Kalevala, 16. runo
Väinämöinen Tuonelassa
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 25 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 25 eivät näy kartalla: 21 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 3 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (13), Uhtua (4), Kiimaisjärvi (3), Kontokki (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (13)
- Uhtua (4)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (3)
- Kontokki (3)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Rautavaara (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 142 kansanrunossa 28 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (55), Kontokki (24), Ilomantsi (11), Kiimaisjärvi (9), Suomussalmi (7), Uhtua (7).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 28 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (55)
- Kontokki (24)
- Ilomantsi (11)
- Kiimaisjärvi (9)
- Suomussalmi (7)
- Uhtua (7)
3–6 runoa
- Pistojärvi (3)
1–2 runoa
- Kainuu (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pohjois-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (2)
- Repola (2)
- Rovaniemi (2)
- Hietamäki (1)
- Juuka (1)
- Kesälahti (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kitee (1)
- Kivijärvi (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pielisjärvi (1)
- Rautavaara (1)
- Ristijärvi (1)
- Salmi (1)
- Soanlahti (1)
- Sonkajärvi (1)
- Suojärvi (1)
- Toksova (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–118 Wäinämöinen laittaa Sampsa Pellervoisen laivapuita etsimään, veistää niistä venettä ja kaipa'aa kolme sanaa.
- Säkeet 119–362 Kun ei saa sanoja muualta, lähtee Tuonelaan, jossa häntä mielitään pitää.
- Säkeet 363–412 Wäinämöinen mahdillansa kuitenki pääsee Tuonelasta, varoittaa palattuansa, kenenkään sinne omin mielin lähtemästä, ja kertoo, missä kovin surkeassa ja kauhittavaisessa tilassa pahat ihmiset siellä asuvat.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Manala, Tuonela
Säkeet 1–118
Wäinämöinen laittaa Sampsa Pellervoisen laivapuita etsimään, veistää niistä venettä ja kaipa'aa kolme sanaa.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 25 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 25 eivät näy kartalla: 21 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 3 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (13), Uhtua (4), Kiimaisjärvi (3), Kontokki (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (13)
- Uhtua (4)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (3)
- Kontokki (3)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Rautavaara (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 142 kansanrunossa 28 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (55), Kontokki (24), Ilomantsi (11), Kiimaisjärvi (9), Suomussalmi (7), Uhtua (7).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 28 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (55)
- Kontokki (24)
- Ilomantsi (11)
- Kiimaisjärvi (9)
- Suomussalmi (7)
- Uhtua (7)
3–6 runoa
- Pistojärvi (3)
1–2 runoa
- Kainuu (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pohjois-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (2)
- Repola (2)
- Rovaniemi (2)
- Hietamäki (1)
- Juuka (1)
- Kesälahti (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kitee (1)
- Kivijärvi (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pielisjärvi (1)
- Rautavaara (1)
- Ristijärvi (1)
- Salmi (1)
- Soanlahti (1)
- Sonkajärvi (1)
- Suojärvi (1)
- Toksova (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 339 a). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 10 tammea tavoittamahan Tammia tavottamahan, 44 kolmasti tänä kesänä Kolmatse tänä kesänä 48 siitä eistyvi etemmä; Aina eistyvi etemmä, 68 aina eistyvi etemmä; Aina eistyvi etehen, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 71 Tuli tammi vastahansa, Yhty tammi vastahansa; 74 "Tulisko sinusta, tammi, "Tulisko sinusta, tammi, 77 Tammi taiten vastaeli, Tammi taiten vastoapi: 85 päivyt kierti keskipuuta, Piru kierti keski-puuta, 93 pian taisi tammen kaata, Siitä taisi tammen kaata, 94 puun sorean sorrutella. Puun solien sorrutella, 105 yhen tammen taittumista, Yhen tammen taittumoista, 106 puun murskan murenemista. Puun murskan murenomista. SKVR I1 339. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Kenpä puuta etsimähän, Läksi puuta etsimähän, 10 tammea tavoittamahan Tammia tavottamahan, 14 Sampsa poika pikkarainen, Sampsa poika Pellervoinen 44 kolmasti tänä kesänä tänä kesänä Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 68 aina eistyvi etemmä; Aina eistyvi etem̄ä, 77 Tammi taiten vastaeli, Tammi taiten vastoaapi: 85 päivyt kierti keskipuuta, Piru kierti keskipuuta, 93 pian taisi tammen kaata, Siitä taisi tammen kaata, 94 puun sorean sorrutella. Puun sorian sorrutella, 105 yhen tammen taittumista, Yhen tammen taittumoista, 106 puun murskan murenemista. Puun murskan murenomista. SKVR XII2 6065. — Suomussalmi · 1820 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 23 kirves kultainen olalla, Kirves kultanen olalla, 24 vaskivarsi kirvehessä. Kirvehessä vaski varsi. 28 puia puuta kirvehellä. Lyöpi puuta kirvehellä, 92 tammea tasaterällä; Tammea tasa terällä, SKVR I1 403. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 103 teki tieolla venettä, Teki tiiolla venettä, 104 laati purtta laulamalla Laati purtta laulamalla. 115 uupui kolmea sanoa Uupu kolmea sanoa 116 panemilla parraspuien, Panemilla parras-puien. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 117 kokkien kohentimilla, Kokkien kohentimilla, SKVR VII1 680. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 24 vaskivarsi kirvehessä. vaski varsi kirvehessä. 93 pian taisi tammen kaata, jopa taisi tammen kaata, 103 teki tieolla venettä, teki tieolla venettä, 104 laati purtta laulamalla laati purtta laulamalla; Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 115 uupui kolmea sanoa uupui kolmea sanoa
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I1 339 a). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 10 tammea tavoittamahan Tammia tavottamahan, 44 kolmasti tänä kesänä Kolmatse tänä kesänä 48 siitä eistyvi etemmä; Aina eistyvi etemmä, 68 aina eistyvi etemmä; Aina eistyvi etehen, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 71 Tuli tammi vastahansa, Yhty tammi vastahansa; 74 "Tulisko sinusta, tammi, "Tulisko sinusta, tammi, 77 Tammi taiten vastaeli, Tammi taiten vastoapi: 85 päivyt kierti keskipuuta, Piru kierti keski-puuta, 93 pian taisi tammen kaata, Siitä taisi tammen kaata, 94 puun sorean sorrutella. Puun solien sorrutella, 105 yhen tammen taittumista, Yhen tammen taittumoista, 106 puun murskan murenemista. Puun murskan murenomista. SKVR I1 339. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Kenpä puuta etsimähän, Läksi puuta etsimähän, 10 tammea tavoittamahan Tammia tavottamahan, 14 Sampsa poika pikkarainen, Sampsa poika Pellervoinen 44 kolmasti tänä kesänä tänä kesänä Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 68 aina eistyvi etemmä; Aina eistyvi etem̄ä, 77 Tammi taiten vastaeli, Tammi taiten vastoaapi: 85 päivyt kierti keskipuuta, Piru kierti keskipuuta, 93 pian taisi tammen kaata, Siitä taisi tammen kaata, 94 puun sorean sorrutella. Puun sorian sorrutella, 105 yhen tammen taittumista, Yhen tammen taittumoista, 106 puun murskan murenemista. Puun murskan murenomista. SKVR XII2 6065. — Suomussalmi · 1820 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 23 kirves kultainen olalla, Kirves kultanen olalla, 24 vaskivarsi kirvehessä. Kirvehessä vaski varsi. 28 puia puuta kirvehellä. Lyöpi puuta kirvehellä, 92 tammea tasaterällä; Tammea tasa terällä, SKVR I1 403. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 103 teki tieolla venettä, Teki tiiolla venettä, 104 laati purtta laulamalla Laati purtta laulamalla. 115 uupui kolmea sanoa Uupu kolmea sanoa 116 panemilla parraspuien, Panemilla parras-puien. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 117 kokkien kohentimilla, Kokkien kohentimilla, SKVR VII1 680. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 24 vaskivarsi kirvehessä. vaski varsi kirvehessä. 93 pian taisi tammen kaata, jopa taisi tammen kaata, 103 teki tieolla venettä, teki tieolla venettä, 104 laati purtta laulamalla laati purtta laulamalla; Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 115 uupui kolmea sanoa uupui kolmea sanoa
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 119–362
Kun ei saa sanoja muualta, lähtee Tuonelaan, jossa häntä mielitään pitää.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 362. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 149 tuolta Tuonelan ko'ista, Tuolta Tuonelan joesta, 150 Manalan ikimajasta." Manalan iki majasta. 160 jo huhuta huikahutti Niin huhuta huiahutti: 162 Manalan alantehessa: Manalan alantehesta, Lisää yhteisiä säkeitä (24)
Kalevala Kansanruno 163 "Tuo venettä, Tuonen tytti, "Tuos venettä Tuonen tytti, 165 yli salmen saa'akseni, Yli salmen saahakseni, 166 joen poikki päästäkseni!" Joen poikki päästäkseni!" 195 Sano totta, Väinämöinen: Sano vanha Väinämöinen: 199 "Rauta mun Manalle saattoi, Rauta mun Manalle tuonut, 205 Kun rauta Manalle saisi, Kun rauta Manalle tuopi, 207 verin vaattehet valuisi, Vaattiet verin valuisi, 246 "Jos vähän valehtelinki, Jos vähän valehtelinki: 248 toki ma sanon toetki. "Toki mä sanon toetki, 251 Lauloin päivän, lauloin toisen, Laulon päivän, laulon toisen, 255 läksin Tuonelta oroa, Läksi Tuonelta oroa, 256 Manalalta vääntiätä Manalalta vääntiötä, 272 ei paljo palannehia." Ei paljo palannehia, 279 Vei venehen Tuonen tytti; Toi venehen Tuonen tyttö, 280 sillä vanhan Väinämöisen Alla vanhan Väinämöisen, 281 yli salmen saattelevi, Yli salmen saatteloo, 282 joen poikki päästelevi. Joen poikki päästelöö; 330 pani maata matkalaisen Pani maata matkamiehen; 345 rautaverkkojen kutoja, Rautaverkkojen kutoja, 354 poikki Tuonelan joesta, Poikki Tuonelan joesta, 355 sekä poikki jotta pitkin, *Sekä pitkin, jotta poikki, 356 jotta vieläkin vitahan, Jotta vieläi vitahan* 357 jottei päästä Väinämöisen, Jottei päässä Väinämöisen, 358 selvitä uvantolaisen Selvitä Umentolaisen SKVR I2 759 b). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 149 tuolta Tuonelan ko'ista, Tuolta Tuonelan koista, 150 Manalan ikimajasta." Manalan ikimajassa. 162 Manalan alantehessa: Manalan alantehesta, 163 "Tuo venettä, Tuonen tytti, "Tuos venettä Tuonen tytti, Lisää yhteisiä säkeitä (20)
Kalevala Kansanruno 166 joen poikki päästäkseni!" Joen poikki päässässeni!" 195 Sano totta, Väinämöinen: Sano vanha Väinämöinen: 205 Kun rauta Manalle saisi, "Kun rauta Manalle tuopi, 207 verin vaattehet valuisi, Vaattehet verin valuuvi, 246 "Jos vähän valehtelinki, Jos vähän valehtelinki. 248 toki ma sanon toetki. "Toki ma sanon toetki, 255 läksin Tuonelta oroa, Läksi Tuonelta oroa, 256 Manalalta vääntiätä Manalalta vääntietä, 279 Vei venehen Tuonen tytti; Toi venehen Tuonen tytti 280 sillä vanhan Väinämöisen Alla vanhan Väinämöisen. 281 yli salmen saattelevi, Yli salmen saattanovi; 282 joen poikki päästelevi. Joen poikki päästänövi, 292 "Juop' on, vanha Väinämöinen!" Tuol' on vanha Väinämöinen, 334 mies makasi, vaate valvoi. Mies makasi, vaatet valvo. 338 vaskilankojen valaja. Vaski-laukojen valaja. 345 rautaverkkojen kutoja, Rauta verkkojen kutoja, 354 poikki Tuonelan joesta, Poikki Tuonelan joesta, 355 sekä poikki jotta pitkin, Sekä pitkin, jotta poikki, 356 jotta vieläkin vitahan, Jotta vieläki vitahan, 362 Manalan ikimajoista. Manalan ikimajasta, SKVR I1 403. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 131 Läksi saamahan sanoja. Läksi saamaan sanoja 135 ei saanut sanoakana, Ei saanut sanoakaan, 138 "Tuoll' oisi sata sanoa "Tuoll' olis sata sanoa 139 kesäpeuran kielen alla, Kesä-petran kielen alla, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 140 suussa valkean oravan." Suussa valkian oravan; 143 Pellon peuroja levitti, Pellon peuroja levitän, 144 oravia suuren orren: Oravia suuren orren." 195 Sano totta, Väinämöinen: Sano vanha Väinämöinen: 250 laain purtta laulamalla. Laati purtta laulamalla. 292 "Juop' on, vanha Väinämöinen!" Se on vanha Väinämöinen, 312 uuvuin kolmea sanoa Uupu kolmea sanoa SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 161 tuossa Tuonelan joessa, Tuossa Tuonelan joessa, 163 "Tuo venettä, Tuonen tytti, "Tuo venettä Tuonen Tyttö 175 "Vene täältä tuotanehe, "Venet täältä tuotanehen 176 kuni syy sanottanehe, Kuin syy sanottanehen; Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 178 ilman tauin tappamatta, Ilman tauin tappamata, 180 muun surman musertamatta." Muun surman murentamata?" 207 verin vaattehet valuisi, Veri vaattehes valuisi 208 hurmehen hurahteleisi. Hurmehin hurahteleisi. 255 läksin Tuonelta oroa, Läksi Tuonelta oroa, 256 Manalalta vääntiätä Manalalta vääntiötä. 341 yönä yhtenä kesäisnä Yhtenä kesässä yönä, SKVR I1 30. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 162 Manalan alantehessa: Manalan alantehestä, 163 "Tuo venettä, Tuonen tytti, Tuo venettä Tuonen tytti, 164 lauttoa, Manalan lapsi, Laivoa Manalan lapsi!" 170 räpähien räimyttäjä Räpähien räiskyttäjä, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 178 ilman tauin tappamatta, Ilman tauin tappamata, 180 muun surman musertamatta." Surman muun murottamata?" 255 läksin Tuonelta oroa, "Läksin Tuonelta oroa, 256 Manalalta vääntiätä Manalalta vääntiötä." 280 sillä vanhan Väinämöisen Päällä vanhan Väinämöisen; 354 poikki Tuonelan joesta, Tuosta Tuonelan joesta,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 362. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 149 tuolta Tuonelan ko'ista, Tuolta Tuonelan joesta, 150 Manalan ikimajasta." Manalan iki majasta. 160 jo huhuta huikahutti Niin huhuta huiahutti: 162 Manalan alantehessa: Manalan alantehesta, Lisää yhteisiä säkeitä (24)
Kalevala Kansanruno 163 "Tuo venettä, Tuonen tytti, "Tuos venettä Tuonen tytti, 165 yli salmen saa'akseni, Yli salmen saahakseni, 166 joen poikki päästäkseni!" Joen poikki päästäkseni!" 195 Sano totta, Väinämöinen: Sano vanha Väinämöinen: 199 "Rauta mun Manalle saattoi, Rauta mun Manalle tuonut, 205 Kun rauta Manalle saisi, Kun rauta Manalle tuopi, 207 verin vaattehet valuisi, Vaattiet verin valuisi, 246 "Jos vähän valehtelinki, Jos vähän valehtelinki: 248 toki ma sanon toetki. "Toki mä sanon toetki, 251 Lauloin päivän, lauloin toisen, Laulon päivän, laulon toisen, 255 läksin Tuonelta oroa, Läksi Tuonelta oroa, 256 Manalalta vääntiätä Manalalta vääntiötä, 272 ei paljo palannehia." Ei paljo palannehia, 279 Vei venehen Tuonen tytti; Toi venehen Tuonen tyttö, 280 sillä vanhan Väinämöisen Alla vanhan Väinämöisen, 281 yli salmen saattelevi, Yli salmen saatteloo, 282 joen poikki päästelevi. Joen poikki päästelöö; 330 pani maata matkalaisen Pani maata matkamiehen; 345 rautaverkkojen kutoja, Rautaverkkojen kutoja, 354 poikki Tuonelan joesta, Poikki Tuonelan joesta, 355 sekä poikki jotta pitkin, *Sekä pitkin, jotta poikki, 356 jotta vieläkin vitahan, Jotta vieläi vitahan* 357 jottei päästä Väinämöisen, Jottei päässä Väinämöisen, 358 selvitä uvantolaisen Selvitä Umentolaisen SKVR I2 759 b). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 149 tuolta Tuonelan ko'ista, Tuolta Tuonelan koista, 150 Manalan ikimajasta." Manalan ikimajassa. 162 Manalan alantehessa: Manalan alantehesta, 163 "Tuo venettä, Tuonen tytti, "Tuos venettä Tuonen tytti, Lisää yhteisiä säkeitä (20)
Kalevala Kansanruno 166 joen poikki päästäkseni!" Joen poikki päässässeni!" 195 Sano totta, Väinämöinen: Sano vanha Väinämöinen: 205 Kun rauta Manalle saisi, "Kun rauta Manalle tuopi, 207 verin vaattehet valuisi, Vaattehet verin valuuvi, 246 "Jos vähän valehtelinki, Jos vähän valehtelinki. 248 toki ma sanon toetki. "Toki ma sanon toetki, 255 läksin Tuonelta oroa, Läksi Tuonelta oroa, 256 Manalalta vääntiätä Manalalta vääntietä, 279 Vei venehen Tuonen tytti; Toi venehen Tuonen tytti 280 sillä vanhan Väinämöisen Alla vanhan Väinämöisen. 281 yli salmen saattelevi, Yli salmen saattanovi; 282 joen poikki päästelevi. Joen poikki päästänövi, 292 "Juop' on, vanha Väinämöinen!" Tuol' on vanha Väinämöinen, 334 mies makasi, vaate valvoi. Mies makasi, vaatet valvo. 338 vaskilankojen valaja. Vaski-laukojen valaja. 345 rautaverkkojen kutoja, Rauta verkkojen kutoja, 354 poikki Tuonelan joesta, Poikki Tuonelan joesta, 355 sekä poikki jotta pitkin, Sekä pitkin, jotta poikki, 356 jotta vieläkin vitahan, Jotta vieläki vitahan, 362 Manalan ikimajoista. Manalan ikimajasta, SKVR I1 403. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 131 Läksi saamahan sanoja. Läksi saamaan sanoja 135 ei saanut sanoakana, Ei saanut sanoakaan, 138 "Tuoll' oisi sata sanoa "Tuoll' olis sata sanoa 139 kesäpeuran kielen alla, Kesä-petran kielen alla, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 140 suussa valkean oravan." Suussa valkian oravan; 143 Pellon peuroja levitti, Pellon peuroja levitän, 144 oravia suuren orren: Oravia suuren orren." 195 Sano totta, Väinämöinen: Sano vanha Väinämöinen: 250 laain purtta laulamalla. Laati purtta laulamalla. 292 "Juop' on, vanha Väinämöinen!" Se on vanha Väinämöinen, 312 uuvuin kolmea sanoa Uupu kolmea sanoa SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 161 tuossa Tuonelan joessa, Tuossa Tuonelan joessa, 163 "Tuo venettä, Tuonen tytti, "Tuo venettä Tuonen Tyttö 175 "Vene täältä tuotanehe, "Venet täältä tuotanehen 176 kuni syy sanottanehe, Kuin syy sanottanehen; Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 178 ilman tauin tappamatta, Ilman tauin tappamata, 180 muun surman musertamatta." Muun surman murentamata?" 207 verin vaattehet valuisi, Veri vaattehes valuisi 208 hurmehen hurahteleisi. Hurmehin hurahteleisi. 255 läksin Tuonelta oroa, Läksi Tuonelta oroa, 256 Manalalta vääntiätä Manalalta vääntiötä. 341 yönä yhtenä kesäisnä Yhtenä kesässä yönä, SKVR I1 30. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 162 Manalan alantehessa: Manalan alantehestä, 163 "Tuo venettä, Tuonen tytti, Tuo venettä Tuonen tytti, 164 lauttoa, Manalan lapsi, Laivoa Manalan lapsi!" 170 räpähien räimyttäjä Räpähien räiskyttäjä, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 178 ilman tauin tappamatta, Ilman tauin tappamata, 180 muun surman musertamatta." Surman muun murottamata?" 255 läksin Tuonelta oroa, "Läksin Tuonelta oroa, 256 Manalalta vääntiätä Manalalta vääntiötä." 280 sillä vanhan Väinämöisen Päällä vanhan Väinämöisen; 354 poikki Tuonelan joesta, Tuosta Tuonelan joesta,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 363–412
Wäinämöinen mahdillansa kuitenki pääsee Tuonelasta, varoittaa palattuansa, kenenkään sinne omin mielin lähtemästä, ja kertoo, missä kovin surkeassa ja kauhittavaisessa tilassa pahat ihmiset siellä asuvat.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 759 b). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 matoi rautaisna matona, Mato rautasna matona, 374 kulki kyisnä käärmehenä Kulki kyissä kärmehenä 375 poikki Tuonelan joesta, Poikki Tuonelan joesta, 376 läpi Tuonen verkkoloista. Läpi Tuonen verkkoloista. SKVR I1 362. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 375 poikki Tuonelan joesta, Poikki Tuonelan joesta, 376 läpi Tuonen verkkoloista. Läpi Tuonen verkkoloista. 395 tuolta Tuonelan ko'ista, Tuolta Tuonelan joesta, 399 nuorisolle nousevalle, Nousevalle nuorisolle, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 400 kansalle ylenevälle: Kansalle ylenevälle: SKVR VII1 835. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 403 tehkö syytä syyttömälle, Tehko syytä syyttömälle, 404 vikoa viattomalle! Vikoa viattomalle. 405 Pahoin palkka maksetahan Pahoin palkka maksetahan 409 alus kuumista kivistä, Sänky kuumista kivistä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 410 palavoista paateroista, Palavoista paateroista, JR 62010 — Repola · 1893 · L. V. Pääkkönen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 396 Manalan ikimajoista." Manalan ikimajoille, 406 tuolla Tuonelan ko'issa: Tuolla Tuonelan joessa 407 sija on siellä syyllisillä, Siellä on sija sinulla,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 759 b). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 373 matoi rautaisna matona, Mato rautasna matona, 374 kulki kyisnä käärmehenä Kulki kyissä kärmehenä 375 poikki Tuonelan joesta, Poikki Tuonelan joesta, 376 läpi Tuonen verkkoloista. Läpi Tuonen verkkoloista. SKVR I1 362. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 375 poikki Tuonelan joesta, Poikki Tuonelan joesta, 376 läpi Tuonen verkkoloista. Läpi Tuonen verkkoloista. 395 tuolta Tuonelan ko'ista, Tuolta Tuonelan joesta, 399 nuorisolle nousevalle, Nousevalle nuorisolle, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 400 kansalle ylenevälle: Kansalle ylenevälle: SKVR VII1 835. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 403 tehkö syytä syyttömälle, Tehko syytä syyttömälle, 404 vikoa viattomalle! Vikoa viattomalle. 405 Pahoin palkka maksetahan Pahoin palkka maksetahan 409 alus kuumista kivistä, Sänky kuumista kivistä, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 410 palavoista paateroista, Palavoista paateroista,
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 11 kansanrunosta 1 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 49 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 13–76 — Sampsa · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 73–100 — Sampsa · 21 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 101–150 — Väinämöinen lähtee noutamaan loitsusanoja · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 151–278 — Väinämöisen ja · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 279–362 — Väinämöinen vangitaan · 13 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 363–384 — Väinämöisen pako · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 385–412 — Väinämöisen opetus · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot