Kalevala, 3. runo
Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulanta
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 24 kansanrunoa 10 paikkakunnalta. Loput 26 eivät näy kartalla: 21 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (7), Kontokki (4), Uhtua (4), Kiimaisjärvi (2), Suistamo (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 10 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (7)
- Kontokki (4)
- Uhtua (4)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (2)
- Suistamo (2)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Impilahti (1)
- Soanlahti (1)
- Suomussalmi (1)
- Uukuniemi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 148 kansanrunossa 42 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (35), Suistamo (20), Ilomantsi (12), Uhtua (12), Kontokki (11).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 42 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (35)
- Suistamo (20)
- Ilomantsi (12)
- Uhtua (12)
- Kontokki (11)
3–6 runoa
- Repola (6)
- Kiimaisjärvi (5)
- Impilahti (3)
1–2 runoa
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (2)
- Kainuu (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kesälahti (2)
- Kitee (2)
- Pistojärvi (2)
- Sakkola (2)
- Soanlahti (2)
- Sotkamo (2)
- Suojärvi (2)
- Suomussalmi (2)
- Uukuniemi (2)
- Etelä-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Joutsa (1)
- Joutseno (1)
- Kaprio (1)
- Kaukola (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuhmo (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Nilsiä (1)
- Nurmes (1)
- Pielisjärvi (1)
- Piippola (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Rautavaara (1)
- Reisjärvi (1)
- Rovaniemi (1)
- Sortavala (1)
- Sortavala mlk (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–20 Wäinämöinen kasvaa tiedoissa ja tulee kuuluisaksi.
- Säkeet 21–330 Joukahainen lähtee häntä tiedoissa voittelemaan, ja kun ei voita, vaatii häntä miekkasille kanssansa, josta Wäinämöinen suuttuu ja laulaa Joukahaisen suohon.
- Säkeet 331–476 Joukahaisen tulee hätä suossa ja lupa'aaa viimein sisarensa Wäinämöiselle puolisoksi, josta Wäinämöinen leppyy ja laskee hänen jälle suosta.
- Säkeet 477–524 Joukahainen lähtee mielipahoissansa kotia ja kertoo äitillensä, kuinka hänen oli onnettomasti matkallansa käynyt.
- Säkeet 525–580 Äiti ihastuu, kun kuulee Wäinämöisen vävyksensä saavan, mutta tytär tulee pahalle mielelle ja alkaa itkeskellä.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Hälläpyörä, Häme, Imatra, Kaatrakoski, Karjala, Lappi, Vuoksi, Väinölä, Kalevala, Horna, Pisa, Pohjola
Säkeet 1–20
Wäinämöinen kasvaa tiedoissa ja tulee kuuluisaksi.
Säkeet 21–330
Joukahainen lähtee häntä tiedoissa voittelemaan, ja kun ei voita, vaatii häntä miekkasille kanssansa, josta Wäinämöinen suuttuu ja laulaa Joukahaisen suohon.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 24 kansanrunoa 10 paikkakunnalta. Loput 26 eivät näy kartalla: 21 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (7), Kontokki (4), Uhtua (4), Kiimaisjärvi (2), Suistamo (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 10 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (7)
- Kontokki (4)
- Uhtua (4)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (2)
- Suistamo (2)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Impilahti (1)
- Soanlahti (1)
- Suomussalmi (1)
- Uukuniemi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 148 kansanrunossa 42 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (35), Suistamo (20), Ilomantsi (12), Uhtua (12), Kontokki (11).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 42 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (35)
- Suistamo (20)
- Ilomantsi (12)
- Uhtua (12)
- Kontokki (11)
3–6 runoa
- Repola (6)
- Kiimaisjärvi (5)
- Impilahti (3)
1–2 runoa
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (2)
- Kainuu (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kesälahti (2)
- Kitee (2)
- Pistojärvi (2)
- Sakkola (2)
- Soanlahti (2)
- Sotkamo (2)
- Suojärvi (2)
- Suomussalmi (2)
- Uukuniemi (2)
- Etelä-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Joutsa (1)
- Joutseno (1)
- Kaprio (1)
- Kaukola (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuhmo (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Nilsiä (1)
- Nurmes (1)
- Pielisjärvi (1)
- Piippola (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Rautavaara (1)
- Reisjärvi (1)
- Rovaniemi (1)
- Sortavala (1)
- Sortavala mlk (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 185 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Olipa nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 91 Tuli nuori Joukahainen, "Oi on nuori Joukahainen, 96 vemmel vempelen nenähän. Vemmel vempeleen nenään. 101 Kysyi vanha Väinämöinen: "Oi vanha Väinämöinen Lisää yhteisiä säkeitä (15)
Kalevala Kansanruno 109 Silloin nuori Joukahainen "Oi nuori Joukahainen, 129 Lienet vanha Väinämöinen, Toinen vanha Väinämöinen 144 sano korvin kuullakseni: Sano korvin kuullakseni, 185 ei ole partasuun urohon Ei oo partasuun urohon. 189 Se on nuori Joukahainen Yks' on nuori Joukahainen 194 kiiskisen ve'en kalaksi. Kiiskisen veen kalaksi. 229 ilman pieltä pistämässä, Pieltä ilman pistämässä, 230 taivon kaarta kantamassa, Taivan kaarta kantamassa, 233 otavaa ojentamassa, Otavaa ojentamassa." 271 Siinä nuori Joukahainen Se nuori Joukahainen 283 Siitä suuttui Väinämöinen, Siitä suuttu Väinämöinen, 314 kaariksi vesien päälle. Kaariksi vesien päälle; 328 lauloi suohon suonivöistä, Laulo suohon suonivöistä, 329 niittyhyn nivuslihoista, Niittyhyn nisulihoista, 330 kankahasen kainaloista. Kainaloista kankahaseen; JR 31654 — Suistamo · 1940 · Frans Kärki · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 47 suin lumehen, päin vitihin, Suin lumehe, päin vidihe, 76 heitti helmiruoskasella. Heitti helmiruoskasella, 80 Ajoi päivän, ajoi toisen, Ajoi päivän, ajoi toisen, 81 ajoi kohta kolmannenki. Ajoi kohta kolmannenkin Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 99 vesi vuoti vempelestä, Vempelestä vesi tippu. 101 Kysyi vanha Väinämöinen: Sanoi vanha Väinämöinen 129 Lienet vanha Väinämöinen, Tuli vanha Väinämöinen, 175 "Kolme on koskea kovoa, Kolme on koskea kovoa, 177 kolme vuorta korkeata Kolme on vuorta korkeata, 181 ei ole Vuoksen voittanutta, Ei ole Vuoksen voittanutta, 182 yli käynyttä Imatran." Yli käynyttä Imatran. 184 "Lapsen tieto, naisen muisti, Lapsen tiiot, naisen muistit 194 kiiskisen ve'en kalaksi. Kiiskisen vesikalaksi, 218 kun olin merta kyntämässä, Olin merta kyntämässä, 236 "Sen varsin valehtelitki! Sen varsin valehtelet, 282 läävän nurkkahan nutistan." Leäävän nurkkahan nuhista, 283 Siitä suuttui Väinämöinen, Siitä suuttu Väinämöinen SKVR I1 185. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Olipa nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 92 ajoi tiellä vastatusten: Ajoi tiellä vastaksuten; 96 vemmel vempelen nenähän. Vemmel vempelen nenäh. 97 Siitä siinä seisotahan, Siitä siinä seisottih. Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 101 Kysyi vanha Väinämöinen: Sanoi vanha Väinämöinen: 129 Lienet vanha Väinämöinen, Toinen vanha Väinämöinen 185 ei ole partasuun urohon Ei oo partasuun urohon. 194 kiiskisen ve'en kalaksi. Kiiskisen veen kalaksi, 230 taivon kaarta kantamassa, Kaarta taivon kantaissa, 233 otavaa ojentamassa, Otavaa ojentamassa." 249 ilman pieltä pistettäissä, Pieltä ilmon pistäissä, 254 taivoa tähitettäissä." Taivoista tähittäissä, 283 Siitä suuttui Väinämöinen, Siitä suuttu Väinämöinen 314 kaariksi vesien päälle. Kaariksi vesien päälle; 328 lauloi suohon suonivöistä, Suohon suoni vöistä, SKVR I1 195. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Olipa nuori Joukahainen, Toinen nuori Joukahainen 91 Tuli nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 101 Kysyi vanha Väinämöinen: Oli vanha Väinämöinen, 125 Kumpi on tieolta parempi, Kumpa on tieolta parempi, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 220 kalahauat kaivamassa, Kalahauat kaivamani, 229 ilman pieltä pistämässä, Ilman pieltä pistämässä, 234 taivoa tähittämässä." Taivoa tähyttämässä." 304 raiat rahkehen nenähän. Raiat rahkeh nenäh." 327 Itsen lauloi Joukahaisen: Laulan itsen Joukahaisen 328 lauloi suohon suonivöistä, Laulan suohon suonivöistä." 330 kankahasen kainaloista. Kainaloista kankahasen." SKVR I1 170. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Olipa nuori Joukahainen, Tuopa nuori Joukahainen 91 Tuli nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 109 Silloin nuori Joukahainen Sillon nuori Joukkahainen 129 Lienet vanha Väinämöinen, "Sie vanha Väinämöinen, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 184 "Lapsen tieto, naisen muisti, "Lapsen tieto, vaimon muisti, 185 ei ole partasuun urohon Ei on partasuun urohon. 229 ilman pieltä pistämässä, Ilman pieltä pistämässä, 230 taivon kaarta kantamassa, Ilman ⌈kaarta⌉ kantamassa, 234 taivoa tähittämässä." Taivosta tähittämässä." 330 kankahasen kainaloista. Kainaloista kankahah.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I1 185 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Olipa nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 91 Tuli nuori Joukahainen, "Oi on nuori Joukahainen, 96 vemmel vempelen nenähän. Vemmel vempeleen nenään. 101 Kysyi vanha Väinämöinen: "Oi vanha Väinämöinen Lisää yhteisiä säkeitä (15)
Kalevala Kansanruno 109 Silloin nuori Joukahainen "Oi nuori Joukahainen, 129 Lienet vanha Väinämöinen, Toinen vanha Väinämöinen 144 sano korvin kuullakseni: Sano korvin kuullakseni, 185 ei ole partasuun urohon Ei oo partasuun urohon. 189 Se on nuori Joukahainen Yks' on nuori Joukahainen 194 kiiskisen ve'en kalaksi. Kiiskisen veen kalaksi. 229 ilman pieltä pistämässä, Pieltä ilman pistämässä, 230 taivon kaarta kantamassa, Taivan kaarta kantamassa, 233 otavaa ojentamassa, Otavaa ojentamassa." 271 Siinä nuori Joukahainen Se nuori Joukahainen 283 Siitä suuttui Väinämöinen, Siitä suuttu Väinämöinen, 314 kaariksi vesien päälle. Kaariksi vesien päälle; 328 lauloi suohon suonivöistä, Laulo suohon suonivöistä, 329 niittyhyn nivuslihoista, Niittyhyn nisulihoista, 330 kankahasen kainaloista. Kainaloista kankahaseen; SKVR I1 185. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Olipa nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 92 ajoi tiellä vastatusten: Ajoi tiellä vastaksuten; 96 vemmel vempelen nenähän. Vemmel vempelen nenäh. 97 Siitä siinä seisotahan, Siitä siinä seisottih. Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 101 Kysyi vanha Väinämöinen: Sanoi vanha Väinämöinen: 129 Lienet vanha Väinämöinen, Toinen vanha Väinämöinen 185 ei ole partasuun urohon Ei oo partasuun urohon. 194 kiiskisen ve'en kalaksi. Kiiskisen veen kalaksi, 230 taivon kaarta kantamassa, Kaarta taivon kantaissa, 233 otavaa ojentamassa, Otavaa ojentamassa." 249 ilman pieltä pistettäissä, Pieltä ilmon pistäissä, 254 taivoa tähitettäissä." Taivoista tähittäissä, 283 Siitä suuttui Väinämöinen, Siitä suuttu Väinämöinen 314 kaariksi vesien päälle. Kaariksi vesien päälle; 328 lauloi suohon suonivöistä, Suohon suoni vöistä, SKVR I1 195. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Olipa nuori Joukahainen, Toinen nuori Joukahainen 91 Tuli nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 101 Kysyi vanha Väinämöinen: Oli vanha Väinämöinen, 125 Kumpi on tieolta parempi, Kumpa on tieolta parempi, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 220 kalahauat kaivamassa, Kalahauat kaivamani, 229 ilman pieltä pistämässä, Ilman pieltä pistämässä, 234 taivoa tähittämässä." Taivoa tähyttämässä." 304 raiat rahkehen nenähän. Raiat rahkeh nenäh." 327 Itsen lauloi Joukahaisen: Laulan itsen Joukahaisen 328 lauloi suohon suonivöistä, Laulan suohon suonivöistä." 330 kankahasen kainaloista. Kainaloista kankahasen." SKVR I1 170. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Olipa nuori Joukahainen, Tuopa nuori Joukahainen 91 Tuli nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 109 Silloin nuori Joukahainen Sillon nuori Joukkahainen 129 Lienet vanha Väinämöinen, "Sie vanha Väinämöinen, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 184 "Lapsen tieto, naisen muisti, "Lapsen tieto, vaimon muisti, 185 ei ole partasuun urohon Ei on partasuun urohon. 229 ilman pieltä pistämässä, Ilman pieltä pistämässä, 230 taivon kaarta kantamassa, Ilman ⌈kaarta⌉ kantamassa, 234 taivoa tähittämässä." Taivosta tähittämässä." 330 kankahasen kainaloista. Kainaloista kankahah. SKVR I1 189. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Olipa nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 91 Tuli nuori Joukahainen, Toinen nuori Joukahainen 96 vemmel vempelen nenähän. Vemmel vempelen nenähä. 109 Silloin nuori Joukahainen Siitä nuori Joukahainen Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 125 Kumpi on tieolta parempi, "Kump' on tiiolta parempi, 189 Se on nuori Joukahainen Siit' on nuori Joukahainen 220 kalahauat kaivamassa, Kalahauat kaivamani, 230 taivon kaarta kantamassa, Taivon kaarta kantamassa." 233 otavaa ojentamassa, Otavaa ojentaissa, 316 havukoiksi kiitäviksi, Havukoiksi kiitäväksi.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 331–476
Joukahaisen tulee hätä suossa ja lupa'aaa viimein sisarensa Wäinämöiselle puolisoksi, josta Wäinämöinen leppyy ja laskee hänen jälle suosta.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 185 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 341 Siitä nuoren Joukahaisen Laulo nuoren Joukahaisen, 347 Pyörrytä pyhät sanasi, Myssytä pyhät sanasi, 348 peräytä lausehesi! Peräytä lausehesi, 398 "En huoli hevosiasi, "En huoli hevoisestasi, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 411 Annan kultia kypärin, Annan kultia kypärän, 412 hope'ita huovan täyen, Hopehia huovan täyen 416 "En huoli hope'itasi, "En huoli hopeistasi, 431 oman pääni päästimeksi, Oman pääni päästimeksi, 432 itseni lunastimeksi." Itseni lunastimeksi." 443 Siitä nuori Joukahainen Sano nuori Joukahainen: 460 lainoan emoni lapsen Lainasin emoni lapsen." SKVR I1 170. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 336 kera vanhan Väinämöisen. Kanssa vanhan Väinämöisen, 341 Siitä nuoren Joukahaisen Laulo nuoren Joukahaisen, 347 Pyörrytä pyhät sanasi, Pyörrytä pyhät sanasi, 354 "Niin mitä minullen annat, "Niin mitä minulle annat, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 355 jos pyörrän pyhät sanani, Kun pyörrän pyhät sanani?" 363 toinen tarkka ammunnalle. Toinen tarkka ammunnalta, 364 Ota niistä jompikumpi!" Ota niistä jompi kumpi." 398 "En huoli hevosiasi, "En huoli heposistasi, 399 sure en sukkajalkojasi! Sure sukka jalkojasi, 443 Siitä nuori Joukahainen Tuopa nuori Joukahainen 460 lainoan emoni lapsen Lainoan emoni lapsen, SKVR I1 185. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 341 Siitä nuoren Joukahaisen Päälle nuoren Joukahaisen. 398 "En huoli hevosiasi, En huoli heposistas, 411 Annan kultia kypärin, Annan kultia kyperän 416 "En huoli hope'itasi, "En huoli hopeistasi, SKVR I1 259. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 331 Jo nyt nuori Joukahainen Jo on nuori Joukahainen 349 Päästä tästä pälkähästä, Päässä tästä pälkähästä, 350 tästä seikasta selitä! Tästä seikasta selitä, 411 Annan kultia kypärin, Annan kultia kypärän, SKVR I1 189. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 341 Siitä nuoren Joukahaisen Kera nuoren Joukahaisen. 347 Pyörrytä pyhät sanasi, Myssytä pyhät sanasi, 348 peräytä lausehesi! Perähytä lausehesi, 411 Annan kultia kypärin, Annan kultia kypärän,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 185 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 341 Siitä nuoren Joukahaisen Laulo nuoren Joukahaisen, 347 Pyörrytä pyhät sanasi, Myssytä pyhät sanasi, 348 peräytä lausehesi! Peräytä lausehesi, 398 "En huoli hevosiasi, "En huoli hevoisestasi, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 411 Annan kultia kypärin, Annan kultia kypärän, 412 hope'ita huovan täyen, Hopehia huovan täyen 416 "En huoli hope'itasi, "En huoli hopeistasi, 431 oman pääni päästimeksi, Oman pääni päästimeksi, 432 itseni lunastimeksi." Itseni lunastimeksi." 443 Siitä nuori Joukahainen Sano nuori Joukahainen: 460 lainoan emoni lapsen Lainasin emoni lapsen." SKVR I1 170. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 336 kera vanhan Väinämöisen. Kanssa vanhan Väinämöisen, 341 Siitä nuoren Joukahaisen Laulo nuoren Joukahaisen, 347 Pyörrytä pyhät sanasi, Pyörrytä pyhät sanasi, 354 "Niin mitä minullen annat, "Niin mitä minulle annat, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 355 jos pyörrän pyhät sanani, Kun pyörrän pyhät sanani?" 363 toinen tarkka ammunnalle. Toinen tarkka ammunnalta, 364 Ota niistä jompikumpi!" Ota niistä jompi kumpi." 398 "En huoli hevosiasi, "En huoli heposistasi, 399 sure en sukkajalkojasi! Sure sukka jalkojasi, 443 Siitä nuori Joukahainen Tuopa nuori Joukahainen 460 lainoan emoni lapsen Lainoan emoni lapsen, SKVR I1 185. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 341 Siitä nuoren Joukahaisen Päälle nuoren Joukahaisen. 398 "En huoli hevosiasi, En huoli heposistas, 411 Annan kultia kypärin, Annan kultia kyperän 416 "En huoli hope'itasi, "En huoli hopeistasi, SKVR I1 259. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 331 Jo nyt nuori Joukahainen Jo on nuori Joukahainen 349 Päästä tästä pälkähästä, Päässä tästä pälkähästä, 350 tästä seikasta selitä! Tästä seikasta selitä, 411 Annan kultia kypärin, Annan kultia kypärän, SKVR I1 189. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 341 Siitä nuoren Joukahaisen Kera nuoren Joukahaisen. 347 Pyörrytä pyhät sanasi, Myssytä pyhät sanasi, 348 peräytä lausehesi! Perähytä lausehesi, 411 Annan kultia kypärin, Annan kultia kypärän,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 477–524
Joukahainen lähtee mielipahoissansa kotia ja kertoo äitillensä, kuinka hänen oli onnettomasti matkallansa käynyt.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 195. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 477 Pääsi nuori Joukahainen, Toinen nuori Joukahainen 499 Tuossa nuori Joukahainen Sano nuori Joukahainen: 505 Emo ennätti kysyä, Emo ennätti kysyä: 521 Väinämöiselle varaksi, Väinämöiselle varaksi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 522 laulajalle puolisoksi, Laulajalle puolisoksi." SKVR VII1 154. — Suistamo · 1923 · Eino Kemppainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 477 Pääsi nuori Joukahainen, Virkkoi nuori Joukahainen 499 Tuossa nuori Joukahainen Sanoi nuori Joukahainen: 505 Emo ennätti kysyä, Ennätti emo kysellä: 507 "Mitä itket, poikueni, "Mitä itket, poikioinen?" Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 521 Väinämöiselle varaksi, Väinämöiselle varaksi, JR 24287 — Vuokkiniemi · 1943 · Väinö Kaukonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 477 Pääsi nuori Joukahainen, Kuule nuori Joukahainen, 499 Tuossa nuori Joukahainen Sanoo nuori Joukahainen; 520 lupasin emoni lapsen Lainoan emoni lapsen 521 Väinämöiselle varaksi, Väinämöiselle varaksi." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 523 turvaksi tutisevalle, Turvaksi tutisevalle, SKVR I1 185 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 477 Pääsi nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 499 Tuossa nuori Joukahainen "Oi nuori Joukahainen, 505 Emo ennätti kysyä, Emo en̄ätti kysyä: 520 lupasin emoni lapsen Lainasin emoni lapsen." SKVR I1 259. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 477 Pääsi nuori Joukahainen, Eli nuori Joukahainen. 499 Tuossa nuori Joukahainen Sano nuori Joukahainen: 512 "Oi on maammo, kantajani! "Oi on maammo kantajani, 520 lupasin emoni lapsen Lainaan emoni lapsen."
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 195. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 477 Pääsi nuori Joukahainen, Toinen nuori Joukahainen 499 Tuossa nuori Joukahainen Sano nuori Joukahainen: 505 Emo ennätti kysyä, Emo ennätti kysyä: 521 Väinämöiselle varaksi, Väinämöiselle varaksi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 522 laulajalle puolisoksi, Laulajalle puolisoksi." SKVR I1 185 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 477 Pääsi nuori Joukahainen, Sano nuori Joukahainen: 499 Tuossa nuori Joukahainen "Oi nuori Joukahainen, 505 Emo ennätti kysyä, Emo en̄ätti kysyä: 520 lupasin emoni lapsen Lainasin emoni lapsen." SKVR I1 259. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 477 Pääsi nuori Joukahainen, Eli nuori Joukahainen. 499 Tuossa nuori Joukahainen Sano nuori Joukahainen: 512 "Oi on maammo, kantajani! "Oi on maammo kantajani, 520 lupasin emoni lapsen Lainaan emoni lapsen." SKVR I1 170. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 477 Pääsi nuori Joukahainen, Tuopa nuori Joukahainen 499 Tuossa nuori Joukahainen Sano nuori Joukahainen: 518 puhki polveni murehin: Puhki polveni murehin, 520 lupasin emoni lapsen Lainoan emoni lapsen, SKVR VII1 198. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 505 Emo ennätti kysyä, Emo ennätti kysyä, 507 "Mitä itket, poikueni, "Mitäs itket, poikueni, 508 nuorna saamani, nureksit, Nuorra saamani, nureksit?" 523 turvaksi tutisevalle, Turvaksi tutisevalle."
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 525–580
Äiti ihastuu, kun kuulee Wäinämöisen vävyksensä saavan, mutta tytär tulee pahalle mielelle ja alkaa itkeskellä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 158. — Kontokki · 1820 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 525 Emo kahta kämmentänsä Emo kahta kämmentähän, 531 tuota toivoin tuon ikäni, "Tuota ootin tuon ikäni, 532 puhki polveni halasin Puhki polveni halasi, 533 sukuhuni suurta miestä, Su-ukseni suurta miestä, SKVR I1 259. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 528 "Elä itke, poikueni! Elä itke poikuoni, 529 Ei ole itkettäviä, Ei ole itettäviä; 531 tuota toivoin tuon ikäni, "Tuota toivoin tuon ikäni 533 sukuhuni suurta miestä, Suukseni miestä suurta, SKVR I1 170. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 531 tuota toivoin tuon ikäni, "Tuota it#en tuon ikäni, 532 puhki polveni halasin Puhki polveni halasin 533 sukuhuni suurta miestä, Suukseni suurta miestä, 535 vävykseni Väinämöistä, Vävykseni Väinämöistä, SKVR VII1 198. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 528 "Elä itke, poikueni! "Eläs itke, poikueni, 531 tuota toivoin tuon ikäni, Tuota toivoin tuon ikäni, 532 puhki polveni halasin Halki polveni halasin: 533 sukuhuni suurta miestä, Sukuhuni miestä suurta, SKVR I1 154. — Kiimaisjärvi · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 531 tuota toivoin tuon ikäni, "Tuota vuotin tuon ikäni, 532 puhki polveni halasin Puhki polveni halasin 533 sukuhuni suurta miestä, Sukuhuni suurta miestä, 535 vävykseni Väinämöistä, Vävükseni Väinämöistä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 158. — Kontokki · 1820 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 525 Emo kahta kämmentänsä Emo kahta kämmentähän, 531 tuota toivoin tuon ikäni, "Tuota ootin tuon ikäni, 532 puhki polveni halasin Puhki polveni halasi, 533 sukuhuni suurta miestä, Su-ukseni suurta miestä, SKVR I1 259. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 528 "Elä itke, poikueni! Elä itke poikuoni, 529 Ei ole itkettäviä, Ei ole itettäviä; 531 tuota toivoin tuon ikäni, "Tuota toivoin tuon ikäni 533 sukuhuni suurta miestä, Suukseni miestä suurta, SKVR I1 170. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 531 tuota toivoin tuon ikäni, "Tuota it#en tuon ikäni, 532 puhki polveni halasin Puhki polveni halasin 533 sukuhuni suurta miestä, Suukseni suurta miestä, 535 vävykseni Väinämöistä, Vävykseni Väinämöistä, SKVR VII1 198. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 528 "Elä itke, poikueni! "Eläs itke, poikueni, 531 tuota toivoin tuon ikäni, Tuota toivoin tuon ikäni, 532 puhki polveni halasin Halki polveni halasin: 533 sukuhuni suurta miestä, Sukuhuni miestä suurta, SKVR I1 185. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 531 tuota toivoin tuon ikäni, "Tuota toivon tuon ikäni 533 sukuhuni suurta miestä, Suukseni miestä suurta, 535 vävykseni Väinämöistä, Vävyxeni Väinämöistä, 536 laulajata langokseni." Laulajata langokseni." Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 537 Sisar nuoren Joukahaisen Päälle nuoren Joukahaisen.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 12 kansanrunosta 4 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 68 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 21–22 — Joukahainen · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 21–84 — Joukahaisen mielipaha · 14 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 85–100 — Väinämöinen ja · 9 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 283–330 — Väinämöinen laulaa · 24 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 440 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 457–466 — Annan ainoan siskoni · 34 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 459 · 9 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 485–510 — Joukahainen äidin luokse · 20 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 550–564 — Ainon itku · 11 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 567–580 — Äidin sanat · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot