Kalevala, 21. runo
Pohjolan häät
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 26 kansanrunoa 7 paikkakunnalta. Loput 24 eivät näy kartalla: 22 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (15), Uhtua (3), Kiimaisjärvi (2), Kontokki (2), Repola (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 7 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (15)
2–3 runoa
- Uhtua (3)
- Kiimaisjärvi (2)
- Kontokki (2)
- Repola (2)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Pistojärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 237 kansanrunossa 61 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (33), Repola (18), Uhtua (18), Kiestinki (16), Ilomantsi (15).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 61 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (33)
- Repola (18)
- Uhtua (18)
- Kiestinki (16)
- Ilomantsi (15)
- Suistamo (13)
- Lempaala (11)
- Kiimaisjärvi (8)
3–6 runoa
- Nurmes (6)
- Viena (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kontokki (5)
- Narvusi (5)
- Pistojärvi (5)
- Suojärvi (4)
- Suomussalmi (4)
- Toksova (4)
- Kurkijoki (3)
- Metsäpirtti (3)
- Mäntyharju (3)
- Rautu (3)
- Sakkola (3)
1–2 runoa
- Eno (2)
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Hietamäki (2)
- Häme (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kupanitsa (2)
- Kuusamo (2)
- Liperi (2)
- Moloskovitsa (2)
- Oulanka (2)
- Parikkala (2)
- Pohjois-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Antrea (1)
- Evijärvi (1)
- Haukivuori (1)
- Juva (1)
- Kaprio (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kitee (1)
- Kivijärvi (1)
- Korpilahti (1)
- Kuhmo (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Kuorevesi (1)
- Paltamo (1)
- Parkano (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Puumala (1)
- Rantasalmi (1)
- Rukajärvi (1)
- Rääpyvä (1)
- Sotkamo (1)
- Sulkava (1)
- Tyrvää (1)
- Tyrö (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Veteli (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–226 Sulho ja sulhaiskansa vastaan otetaan Pohjolassa.
- Säkeet 227–252 Vieraat syötetään ja juotetaan yltäkylläisesti.
- Säkeet 253–438 Wäinämöinen laulaa ja kiittelee talonväkeä.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Saksa, Pohjola, Sariola
Säkeet 1–226
Sulho ja sulhaiskansa vastaan otetaan Pohjolassa.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 26 kansanrunoa 7 paikkakunnalta. Loput 24 eivät näy kartalla: 22 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (15), Uhtua (3), Kiimaisjärvi (2), Kontokki (2), Repola (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 7 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (15)
2–3 runoa
- Uhtua (3)
- Kiimaisjärvi (2)
- Kontokki (2)
- Repola (2)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Pistojärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 237 kansanrunossa 61 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (33), Repola (18), Uhtua (18), Kiestinki (16), Ilomantsi (15).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 61 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (33)
- Repola (18)
- Uhtua (18)
- Kiestinki (16)
- Ilomantsi (15)
- Suistamo (13)
- Lempaala (11)
- Kiimaisjärvi (8)
3–6 runoa
- Nurmes (6)
- Viena (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kontokki (5)
- Narvusi (5)
- Pistojärvi (5)
- Suojärvi (4)
- Suomussalmi (4)
- Toksova (4)
- Kurkijoki (3)
- Metsäpirtti (3)
- Mäntyharju (3)
- Rautu (3)
- Sakkola (3)
1–2 runoa
- Eno (2)
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Hietamäki (2)
- Häme (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kupanitsa (2)
- Kuusamo (2)
- Liperi (2)
- Moloskovitsa (2)
- Oulanka (2)
- Parikkala (2)
- Pohjois-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Antrea (1)
- Evijärvi (1)
- Haukivuori (1)
- Juva (1)
- Kaprio (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kitee (1)
- Kivijärvi (1)
- Korpilahti (1)
- Kuhmo (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Kuorevesi (1)
- Paltamo (1)
- Parkano (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Puumala (1)
- Rantasalmi (1)
- Rukajärvi (1)
- Rääpyvä (1)
- Sotkamo (1)
- Sulkava (1)
- Tyrvää (1)
- Tyrö (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
- Veteli (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I3 1577. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 24 pinon pystyn viereväksi, Pinon pystyn viereväksi, 26 someren karehtivaksi. Someren karehtivaksi. 29 eipä tuuli tuullutkana, Eipä tūli tullutkaan, 30 pino pysty vierrytkänä, Pino pysty vierytkä⌈än⌉, Lisää yhteisiä säkeitä (27)
Kalevala Kansanruno 33 vävyni väki tulevi, Vävyni väki tuloovi. 34 saoin kaksin käänteleikse! Saoin :sin kääntelekse 41 "Vävy on mustalla orolla, Väv' on mussalla or⌈o⌉lla, 42 niinkuin syövällä suella, Niin ku syövällä suvella, 43 kantavalla kaarnehella, *Kantavalla kaarnehella,* 44 lentävällä lievehellä; Lentävällä liepehellä, 53 Vävy on keskellä väkeä, Väv' on keskellä väkiä, 62 tuomahan vävy tupahan!" Mahtuuko vävy tupahan 69 Ottaos vävyn oronen, Juottottes vävyn oronen 71 vaskisista valjahista, *Vaskisista valjaista*, 74 vesaisista vempelistä! Vesasista vempelistä! 77 sulkkuisista suitsiloista, Sulkkusista suitsuloista, 94 survotuin suvirukihin! Survotuin suvi rukehin! 99 Sito'os vävyn oronen Sitootes vävyn oronen 111 Kattaos vävyn oronen Apatattes vävyn oronen 113 kuomikolla kultaisella, Kultasella kuomikolla, 115 "Kylän poiat, kyyhkyläiset! Kylän pojat kyhkyläiset, 123 kamanan korottamatta, Kamunan kohottamatta, 166 laki lahnan suomuksista. *Laki lahnan suomuloittu,* 193 sinisetkö vai punaiset Sinisetkö vai punaset, 199 "Tuli on tuohinen rämäkkä, Tuli on tuohinen rämäkkä, 200 savu musta tervaksinen, Savu musta tervaksinen, 203 tuopa tulta tuohuksella, Tuokaa tulta tuohuksella, 214 ei siniset, ei punaiset *Ei siniset, ei punaset,* 216 meren on vaahen valkeuiset, Meren vaahen valkeuet, 217 meren ruo'on ruskeuiset, Meren ruovon ruskeuset, 218 meren kaislan kauneuiset. Meren kaislan kauneuet. SKVR I3 1594. — Pistojärvi · 1889 · Heikki Meriläinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 23 "Luulin tuulen tuulevaksi, Luulin tuulen tulleheksi, 24 pinon pystyn viereväksi, Pinon pystyn viereväksi, 41 "Vävy on mustalla orolla, Vävy on mustalla orolla, 43 kantavalla kaarnehella, Kantavalla kaprehella, Lisää yhteisiä säkeitä (23)
Kalevala Kansanruno 44 lentävällä lievehellä; Lentävällä liepyellä, 46 vempelellä kukkumassa, Vempelillä kukkumassa, 71 vaskisista valjahista, Vaskisista valjahista, 73 rahaisista rahkehista, Rautasista rahkehista. 75 Viekösi vävyn oronen, Vieköä vävyn oronen 77 sulkkuisista suitsiloista, Sulkkusista suitsiloista, 92 pestyin ohrin, lestyin leivin, Lestyin leivin, pestyin kauroin, 94 survotuin suvirukihin! Survotuin suvirukehin. 96 soimelle sopimmaiselle, Soimelle sopivimmalle, 99 Sito'os vävyn oronen Sitokkoa vävyn oronen 102 patvisehen patsaisehen! Patvisehen patsahasen. 121 ilman uksen ottamatta, Ilman uksen ottamatta, 123 kamanan korottamatta, Kamoan korottamatta, 125 soppiseinän sortamatta, Soppiseinän sortamatta, 127 "Ei mahu vävy tupahan, Ei vävy tule tupahan 166 laki lahnan suomuksista. Laki lahnan suomuksinen. 193 sinisetkö vai punaiset Sinisetkö vai punaset. 199 "Tuli on tuohinen rämäkkä, Tuli on tuohinen rämäkkä, 200 savu musta tervaksinen, Savu musta tervaksessa. 203 tuopa tulta tuohuksella, Tuokoa tulta tuohisella, 204 vahasella valkeaista!" Vahasella valkeaista. 214 ei siniset, ei punaiset Ei siniset, ei punaset, 223 selin seineä sinistä, Selin seineä sinistä, SKVR I3 1591. — Uhtua · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 hyvän rahvahan raossa. Hyvän rahvahan rajassa. 23 "Luulin tuulen tuulevaksi, Toivoin tuulen tuulevaksi, 24 pinon pystyn viereväksi, Pinon pyssyn viereväksi. 25 meren rannan roikkivaksi, Meren rannan roikavaksi, Lisää yhteisiä säkeitä (22)
Kalevala Kansanruno 29 eipä tuuli tuullutkana, Eipä tuuli tuullutkana, 41 "Vävy on mustalla orolla, Väv' on mussalla orolla, 43 kantavalla kaarnehella, Kantavalla koarnehella, 44 lentävällä lievehellä; Lentävällä lievehellä. 52 vävyn kansa kartanolle. Vävy on kansa kartanolla. 57 "Pois, pojat, ulos, urohot, Pois pojat, ulos urohot, 58 pihalle, pitimmät miehet, Pihalle, pitimmät miehet, 71 vaskisista valjahista, Vaskisista valjasista, 73 rahaisista rahkehista, Rautasista rahkehista, 74 vesaisista vempelistä! Vesasista vempelistä, 77 sulkkuisista suitsiloista, Sulkkusista suitsiloista, 94 survotuin suvirukihin! Survotuin suvi rukihin. 111 Kattaos vävyn oronen Apata vävyn oronen 123 kamanan korottamatta, Kamanan kohottamatta, 127 "Ei mahu vävy tupahan, Ei tule vävy tupahan 193 sinisetkö vai punaiset Sinisetkö vai punaset, 199 "Tuli on tuohinen rämäkkä, Tuohinen on tuli rämäkkä, 200 savu musta tervaksinen, Savu musta tervaksinen, 203 tuopa tulta tuohuksella, Tuo tulta tuohisella, 204 vahasella valkeaista!" Vahasella valkiaista. 214 ei siniset, ei punaiset Ei siniset, ei punaset, 217 meren ruo'on ruskeuiset, Meren ruohon ruskeuvet. SKVR I3 1563. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 17 vävy keskellä väkeä, Vävy keskellä väkeä, 25 meren rannan roikkivaksi, Meren rannan roikkavaksi; 29 eipä tuuli tuullutkana, Eipä tuuli tuullutkaan, 41 "Vävy on mustalla orolla, Vävy mussalla orolla, Lisää yhteisiä säkeitä (21)
Kalevala Kansanruno 43 kantavalla kaarnehella, Kantavalla kaarnehella, 46 vempelellä kukkumassa, Vempelillä kukkumassa, 48 rahkehella laulamassa." Rahkehilla laulamassa. 57 "Pois, pojat, ulos, urohot, Pois poiat, ulos urohot, 58 pihalle, pitimmät miehet, Pihalle pitimmät miehet 60 rahkehia raastamahan, Rahkehia raastamahan, 71 vaskisista valjahista, Vaskisista valjahista, 72 tinaisista rinnuksista, Tinasista rinnuksista! 73 rahaisista rahkehista, Rautasista rahkehista, 94 survotuin suvirukihin! Survotuin suvirukehin! 102 patvisehen patsaisehen! Patvisehen patsahasen, 109 jottei karva katkeaisi, Jott'ei karva katkiaisi, 110 sorajouhi sorkahtaisi! Sorajouhi sorkahtaisi, 120 jos sopii vävy tupahan Jo sopii vävy tupah. 123 kamanan korottamatta, Kamanan korottamatta, 125 soppiseinän sortamatta, Soppiseinän sortamatta, 193 sinisetkö vai punaiset Sinisetkö vain punaiset, 199 "Tuli on tuohinen rämäkkä, Tuli on tuohinen räpäkkä, 200 savu musta tervaksinen, Savu musta tervaxinen. 204 vahasella valkeaista!" Vahasella valkiaista, 223 selin seineä sinistä, Sel'in seineä sinistä, SKVR I3 1575. — Vuokkiniemi · 1892 · Iivana Marttini · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 17 vävy keskellä väkeä, Vävy on keskellä väkeä, 23 "Luulin tuulen tuulevaksi, Toivoin tuulen tuulevaksi, 25 meren rannan roikkivaksi, Meren rannan raikuvaksi. 29 eipä tuuli tuullutkana, Eipä tuuli tuullutkana, Lisää yhteisiä säkeitä (21)
Kalevala Kansanruno 33 vävyni väki tulevi, Vävyni väki tulevi 41 "Vävy on mustalla orolla, Vävy mustalla orolla, 42 niinkuin syövällä suella, Niin kuin syövällä suvella, 43 kantavalla kaarnehella, Kantavalla kaarnehella. 71 vaskisista valjahista, Vaskisista valjahista, 72 tinaisista rinnuksista, Tinasista rinnuksista, 77 sulkkuisista suitsiloista, Sulkkusista suitsiloista, 92 pestyin ohrin, lestyin leivin, Lestyin leivin, pestyin kauroin, 94 survotuin suvirukihin! Survotuin suvi-rukehin! 102 patvisehen patsaisehen! Patvisehen patsahaseen, 109 jottei karva katkeaisi, Jott'ei karva katkeaisi, 135 vävy on päätänsä pitempi, Vävy on päätänsä pitempi, 136 korvallista korkeampi. Korvallistaan korkeampi. 166 laki lahnan suomuksista. Laki lahnan suomuksista, 173 kiukoa meren kivistä, Kiukaa on meren kivistä. 199 "Tuli on tuohinen rämäkkä, Tuohin' on tuli rämäkkä, 200 savu musta tervaksinen, Savu musta tervaksinen, 203 tuopa tulta tuohuksella, Tuo sie tulta tuohuksella, 213 "Jo näen vävyni silmät: Jo näin vävyni silmät: 214 ei siniset, ei punaiset Ei ole siniset, ei punaiset, 216 meren on vaahen valkeuiset, Meren vaahen valkeuuvet.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I3 1577. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 24 pinon pystyn viereväksi, Pinon pystyn viereväksi, 26 someren karehtivaksi. Someren karehtivaksi. 29 eipä tuuli tuullutkana, Eipä tūli tullutkaan, 30 pino pysty vierrytkänä, Pino pysty vierytkä⌈än⌉, Lisää yhteisiä säkeitä (27)
Kalevala Kansanruno 33 vävyni väki tulevi, Vävyni väki tuloovi. 34 saoin kaksin käänteleikse! Saoin :sin kääntelekse 41 "Vävy on mustalla orolla, Väv' on mussalla or⌈o⌉lla, 42 niinkuin syövällä suella, Niin ku syövällä suvella, 43 kantavalla kaarnehella, *Kantavalla kaarnehella,* 44 lentävällä lievehellä; Lentävällä liepehellä, 53 Vävy on keskellä väkeä, Väv' on keskellä väkiä, 62 tuomahan vävy tupahan!" Mahtuuko vävy tupahan 69 Ottaos vävyn oronen, Juottottes vävyn oronen 71 vaskisista valjahista, *Vaskisista valjaista*, 74 vesaisista vempelistä! Vesasista vempelistä! 77 sulkkuisista suitsiloista, Sulkkusista suitsuloista, 94 survotuin suvirukihin! Survotuin suvi rukehin! 99 Sito'os vävyn oronen Sitootes vävyn oronen 111 Kattaos vävyn oronen Apatattes vävyn oronen 113 kuomikolla kultaisella, Kultasella kuomikolla, 115 "Kylän poiat, kyyhkyläiset! Kylän pojat kyhkyläiset, 123 kamanan korottamatta, Kamunan kohottamatta, 166 laki lahnan suomuksista. *Laki lahnan suomuloittu,* 193 sinisetkö vai punaiset Sinisetkö vai punaset, 199 "Tuli on tuohinen rämäkkä, Tuli on tuohinen rämäkkä, 200 savu musta tervaksinen, Savu musta tervaksinen, 203 tuopa tulta tuohuksella, Tuokaa tulta tuohuksella, 214 ei siniset, ei punaiset *Ei siniset, ei punaset,* 216 meren on vaahen valkeuiset, Meren vaahen valkeuet, 217 meren ruo'on ruskeuiset, Meren ruovon ruskeuset, 218 meren kaislan kauneuiset. Meren kaislan kauneuet. SKVR I3 1591. — Uhtua · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 hyvän rahvahan raossa. Hyvän rahvahan rajassa. 23 "Luulin tuulen tuulevaksi, Toivoin tuulen tuulevaksi, 24 pinon pystyn viereväksi, Pinon pyssyn viereväksi. 25 meren rannan roikkivaksi, Meren rannan roikavaksi, Lisää yhteisiä säkeitä (22)
Kalevala Kansanruno 29 eipä tuuli tuullutkana, Eipä tuuli tuullutkana, 41 "Vävy on mustalla orolla, Väv' on mussalla orolla, 43 kantavalla kaarnehella, Kantavalla koarnehella, 44 lentävällä lievehellä; Lentävällä lievehellä. 52 vävyn kansa kartanolle. Vävy on kansa kartanolla. 57 "Pois, pojat, ulos, urohot, Pois pojat, ulos urohot, 58 pihalle, pitimmät miehet, Pihalle, pitimmät miehet, 71 vaskisista valjahista, Vaskisista valjasista, 73 rahaisista rahkehista, Rautasista rahkehista, 74 vesaisista vempelistä! Vesasista vempelistä, 77 sulkkuisista suitsiloista, Sulkkusista suitsiloista, 94 survotuin suvirukihin! Survotuin suvi rukihin. 111 Kattaos vävyn oronen Apata vävyn oronen 123 kamanan korottamatta, Kamanan kohottamatta, 127 "Ei mahu vävy tupahan, Ei tule vävy tupahan 193 sinisetkö vai punaiset Sinisetkö vai punaset, 199 "Tuli on tuohinen rämäkkä, Tuohinen on tuli rämäkkä, 200 savu musta tervaksinen, Savu musta tervaksinen, 203 tuopa tulta tuohuksella, Tuo tulta tuohisella, 204 vahasella valkeaista!" Vahasella valkiaista. 214 ei siniset, ei punaiset Ei siniset, ei punaset, 217 meren ruo'on ruskeuiset, Meren ruohon ruskeuvet. SKVR I3 1563. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 17 vävy keskellä väkeä, Vävy keskellä väkeä, 25 meren rannan roikkivaksi, Meren rannan roikkavaksi; 29 eipä tuuli tuullutkana, Eipä tuuli tuullutkaan, 41 "Vävy on mustalla orolla, Vävy mussalla orolla, Lisää yhteisiä säkeitä (21)
Kalevala Kansanruno 43 kantavalla kaarnehella, Kantavalla kaarnehella, 46 vempelellä kukkumassa, Vempelillä kukkumassa, 48 rahkehella laulamassa." Rahkehilla laulamassa. 57 "Pois, pojat, ulos, urohot, Pois poiat, ulos urohot, 58 pihalle, pitimmät miehet, Pihalle pitimmät miehet 60 rahkehia raastamahan, Rahkehia raastamahan, 71 vaskisista valjahista, Vaskisista valjahista, 72 tinaisista rinnuksista, Tinasista rinnuksista! 73 rahaisista rahkehista, Rautasista rahkehista, 94 survotuin suvirukihin! Survotuin suvirukehin! 102 patvisehen patsaisehen! Patvisehen patsahasen, 109 jottei karva katkeaisi, Jott'ei karva katkiaisi, 110 sorajouhi sorkahtaisi! Sorajouhi sorkahtaisi, 120 jos sopii vävy tupahan Jo sopii vävy tupah. 123 kamanan korottamatta, Kamanan korottamatta, 125 soppiseinän sortamatta, Soppiseinän sortamatta, 193 sinisetkö vai punaiset Sinisetkö vain punaiset, 199 "Tuli on tuohinen rämäkkä, Tuli on tuohinen räpäkkä, 200 savu musta tervaksinen, Savu musta tervaxinen. 204 vahasella valkeaista!" Vahasella valkiaista, 223 selin seineä sinistä, Sel'in seineä sinistä, SKVR I3 1588. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 hyvän rahvahan raossa. Hyvän rahvaan rajassa. 41 "Vävy on mustalla orolla, Vävy on mussalla orolla, 43 kantavalla kaarnehella, Kantavalla kaarnehella, 44 lentävällä lievehellä; Lentävällä lievehellä. Lisää yhteisiä säkeitä (19)
Kalevala Kansanruno 46 vempelellä kukkumassa, Vempelellä kukkumassa, 48 rahkehella laulamassa." Rahkehilla laulamassa. 53 Vävy on keskellä väkeä, Vävy on keskellä venettä, 57 "Pois, pojat, ulos, urohot, Pois pojat, ulos urohot, 58 pihalle, pitimmät miehet, Pihalla, pitimmät miehet, 60 rahkehia raastamahan, Rahkehia raastamahan! 69 Ottaos vävyn oronen, Juottoot vävyn oronen 75 Viekösi vävyn oronen, Viekäätes vävyn oronen 94 survotuin suvirukihin! Survotuin suvi rukehin! 99 Sito'os vävyn oronen Apattootes vävyn oronen 110 sorajouhi sorkahtaisi! Sora jouhi sorkahtaisi! 127 "Ei mahu vävy tupahan, Ei mahu vävy tupah 193 sinisetkö vai punaiset Sinisetkö vai punaset, 194 vaiko vaatevalkeuiset!" Vaiko vaah⌈to⌉ valkeuiset! 199 "Tuli on tuohinen rämäkkä, Tuohinen tuli rämähkä, 200 savu musta tervaksinen, Savu musta tervaksinen, 203 tuopa tulta tuohuksella, Tuokoa tulta tuohuksella, 214 ei siniset, ei punaiset Ei siniset, ei punaset, 223 selin seineä sinistä, Selin seineä sinistä, SKVR II 501. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 17 vävy keskellä väkeä, Vävy on keskellä väkie. 23 "Luulin tuulen tuulevaksi, Toivoin tuulen tuulevaksi, 25 meren rannan roikkivaksi, Meren rannan roikavaksi; 29 eipä tuuli tuullutkana, Eipä tuuli tuullutkana, Lisää yhteisiä säkeitä (19)
Kalevala Kansanruno 31 meren ranta rauennunna, Meren ranta roikannunna. 33 vävyni väki tulevi, Vävyni väki tulevi: 41 "Vävy on mustalla orolla, Vävy on mustalla orolla, 43 kantavalla kaarnehella, Kantavalla kaprehella. 46 vempelellä kukkumassa, Vempeleellä kukkumassa, 48 rahkehella laulamassa." Rahkehella laulamassa. 51 jo vävy pihalle saapi, Jo vävy pihalla saa. 71 vaskisista valjahista, Vaskisista valjahista, 84 lähisestä lähtehestä, *Lähisestä lähtehestä*, 92 pestyin ohrin, lestyin leivin, Lestyin leivin, pestyin kakroin, 94 survotuin suvirukihin! Survotuin suvirukehin. 102 patvisehen patsaisehen! Patvisehen patsahase, 108 mursunluisella sualla, Mursun luisella su'alla, 109 jottei karva katkeaisi, Jott ei karva katkiaisi, 121 ilman uksen ottamatta, Ilman orren ottamatta, 123 kamanan korottamatta, Kamanan korottamatta. 127 "Ei mahu vävy tupahan, Ei vävy tupahan mahu, 166 laki lahnan suomuksista. Laki lahnan suomuloista, 203 tuopa tulta tuohuksella, Tuokoate tulta tuohuksella
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 227–252
Vieraat syötetään ja juotetaan yltäkylläisesti.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 26352 — Metsäpirtti · 1957 · Helena Klaus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 241 Tuop' on tuopilla olutta, tuo tuopilla olutta, 242 kanna kaksikorvaisella kanna kaksi korvaisella, 245 Tuop' on piika pikkarainen, Tuo piika pikkarainen,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Yhtäkään runoa, jolla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa, ei tiettävästi ole merkitty muistiin vuoteen 1849 mennessä.
Säkeet 253–438
Wäinämöinen laulaa ja kiittelee talonväkeä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 1252. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 416 toisteki, totinen Luoja, Toisteki, totinen luoja, 421 oloset jokena juosta, Oloset jokena juosta, 422 me'et virtana vilata Viinat virtana vilata 427 iällä tämän isännän, Iällä tämän isännän, JR 85192 — 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 267 Isännät imehtelevät, Isännät imehtelivät 268 emännät ajattelevat: Emännät ajattelivat 273 kun ei laula laulajamme, Kun ei laula laulajamme 274 hyreksi hyvät runomme, Hyreksi hyvät runomme SKVR XII1 3618. — Pohjois-Pohjanmaa · 1880 · Heikki Meriläinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 416 toisteki, totinen Luoja, Toistekki totinen luoja 421 oloset jokena juosta, Oluet jokena juosta, 422 me'et virtana vilata Viinat virtana vilata! 427 iällä tämän isännän, Ijällä tämän isännän, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 428 elinajalla emännän! Elinaijalla emännän SKVR III3 2845. — Narvusi · 1900 · J. Fr. Ruotsalainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 277 "Kukas tässä kukkunevi, Kuka tässä kukkuneepi, 284 kun ei lattian kävijät; Ku ei lattian kävijät, 286 kun ei ikkunan isännät, Ku ei ikkunan isännät, 288 kun ei pöyän äärelliset, Ku ei pöyvän äärelliset, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 290 kun ei reppänän alaiset." Ku ei reppänän alaiset. SKVR I4 1250. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 273 kun ei laula laulajamme, Kun ei laula laatialliset,* 285 eikä ikkunat iloitse, Eikä ikkunat ilotse, 286 kun ei ikkunan isännät, *Kun ei ikkunan isännät,* 416 toisteki, totinen Luoja, Toisteki, totinen Jumala,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I4 1252. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 416 toisteki, totinen Luoja, Toisteki, totinen luoja, 421 oloset jokena juosta, Oloset jokena juosta, 422 me'et virtana vilata Viinat virtana vilata 427 iällä tämän isännän, Iällä tämän isännän, JR 85192 — 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 267 Isännät imehtelevät, Isännät imehtelivät 268 emännät ajattelevat: Emännät ajattelivat 273 kun ei laula laulajamme, Kun ei laula laulajamme 274 hyreksi hyvät runomme, Hyreksi hyvät runomme SKVR I4 1250. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 273 kun ei laula laulajamme, Kun ei laula laatialliset,* 285 eikä ikkunat iloitse, Eikä ikkunat ilotse, 286 kun ei ikkunan isännät, *Kun ei ikkunan isännät,* 416 toisteki, totinen Luoja, Toisteki, totinen Jumala, SKVR I3 1473. — Uhtua · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 416 toisteki, totinen Luoja, Toitseki, totinen Luoja, 421 oloset jokena juosta, Oloset jokena juosta. 427 iällä tämän isännän, Iällä tämän isännän, 428 elinajalla emännän! Elinaialla emännän, SKVR XIII1 1792. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 340 vesivirtana vilisi, Vesivirtana vilaja, 345 mikä sorti suuren äänen, Mikä sorti äänen suuren, 346 äänen armahan alenti: Äänen armahan alenti, 347 ei se nyt jokena juokse, Jottei nyt jokena juokse,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 11 kansanrunosta 5 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Säkeet 1–18 — Tulijan arvailu · 8 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 19–34 — Tulijan tunnistaminen · 12 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 35–62 — Vävyn hevonen · 33 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 63–114 — Vävyn hevosen vastaanotto · 19 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 115–144 — Vävyn astuminen tupaan · 14 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 145–174 — Talon puhtaus · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 175–252 — Talon vieraanvaraisuus · 15 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 253–352 — Laulajan etsintä · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 346 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot