Kalevala, 15. runo
Lemminkäisen äiti herättää poikansa henkiin
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 13 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 37 eivät näy kartalla: 34 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Ilomantsi (2), Kontokki (2), Varkaus (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 590 kansanrunossa 110 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (78), Ilomantsi (47), Kontokki (39), Repola (29), Suistamo (29).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 110 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (78)
- Ilomantsi (47)
- Kontokki (39)
- Repola (29)
- Suistamo (29)
- Suomussalmi (28)
- Uhtua (21)
- Kitee (17)
- Porajärvi (15)
- Pielisjärvi (13)
- Pistojärvi (13)
- Kesälahti (12)
- Impilahti (10)
- Suojärvi (10)
- Nurmes (9)
- Pohjois-Pohjanmaa (9) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rautavaara (9)
- Sotkamo (8)
- Tohmajärvi (8)
- Kiimaisjärvi (7)
3–6 runoa
- Kaavi (6)
- Soanlahti (6)
- Säräisniemi (6)
- Etelä-Savo (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (5)
- Kainuu (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kuusamo (5)
- Liperi (5)
- Nilsiä (5)
- Pulkkila (5)
- Korpiselkä (4)
- Kurkijoki (4)
- Rääkkylä (4)
- Kiihtelysvaara (3)
- Lempaala (3)
- Leppävirta (3)
- Metsäpirtti (3)
- Pohjois-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Puolanka (3)
- Pälkjärvi (3)
- Soikkola (3)
- Varkaus (3)
1–2 runoa
- Alajärvi (2)
- Hyrynsalmi (2)
- Iisalmi (2)
- Joroinen (2)
- Juuka (2)
- Kajaani (2)
- Kestilä (2)
- Kiuruvesi (2)
- Kivijärvi (2)
- Kontiolahti (2)
- Kuhmoinen (2)
- Kärsämäki (2)
- Paavola (2)
- Parikkala (2)
- Piippola (2)
- Rautu (2)
- Salmi (2)
- Sonkajärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Valtimo (2)
- Eno (1)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Harjavalta (1)
- Haukipudas (1)
- Hiitola (1)
- Häme (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Juva (1)
- Kajaani mlk (1)
- Kemi (1)
- Kiestinki (1)
- Kuhmo (1)
- Lapinlahti (1)
- Liissilä (1)
- Muhos (1)
- Narvusi (1)
- Oulu (1)
- Paatene (1)
- Paltamo (1)
- Parkano (1)
- Pieksämäki (1)
- Pielavesi (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pyhäjärvi Ol. (1)
- Pyhäntä (1)
- Rantsila (1)
- Rautalampi (1)
- Rautjärvi (1)
- Riistavesi (1)
- Ristijärvi (1)
- Räisälä (1)
- Rääpyvä (1)
- Sakkola (1)
- Savitaipale (1)
- Savonranta (1)
- Simo (1)
- Sortavala mlk (1)
- Sulkava (1)
- Sysmä (1)
- Säyneinen (1)
- Taivalkoski (1)
- Tammela (1)
- Toksova (1)
- Tuupovaara (1)
- Utajärvi (1)
- Vesanto (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Viitasaari (1)
- Vähäkyrö (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–100 Muutamana päivänä alkaa harjasta Lemminkäisen kodissa verta tippua, josta äiti heti arva’aa, jo surman pojallensa tulleen, rientää Pohjolaan ja kysyy Pohjolan emännältä, kunne oli Lemminkäisen saattanut.
- Säkeet 101–194 Pohjolan emäntä toki viimein sanoo, kuille töille oli laittanut, ja päivä antaa aivan tarkan tiedon Lemminkäisen surmasta.
- Säkeet 195–554 Lemminkäisen äiti lähtee pitkä harava kädessä Tuonen kosken alle, haravoipi vettä, kunnes saapi kaikki palaset poikansa ruumiista kokoon, sovittaa ne yhteen ja laittaa niistä lukuin ja voidetten avulla Lemminkäisen entisellensä.
- Säkeet 555–650 Lemminkäinen virottuansa kertoo, miten oli Tuonelan joella surmattu ja lähtee äitinsä kanssa kotia.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.
Paikat tässä runossa: Tuonela, Manala, Pohjola, Metsola, Tapiola, Untamola
Säkeet 1–100
Muutamana päivänä alkaa harjasta Lemminkäisen kodissa verta tippua, josta äiti heti arva’aa, jo surman pojallensa tulleen, rientää Pohjolaan ja kysyy Pohjolan emännältä, kunne oli Lemminkäisen saattanut.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 13 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 37 eivät näy kartalla: 34 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Ilomantsi (2), Kontokki (2), Varkaus (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 590 kansanrunossa 110 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (78), Ilomantsi (47), Kontokki (39), Repola (29), Suistamo (29).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 110 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (78)
- Ilomantsi (47)
- Kontokki (39)
- Repola (29)
- Suistamo (29)
- Suomussalmi (28)
- Uhtua (21)
- Kitee (17)
- Porajärvi (15)
- Pielisjärvi (13)
- Pistojärvi (13)
- Kesälahti (12)
- Impilahti (10)
- Suojärvi (10)
- Nurmes (9)
- Pohjois-Pohjanmaa (9) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rautavaara (9)
- Sotkamo (8)
- Tohmajärvi (8)
- Kiimaisjärvi (7)
3–6 runoa
- Kaavi (6)
- Soanlahti (6)
- Säräisniemi (6)
- Etelä-Savo (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (5)
- Kainuu (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kuusamo (5)
- Liperi (5)
- Nilsiä (5)
- Pulkkila (5)
- Korpiselkä (4)
- Kurkijoki (4)
- Rääkkylä (4)
- Kiihtelysvaara (3)
- Lempaala (3)
- Leppävirta (3)
- Metsäpirtti (3)
- Pohjois-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Puolanka (3)
- Pälkjärvi (3)
- Soikkola (3)
- Varkaus (3)
1–2 runoa
- Alajärvi (2)
- Hyrynsalmi (2)
- Iisalmi (2)
- Joroinen (2)
- Juuka (2)
- Kajaani (2)
- Kestilä (2)
- Kiuruvesi (2)
- Kivijärvi (2)
- Kontiolahti (2)
- Kuhmoinen (2)
- Kärsämäki (2)
- Paavola (2)
- Parikkala (2)
- Piippola (2)
- Rautu (2)
- Salmi (2)
- Sonkajärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Valtimo (2)
- Eno (1)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Harjavalta (1)
- Haukipudas (1)
- Hiitola (1)
- Häme (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Juva (1)
- Kajaani mlk (1)
- Kemi (1)
- Kiestinki (1)
- Kuhmo (1)
- Lapinlahti (1)
- Liissilä (1)
- Muhos (1)
- Narvusi (1)
- Oulu (1)
- Paatene (1)
- Paltamo (1)
- Parkano (1)
- Pieksämäki (1)
- Pielavesi (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pyhäjärvi Ol. (1)
- Pyhäntä (1)
- Rantsila (1)
- Rautalampi (1)
- Rautjärvi (1)
- Riistavesi (1)
- Ristijärvi (1)
- Räisälä (1)
- Rääpyvä (1)
- Sakkola (1)
- Savitaipale (1)
- Savonranta (1)
- Simo (1)
- Sortavala mlk (1)
- Sulkava (1)
- Sysmä (1)
- Säyneinen (1)
- Taivalkoski (1)
- Tammela (1)
- Toksova (1)
- Tuupovaara (1)
- Utajärvi (1)
- Vesanto (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Viitasaari (1)
- Vähäkyrö (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 815. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 1 Äiti lieto Lemminkäisen löysi lieto lemminkäisen 23 Katsoi illalla sukoa, kahto illalla sukoa 45 Tuho on poikoa pätöistä, tuho poikoa pätöstä 48 harja hurmehin noruvi!" harja hurmehin loruupi SKVR I2 1103 a). — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 49 Kourin helmansa kokosi, Koprin helmansa kokosi, 52 sekä juoksi jotta joutui: Sekä juoksi, jotta joutu, 55 ylähäiset maat aleni, Ylähäiset moat aleni, 56 alahaiset maat yleni. Alahaiset moat yleni, SKVR VII1 836. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 jo suka verin valuvi, Jo suka verin valuvi, 49 Kourin helmansa kokosi, Kobrin helmansa kokosi, 50 käsivarsin vaattehensa. Käsivarsin vaattehensa. 81 rikon uksen uuen riihen, Rikonpa uksen uu'en riihen, SKVR VII1 836 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 jo suka verin valuvi, kun suka verin valuvi, 49 Kourin helmansa kokosi, koprin helmansa kokosi, 50 käsivarsin vaattehensa. käsivarsin vaattehensa, 81 rikon uksen uuen riihen, rikon uksen uuen riihen, SKVR VII1 841. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 58 Kysytteli poikoansa, Kysytteli poikoansa, 61 Kunne saatoit Lemminkäisen, kunne lauloit Lemminkäisen, 65 "Enpä tieä poikoasi, "Empä tieä poikoasi, 81 rikon uksen uuen riihen, rikon uuen riihen uksen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I2 815. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 1 Äiti lieto Lemminkäisen löysi lieto lemminkäisen 23 Katsoi illalla sukoa, kahto illalla sukoa 45 Tuho on poikoa pätöistä, tuho poikoa pätöstä 48 harja hurmehin noruvi!" harja hurmehin loruupi SKVR I2 1103 a). — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 49 Kourin helmansa kokosi, Koprin helmansa kokosi, 52 sekä juoksi jotta joutui: Sekä juoksi, jotta joutu, 55 ylähäiset maat aleni, Ylähäiset moat aleni, 56 alahaiset maat yleni. Alahaiset moat yleni, SKVR VII1 836. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 jo suka verin valuvi, Jo suka verin valuvi, 49 Kourin helmansa kokosi, Kobrin helmansa kokosi, 50 käsivarsin vaattehensa. Käsivarsin vaattehensa. 81 rikon uksen uuen riihen, Rikonpa uksen uu'en riihen, SKVR VII1 836 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 jo suka verin valuvi, kun suka verin valuvi, 49 Kourin helmansa kokosi, koprin helmansa kokosi, 50 käsivarsin vaattehensa. käsivarsin vaattehensa, 81 rikon uksen uuen riihen, rikon uksen uuen riihen, SKVR VII1 841. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 58 Kysytteli poikoansa, Kysytteli poikoansa, 61 Kunne saatoit Lemminkäisen, kunne lauloit Lemminkäisen, 65 "Enpä tieä poikoasi, "Empä tieä poikoasi, 81 rikon uksen uuen riihen, rikon uuen riihen uksen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 101–194
Pohjolan emäntä toki viimein sanoo, kuille töille oli laittanut, ja päivä antaa aivan tarkan tiedon Lemminkäisen surmasta.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 1103 c). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 143 Tiehyt vastahan tulevi; Tiehyt vastahan tulovi. 144 niin tielle kumarteleikse: Niin tielle kumartelekse: 145 "Oi tiehyt, Jumalan luoma! "Sie tiehyt, Jumalan luoma, 147 kullaista omenatani, Kullaista omenoani, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 161 Kuuhut vastahan tulevi; Kuuhut vastahan tulovi; 162 niin kuulle kumarteleikse: Hän kuulle kumartelekse: 163 "Kuu kulta, Jumalan luoma! "Sie kuu, Jumalan luoma, 173 yksin öitä kulkemahan, Yksin yöllä kulkemahan, 180 päivälle kumarteleikse: Päivälle kumartelekse: 181 "Oi päivyt, Jumalan luoma! "Sie päivyt, Jumalan luoma, SKVR I2 1103. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 143 Tiehyt vastahan tulevi; Tiehyt vastaan tulevi, 144 niin tielle kumarteleikse: Niin tielle kumarteleksen, 145 "Oi tiehyt, Jumalan luoma! "Tiehyöt, Jumalan luoma, 147 kullaista omenatani, Kullaista omenoani?" Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 161 Kuuhut vastahan tulevi; Kuuhut vastaan tulevi, 162 niin kuulle kumarteleikse: Niin kuulle kumarteleksen, 167 Tuo kuuhut, Jumalan luoma, "Sie kuuhut, Jumalan luoma! 179 Päivyt vastahan tulevi; Päivyt vastaan tulevi, 180 päivälle kumarteleikse: Päivälle kumarteleksen: SKVR I2 1113. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 143 Tiehyt vastahan tulevi; Tiehyt vastahan tuloo. 145 "Oi tiehyt, Jumalan luoma! "Oi tiehyt, Jumalan luoma, 146 Etkö nähnyt poikoani, Etkö nähnyt poiuttani, 147 kullaista omenatani, Kullaista omenoani, JR 24179 — Vuokkiniemi · 1943 · Väinö Kaukonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 145 "Oi tiehyt, Jumalan luoma! "Oi tiehyt, Jumalan luoma, 147 kullaista omenatani, Kullaista omenoani, 148 hope'ista sauvoani?" Hopeaista sauvoani?" 155 joka koiran juostavaksi, Joka koirain juostavaks'. JR 44814 — Vuokkiniemi · 1943 · Olga Naukkarinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 143 Tiehyt vastahan tulevi; Tiepä vastahan tulevi. 145 "Oi tiehyt, Jumalan luoma! Oi tiehyt, Jumalan luoma, 146 Etkö nähnyt poikoani, etkö nähnyt poijuttani, 147 kullaista omenatani, kullaista omenattani,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 1103 c). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 143 Tiehyt vastahan tulevi; Tiehyt vastahan tulovi. 144 niin tielle kumarteleikse: Niin tielle kumartelekse: 145 "Oi tiehyt, Jumalan luoma! "Sie tiehyt, Jumalan luoma, 147 kullaista omenatani, Kullaista omenoani, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 161 Kuuhut vastahan tulevi; Kuuhut vastahan tulovi; 162 niin kuulle kumarteleikse: Hän kuulle kumartelekse: 163 "Kuu kulta, Jumalan luoma! "Sie kuu, Jumalan luoma, 173 yksin öitä kulkemahan, Yksin yöllä kulkemahan, 180 päivälle kumarteleikse: Päivälle kumartelekse: 181 "Oi päivyt, Jumalan luoma! "Sie päivyt, Jumalan luoma, SKVR I2 1103. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 143 Tiehyt vastahan tulevi; Tiehyt vastaan tulevi, 144 niin tielle kumarteleikse: Niin tielle kumarteleksen, 145 "Oi tiehyt, Jumalan luoma! "Tiehyöt, Jumalan luoma, 147 kullaista omenatani, Kullaista omenoani?" Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 161 Kuuhut vastahan tulevi; Kuuhut vastaan tulevi, 162 niin kuulle kumarteleikse: Niin kuulle kumarteleksen, 167 Tuo kuuhut, Jumalan luoma, "Sie kuuhut, Jumalan luoma! 179 Päivyt vastahan tulevi; Päivyt vastaan tulevi, 180 päivälle kumarteleikse: Päivälle kumarteleksen: SKVR I2 1113. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 143 Tiehyt vastahan tulevi; Tiehyt vastahan tuloo. 145 "Oi tiehyt, Jumalan luoma! "Oi tiehyt, Jumalan luoma, 146 Etkö nähnyt poikoani, Etkö nähnyt poiuttani, 147 kullaista omenatani, Kullaista omenoani, SKVR I2 1119. — Vuokkiniemi · 1829 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 145 "Oi tiehyt, Jumalan luoma! "Sie tiehyt, Jumalan luoma, 147 kullaista omenatani, Kullaista omenoani, 148 hope'ista sauvoani?" Hopeaista sauvoani?" 156 ratsahan ajeltavaksi, Ratsahin ajeltavaksi, SKVR I2 1106. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 145 "Oi tiehyt, Jumalan luoma! "Oi päivyt Jumalan luoma, 147 kullaista omenatani, "Kullaista omenoani, 155 joka koiran juostavaksi, Joka koiran juostavaksi, 167 Tuo kuuhut, Jumalan luoma, "Kuuhut Jumalan luoma."
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 195–554
Lemminkäisen äiti lähtee pitkä harava kädessä Tuonen kosken alle, haravoipi vettä, kunnes saapi kaikki palaset poikansa ruumiista kokoon, sovittaa ne yhteen ja laittaa niistä lukuin ja voidetten avulla Lemminkäisen entisellensä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII4 loitsut 2110. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 324 kalvokääri kainalossa kalvokääry kainalossa; 338 jäsenten rakoja myöten! jäsenet rakoja myöten! 347 Ompele utuisin neuloin, Ompele utusin neuloin, 348 tinaneuloin tikkaele, tinaneuoloin tikkaele Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 363 "Mist' on kalvo katkennunna, kust' on kalvo katkennunna, 364 siihen kalvo kasvattele, siihen kalvo kasvattele, 393 "Mehiläinen, meiän lintu, Mehiläinen ilman lintu, 403 Mehiläinen, liukas lintu, Mehiläinen, meiän lintu, 411 Niin tulla tuhuttelevi, Jo tulla tuhuttelevi, 412 käyä käärämöittelevi, käyä käärämöittelevi, 424 ylitse meren yheksän ylitse meren yheksän, 433 Tuop' on niitä voitehia, Näm' on niitä voitehia, 462 seitsemän selän takana, seitsemen selän takana, 474 Lennä tuonne kolmas kerta lennä tuonne toinen kerta, 479 joilla ennen Luoja loitsi, joilla ennen Luoja voittu 482 pahan vallan vammaksissa. pahan vallan vaivattua! 483 Kasta siipesi simassa, kasta' siipesi simahan, 511 Lenti kuun keheä myöten, juokse kuun keheä myöten, 512 päivän päärmettä samosi, päivän päärmettä samoa, 517 Siellä voietta tehä'än, missä voietta tehään, 531 sata sarvea sylissä, sata sarvea otsassa, 548 kerran keskeä sivalti. keskeä kerran sivalla, SKVR VII4 loitsut 2561. — Liperi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 304 monta muuta muskulata. sata muuta muskuloa, 335 Soua suonista venettä, souti suonista venettä, 336 jäsenistä järkyttele, jäsenistä järkytteli. 337 soua luun lomia myöten, Sou'a luu lomia myöten, Lisää yhteisiä säkeitä (15)
Kalevala Kansanruno 338 jäsenten rakoja myöten! jäsenten rakoja myöten! 363 "Mist' on kalvo katkennunna, mist' on kalvo katkennunna, 364 siihen kalvo kasvattele, siihen kalvo kasvattele, 366 siihen suonta solmiele, siihen suonet solmiele, 372 siihen liittele lihoa, siihen liittele lihoa, 393 "Mehiläinen, meiän lintu, Mehiläinen, ilman lintu, 401 kipehille voitehiksi, kipehille voitehiksi, 411 Niin tulla tuhuttelevi, jo tulla tuhuttelevi, 424 ylitse meren yheksän ylitse meren yheksän, 440 meri-puolen kymmenettä. meripuolen kymmenettä! 461 kuusi kuppia sylissä, kuus' on kuppia sylissä, 463 ne on täynnä voitehia, jotk' on täynnä voitehia 488 vammoille valantehiksi!" vammoille valentehiksi. 491 "Mitenkä mä sinne pääsen, Miten minä sinne pääsen, 492 minä mies vähäväkinen!" minä mies vähäväkinen? SKVR VII3 loitsut 462. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 337 soua luun lomia myöten, Voia luun lomia myöten, 338 jäsenten rakoja myöten! Jäsenten rakoja myöten. 348 tinaneuloin tikkaele, Tinaneuloin tikkaele, 350 silkkinauhoilla sitele! Silkkinauhalla sitele, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 364 siihen kalvo kasvattele, Yöllä kalvo kasvattele. 390 pahoin-tullutta parannan, Pahoin tullutta parannat. 393 "Mehiläinen, meiän lintu, Mehiläinen, hiien lintu, 403 Mehiläinen, liukas lintu, Mehiläinen, meiän lintu, 411 Niin tulla tuhuttelevi, Jo tulla tuhuttelevi, 412 käyä käärämöittelevi, Käyä kääkäröittelevi 424 ylitse meren yheksän Yheksän meren ylitse. 433 Tuop' on niitä voitehia, Näm' on niitä voitehia, 461 kuusi kuppia sylissä, Kuusi kuppia sylissä, 462 seitsemän selän takana, selän takana, 474 Lennä tuonne kolmas kerta Lennä tuonne toinen kerta, 482 pahan vallan vammaksissa. Pahan vallan vaivattua. 483 Kasta siipesi simassa, Kasta siipesi simahan, 533 missä mettä, kussa vettä, Kussa mettä, kussa vettä, SKVR VII3 loitsut 1125. — Kontiolahti · 1870 · A. Puhakka · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 338 jäsenten rakoja myöten! Jäsenen ratoja myöten. 356 läpi luun, läpi jäsenen, Läpi luun, läpi jäsenen, 359 Liitä luu lihoa myöten, Luu liitä lihoa myöten, 360 suoni suonen päätä myöten, Suonet suonten päitä myöten, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 363 "Mist' on kalvo katkennunna, Mistä kalvo katkennunna, 364 siihen kalvo kasvattele, Siihen kalvo kasvattele, 365 mistä suonta sortununna, Mistä suonet sortununna, 366 siihen suonta solmiele, Siihen suonet solmiele. 372 siihen liittele lihoa, Siihen liittäös lihoa, 393 "Mehiläinen, meiän lintu, Mehiläinen, ilman lintu, 411 Niin tulla tuhuttelevi, Tuo tulla tuhuttelevi, 424 ylitse meren yheksän Yhdeksän meren ylitse, 440 meri-puolen kymmenettä. Meren puolen kymmenettä. 461 kuusi kuppia sylissä, Kuus on kuppia sylissä, 462 seitsemän selän takana, Seitsemän seläntakana, 483 Kasta siipesi simassa, Kasta siipesi simahan 507 Mehiläinen maasta nousi, Mehiläinen maasta nousi. 537 noita koitti kielellänsä, Joita koitin kielelläni, SKVR VII3 loitsut 751. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 366 siihen suonta solmiele, Siihen suonet solmielen. 371 kusta liikkunna lihoa, Kusta liikahti lihoa, 372 siihen liittele lihoa, Siihen liitteli lihoa, 389 jolla voian voipunutta, Jolla voian voipunutta, Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 390 pahoin-tullutta parannan, Pahoin tullutta parannan! 424 ylitse meren yheksän Ylitse yheksän meren, 431 joka suonihin sopivi, Joka suonihin sopivi, 432 jäsenihin kelpoavi. Jäsenihin kelpoavi. 433 Tuop' on niitä voitehia, Nep on niitä voitehia, 440 meri-puolen kymmenettä. *Mertapuolen kymmenettä*, 451 pikkuisissa pottiloissa, Pikkusissa pottiloissa, 453 peukalon mahuttavissa, Peukalon mahuttavissa, 454 sormenpään sovittavissa. Sormen pään sovittavissa. 463 ne on täynnä voitehia, Ne on täynnä voitehia: 473 "Mehiläinen, ilman lintu! Meholanen, lintu ilman, 531 sata sarvea sylissä, Sata sarvia sylissä, 533 missä mettä, kussa vettä, Kussa vettä, kussa mettä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII4 loitsut 2110. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 324 kalvokääri kainalossa kalvokääry kainalossa; 338 jäsenten rakoja myöten! jäsenet rakoja myöten! 347 Ompele utuisin neuloin, Ompele utusin neuloin, 348 tinaneuloin tikkaele, tinaneuoloin tikkaele Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 363 "Mist' on kalvo katkennunna, kust' on kalvo katkennunna, 364 siihen kalvo kasvattele, siihen kalvo kasvattele, 393 "Mehiläinen, meiän lintu, Mehiläinen ilman lintu, 403 Mehiläinen, liukas lintu, Mehiläinen, meiän lintu, 411 Niin tulla tuhuttelevi, Jo tulla tuhuttelevi, 412 käyä käärämöittelevi, käyä käärämöittelevi, 424 ylitse meren yheksän ylitse meren yheksän, 433 Tuop' on niitä voitehia, Näm' on niitä voitehia, 462 seitsemän selän takana, seitsemen selän takana, 474 Lennä tuonne kolmas kerta lennä tuonne toinen kerta, 479 joilla ennen Luoja loitsi, joilla ennen Luoja voittu 482 pahan vallan vammaksissa. pahan vallan vaivattua! 483 Kasta siipesi simassa, kasta' siipesi simahan, 511 Lenti kuun keheä myöten, juokse kuun keheä myöten, 512 päivän päärmettä samosi, päivän päärmettä samoa, 517 Siellä voietta tehä'än, missä voietta tehään, 531 sata sarvea sylissä, sata sarvea otsassa, 548 kerran keskeä sivalti. keskeä kerran sivalla, SKVR VII4 loitsut 2561. — Liperi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 304 monta muuta muskulata. sata muuta muskuloa, 335 Soua suonista venettä, souti suonista venettä, 336 jäsenistä järkyttele, jäsenistä järkytteli. 337 soua luun lomia myöten, Sou'a luu lomia myöten, Lisää yhteisiä säkeitä (15)
Kalevala Kansanruno 338 jäsenten rakoja myöten! jäsenten rakoja myöten! 363 "Mist' on kalvo katkennunna, mist' on kalvo katkennunna, 364 siihen kalvo kasvattele, siihen kalvo kasvattele, 366 siihen suonta solmiele, siihen suonet solmiele, 372 siihen liittele lihoa, siihen liittele lihoa, 393 "Mehiläinen, meiän lintu, Mehiläinen, ilman lintu, 401 kipehille voitehiksi, kipehille voitehiksi, 411 Niin tulla tuhuttelevi, jo tulla tuhuttelevi, 424 ylitse meren yheksän ylitse meren yheksän, 440 meri-puolen kymmenettä. meripuolen kymmenettä! 461 kuusi kuppia sylissä, kuus' on kuppia sylissä, 463 ne on täynnä voitehia, jotk' on täynnä voitehia 488 vammoille valantehiksi!" vammoille valentehiksi. 491 "Mitenkä mä sinne pääsen, Miten minä sinne pääsen, 492 minä mies vähäväkinen!" minä mies vähäväkinen? SKVR VII3 loitsut 462. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 337 soua luun lomia myöten, Voia luun lomia myöten, 338 jäsenten rakoja myöten! Jäsenten rakoja myöten. 348 tinaneuloin tikkaele, Tinaneuloin tikkaele, 350 silkkinauhoilla sitele! Silkkinauhalla sitele, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 364 siihen kalvo kasvattele, Yöllä kalvo kasvattele. 390 pahoin-tullutta parannan, Pahoin tullutta parannat. 393 "Mehiläinen, meiän lintu, Mehiläinen, hiien lintu, 403 Mehiläinen, liukas lintu, Mehiläinen, meiän lintu, 411 Niin tulla tuhuttelevi, Jo tulla tuhuttelevi, 412 käyä käärämöittelevi, Käyä kääkäröittelevi 424 ylitse meren yheksän Yheksän meren ylitse. 433 Tuop' on niitä voitehia, Näm' on niitä voitehia, 461 kuusi kuppia sylissä, Kuusi kuppia sylissä, 462 seitsemän selän takana, selän takana, 474 Lennä tuonne kolmas kerta Lennä tuonne toinen kerta, 482 pahan vallan vammaksissa. Pahan vallan vaivattua. 483 Kasta siipesi simassa, Kasta siipesi simahan, 533 missä mettä, kussa vettä, Kussa mettä, kussa vettä, SKVR VII3 loitsut 751. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 366 siihen suonta solmiele, Siihen suonet solmielen. 371 kusta liikkunna lihoa, Kusta liikahti lihoa, 372 siihen liittele lihoa, Siihen liitteli lihoa, 389 jolla voian voipunutta, Jolla voian voipunutta, Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 390 pahoin-tullutta parannan, Pahoin tullutta parannan! 424 ylitse meren yheksän Ylitse yheksän meren, 431 joka suonihin sopivi, Joka suonihin sopivi, 432 jäsenihin kelpoavi. Jäsenihin kelpoavi. 433 Tuop' on niitä voitehia, Nep on niitä voitehia, 440 meri-puolen kymmenettä. *Mertapuolen kymmenettä*, 451 pikkuisissa pottiloissa, Pikkusissa pottiloissa, 453 peukalon mahuttavissa, Peukalon mahuttavissa, 454 sormenpään sovittavissa. Sormen pään sovittavissa. 463 ne on täynnä voitehia, Ne on täynnä voitehia: 473 "Mehiläinen, ilman lintu! Meholanen, lintu ilman, 531 sata sarvea sylissä, Sata sarvia sylissä, 533 missä mettä, kussa vettä, Kussa vettä, kussa mettä, SKVR VII3 loitsut 745 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 338 jäsenten rakoja myöten! jäsenten rakoja myöten, 364 siihen kalvo kasvattele, yöllä kalvo kasvattele, 389 jolla voian voipunutta, jolla voian voimatonta, 393 "Mehiläinen, meiän lintu, Mehiläinen ilman lintu, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 411 Niin tulla tuhuttelevi, Jo tulla tuhuttelevi, 412 käyä käärämöittelevi, käyä käärämöittelevi, 424 ylitse meren yheksän yheksän meren ylitse, 433 Tuop' on niitä voitehia, Näm' on niitä voitehia. 462 seitsemän selän takana, seitsemän selän takana, 476 päälle taivosen yheksän! päällä taivosen yheksän, 482 pahan vallan vammaksissa. pahan vallan vaivattua? 483 Kasta siipesi simassa, kasta siipesi simahan, 511 Lenti kuun keheä myöten, juokse kuun keheä myöten, 512 päivän päärmettä samosi, päivän päärmettä samoa, 548 kerran keskeä sivalti. keskeä kerran sivele,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 555–650
Lemminkäinen virottuansa kertoo, miten oli Tuonelan joella surmattu ja lähtee äitinsä kanssa kotia.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 383. — Kontokki · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 595 Sylki Syöjätär vesille, Syöjätär vesillä sylki, 596 laski laatan lainehille; Laatan laski lainehilla; 597 vesi sen pitkäksi venytti, Vesi pitkäksi venytti. 599 Siitä tuuli tuuitteli, Sitä tuuli tuuvitteli, SKVR VII3 loitsut 1178. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 595 Sylki Syöjätär vesille, Sylki Syöjätär vesille, 597 vesi sen pitkäksi venytti, Vesi pitkäksi venytti. 598 päivä paistoi pehmeäksi. Paisto päivä pehmiäksi, 599 Siitä tuuli tuuitteli, Tuota tuuli tuuitteli Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 600 ve'en henki heilutteli, Ve'en henki heilutteli SKVR I4 387. — Kontokki · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 595 Sylki Syöjätär vesille, Sylki Syöjätär vesille, 596 laski laatan lainehille; Lavan laski lainehille, 599 Siitä tuuli tuuitteli, Sitä tuuli tuuvitteli, 600 ve'en henki heilutteli, Veen henki heilutteli, SKVR VII3 loitsut 1191. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 595 Sylki Syöjätär vesille, Sylki Syöjätär vesille, 596 laski laatan lainehille; Laski kuplan lainehille, 599 Siitä tuuli tuuitteli, Tuota tuuli tuuitteli, 600 ve'en henki heilutteli, Veen henki heilutteli SKVR I4 838. — Vuokkiniemi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 599 Siitä tuuli tuuitteli, Sitä tuuli tuuvitteli, 600 ve'en henki heilutteli, Veen henki heilutteli, 601 aallot rannalle ajeli, Alto rannalle ajeli 622 pyhän virran pyörtehestä." Pyhän virran pyörtehestä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 383. — Kontokki · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 595 Sylki Syöjätär vesille, Syöjätär vesillä sylki, 596 laski laatan lainehille; Laatan laski lainehilla; 597 vesi sen pitkäksi venytti, Vesi pitkäksi venytti. 599 Siitä tuuli tuuitteli, Sitä tuuli tuuvitteli, SKVR VII3 loitsut 1178. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 595 Sylki Syöjätär vesille, Sylki Syöjätär vesille, 597 vesi sen pitkäksi venytti, Vesi pitkäksi venytti. 598 päivä paistoi pehmeäksi. Paisto päivä pehmiäksi, 599 Siitä tuuli tuuitteli, Tuota tuuli tuuitteli Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 600 ve'en henki heilutteli, Ve'en henki heilutteli SKVR I4 387. — Kontokki · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 595 Sylki Syöjätär vesille, Sylki Syöjätär vesille, 596 laski laatan lainehille; Lavan laski lainehille, 599 Siitä tuuli tuuitteli, Sitä tuuli tuuvitteli, 600 ve'en henki heilutteli, Veen henki heilutteli, SKVR VII3 loitsut 1191. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 595 Sylki Syöjätär vesille, Sylki Syöjätär vesille, 596 laski laatan lainehille; Laski kuplan lainehille, 599 Siitä tuuli tuuitteli, Tuota tuuli tuuitteli, 600 ve'en henki heilutteli, Veen henki heilutteli SKVR I4 838. — Vuokkiniemi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 599 Siitä tuuli tuuitteli, Sitä tuuli tuuvitteli, 600 ve'en henki heilutteli, Veen henki heilutteli, 601 aallot rannalle ajeli, Alto rannalle ajeli 622 pyhän virran pyörtehestä." Pyhän virran pyörtehestä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 20 kansanrunosta 3 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Säkeet 1–6 — Lemminkäisen äiti ihmettelee poikansa viipymistä · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 7–18 — "Ei tiedä emo poloinen, missä liikkuvi lihansa" · 5 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 19–48 — Kyllikki ja · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 40–44 — Äidin valitus · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 49–56 — Lemminkäisen äiti lähtee matkaan · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 57–114 — Äiti kyselee · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 103–114 — Pohjolan emäntä antaa vastauksen · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 115–122 — Emo etsii poikaansa kulkien eläinten tavoin · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 123–126 — "Kivet syrjähän sytäsi" · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 127–188 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 189–194 — Äiti saa tietää · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 195–213 — Lemminkäisen äiti teettää seppo · 8 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 215–238 — Päivyt nukuttaa · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 239–272 — Lemminkäisen äiti haravoi · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 253–258 — Haravaan tarttuu paita, sukat ja hattu · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 273–306 — Äiti kokoaa · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 304 — "Monta muuta muskulata" · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 307–376 — Lemminkäisen ruumiinosien kokoaminen · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 315–338 — Feminiinisten voimien kutsu apuun · 7 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 339–350 — Suonten asettelu ja neulominen · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 351–376 — Luu luuhun, liha lihaan · 5 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 377–392 — Äiti saa · 4 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 393–548 — Parantaminen · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 449–454 — Meden keiton kuvaus · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 489–514 — Mehiläisen matka taivaankappaleiden välitse · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 545–548 — "Voiti alta, voiti päältä, · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 549–568 — Lemminkäinen herää henkiin · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 569–590 — Äiti kysyy ja saa tietää syyn · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säe 575 · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 591–602 — "Veestä on vesusen synty" · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 603–608 — Äiti saa · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 609–622 — Lemminkäinen haikailee edelleen · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 623–650 · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot