Kalevala, 1. runo
Maailman synty ja Väinämöisen syntymä
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 19 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 31 eivät näy kartalla: 26 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kontokki (4), Vuokkiniemi (4), Ilomantsi (3), Suistamo (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Kontokki (4)
- Vuokkiniemi (4)
2–3 runoa
1 runo
- Lapinlahti (1)
- Soanlahti (1)
- Tulemajärvi (1)
- Tuupovaara (1)
- Uhtua (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 73 kansanrunossa 30 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (17), Kontokki (10), Ilomantsi (5), Suistamo (4), Jyskyjärvi (3), Pistojärvi (3), Sotkamo (3), Uhtua (3).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 30 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (17)
- Kontokki (10)
3–6 runoa
- Ilomantsi (5)
- Suistamo (4)
- Jyskyjärvi (3)
- Pistojärvi (3)
- Sotkamo (3)
- Uhtua (3)
1–2 runoa
- Kainuu (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Suojärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Etelä-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Joroinen (1)
- Kaavi (1)
- Kaprio (1)
- Kemi (1)
- Kesälahti (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kontiolahti (1)
- Kupanitsa (1)
- Lapinlahti (1)
- Liperi (1)
- Metsäpirtti (1)
- Rautu (1)
- Ristiina (1)
- Räisälä (1)
- Siilinjärvi (1)
- Soanlahti (1)
- Tuupovaara (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–102 Runo alotteleikse.
- Säkeet 103–176 Ilman impi laskeutuu mereen, jossa tuulelta ja vedeltä raskautettuna tekeytyy veden emoksi.
- Säkeet 177–212 Sotka laittaa pesänsä ja munii veden emosen polvelle.
- Säkeet 213–244 Munat vierivät pesästä, särkyvät palasiksi ja palaset muodostuvat maaksi, taivaaksi, auringoksi, kuuksi ja pilviksi.
- Säkeet 245–280 Veden emonen luopi niemiä, lahtia ja muita rantoja, syviä ja mataloita paikkoja mereen.
- Säkeet 281–344 Wäinämöinen syntyy veden emosesta ja ajelehtaa kauan aalloilla, kunnes viimein pysähtyy maarannalle.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Kalevala
Säkeet 1–102
Runo alotteleikse.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 19 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 31 eivät näy kartalla: 26 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kerääjän kokoama tai toimittama teksti; 3 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kontokki (4), Vuokkiniemi (4), Ilomantsi (3), Suistamo (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Kontokki (4)
- Vuokkiniemi (4)
2–3 runoa
1 runo
- Lapinlahti (1)
- Soanlahti (1)
- Tulemajärvi (1)
- Tuupovaara (1)
- Uhtua (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 73 kansanrunossa 30 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (17), Kontokki (10), Ilomantsi (5), Suistamo (4), Jyskyjärvi (3), Pistojärvi (3), Sotkamo (3), Uhtua (3).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 30 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (17)
- Kontokki (10)
3–6 runoa
- Ilomantsi (5)
- Suistamo (4)
- Jyskyjärvi (3)
- Pistojärvi (3)
- Sotkamo (3)
- Uhtua (3)
1–2 runoa
- Kainuu (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Suojärvi (2)
- Tulemajärvi (2)
- Etelä-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Joroinen (1)
- Kaavi (1)
- Kaprio (1)
- Kemi (1)
- Kesälahti (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kontiolahti (1)
- Kupanitsa (1)
- Lapinlahti (1)
- Liperi (1)
- Metsäpirtti (1)
- Rautu (1)
- Ristiina (1)
- Räisälä (1)
- Siilinjärvi (1)
- Soanlahti (1)
- Tuupovaara (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 48422 — Suistamo · 1954 · Siiri Oulasmaa · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 12 kaunis kasvinkumppalini! Kaunis kasvinkumppanini 19 näillä raukoilla rajoilla, Näillä raukoilla rajoilla 20 poloisilla Pohjan mailla. poloisilla pohjanmailla 22 sormet sormien lomahan, sormet sormien lomahe. SKVR VII2 1658. — Liperi · 1885 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 5 sukuvirttä suoltamahan, Suku virttä suoltamaan, 6 lajivirttä laulamahan. Laji virttä laulamaan! 55 risukoista riipomia, Risukoista riipomani, 59 paimenessa käyessäni, Paimenessa käyvessäni SKVR XII1 330. — Sotkamo · 1931 · H. R. Aspelin · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 4 saa'ani sanelemahan, Saanemma sanelemahan. 7 Sanat suussani sulavat, Sanat suussani sulaa, 23 lauloaksemme hyviä, Laulavaksemme hyviä, 24 parahia pannaksemme. Parahia pannaksemme, JR 31655 — Suistamo · 1940 · Frans Kärki · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 12 kaunis kasvinkumppalini! Kaunis kasvin kumppalini, 17 Harvoin yhtehen yhymme, Harvoinpa yhtehen yhymme, 20 poloisilla Pohjan mailla. Polosilla on Pohjan mailla, 21 Lyökämme käsi kätehen, Lyykäämme käsi kätehen, SKVR VII2 1657. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 5 sukuvirttä suoltamahan, sukuvirttä suoltamaan! 55 risukoista riipomia, risukoista riipomani, 56 vesoista vetelemiä, vesoista vetelemäni, 59 paimenessa käyessäni, paimenessa käyessäni Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 63 mustan Muurikin jälessä, mustan Muurikin jälessä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR VII2 1657. — Kesälahti · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 5 sukuvirttä suoltamahan, sukuvirttä suoltamaan! 55 risukoista riipomia, risukoista riipomani, 56 vesoista vetelemiä, vesoista vetelemäni, 59 paimenessa käyessäni, paimenessa käyessäni Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 63 mustan Muurikin jälessä, mustan Muurikin jälessä, SKVR I4 1856. — Kontokki · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 1 Mieleni minun tekevi, Mieleni minun tekevi, 3 lähteäni laulamahan, Lähtiäni laulamahan, 4 saa'ani sanelemahan, Saamahan sanelemahan 29 noita saamia sanoja, Noita saatuja sanoja, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 37 Niit' ennen isoni lauloi Joit' ennen isoni laulo. SKVR I4 498. — Kontokki · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 7 Sanat suussani sulavat, Sanat suussani sulaisi, 12 kaunis kasvinkumppalini! Kaunis kasvikumppalini, 17 Harvoin yhtehen yhymme, Harvoin yhteh yhymme, 22 sormet sormien lomahan, Sormet sormien välihi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 99 tämän iltamme iloksi, Hyvän iltamme iloksi, SKVR XII1 337 α. — Kemi · 1822 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 3 lähteäni laulamahan, Lähteännä laulamahan, 4 saa'ani sanelemahan, Saahanna sanelemahan, 59 paimenessa käyessäni, Paimenessa käydessähän, 63 mustan Muurikin jälessä, Mustan Muurikin jälissä. SKVR I4 204. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 21 Lyökämme käsi kätehen, Pankame käsi kätehen, 79 Viikon on virteni vilussa, Viikon virteinen vilussa, 89 kerittelen pään kerältä, Kerittelen pään kerältä, 90 suorin solmun sommelolta? Suorin sormin somelolta.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 103–176
Ilman impi laskeutuu mereen, jossa tuulelta ja vedeltä raskautettuna tekeytyy veden emoksi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VI2 4659. — Kiuruvesi · 1815 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 173 Päästä piika pintehestä, Päästä piika pintehistä, 175 Käy pian, välehen jou'u, Käy pian, väle'en joudu, 176 välehemmin tarvitahan!" Välemmin tarvitaan, SKVR XII2 6212. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 173 Päästä piika pintehestä, Päästä piika pinteistä, 175 Käy pian, välehen jou'u, Käy pian, välehen jouvu, 176 välehemmin tarvitahan!" Väleemmin tarvitaan! SKVR VII4 loitsut 2745. — Kaavi · 1841 · K. N. Keckman · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 125 meren selvälle selälle, Selvälle meren selälle; 127 Tuli suuri tuulen puuska, Tuli suuri tuulen pusku, 137 Kantoi kohtua kovoa, Kanto kohtua kovoo, JR 62027 — Suojärvi · 1893 · L. V. Pääkkönen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 125 meren selvälle selälle, Selvälle meren selälle 129 meren kuohuille kohotti, Veen kuohuille kohotti, 159 näillä väljillä vesillä, Näillä väljillä vesillä, SKVR VII4 loitsut 2744. — Kontiolahti · 1894 · A. Puhakka · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 137 Kantoi kohtua kovoa, Kantoi kohtua kovaa, 138 vatsantäyttä vaikeata Vatsan täyttä vaikeata, 141 eikä synny syntyminen, Eipä synny syntyminen,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VI2 4659. — Kiuruvesi · 1815 · A. I. Arwidsson · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 173 Päästä piika pintehestä, Päästä piika pintehistä, 175 Käy pian, välehen jou'u, Käy pian, väle'en joudu, 176 välehemmin tarvitahan!" Välemmin tarvitaan, SKVR XII2 6212. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 173 Päästä piika pintehestä, Päästä piika pinteistä, 175 Käy pian, välehen jou'u, Käy pian, välehen jouvu, 176 välehemmin tarvitahan!" Väleemmin tarvitaan! SKVR VII4 loitsut 2745. — Kaavi · 1841 · K. N. Keckman · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 125 meren selvälle selälle, Selvälle meren selälle; 127 Tuli suuri tuulen puuska, Tuli suuri tuulen pusku, 137 Kantoi kohtua kovoa, Kanto kohtua kovoo,
Säkeet 177–212
Sotka laittaa pesänsä ja munii veden emosen polvelle.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 2. — Tulemajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 179 Tuli sotka, suora lintu; Sotka lintu, suora lintu 181 etsien pesän sijoa, Etsivi pesän sijoa; 197 nosti polvea merestä, Nosti polvensa merestä, 198 lapaluuta lainehesta Lapaluuta lainehesta!" SKVR VII1 14. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 Ei löyä tiloa tuota, Ei löyä tuota tiloa. 189 Liitelevi, laatelevi; Lentelevi, liitelevi, 197 nosti polvea merestä, Nosti polvensa merestä, 201 Tuo sotka, sorea lintu, Tuo sotka, soria lintu SKVR VII1 57. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 179 Tuli sotka, suora lintu; Tuo oli sotka, suora lintu 197 nosti polvea merestä, Nosti polvensa merestä, 198 lapaluuta lainehesta Lapaluunsa lainehesta. 207 Lentelevi, liitelevi, Lentelevi, kiitelevi SKVR VII1 61. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 181 etsien pesän sijoa, etsien pesän sioa. 183 Lenti iät, lenti lännet, lenti i'ät, lenti lännet, 184 lenti luotehet, etelät. lenti luotehet, etelät, 197 nosti polvea merestä, nosti polvensa merestä, SKVR VII1 23. — Soanlahti · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 197 nosti polvea merestä, Nosti polvensa merestä, 198 lapaluuta lainehesta Lapaluunsa lainehesta. 206 tuoreheksi turpeheksi. Tuoreheksi turpeheksi.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 2. — Tulemajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 179 Tuli sotka, suora lintu; Sotka lintu, suora lintu 181 etsien pesän sijoa, Etsivi pesän sijoa; 197 nosti polvea merestä, Nosti polvensa merestä, 198 lapaluuta lainehesta Lapaluuta lainehesta!" SKVR VII1 14. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 Ei löyä tiloa tuota, Ei löyä tuota tiloa. 189 Liitelevi, laatelevi; Lentelevi, liitelevi, 197 nosti polvea merestä, Nosti polvensa merestä, 201 Tuo sotka, sorea lintu, Tuo sotka, soria lintu SKVR VII1 57. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 179 Tuli sotka, suora lintu; Tuo oli sotka, suora lintu 197 nosti polvea merestä, Nosti polvensa merestä, 198 lapaluuta lainehesta Lapaluunsa lainehesta. 207 Lentelevi, liitelevi, Lentelevi, kiitelevi SKVR VII1 61. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 181 etsien pesän sijoa, etsien pesän sioa. 183 Lenti iät, lenti lännet, lenti i'ät, lenti lännet, 184 lenti luotehet, etelät. lenti luotehet, etelät, 197 nosti polvea merestä, nosti polvensa merestä, SKVR VII1 23. — Soanlahti · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 197 nosti polvea merestä, Nosti polvensa merestä, 198 lapaluuta lainehesta Lapaluunsa lainehesta. 206 tuoreheksi turpeheksi. Tuoreheksi turpeheksi.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 213–244
Munat vierivät pesästä, särkyvät palasiksi ja palaset muodostuvat maaksi, taivaaksi, auringoksi, kuuksi ja pilviksi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 63. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 luuli polvensa palavan, Luuli polvensa palavan, 225 munat vierähti vetehen, Munat vierey vetehen, 234 alaiseksi maaemäksi, Alaseksi maa-emäksi, 240 se kuuksi kumottamahan; Se kuuksi kuumottamaan. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 242 ne tähiksi taivahalle, Tähiksi taivahalle, SKVR I1 30 b). — Kontokki · 1830 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 225 munat vierähti vetehen, Munat vieröövi vetehen: 233 munasen alainen puoli Jäälitsen alainen puoli 234 alaiseksi maaemäksi, Alaiseksi maa emäksi, 236 yläiseksi taivahaksi; Yliseksi taivahaksi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 240 se kuuksi kumottamahan; Se kuuksi kuumottamaan, SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 luuli polvensa palavan, Luuli polvensa palavan, 234 alaiseksi maaemäksi, Alaseksi maa emäksi; 240 se kuuksi kumottamahan; Se kuuxi kumottamah; 242 ne tähiksi taivahalle, Ne täheksi taivahalla." SKVR I1 30. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 luuli polvensa palavan, Kuuli polvensa palavan, 234 alaiseksi maaemäksi, Alaseksi maaemäksi, 240 se kuuksi kumottamahan; Se kuuksi kuumottaan. 242 ne tähiksi taivahalle, Ne tähiksi taivaalla. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 luuli polvensa palavan, Tunsi polvensa palavan, 234 alaiseksi maaemäksi, Se alaseksi maaemäksi; 240 se kuuksi kumottamahan; Se kuuksi kumottamaan; 242 ne tähiksi taivahalle, Ne tähiksi taivahalla."
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I1 63. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 luuli polvensa palavan, Luuli polvensa palavan, 225 munat vierähti vetehen, Munat vierey vetehen, 234 alaiseksi maaemäksi, Alaseksi maa-emäksi, 240 se kuuksi kumottamahan; Se kuuksi kuumottamaan. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 242 ne tähiksi taivahalle, Tähiksi taivahalle, SKVR I1 30 b). — Kontokki · 1830 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 225 munat vierähti vetehen, Munat vieröövi vetehen: 233 munasen alainen puoli Jäälitsen alainen puoli 234 alaiseksi maaemäksi, Alaiseksi maa emäksi, 236 yläiseksi taivahaksi; Yliseksi taivahaksi, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 240 se kuuksi kumottamahan; Se kuuksi kuumottamaan, SKVR I1 64. — Vuokkiniemi · 1825 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 luuli polvensa palavan, Luuli polvensa palavan, 234 alaiseksi maaemäksi, Alaseksi maa emäksi; 240 se kuuksi kumottamahan; Se kuuxi kumottamah; 242 ne tähiksi taivahalle, Ne täheksi taivahalla." SKVR I1 30. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 luuli polvensa palavan, Kuuli polvensa palavan, 234 alaiseksi maaemäksi, Alaseksi maaemäksi, 240 se kuuksi kumottamahan; Se kuuksi kuumottaan. 242 ne tähiksi taivahalle, Ne tähiksi taivaalla. SKVR I1 79 a). — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 221 luuli polvensa palavan, Tunsi polvensa palavan, 234 alaiseksi maaemäksi, Se alaseksi maaemäksi; 240 se kuuksi kumottamahan; Se kuuksi kumottamaan; 242 ne tähiksi taivahalle, Ne tähiksi taivahalla."
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 245–280
Veden emonen luopi niemiä, lahtia ja muita rantoja, syviä ja mataloita paikkoja mereen.
Säkeet 281–344
Wäinämöinen syntyy veden emosesta ja ajelehtaa kauan aalloilla, kunnes viimein pysähtyy maarannalle.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 976. — Uhtua · 1889 · Heikki Meriläinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 303 "Kuu, keritä, päivyt, päästä, Kuu keritä, päivyt päästä, 304 otava, yhä opeta Otava yhä opeta 305 miestä ouoilta ovilta, Miestä ouvoilta ovilta, 307 näiltä pieniltä pesiltä, Näiltä pieniltä pesiltä, SKVR XIII3 9492. — Rautjärvi · 1880 · Johannes Häyhä · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 307 näiltä pieniltä pesiltä, Näiltä pieniltä pesiltä, 308 asunnoilta ahtahilta! Asunnoilta ahtahilta; 313 otavaista oppimahan, Otavaista oppimahan 314 tähtiä tähyämähän!" Tähtiä tähystämähän! Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 337 Nousi kuuta katsomahan, Päästä kuuta katsomahan, JR 02530 — 1829 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 290 kulki äitinsä kohussa Makas äitinsä kohussa 291 kolmekymmentä keseä, Kolmekymmentä keseä 320 sormella nimettömällä, Sormella nimettömällä 322 vasemmalla varpahalla; Vasemmalla varpahalla JR 09625 — Joroinen · 1885 · E. W. Hynninen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 291 kolmekymmentä keseä, Kolomekymmentä kessee 292 yhen verran talviaki, Saman verran talviaki. 320 sormella nimettömällä, Sormella nimettömällä, 322 vasemmalla varpahalla; Wasemmalla varpahalla. SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 305 miestä ouoilta ovilta, Äkki ouoilta ovilta?" 320 sormella nimettömällä, Sormella nimettömällä, 322 vasemmalla varpahalla; Vasemella varpahalla.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 02530 — 1829 · R. von Becker · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 290 kulki äitinsä kohussa Makas äitinsä kohussa 291 kolmekymmentä keseä, Kolmekymmentä keseä 320 sormella nimettömällä, Sormella nimettömällä 322 vasemmalla varpahalla; Vasemmalla varpahalla SKVR I1 54. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 305 miestä ouoilta ovilta, Äkki ouoilta ovilta?" 320 sormella nimettömällä, Sormella nimettömällä, 322 vasemmalla varpahalla; Vasemella varpahalla. SKVR II 920. — Tulemajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 309 Saata maalle matkamiestä, Päästäs maalle matkamiestä, 310 ilmoillen inehmon lasta, Ilmoille inehmon lasta, 320 sormella nimettömällä, Sormella nimettömällä,
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 25 kansanrunosta 9 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 1–10 — Mieleni minun tekevi · 9 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 11–36 — Kehotus laulamaan · 13 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 37–50 — Niit’ ennen isoni laulo · 8 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 46 · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 51–64 — Viel on muitaki sanoja · 6 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 65–70 — Vilu mulle virttä virkkoi · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 71–78 — Ne minä kerälle käärin · 24 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 79–90 — Viikon on virteni vilussa · 19 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 91–102 — Niin laulan hyvänki virren · 23 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 103–110 — Yksin meillä yöt tulevi – · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 111–150 — Olipa impi ilman tyttö · 46 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 151–168 — Huolisäkeet · 16 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 169–176 — Oi · 15 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 177–194 — Tuli sotka suora lintu · 9 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 195–212 — Niin silloin veen emonen · 16 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 200 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 213–244 — Maailman luominen · 27 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 245–254 — Veen emosen ajelehtiminen · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 255–288 — Luominen jatkuu · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 289–328 — Väinämöinen · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 329–344 — Väinämöisen syntyminen · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot