Kalevala, 2. runo
Maan kylväminen ja iso tammi
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 20 kansanrunoa 7 paikkakunnalta. Loput 30 eivät näy kartalla: 24 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 2 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (6), Kiimaisjärvi (4), Suomussalmi (4), Kontokki (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 212 kansanrunossa 45 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (29), Kontokki (21), Ilomantsi (20), Kiimaisjärvi (18), Suistamo (18).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 45 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (29)
- Kontokki (21)
- Ilomantsi (20)
- Kiimaisjärvi (18)
- Suistamo (18)
- Repola (13)
- Suomussalmi (11)
- Uhtua (11)
3–6 runoa
- Paltamo (6)
- Pohjois-Pohjanmaa (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Sääksmäki (4)
- Impilahti (3)
- Kainuu (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiestinki (3)
- Kitee (3)
- Kontiolahti (3)
- Tohmajärvi (3)
- Viena (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
1–2 runoa
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (2)
- Kaavi (2)
- Kerimäki (2)
- Narvusi (2)
- Pistojärvi (2)
- Salmi (2)
- Suojärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Hyrynsalmi (1)
- Iisalmi (1)
- Kajaani (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuusjärvi (1)
- Kärsämäki (1)
- Muolaa (1)
- Paanajärvi (1)
- Pieksämäki (1)
- Puolanka (1)
- Pyhäntä (1)
- Rautjärvi (1)
- Rukajärvi (1)
- Simo (1)
- Soanlahti (1)
- Soikkola (1)
- Viipuri mlk (1)
- Vuole (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–42 Wäinämöinen nousee puuttomalle maalle ja saattaa Sampsa Pellervoisen puita kylvämään.
- Säkeet 43–110 Tammi ensimmällään ei taimi, mutta uudelleen kylvettynä nousee ja leveää yli koko maan ja estää lehvillänsä sekä kuun että auringon näkymästä.
- Säkeet 111–224 Pieni mies nousee merestä ja kaataa tammen; kuu ja päivä pääsevät taas näkyviin.
- Säkeet 225–256 Linnut laulavat puissa, ruohot, kukat ja marjat kasvavat maassa; ainoastaan ohran kasvua ei löydy vielä.
- Säkeet 257–264 Wäinämöinen löytää muutamia ohran siemeniä rannan hiekalta, kaataa kasken ja jättää yhden koivun lintujen istua kasvamaan.
- Säkeet 265–284 Kotka mielihyvissänsä siitä, että häntä varten oli puu seisomaan jätetty, iskee tulta Wäinämöiselle, jolla saa kaskensa poltetuksi.
- Säkeet 285–378 Wäinämöinen kylvää ohran, rukoilee kasvuonnea ja toivottaa tuleviksin ajoiksi menestystä.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.
Paikat tässä runossa: Pohjola
Säkeet 1–42
Wäinämöinen nousee puuttomalle maalle ja saattaa Sampsa Pellervoisen puita kylvämään.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 20 kansanrunoa 7 paikkakunnalta. Loput 30 eivät näy kartalla: 24 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä; 2 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 2 muiden muistiinpanojen kaksoiskappaletta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (6), Kiimaisjärvi (4), Suomussalmi (4), Kontokki (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 212 kansanrunossa 45 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (29), Kontokki (21), Ilomantsi (20), Kiimaisjärvi (18), Suistamo (18).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 45 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (29)
- Kontokki (21)
- Ilomantsi (20)
- Kiimaisjärvi (18)
- Suistamo (18)
- Repola (13)
- Suomussalmi (11)
- Uhtua (11)
3–6 runoa
- Paltamo (6)
- Pohjois-Pohjanmaa (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Sääksmäki (4)
- Impilahti (3)
- Kainuu (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiestinki (3)
- Kitee (3)
- Kontiolahti (3)
- Tohmajärvi (3)
- Viena (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
1–2 runoa
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (2)
- Kaavi (2)
- Kerimäki (2)
- Narvusi (2)
- Pistojärvi (2)
- Salmi (2)
- Suojärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Hyrynsalmi (1)
- Iisalmi (1)
- Kajaani (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuusjärvi (1)
- Kärsämäki (1)
- Muolaa (1)
- Paanajärvi (1)
- Pieksämäki (1)
- Puolanka (1)
- Pyhäntä (1)
- Rautjärvi (1)
- Rukajärvi (1)
- Simo (1)
- Soanlahti (1)
- Soikkola (1)
- Viipuri mlk (1)
- Vuole (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 loitsut 233. — Impilahti · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 kylvi maita, kylvi soita, Kylvi maita, kylvi soita, 19 kylvi auhtoja ahoja, Kylvi ahtoja ahoja: 21 Mäet kylvi männiköiksi, Mäet kylvi männiköiksi, 22 kummut kylvi kuusikoiksi, Kummut kylvi kuusikoiksi, SKVR VII3 loitsut 242. — Suistamo · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 kenpä maita kylvämähän, Läksi maita kylvämähän, 14 Sampsa poika pikkarainen, Simpsan poika pikkarainen 18 kylvi maita, kylvi soita, Kylvi soita, kylvi maita, 19 kylvi auhtoja ahoja, Kylvi auhtoja ahoja, JR 32041 — Suistamo · 1940 · Frans Kärki · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 kenpä maita kylvämähän, läksi maita kylvämähän, 13 Pellervoinen, pellon poika, Pellervoinen pellon poika, 14 Sampsa poika pikkarainen, Samsa poika pikkarainen, 21 Mäet kylvi männiköiksi, Mäet kylvi männiköiksi SKVR VII4 loitsut 2735. — Kitee · 1887 · Hannikainen ja Vinter · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 12 toukoja tihittämähän? Toukoja tihittämähän: 14 Sampsa poika pikkarainen, Sampsa poika Pellervoinen 27 tuomet kylvi tuorehille, Kylvi tuomet tuoreheille, 29 pihlajat pyhille maille, Pihlajat pyhille maille, JR 23976 — Suistamo · 1940 · Toini-Inkeri Kaukonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 Sampsa poika pikkarainen, Samsä poika pikkarainen 21 Mäet kylvi männiköiksi, kylvi muat männiköiksi, 23 kankahat kanervikoiksi, kankahat kanarvikoiksi 24 notkot nuoriksi vesoiksi. notkot nuoriksi vesoiksi,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR VII3 loitsut 233. — Impilahti · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 kylvi maita, kylvi soita, Kylvi maita, kylvi soita, 19 kylvi auhtoja ahoja, Kylvi ahtoja ahoja: 21 Mäet kylvi männiköiksi, Mäet kylvi männiköiksi, 22 kummut kylvi kuusikoiksi, Kummut kylvi kuusikoiksi, SKVR VII3 loitsut 242. — Suistamo · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 kenpä maita kylvämähän, Läksi maita kylvämähän, 14 Sampsa poika pikkarainen, Simpsan poika pikkarainen 18 kylvi maita, kylvi soita, Kylvi soita, kylvi maita, 19 kylvi auhtoja ahoja, Kylvi auhtoja ahoja, SKVR VII3 loitsut 298. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 kenpä maita kylvämähän, Läksi maita kylvämähän, 35 Kasvoi kuuset kukkalatvat, Kasvo kuuset kukkalatvat, 36 lautui lakkapäät petäjät. Lautu lakkapäät petäjät. SKVR VII3 loitsut 300. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 kenpä maita kylvämähän, Läksi maita kylvämähän, 12 toukoja tihittämähän? Toukoja tihittämähän. 14 Sampsa poika pikkarainen, Sampsa poika Pellervoinen SKVR VII3 loitsut 632. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 11 kenpä maita kylvämähän, Lähti maita kylvämähän. 14 Sampsa poika pikkarainen, Sampsa poika Pellervoinen 35 Kasvoi kuuset kukkalatvat, Siihen kuuset kukkalatvat.
Säkeet 43–110
Tammi ensimmällään ei taimi, mutta uudelleen kylvettynä nousee ja leveää yli koko maan ja estää lehvillänsä sekä kuun että auringon näkymästä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 803. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 mink' on niitti, sen haravoi, Min niitti, sen haravoi, 66 kaikki karhille veteli. Kaikki karhella veteli, 71 ne kaikki poroksi poltti, Ne heinät poroksi poltti, 72 kypeniksi kyyetteli. Kypeniksi kyyätteli. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 82 levitteli lehviänsä. Levitteli lehviäh. 85 piätti pilvet juoksemasta, Piätti pilvet juoksemasta, 86 hattarat hasertamasta, Hattarat hazartamasta, 87 päivän peitti paistamasta, Peitti päivän paistamasta, 88 kuuhuen kumottamasta. Kuuhuen kumottamasta. 95 ilman päivän paistamatta, Ilman päivän paistamatta, 96 kuuhuen kumottamatta. Kuuhuen kumottamatta." SKVR I4 825. — Kontokki · 1877 · Lauri Hannikainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 68 uros aalloista yleni. uros aalloista yleni 84 lehvät ilmoille levisi: lehvät ilmoille levitti 85 piätti pilvet juoksemasta, pietti pilvet juoksemasta 86 hattarat hasertamasta, hattarat hasertamasta SKVR I4 882. — Kiestinki · 1889 · Heikki Meriläinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 66 kaikki karhille veteli. Kaikki karhelle veteli, 68 uros aalloista yleni. Uros aalloista yleni, 72 kypeniksi kyyetteli. Kypeniksi kyötteli. 84 lehvät ilmoille levisi: Lehvät latvoille levisi, SKVR I4 814. — Kontokki · 1904 · A. R. Niemi · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 66 kaikki karhille veteli. Kaikki karhiella veteli, 84 lehvät ilmoille levisi: Lehvät ilmoilla levisi, 86 hattarat hasertamasta, Hattarat hatšattamasta, 87 päivän peitti paistamasta, Kielti päivän paistamasta, SKVR I4 2447. — Kontokki · 1915 · Samuli Paulaharju · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 83 Latva täytti taivahalle, Latvat täytti taivahalla, 85 piätti pilvet juoksemasta, Pietti pilvet juoksomasta, 86 hattarat hasertamasta, Hattarat hasertamasta, 87 päivän peitti paistamasta, Pietti päivän paistamasta,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 803. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 mink' on niitti, sen haravoi, Min niitti, sen haravoi, 66 kaikki karhille veteli. Kaikki karhella veteli, 71 ne kaikki poroksi poltti, Ne heinät poroksi poltti, 72 kypeniksi kyyetteli. Kypeniksi kyyätteli. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 82 levitteli lehviänsä. Levitteli lehviäh. 85 piätti pilvet juoksemasta, Piätti pilvet juoksemasta, 86 hattarat hasertamasta, Hattarat hazartamasta, 87 päivän peitti paistamasta, Peitti päivän paistamasta, 88 kuuhuen kumottamasta. Kuuhuen kumottamasta. 95 ilman päivän paistamatta, Ilman päivän paistamatta, 96 kuuhuen kumottamatta. Kuuhuen kumottamatta." SKVR XII2 6067. — Suomussalmi · 1823 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 73 Tuli tuhkia läjänen, Tuli tuhkia vähänen, 83 Latva täytti taivahalle, Latva täytti Taivahille, 84 lehvät ilmoille levisi: Lehvät ilmoillen levisit 86 hattarat hasertamasta, Hattarat harittamasta. SKVR I2 1234. — Vuokkiniemi · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 62 kastekorren katkonnassa Kassakorren katkonnassa. 76 lemmen lehti, tammen terho, Lemmen lehti, tammen lastu, 84 lehvät ilmoille levisi: Lehvät ilmoille levesi, 85 piätti pilvet juoksemasta, Peitti pilvet juoksemasta, JR 85501 — Pohjois-Pohjanmaa, Viena · 1845 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 76 lemmen lehti, tammen terho, Lemmen lehti, tammen lastu 78 yleni vihanta virpi; Yleni vihanta virpi *Vesa verraton yleni** 83 Latva täytti taivahalle, Latva täytti taivosehen 84 lehvät ilmoille levisi: Lehvät ilmoille levesi SKVR XII2 6046. — Kainuu · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 72 kypeniksi kyyetteli. Kypeniksi kyyvätteli. 73 Tuli tuhkia läjänen, Tuli tuhkia vähänen, 85 piätti pilvet juoksemasta, Piätti pilvet juoksemasta, 86 hattarat hasertamasta, Hattarat hauttamasta. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 87 päivän peitti paistamasta, Esti päivän paistamasta,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 111–224
Pieni mies nousee merestä ja kaataa tammen; kuu ja päivä pääsevät taas näkyviin.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII4 loitsut 2752. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 112 uros aallosta yleni. Uro aallosta yleni, 115 miehen peukalon pituinen, Pistyn peukalon pituinen, 124 terä kynnen korkeuinen. Här'än kynnen korkeuinen, 135 Vähän kuollutta parempi, Vähän kuollutta parempi, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 136 katonutta kaunihimpi!" Katonutta kaunihimpi, 181 tahtoi tammi kallistua, Tahto tammi kallistua, 182 lysmyä rutimoraita. Lysmyä rytimoraita. 184 jopa taisi tammen kaata, Joka taisi tammen kaata, 185 ruhtoa rutimoraian, Ruhtoa rutimo raian. 188 latvan laski luotehesen, Laski latvan luotehelle. 201 noita tuuli tuuitteli, Sitä tuuli tuuitteli, SKVR I4 864. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 115 miehen peukalon pituinen, Pystyn peukalon pituinen, 116 vaimon vaaksan korkeuinen. Vaimon vaaksan korkeuinen. 147 ison tammen taittajaksi, Ison tammen taittamoille; 175 Iski puuta kirvehellä, Lyöpi puuta kirvehellä, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 180 panu tammesta pakeni: Panu tammesta pakeni, 184 jopa taisi tammen kaata, Ku on taisi tammen kaata, 191 Kenpä siitä oksan otti, Ku on siitä oksan otti, 192 se otti ikuisen onnen; Se otti ikuisen onnen, 194 se taittoi ikuisen taian; Se taitto ikuisen taian. 195 kenpä lehvän leikkaeli, Ku lehvän leikkaeli, SKVR I4 836. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 114 eikä aivan pienen pieni: Eikä aivin pienen pieni, 142 puun murskan murentamahan." Puun murskan murenomista. 177 Iski kerran, iski toisen, Iski kerran, iski toisen, 179 tuli tuiski kirvehestä, Tuli tuiski kirvehestä, SKVR VII4 loitsut 2758. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 112 uros aallosta yleni. uro aallosta yleni, 129 pystyn peukalon pituinen, pystyn peukalon pitunen, 130 härän kynnen korkunainen! härän kynnen korkunainen, 135 Vähän kuollutta parempi, vähän kuollutta parempi, SKVR VII3 loitsut 90. — Kitee · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 112 uros aallosta yleni. Uros ualosta yleni 135 Vähän kuollutta parempi, Vähä kuolutta parempi, 136 katonutta kaunihimpi!" Katonutta kaunihimpi. 141 Tulin tammen taittamahan, Pahan tammen taittajoi
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII4 loitsut 2752. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 112 uros aallosta yleni. Uro aallosta yleni, 115 miehen peukalon pituinen, Pistyn peukalon pituinen, 124 terä kynnen korkeuinen. Här'än kynnen korkeuinen, 135 Vähän kuollutta parempi, Vähän kuollutta parempi, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 136 katonutta kaunihimpi!" Katonutta kaunihimpi, 181 tahtoi tammi kallistua, Tahto tammi kallistua, 182 lysmyä rutimoraita. Lysmyä rytimoraita. 184 jopa taisi tammen kaata, Joka taisi tammen kaata, 185 ruhtoa rutimoraian, Ruhtoa rutimo raian. 188 latvan laski luotehesen, Laski latvan luotehelle. 201 noita tuuli tuuitteli, Sitä tuuli tuuitteli, SKVR I4 864. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 115 miehen peukalon pituinen, Pystyn peukalon pituinen, 116 vaimon vaaksan korkeuinen. Vaimon vaaksan korkeuinen. 147 ison tammen taittajaksi, Ison tammen taittamoille; 175 Iski puuta kirvehellä, Lyöpi puuta kirvehellä, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 180 panu tammesta pakeni: Panu tammesta pakeni, 184 jopa taisi tammen kaata, Ku on taisi tammen kaata, 191 Kenpä siitä oksan otti, Ku on siitä oksan otti, 192 se otti ikuisen onnen; Se otti ikuisen onnen, 194 se taittoi ikuisen taian; Se taitto ikuisen taian. 195 kenpä lehvän leikkaeli, Ku lehvän leikkaeli, SKVR I4 836. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 114 eikä aivan pienen pieni: Eikä aivin pienen pieni, 142 puun murskan murentamahan." Puun murskan murenomista. 177 Iski kerran, iski toisen, Iski kerran, iski toisen, 179 tuli tuiski kirvehestä, Tuli tuiski kirvehestä, SKVR VII4 loitsut 2758. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 112 uros aallosta yleni. uro aallosta yleni, 129 pystyn peukalon pituinen, pystyn peukalon pitunen, 130 härän kynnen korkunainen! härän kynnen korkunainen, 135 Vähän kuollutta parempi, vähän kuollutta parempi, SKVR VII3 loitsut 90. — Kitee · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 112 uros aallosta yleni. Uros ualosta yleni 135 Vähän kuollutta parempi, Vähä kuolutta parempi, 136 katonutta kaunihimpi!" Katonutta kaunihimpi. 141 Tulin tammen taittamahan, Pahan tammen taittajoi
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 225–256
Linnut laulavat puissa, ruohot, kukat ja marjat kasvavat maassa; ainoastaan ohran kasvua ei löydy vielä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 62018 — Salmi · 1893 · L. V. Pääkkönen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Löyti kuusia jyviä, Otti kuusia jyviä, 242 seitsemiä siemeniä Seitsemiä siemeniä, 246 koipehen kesäoravan. Koipehen kesä-oravan, 248 siementä sirottamahan Siementä sirottamahan, SKVR VII3 loitsut 259. — Suojärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Löyti kuusia jyviä, Otti kuusia jyviä, 242 seitsemiä siemeniä Seitsemiä siemeniä 247 Läksi maata kylvämähän, Läksi maita kylvämähän, SKVR VII3 loitsut 298. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Löyti kuusia jyviä, Otti kuusia jyviä, 242 seitsemiä siemeniä Siemeniä seitsemiä 247 Läksi maata kylvämähän, Läksi maita kylvämähän, SKVR VII3 loitsut 301. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Löyti kuusia jyviä, Otti kuusia jyviä, 242 seitsemiä siemeniä Siemeniä seitsemiä 247 Läksi maata kylvämähän, Läksi maita kylvämähän SKVR VII3 loitsut 292. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Löyti kuusia jyviä, otti kuusia jyviä, 242 seitsemiä siemeniä siemeniä seihtemiä 247 Läksi maata kylvämähän, läksi maita kylvämähän,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 loitsut 259. — Suojärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Löyti kuusia jyviä, Otti kuusia jyviä, 242 seitsemiä siemeniä Seitsemiä siemeniä 247 Läksi maata kylvämähän, Läksi maita kylvämähän, SKVR VII3 loitsut 298. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Löyti kuusia jyviä, Otti kuusia jyviä, 242 seitsemiä siemeniä Siemeniä seitsemiä 247 Läksi maata kylvämähän, Läksi maita kylvämähän, SKVR VII3 loitsut 301. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Löyti kuusia jyviä, Otti kuusia jyviä, 242 seitsemiä siemeniä Siemeniä seitsemiä 247 Läksi maata kylvämähän, Läksi maita kylvämähän SKVR VII3 loitsut 292. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Löyti kuusia jyviä, otti kuusia jyviä, 242 seitsemiä siemeniä siemeniä seihtemiä 247 Läksi maata kylvämähän, läksi maita kylvämähän, SKVR VII3 loitsut 295. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Löyti kuusia jyviä, otti kuusia jyviä, 242 seitsemiä siemeniä siemeniä seitsemiä 247 Läksi maata kylvämähän, Läksi maita kylvämähän,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 257–264
Wäinämöinen löytää muutamia ohran siemeniä rannan hiekalta, kaataa kasken ja jättää yhden koivun lintujen istua kasvamaan.
Säkeet 265–284
Kotka mielihyvissänsä siitä, että häntä varten oli puu seisomaan jätetty, iskee tulta Wäinämöiselle, jolla saa kaskensa poltetuksi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 791. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 265 Lenti kokko halki taivon, Lenti kokko halki taivon, 266 lintunen ylitse ilman. Lintunen ylitse siiven, 279 linnuille lepeämiksi, Linnuille lepeämiksi, 281 Tulta iski ilman lintu, Iski tulta ilman Ukko Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 283 Pohjaistuuli kasken poltti, Suvituuli kasken poltti,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 791. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 265 Lenti kokko halki taivon, Lenti kokko halki taivon, 266 lintunen ylitse ilman. Lintunen ylitse siiven, 279 linnuille lepeämiksi, Linnuille lepeämiksi, 281 Tulta iski ilman lintu, Iski tulta ilman Ukko Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 283 Pohjaistuuli kasken poltti, Suvituuli kasken poltti,
Säkeet 285–378
Wäinämöinen kylvää ohran, rukoilee kasvuonnea ja toivottaa tuleviksin ajoiksi menestystä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 1036. — Rukajärvi · 1889 · Heikki Meriläinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 302 mannun eukko, maan emäntä! Manun eukko, maan emäntä, 303 Pane nyt turve tunkemahan, Pane turve tunkemahan, 304 maa väkevä vääntämähän! Maa väkevä vääntämähän! 307 kun lie armo antajista, Kuin lie armo antajista, Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 308 lupa luonnon tyttäristä. Lupa luonnon tyttäristä. 309 "Nouse, maa, makoamasta, Nouse, maa, makoamasta, 310 Luojan nurmi, nukkumasta! Luojan nurmi, nukkumasta, 311 Pane korret korttumahan Pane korret korkomahan, 315 kynnöstäni, kylvöstäni, Kynnöstäni, kylvöstäni, SKVR I4 1745. — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 297 Luojan sormien lomitse, Luojan sormien lomatse, 298 käen kautta kaikkivallan Käen kautta kaikkivallan. 301 "Akka manteren-alainen, Akka manteren alainen, 303 Pane nyt turve tunkemahan, Pane turve tunkemah, SKVR I4 1744. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 297 Luojan sormien lomitse, Luojan sormien lomatse, 298 käen kautta kaikkivallan Käen kautta kaikkivallan. 304 maa väkevä vääntämähän! Maa väkevä vääntämään, 308 lupa luonnon tyttäristä. Lupa luonnon tyttäristä. SKVR XIII3 9988. — Rautjärvi · 1934 · Johannes Häyhä · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 324 nosta lonka luotehesta, Nosta lonka luotehesta, 325 toiset lännestä lähetä, Länkä lännestä lähetä, 326 etelästä ennättele! Etelästä ennättele, 327 Vihmo vettä taivosesta, Vihmo mettä taivosesta, SKVR I4 1754. — Uhtua · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 328 mettä pilvistä pirota Vettä pilvistä pirotti 330 touoille tohiseville!" Tou'oille tohiseville, 331 Tuo Ukko, ylijumala, Oi Ukko, ylijumala, 332 taatto taivon valtiainen, Taatto taivon valtiainen, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 343 orahille kasvaville, Orahille kasvajille,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 1745. — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 297 Luojan sormien lomitse, Luojan sormien lomatse, 298 käen kautta kaikkivallan Käen kautta kaikkivallan. 301 "Akka manteren-alainen, Akka manteren alainen, 303 Pane nyt turve tunkemahan, Pane turve tunkemah, SKVR I4 1744. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 297 Luojan sormien lomitse, Luojan sormien lomatse, 298 käen kautta kaikkivallan Käen kautta kaikkivallan. 304 maa väkevä vääntämähän! Maa väkevä vääntämään, 308 lupa luonnon tyttäristä. Lupa luonnon tyttäristä. SKVR I4 1754. — Uhtua · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 328 mettä pilvistä pirota Vettä pilvistä pirotti 330 touoille tohiseville!" Tou'oille tohiseville, 331 Tuo Ukko, ylijumala, Oi Ukko, ylijumala, 332 taatto taivon valtiainen, Taatto taivon valtiainen, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 343 orahille kasvaville, Orahille kasvajille, SKVR VII3 loitsut 305. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 288 otti kuusia jyviä, Otti kuusia jyviä, 289 seitsemiä siemeniä siemeniä seitsemiä 293 Läksi maata kylvämähän, Läksi maita kylvämähän, 301 "Akka manteren-alainen, Akka manteren alanen, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 350 kahen, kolmen yön perästä, kahen kolmen yön takoa, JR 85345 — 1848 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 320 hattarojen hallitsija! Hattarojen hallitsia 321 Piä pilvissä keräjät, Piä pilvissä keräjä 324 nosta lonka luotehesta, Nosta lonka luotehella 325 toiset lännestä lähetä, *Länkä lännestä lähetä** Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 331 Tuo Ukko, ylijumala, Oi Ukko ylijumala,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 26 kansanrunosta 10 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Säkeet 1–42 — Sampsa · 30 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 43–66 — Väinämöinen tarkistaa · 24 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 67–80 — Iku-Turso · 30 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 81–110 — Tammen kaadon suunnitelma · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 111–160 — Mies merestä nousi · 13 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 161–190 — Tammen kaato · 19 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 191–204 — Tammesta ikuinen onni · 12 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 205–236 — Lastujen ajelehtiminen · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 237–264 — Ohran kylvö · 6 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 265–286 — Koivun kaato · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 287–358 — Maan kylvö · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot