kuuset kulta · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 169–172 — Mesi, sima, vierre ja sula voi · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 173–196 — Pyyntö antaa saaliseläinten juosta nopeasti metsämiehen luo · 5 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 197–205 — Esteiden ylitys · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 205–212 — Vesien ylitys · 10 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 213–220 — Metsän emännän ja isännän puhuttelut · 8 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 221–230 · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 233–244 — Lemminkäinen saa taivutettua metsän väen puolelleen · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 239–244 — Metsän väki juoksuttaa · 13 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 245–248 — Hiiden hirven kiinniotto · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 253–264 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 265–278 — Pohjolan emäntä antaa · 6 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 279–302 — Lemminkäinen lähtee · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 303–322 — Ukko ylijumala pysäyttää hevosen raekuurolla · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 323–348 — Lemminkäinen saa hevosen suitsittua · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 349–372 — Lemminkäinen palaa · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 373–394 — Louhi antaa kolmannen ansiotyön: · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 395 · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 395–424 — Märkähattu karjapaimen surmaa · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 425–434 — Lemminkäinen kutsuu äitiä apuun · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 435–444 — Lemminkäinen heitetään · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 445–460 — Tuonen poika viimeistelee · 7 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot