← RunoVerse

Kalevala, 1. runo

Maailman synty ja Väinämöisen syntymä

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 19 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 31 eivät näy kartalla: 26 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kontokki (4), Vuokkiniemi (4), Ilomantsi (3), Suistamo (3).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 73 kansanrunossa 30 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (17), Kontokki (10), Ilomantsi (5), Suistamo (4), Jyskyjärvi (3), Pistojärvi (3), Sotkamo (3), Uhtua (3).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 30 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Mitä tässä runossa tapahtuu

  1. Säkeet 1–102 Runo alotteleikse.
  2. Säkeet 103–176 Ilman impi laskeutuu mereen, jossa tuulelta ja vedeltä raskautettuna tekeytyy veden emoksi.
  3. Säkeet 177–212 Sotka laittaa pesänsä ja munii veden emosen polvelle.
  4. Säkeet 213–244 Munat vierivät pesästä, särkyvät palasiksi ja palaset muodostuvat maaksi, taivaaksi, auringoksi, kuuksi ja pilviksi.
  5. Säkeet 245–280 Veden emonen luopi niemiä, lahtia ja muita rantoja, syviä ja mataloita paikkoja mereen.
  6. Säkeet 281–344 Wäinämöinen syntyy veden emosesta ja ajelehtaa kauan aalloilla, kunnes viimein pysähtyy maarannalle.

Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).

Paikat tässä runossa: Pohjola, Kalevala

Säkeet 1–102

Runo alotteleikse.

Alkuteksti, 1849Englanninnos: W. F. Kirby, 1907
1Mieleni minun tekevi,I am driven by my longing,
2aivoni ajatteleviAnd my understanding urges
3lähteäni laulamahan,That I should commence my singing;
4saa'ani sanelemahan,And begin my recitation.
5sukuvirttä suoltamahan,I will sing the people's legends,
6lajivirttä laulamahan.And the ballads of the nation.
7Sanat suussani sulavat,To my mouth the words are flowing,
8puhe'et putoelevat,And the words are gently falling,
9kielelleni kerkiävät,Quickly as my tongue can shape them,
10hampahilleni hajoovat.And between my teeth emerging.
11Veli kulta, veikkoseni,Dearest friend, and much-loved brother,
12kaunis kasvinkumppalini!Best beloved of all companions,
13Lähe nyt kanssa laulamahan,Come and let us sing together,
14saa kera sanelemahanLet us now begin our converse,
15yhtehen yhyttyämme,Since at length we meet together,
16kahta'alta käytyämme!From two widely sundered regions.
17Harvoin yhtehen yhymme,Rarely can we meet together,
18saamme toinen toisihimmeRarely one can meet the other,
19näillä raukoilla rajoilla,In these dismal Northern regions,
20poloisilla Pohjan mailla.In the dreary land of Pohja.
21Lyökämme käsi kätehen,Let us clasp our hands together,
22sormet sormien lomahan,Let us interlock our fingers;
23lauloaksemme hyviä,Let us sing a cheerful measure,
24parahia pannaksemme.Let us use our best endeavours,
25kuulla noien kultaisien,While our dear ones hearken to us,
26tietä mielitehtoisien,And our loved ones are instructed,
27nuorisossa nousevassa,While the young are standing round us,
28kansassa kasuavassa:Of the rising generation,
29noita saamia sanoja,Let them learn the words of magic.
30virsiä virittämiäAnd recall our songs and legends,
31vyöltä vanhan Väinämöisen,Of the belt of Väinämöinen,
32alta ahjon Ilmarisen,Of the forge of Ilmarinen,
33päästä kalvan Kaukomielen,And of Kaukomieli's sword-point,
34Joukahaisen jousen tiestä,And of Joukahainen's crossbow:
35Pohjan peltojen periltä,Of the utmost bounds of Pohja,
36Kalevalan kankahilta.And of Kalevala's wide heathlands.
37Niit' ennen isoni lauloiThese my father sang aforetime,
38kirvesvartta vuollessansa;As he carved his hatchet's handle,
39niitä äitini opettiAnd my mother taught me likewise,
40väätessänsä värttinätä,As she turned around her spindle,
41minun lasna lattiallaWhen upon the floor, an infant,
42eessä polven pyöriessä,At her knees she saw me tumbling,
43maitopartana pahaisna,As a helpless child, milk-bearded,
44piimäsuuna pikkaraisna.As a babe with mouth all milky.
45Sampo ei puuttunut sanojaTales about the Sampo failed not,
46eikä Louhi luottehia:Nor the magic spells of Louhi.
47vanheni sanoihin sampo,Old at length became the Sampo;
48katoi Louhi luottehisin,Louhi vanished with her magic;
49virsihin Vipunen kuoli,Vipunen while singing perished;
50Lemminkäinen leikkilöihin.Lemminkainen in his follies.
51Viel' on muitaki sanoja,There are many other legends;
52ongelmoita oppimia:Songs I learned of magic import;
53tieohesta tempomia,Some beside the pathway gathered;
54kanervoista katkomia,Others broken from the heather;
55risukoista riipomia,Others wrested from the bushes;
56vesoista vetelemiä,Others taken from the saplings,
57päästä heinän hieromia,Gathered from the springing verdure,
58raitiolta ratkomia,Or collected from the by-ways,
59paimenessa käyessäni,As I passed along as herd-boy,
60lasna karjanlaitumilla,As a child in cattle pastures,
61metisillä mättähillä,On the hillocks, rich in honey,
62kultaisilla kunnahilla,On the hills, for ever golden,
63mustan Muurikin jälessä,After Muurikki, the black one,
64Kimmon kirjavan keralla.By the side of dappled Kimmo.
65Vilu mulle virttä virkkoi,Then the Frost his songs recited,
66sae saatteli runoja.And the rain its legends taught me;
67Virttä toista tuulet toivat,Other songs the winds have wafted,
68meren aaltoset ajoivat.Or the ocean waves have drifted;
69Linnut liitteli sanoja,And their songs the birds have added,
70puien latvat lausehia.And the magic spells the tree-tops.
71Ne minä kerälle käärin,In a ball I bound them tightly;
72sovittelin sommelolle.And arranged them in a bundle;
73Kerän pistin kelkkahani,On my little sledge I laid it,
74sommelon rekoseheni;On my sleigh I laid the bundle;
75ve'in kelkalla kotihin,Home upon the sledge I brought it,
76rekosella riihen luoksi;Then into the barn conveyed it;
77panin aitan parven päähänIn the storehouse loft I placed it,
78vaskisehen vakkasehen.In a little box of copper.
79Viikon on virteni vilussa,In the cold my song was resting,
80kauan kaihossa sijaisnut.Long remained in darkness hidden.
81Veänkö vilusta virret,I must draw the songs from Coldness,
82lapan laulut pakkasesta,From the Frost must I withdraw them,
83tuon tupahan vakkaseni,Bring my box into the chamber,
84rasian rahin nenähän,On the bench-end lay the casket,
85alle kuulun kurkihirren,Underneath this noble gable,
86alle kaunihin katoksen,Underneath this roof of beauty.
87aukaisen sanaisen arkun,Shall I ope my box of legends,
88virsilippahan viritän,And my chest where lays are treasured?
89kerittelen pään kerältä,Is the ball to be unravelled,
90suorin solmun sommelolta?And the bundle's knot unfastened?
91Niin laulan hyvänki virren,Then I'll sing so grand a ballad,
92kaunihinki kalkuttelenThat it wondrously shall echo,
93ruoalta rukihiselta,While the ryebread I am eating,
94oluelta ohraiselta.And the beer of barley drinking.
95Kun ei tuotane olutta,But though ale should not be brought me,
96tarittane taarivettä,And though beer should not be offered,
97laulan suulta laihemmalta,I will sing, though dry my throttle,
98vetoselta vierettelenOr will sing, with water only,
99tämän iltamme iloksi,To enhance our evening's pleasure,
100päivän kuulun kunniaksi.Celebrate the daylight's beauty,
101vaiko huomenen huviksi,Or the beauty of the daybreak,
102uuen aamun alkeheksi.When another day is dawning.

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 19 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 31 eivät näy kartalla: 26 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kontokki (4), Vuokkiniemi (4), Ilomantsi (3), Suistamo (3).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa

Vähintään 4 runoa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 73 kansanrunossa 30 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (17), Kontokki (10), Ilomantsi (5), Suistamo (4), Jyskyjärvi (3), Pistojärvi (3), Sotkamo (3), Uhtua (3).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 30 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. JR 48422 — Suistamo · 1954 · Siiri Oulasmaa · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    12 kaunis kasvinkumppalini!Kaunis kasvinkumppanini
    19 näillä raukoilla rajoilla,Näillä raukoilla rajoilla
    20 poloisilla Pohjan mailla.poloisilla pohjanmailla
    22 sormet sormien lomahan,sormet sormien lomahe.
    Lisää yhteisiä säkeitä (4)
    KalevalaKansanruno
    31 vyöltä vanhan Väinämöisen,Tuonpa vanhan Väinämöisen
    36 Kalevalan kankahilta.Kalevalan kankahilla
    38 kirvesvartta vuollessansa;Kirvesvartta vuollessansa,
    39 niitä äitini opettinäitä äitini opetti
  2. SKVR VII2 1658. — Liperi · 1885 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    5 sukuvirttä suoltamahan,Suku virttä suoltamaan,
    6 lajivirttä laulamahan.Laji virttä laulamaan!
    55 risukoista riipomia,Risukoista riipomani,
    59 paimenessa käyessäni,Paimenessa käyvessäni
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    63 mustan Muurikin jälessä,Mustan muurikin jälessä,
    64 Kimmon kirjavan keralla.Kimmon kirjavan perässä.
  3. SKVR XII1 330. — Sotkamo · 1931 · H. R. Aspelin · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    4 saa'ani sanelemahan,Saanemma sanelemahan.
    7 Sanat suussani sulavat,Sanat suussani sulaa,
    23 lauloaksemme hyviä,Laulavaksemme hyviä,
    24 parahia pannaksemme.Parahia pannaksemme,
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    99 tämän iltamme iloksi,Tämän iltamme iloksi,
    100 päivän kuulun kunniaksi.Päivän kuulun kunniaksi,
  4. JR 31655 — Suistamo · 1940 · Frans Kärki · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    12 kaunis kasvinkumppalini!Kaunis kasvin kumppalini,
    17 Harvoin yhtehen yhymme,Harvoinpa yhtehen yhymme,
    20 poloisilla Pohjan mailla.Polosilla on Pohjan mailla,
    21 Lyökämme käsi kätehen,Lyykäämme käsi kätehen,
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    22 sormet sormien lomahan,Sormet sormien lomahan
    36 Kalevalan kankahilta.Kalevalan kankahilla
  5. SKVR VII2 1657. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    5 sukuvirttä suoltamahan,sukuvirttä suoltamaan!
    55 risukoista riipomia,risukoista riipomani,
    56 vesoista vetelemiä,vesoista vetelemäni,
    59 paimenessa käyessäni,paimenessa käyessäni
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    63 mustan Muurikin jälessä,mustan Muurikin jälessä,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.

  1. SKVR VII2 1657. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    5 sukuvirttä suoltamahan,sukuvirttä suoltamaan!
    55 risukoista riipomia,risukoista riipomani,
    56 vesoista vetelemiä,vesoista vetelemäni,
    59 paimenessa käyessäni,paimenessa käyessäni
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    63 mustan Muurikin jälessä,mustan Muurikin jälessä,
  2. SKVR I4 1856. — Kontokki · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    1 Mieleni minun tekevi,Mieleni minun tekevi,
    3 lähteäni laulamahan,Lähtiäni laulamahan,
    4 saa'ani sanelemahan,Saamahan sanelemahan
    29 noita saamia sanoja,Noita saatuja sanoja,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    37 Niit' ennen isoni lauloiJoit' ennen isoni laulo.
  3. SKVR I4 498. — Kontokki · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    7 Sanat suussani sulavat,Sanat suussani sulaisi,
    12 kaunis kasvinkumppalini!Kaunis kasvikumppalini,
    17 Harvoin yhtehen yhymme,Harvoin yhteh yhymme,
    22 sormet sormien lomahan,Sormet sormien välihi,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    99 tämän iltamme iloksi,Hyvän iltamme iloksi,
  4. SKVR XII1 337 α. — Kemi · 1822 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    3 lähteäni laulamahan,Lähteännä laulamahan,
    4 saa'ani sanelemahan,Saahanna sanelemahan,
    59 paimenessa käyessäni,Paimenessa käydessähän,
    63 mustan Muurikin jälessä,Mustan Muurikin jälissä.
  5. SKVR I4 204. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    21 Lyökämme käsi kätehen,Pankame käsi kätehen,
    79 Viikon on virteni vilussa,Viikon virteinen vilussa,
    89 kerittelen pään kerältä,Kerittelen pään kerältä,
    90 suorin solmun sommelolta?Suorin sormin somelolta.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 103–176

Ilman impi laskeutuu mereen, jossa tuulelta ja vedeltä raskautettuna tekeytyy veden emoksi.

103Noin kuulin saneltavaksi,I have often heard related,
104tiesin virttä tehtäväksi:And have heard the song recited,
105yksin meillä yöt tulevat,How the nights closed ever lonely,
106yksin päivät valkeavat;And the days were shining lonely.
107yksin syntyi Väinämöinen,Only born was Väinämöinen,
108ilmestyi ikirunojaAnd revealed the bard immortal,
109kapehesta kantajasta,Sprung from the divine Creatrix,
110Ilmattaresta emosta.Born of Ilmatar, his mother.
111Olipa impi, ilman tyttö,Air's young daughter was a virgin,
112kave luonnotar korea.Fairest daughter of Creation.
113Piti viikoista pyhyyttä,Long did she abide a virgin,
114iän kaiken impeyttäAll the long days of her girlhood,
115ilman pitkillä pihoilla,In the Air's own spacious mansions,
116tasaisilla tanterilla.In those far extending regions.
117Ikävystyi aikojansa,Wearily the time passed ever.
118ouostui elämätänsä,And her life became a burden,
119aina yksin ollessansa,Dwelling evermore so lonely,
120impenä eläessänsäAlways living as a maiden,
121ilman pitkillä pihoilla,In the Air's own spacious mansions,
122avaroilla autioilla.In those far-extending deserts.
123Jop' on astuiksen alemma,After this the maid descending,
124laskeusi lainehille,Sank upon the tossing billows,
125meren selvälle selälle,On the open ocean's surface,
126ulapalle aukealle.On the wide expanse of water.
127Tuli suuri tuulen puuska,Then a storm arose in fury,
128iästä vihainen ilma;From the East a mighty tempest,
129meren kuohuille kohotti,And the sea was wildly foaming,
130lainehille laikahutti.And the waves dashed ever higher.
131Tuuli neittä tuuitteli,Thus the tempest rocked the virgin,
132aalto impeä ajeliAnd the billows drove the maiden,
133ympäri selän sinisen,O'er the ocean's azure surface,
134lakkipäien lainehien:On the crest of foaming billows,
135tuuli tuuli kohtuiseksi,Till the wind that blew around her,
136meri paksuksi panevi.And the sea woke life within her.
137Kantoi kohtua kovoa,Then she bore her heavy burden,
138vatsantäyttä vaikeataAnd the pain it brought upon her,
139vuotta seitsemän satoa,Seven long centuries together,
140yheksän yrön ikeä;Nine times longer than a lifetime.
141eikä synny syntyminen,Yet no child was fashioned from her,
142luovu luomatoin sikiö.And no offspring was perfected.
143Vieri impi veen emona.Thus she swam, the Water-Mother,
144Uipi iät, uipi lännet,East she swam, and westward swam she,
145uipi luotehet, etelät,Swam to north-west and to south-west,
146uipi kaikki ilman rannatAnd around in all directions,
147tuskissa tulisen synnyn,In the sharpness of her torment,
148vatsanvaivoissa kovissa;In her body's fearful anguish;
149eikä synny syntyminen,Yet no child was fashioned from her,
150luovu luomatoin sikiö.And no offspring was perfected.
151Itkeä hyryttelevi;Then she fell to weeping gently,
152sanan virkkoi, noin nimesi:And in words like these expressed her:
153"Voi poloinen, päiviäni,"O how wretched is my fortune,
154lapsi kurja, kulkuani!Wandering thus, a child unhappy!
155Jo olen joutunut johonki:I have wandered far already,
156iäkseni ilman alle,And I dwell beneath the heaven,
157tuulen tuuiteltavaksi,By the tempest tossed for ever,
158aaltojen ajeltavaksiWhile the billows drive me onward.
159näillä väljillä vesillä,O'er this wide expanse of water,
160lake'illa lainehilla!On the far-extending billows.
161"Parempi olisi ollut"Better were it had I tarried,
162ilman impenä eleä,Virgin in aerial regions,
163kuin on nyt tätä nykyäThen I should not drift for ever,
164vierähellä veen emona:As the Mother of the Waters.
165vilu tääll' on ollakseni,Here my life is cold and dreary,
166vaiva värjätelläkseni,Every moment now is painful,
167aalloissa asuakseni,Ever tossing on the billows,
168veessä vierielläkseni.Ever floating on the water.
169"Oi Ukko, ylijumala,"Ukko, thou of Gods the highest,
170ilman kaiken kannattaja!Ruler of the whole of heaven,
171Tule tänne tarvittaissa,Hasten here, for thou art needed;
172käy tänne kutsuttaessa!Hasten here at my entreaty.
173Päästä piika pintehestä,Free the damsel from her burden,
174vaimo vatsanvääntehestä!And release her from her tortures.
175Käy pian, välehen jou'u,Quickly haste, and yet more quickly,
176välehemmin tarvitahan!"Where I long for thee so sorely."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VI2 4659. — Kiuruvesi · 1815 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    173 Päästä piika pintehestä,Päästä piika pintehistä,
    175 Käy pian, välehen jou'u,Käy pian, väle'en joudu,
    176 välehemmin tarvitahan!"Välemmin tarvitaan,
  2. SKVR XII2 6212. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    173 Päästä piika pintehestä,Päästä piika pinteistä,
    175 Käy pian, välehen jou'u,Käy pian, välehen jouvu,
    176 välehemmin tarvitahan!"Väleemmin tarvitaan!
  3. SKVR VII4 loitsut 2745. — Kaavi · 1841 · K. N. Keckman · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    125 meren selvälle selälle,Selvälle meren selälle;
    127 Tuli suuri tuulen puuska,Tuli suuri tuulen pusku,
    137 Kantoi kohtua kovoa,Kanto kohtua kovoo,
  4. JR 62027 — Suojärvi · 1893 · L. V. Pääkkönen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    125 meren selvälle selälle,Selvälle meren selälle
    129 meren kuohuille kohotti,Veen kuohuille kohotti,
    159 näillä väljillä vesillä,Näillä väljillä vesillä,
  5. SKVR VII4 loitsut 2744. — Kontiolahti · 1894 · A. Puhakka · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    137 Kantoi kohtua kovoa,Kantoi kohtua kovaa,
    138 vatsantäyttä vaikeataVatsan täyttä vaikeata,
    141 eikä synny syntyminen,Eipä synny syntyminen,

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VI2 4659. — Kiuruvesi · 1815 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    173 Päästä piika pintehestä,Päästä piika pintehistä,
    175 Käy pian, välehen jou'u,Käy pian, väle'en joudu,
    176 välehemmin tarvitahan!"Välemmin tarvitaan,
  2. SKVR XII2 6212. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    173 Päästä piika pintehestä,Päästä piika pinteistä,
    175 Käy pian, välehen jou'u,Käy pian, välehen jouvu,
    176 välehemmin tarvitahan!"Väleemmin tarvitaan!
  3. SKVR VII4 loitsut 2745. — Kaavi · 1841 · K. N. Keckman · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    125 meren selvälle selälle,Selvälle meren selälle;
    127 Tuli suuri tuulen puuska,Tuli suuri tuulen pusku,
    137 Kantoi kohtua kovoa,Kanto kohtua kovoo,

Säkeet 177–212

Sotka laittaa pesänsä ja munii veden emosen polvelle.

177Kului aikoa vähäisen,Short the time that passed thereafter,
178pirahteli pikkaraisen.Scarce a moment had passed over,
179Tuli sotka, suora lintu;Ere a beauteous teal came flying
180lenteä lekutteleviLightly hovering o'er the water,
181etsien pesän sijoa,Seeking for a spot to rest in,
182asuinmaata arvaellen.Searching for a home to dwell in.
183Lenti iät, lenti lännet,Eastward flew she, westward flew she.
184lenti luotehet, etelät.Flew to north-west and to southward,
185Ei löyä tiloa tuota,But the place she sought she found not,
186paikkoa pahintakana,Not a spot, however barren,
187kuhun laatisi pesänsä,Where her nest she could establish,
188ottaisi olosijansa.Or a resting-place could light on.
189Liitelevi, laatelevi;Then she hovered, slowly moving,
190arvelee, ajattelevi:And she pondered and reflected,
191"Teenkö tuulehen tupani,"If my nest in wind I 'stablish
192aalloillen asuinsijani?Or should rest it on the billows,
193Tuuli kaatavi tupasen,Then the winds will overturn it,
194aalto vie asuinsijani."Or the waves will drift it from me."
195Niin silloin ve'en emonen,Then the Mother of the Waters,
196veen emonen, ilman impi,Water-Mother, maid aerial,
197nosti polvea merestä,From the waves her knee uplifted,
198lapaluuta lainehestaRaised her shoulder from the billows,
199sotkalle pesän sijaksi,That the teal her nest might 'stablish,
200asuinmaaksi armahaksi.And might find a peaceful dwelling.
201Tuo sotka, sorea lintu,Then the teal, the bird so beauteous,
202liiteleikse, laateleikse.Hovered slow, and gazed around her,
203Keksi polven veen emosenAnd she saw the knee uplifted
204sinerväisellä selällä;From the blue waves of the ocean,
205luuli heinämättähäksi,And she thought she saw a hillock,
206tuoreheksi turpeheksi.Freshly green with springing verdure.
207Lentelevi, liitelevi,There she flew, and hovered slowly,
208päähän polven laskeuvi.Gently on the knee alighting,
209Siihen laativi pesänsä,And her nest she there established,
210muni kultaiset munansa:And she laid her eggs all golden,
211kuusi kultaista munoa,Six gold eggs she laid within it,
212rautamunan seitsemännen.And a seventh she laid of iron.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR II 2. — Tulemajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    179 Tuli sotka, suora lintu;Sotka lintu, suora lintu
    181 etsien pesän sijoa,Etsivi pesän sijoa;
    197 nosti polvea merestä,Nosti polvensa merestä,
    198 lapaluuta lainehestaLapaluuta lainehesta!"
  2. SKVR VII1 14. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    185 Ei löyä tiloa tuota,Ei löyä tuota tiloa.
    189 Liitelevi, laatelevi;Lentelevi, liitelevi,
    197 nosti polvea merestä,Nosti polvensa merestä,
    201 Tuo sotka, sorea lintu,Tuo sotka, soria lintu
  3. SKVR VII1 57. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    179 Tuli sotka, suora lintu;Tuo oli sotka, suora lintu
    197 nosti polvea merestä,Nosti polvensa merestä,
    198 lapaluuta lainehestaLapaluunsa lainehesta.
    207 Lentelevi, liitelevi,Lentelevi, kiitelevi
  4. SKVR VII1 61. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    181 etsien pesän sijoa,etsien pesän sioa.
    183 Lenti iät, lenti lännet,lenti i'ät, lenti lännet,
    184 lenti luotehet, etelät.lenti luotehet, etelät,
    197 nosti polvea merestä,nosti polvensa merestä,
  5. SKVR VII1 23. — Soanlahti · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    197 nosti polvea merestä,Nosti polvensa merestä,
    198 lapaluuta lainehestaLapaluunsa lainehesta.
    206 tuoreheksi turpeheksi.Tuoreheksi turpeheksi.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR II 2. — Tulemajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    179 Tuli sotka, suora lintu;Sotka lintu, suora lintu
    181 etsien pesän sijoa,Etsivi pesän sijoa;
    197 nosti polvea merestä,Nosti polvensa merestä,
    198 lapaluuta lainehestaLapaluuta lainehesta!"
  2. SKVR VII1 14. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    185 Ei löyä tiloa tuota,Ei löyä tuota tiloa.
    189 Liitelevi, laatelevi;Lentelevi, liitelevi,
    197 nosti polvea merestä,Nosti polvensa merestä,
    201 Tuo sotka, sorea lintu,Tuo sotka, soria lintu
  3. SKVR VII1 57. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    179 Tuli sotka, suora lintu;Tuo oli sotka, suora lintu
    197 nosti polvea merestä,Nosti polvensa merestä,
    198 lapaluuta lainehestaLapaluunsa lainehesta.
    207 Lentelevi, liitelevi,Lentelevi, kiitelevi
  4. SKVR VII1 61. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    181 etsien pesän sijoa,etsien pesän sioa.
    183 Lenti iät, lenti lännet,lenti i'ät, lenti lännet,
    184 lenti luotehet, etelät.lenti luotehet, etelät,
    197 nosti polvea merestä,nosti polvensa merestä,
  5. SKVR VII1 23. — Soanlahti · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    197 nosti polvea merestä,Nosti polvensa merestä,
    198 lapaluuta lainehestaLapaluunsa lainehesta.
    206 tuoreheksi turpeheksi.Tuoreheksi turpeheksi.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 213–244

Munat vierivät pesästä, särkyvät palasiksi ja palaset muodostuvat maaksi, taivaaksi, auringoksi, kuuksi ja pilviksi.

213Alkoi hautoa munia,O'er her eggs the teal sat brooding,
214päätä polven lämmitellä.And the knee grew warm beneath her;
215Hautoi päivän, hautoi toisen,And she sat one day, a second,
216hautoi kohta kolmannenki.Brooded also on the third day;
217Jopa tuosta veen emonen,Then the Mother of the Waters,
218veen emonen, ilman impi,Water-Mother, maid aerial,
219tuntevi tulistuvaksi,Felt it hot, and felt it hotter,
220hipiänsä hiiltyväksi;And she felt her skin was heated,
221luuli polvensa palavan,Till she thought her knee was burning,
222kaikki suonensa sulavan.And that all her veins were melting.
223Vavahutti polveansa,Then she jerked her knee with quickness,
224järkytti jäseniänsä:And her limbs convulsive shaking,
225munat vierähti vetehen,Rolled the eggs into the water,
226meren aaltohon ajaikse;Down amid the waves of ocean,
227karskahti munat muruiksi,And to splinters they were broken,
228katkieli kappaleiksi.And to fragments they were shattered.
229Ei munat mutahan joua,In the ooze they were not wasted,
230siepalehet veen sekahan.Nor the fragments in the water,
231Muuttuivat murut hyviksi,But a wondrous change came o'er them,
232kappalehet kaunoisiksi:And the fragments all grew lovely.
233munasen alainen puoliFrom the cracked egg's lower fragment,
234alaiseksi maaemäksi,Now the solid earth was fashioned,
235munasen yläinen puoliFrom the cracked egg's upper fragment,
236yläiseksi taivahaksi;Rose the lofty arch of heaven,
237yläpuoli ruskeaistaFrom the yolk, the upper portion,
238päivöseksi paistamahan,Now became the sun's bright lustre;
239yläpuoli valkeaista,From the white, the upper portion,
240se kuuksi kumottamahan;Rose the moon that shines so brightly;
241mi munassa kirjavaista,Whatso in the egg was mottled,
242ne tähiksi taivahalle,Now became the stars in heaven,
243mi munassa mustukaista,Whatso in the egg was blackish,
244nepä ilman pilvilöiksi.In the air as cloudlets floated.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 63. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 luuli polvensa palavan,Luuli polvensa palavan,
    225 munat vierähti vetehen,Munat vierey vetehen,
    234 alaiseksi maaemäksi,Alaseksi maa-emäksi,
    240 se kuuksi kumottamahan;Se kuuksi kuumottamaan.
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    242 ne tähiksi taivahalle,Tähiksi taivahalle,
  2. SKVR I1 30 b). — Kontokki · 1830 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    225 munat vierähti vetehen,Munat vieröövi vetehen:
    233 munasen alainen puoliJäälitsen alainen puoli
    234 alaiseksi maaemäksi,Alaiseksi maa emäksi,
    236 yläiseksi taivahaksi;Yliseksi taivahaksi,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    240 se kuuksi kumottamahan;Se kuuksi kuumottamaan,
  3. SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 luuli polvensa palavan,Luuli polvensa palavan,
    234 alaiseksi maaemäksi,Alaseksi maa emäksi;
    240 se kuuksi kumottamahan;Se kuuxi kumottamah;
    242 ne tähiksi taivahalle,Ne täheksi taivahalla."
  4. SKVR I1 30. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 luuli polvensa palavan,Kuuli polvensa palavan,
    234 alaiseksi maaemäksi,Alaseksi maaemäksi,
    240 se kuuksi kumottamahan;Se kuuksi kuumottaan.
    242 ne tähiksi taivahalle,Ne tähiksi taivaalla.
  5. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 luuli polvensa palavan,Tunsi polvensa palavan,
    234 alaiseksi maaemäksi,Se alaseksi maaemäksi;
    240 se kuuksi kumottamahan;Se kuuksi kumottamaan;
    242 ne tähiksi taivahalle,Ne tähiksi taivahalla."

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I1 63. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 luuli polvensa palavan,Luuli polvensa palavan,
    225 munat vierähti vetehen,Munat vierey vetehen,
    234 alaiseksi maaemäksi,Alaseksi maa-emäksi,
    240 se kuuksi kumottamahan;Se kuuksi kuumottamaan.
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    242 ne tähiksi taivahalle,Tähiksi taivahalle,
  2. SKVR I1 30 b). — Kontokki · 1830 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    225 munat vierähti vetehen,Munat vieröövi vetehen:
    233 munasen alainen puoliJäälitsen alainen puoli
    234 alaiseksi maaemäksi,Alaiseksi maa emäksi,
    236 yläiseksi taivahaksi;Yliseksi taivahaksi,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    240 se kuuksi kumottamahan;Se kuuksi kuumottamaan,
  3. SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 luuli polvensa palavan,Luuli polvensa palavan,
    234 alaiseksi maaemäksi,Alaseksi maa emäksi;
    240 se kuuksi kumottamahan;Se kuuxi kumottamah;
    242 ne tähiksi taivahalle,Ne täheksi taivahalla."
  4. SKVR I1 30. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 luuli polvensa palavan,Kuuli polvensa palavan,
    234 alaiseksi maaemäksi,Alaseksi maaemäksi,
    240 se kuuksi kumottamahan;Se kuuksi kuumottaan.
    242 ne tähiksi taivahalle,Ne tähiksi taivaalla.
  5. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    221 luuli polvensa palavan,Tunsi polvensa palavan,
    234 alaiseksi maaemäksi,Se alaseksi maaemäksi;
    240 se kuuksi kumottamahan;Se kuuksi kumottamaan;
    242 ne tähiksi taivahalle,Ne tähiksi taivahalla."

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 245–280

Veden emonen luopi niemiä, lahtia ja muita rantoja, syviä ja mataloita paikkoja mereen.

245Ajat eellehen menevät,Now the time passed quickly over,
246vuoet tuota tuonnemmaksiAnd the years rolled quickly onward,
247uuen päivän paistaessa,In the new sun's shining lustre,
248uuen kuun kumottaessa.In the new moon's softer beaming.
249Aina uipi veen emonen,Still the Water-Mother floated,
250veen emonen, ilman impi,Water-Mother, maid aerial,
251noilla vienoilla vesillä,Ever on the peaceful waters,
252utuisilla lainehilla,On the billows' foamy surface,
253eessänsä vesi vetelä,With the moving waves before her,
254takanansa taivas selvä.And the heaven serene behind her.
255Jo vuonna yheksäntenä,When the ninth year had passed over,
256kymmenentenä kesänäAnd the summer tenth was passing,
257nosti päätänsä merestä,From the sea her head she lifted,
258kohottavi kokkoansa.And her forehead she uplifted,
259Alkoi luoa luomiansa,And she then began Creation,
260saautella saamiansaAnd she brought the world to order,
261selvällä meren selällä,On the open ocean's surface,
262ulapalla aukealla.On the far extending waters.
263Kussa kättä käännähytti,Wheresoe'er her hand she pointed,
264siihen niemet siivoeli;There she formed the jutting headlands;
265kussa pohjasi jalalla,Wheresoe'er her feet she rested,
266kalahauat kaivaeli;There she formed the caves for fishes;
267kussa ilman kuplistihe,When she dived beneath the water,
268siihen syöverit syventi.There she formed the depths of ocean;
269Kylin maahan kääntelihe:When towards the land she turned her,
270siihen sai sileät rannat;There the level shores extended,
271jaloin maahan kääntelihe:Where her feet to land extended,
272siihen loi lohiapajat;Spots were formed for salmon-netting;
273pä'in päätyi maata vasten:Where her head the land touched lightly,
274siihen laitteli lahelmat.There the curving bays extended.
275Ui siitä ulomma maasta,Further from the land she floated,
276seisattelihe selälle:And abode in open water,
277luopi luotoja merehen,And created rocks in ocean,
278kasvatti salakariaAnd the reefs that eyes behold not,
279laivan laskemasijaksi,Where the ships are often shattered,
280merimiesten pään menoksi.And the sailors' lives are ended.

Säkeet 281–344

Wäinämöinen syntyy veden emosesta ja ajelehtaa kauan aalloilla, kunnes viimein pysähtyy maarannalle.

281Jo oli saaret siivottuna,Now the isles were formed already,
282luotu luotoset merehen,In the sea the rocks were planted;
283ilman pielet pistettynä,Pillars of the sky established,
284maat ja manteret sanottu,Lands and continents created;
285kirjattu kivihin kirjat,Rocks engraved as though with figures,
286veetty viivat kallioihin.And the hills were cleft with fissures.
287Viel' ei synny Väinämöinen,Still unborn was Väinämöinen;
288ilmau ikirunoja.Still unborn, the bard immortal.
289Vaka vanha VäinämöinenVäinämöinen, old and steadfast,
290kulki äitinsä kohussaRested in his mother's body
291kolmekymmentä keseä,For the space of thirty summers,
292yhen verran talviaki,And the sum of thirty winters,
293noilla vienoilla vesillä,Ever on the placid waters,
294utuisilla lainehilla.And upon the foaming billows.
295Arvelee, ajattelevi,So he pondered and reflected
296miten olla, kuin eleäHow he could continue living
297pimeässä piilossansa,In a resting-place so gloomy,
298asunnossa ahtahassa,In a dwelling far too narrow,
299kuss' ei konsa kuuta nähnytWhere he could not see the moonlight,
300eikä päiveä havainnut.Neither could behold the sunlight.
301Sanovi sanalla tuolla,Then he spake the words which follow,
302lausui tuolla lausehella:And expressed his thoughts in this wise:
303"Kuu, keritä, päivyt, päästä,"Aid me Moon, and Sun release me,
304otava, yhä opetaAnd the Great Bear lend his counsel,
305miestä ouoilta ovilta,Through the portal that I know not,
306veräjiltä vierahilta,Through the unaccustomed passage.
307näiltä pieniltä pesiltä,From the little nest that holds me,
308asunnoilta ahtahilta!From a dwelling-place so narrow,
309Saata maalle matkamiestä,To the land conduct the roamer,
310ilmoillen inehmon lasta,To the open air conduct me,
311kuuta taivon katsomahan,To behold the moon in heaven,
312päiveä ihoamahan,And the splendour of the sunlight;
313otavaista oppimahan,See the Great Bear's stars above me,
314tähtiä tähyämähän!"And the shining stars in heaven."
315Kun ei kuu kerittänynnäWhen the moon no freedom gave him,
316eikä päivyt päästänynnä,Neither did the sun release him,
317ouosteli aikojansa,Then he wearied of existence,
318tuskastui elämätänsä:And his life became a burden.
319liikahutti linnan portinThereupon he moved the portal,
320sormella nimettömällä,With his finger, fourth in number,
321lukon luisen luikahuttiOpened quick the bony gateway,
322vasemmalla varpahalla;With the toes upon his left foot,
323tuli kynsin kynnykseltä,With his nails beyond the threshold,
324polvin porstuan ovelta.With his knees beyond the gateway.
325Siitä suistui suin merehen,Headlong in the water falling,
326käsin kääntyi lainehesen;With his hands the waves repelling,
327jääpi mies meren varahan,Thus the man remained in ocean,
328uros aaltojen sekahan.And the hero on the billows.
329Virui siellä viisi vuotta,In the sea five years he sojourned,
330sekä viisi jotta kuusi,Waited five years, waited six years,
331vuotta seitsemän, kaheksan.Seven years also, even eight years,
332Seisottui selälle viimein,On the surface of the ocean,
333niemelle nimettömälle,By a nameless promontory,
334manterelle puuttomalle.Near a barren, treeless country.
335Polvin maasta ponnistihe,On the land his knees he planted,
336käsivarsin käännältihe.And upon his arms he rested,
337Nousi kuuta katsomahan,Rose that he might view the moonbeams,
338päiveä ihoamahan,And enjoy the pleasant sunlight,
339otavaista oppimahan,See the Great Bear's stars above him,
340tähtiä tähyämähän.And the shining stars in heaven.
341Se oli synty Väinämöisen,Thus was ancient Väinämöinen,
342rotu rohkean runojanHe, the ever famous minstrel,
343kapehesta kantajasta,Born of the divine Creatrix,
344Ilmattaresta emosta.Born of Ilmatar, his mother.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I4 976. — Uhtua · 1889 · Heikki Meriläinen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    303 "Kuu, keritä, päivyt, päästä,Kuu keritä, päivyt päästä,
    304 otava, yhä opetaOtava yhä opeta
    305 miestä ouoilta ovilta,Miestä ouvoilta ovilta,
    307 näiltä pieniltä pesiltä,Näiltä pieniltä pesiltä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (2)
    KalevalaKansanruno
    308 asunnoilta ahtahilta!Asunnoilta ahtahilta.
    324 polvin porstuan ovelta.Polvin porstuan ovella,
  2. SKVR XIII3 9492. — Rautjärvi · 1880 · Johannes Häyhä · Vertaa rinnakkain

    Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.

    KalevalaKansanruno
    307 näiltä pieniltä pesiltä,Näiltä pieniltä pesiltä,
    308 asunnoilta ahtahilta!Asunnoilta ahtahilta;
    313 otavaista oppimahan,Otavaista oppimahan
    314 tähtiä tähyämähän!"Tähtiä tähystämähän!
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    337 Nousi kuuta katsomahan,Päästä kuuta katsomahan,
  3. JR 02530 — 1829 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    290 kulki äitinsä kohussaMakas äitinsä kohussa
    291 kolmekymmentä keseä,Kolmekymmentä keseä
    320 sormella nimettömällä,Sormella nimettömällä
    322 vasemmalla varpahalla;Vasemmalla varpahalla
  4. JR 09625 — Joroinen · 1885 · E. W. Hynninen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    291 kolmekymmentä keseä,Kolomekymmentä kessee
    292 yhen verran talviaki,Saman verran talviaki.
    320 sormella nimettömällä,Sormella nimettömällä,
    322 vasemmalla varpahalla;Wasemmalla varpahalla.
  5. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    305 miestä ouoilta ovilta,Äkki ouoilta ovilta?"
    320 sormella nimettömällä,Sormella nimettömällä,
    322 vasemmalla varpahalla;Vasemella varpahalla.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. JR 02530 — 1829 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    290 kulki äitinsä kohussaMakas äitinsä kohussa
    291 kolmekymmentä keseä,Kolmekymmentä keseä
    320 sormella nimettömällä,Sormella nimettömällä
    322 vasemmalla varpahalla;Vasemmalla varpahalla
  2. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    305 miestä ouoilta ovilta,Äkki ouoilta ovilta?"
    320 sormella nimettömällä,Sormella nimettömällä,
    322 vasemmalla varpahalla;Vasemella varpahalla.
  3. SKVR II 920. — Tulemajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    309 Saata maalle matkamiestä,Päästäs maalle matkamiestä,
    310 ilmoillen inehmon lasta,Ilmoille inehmon lasta,
    320 sormella nimettömällä,Sormella nimettömällä,

Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot

Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.

Miten runot on ryhmitelty

Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.

Runo kokonaisuutena · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 1–10 — Mieleni minun tekevi · 9 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 11–36 — Kehotus laulamaan · 13 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 37–50 — Niit’ ennen isoni laulo · 8 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säe 46 · 1 runo

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 51–64 — Viel on muitaki sanoja · 6 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 65–70 — Vilu mulle virttä virkkoi · 4 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 71–78 — Ne minä kerälle käärin · 24 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 79–90 — Viikon on virteni vilussa · 19 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 91–102 — Niin laulan hyvänki virren · 23 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 103–110 — Yksin meillä yöt tulevi – · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 111–150 — Olipa impi ilman tyttö · 46 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 151–168 — Huolisäkeet · 16 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 169–176 — Oi · 15 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 177–194 — Tuli sotka suora lintu · 9 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 195–212 — Niin silloin veen emonen · 16 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säe 200 · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 213–244 — Maailman luominen · 27 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 245–254 — Veen emosen ajelehtiminen · 3 runoa

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 255–288 — Luominen jatkuu · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 289–328 — Väinämöinen · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 329–344 — Väinämöisen syntyminen · 2 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Tekstistä ja kansanrunoista

Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.

Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.

Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.

Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.

Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.

Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.

Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 25 kansanrunosta 9 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.