Kalevala, 20. runo
Iso härkä ja oluen pano
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 17 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 33 eivät näy kartalla: 26 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 5 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 kansanruno, johon painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Kiimaisjärvi (2), Kontokki (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (5)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (2)
- Kontokki (2)
1 runo
- Jyskyjärvi (1)
- Lapinlahti (1)
- Pistojärvi (1)
- Rautavaara (1)
- Sotkamo (1)
- Suistamo (1)
- Suomussalmi (1)
- Uhtua (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 249 kansanrunossa 65 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (50), Kontokki (23), Repola (16), Suomussalmi (15), Uhtua (15).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 65 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (50)
- Kontokki (23)
- Repola (16)
- Suomussalmi (15)
- Uhtua (15)
- Ilomantsi (13)
- Kiimaisjärvi (10)
- Suistamo (7)
3–6 runoa
- Jyskyjärvi (6)
- Sotkamo (6)
- Pistojärvi (5)
- Kainuu (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kuusamo (4)
- Pohjois-Pohjanmaa (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (4)
- Kivennapa (3)
- Paltamo (3)
1–2 runoa
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Juva (2)
- Kaprio (2)
- Korpiselkä (2)
- Lapinlahti (2)
- Narvusi (2)
- Paanajärvi (2)
- Pieksämäki (2)
- Rautavaara (2)
- Rautu (2)
- Tohmajärvi (2)
- Varkaus (2)
- Eno (1)
- Hirvensalmi (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Iisalmi (1)
- Impilahti (1)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jaakkima (1)
- Jääski (1)
- Kemi (1)
- Kestilä (1)
- Kesälahti (1)
- Kitee (1)
- Kivijärvi (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Kärsämäki (1)
- Moloskovitsa (1)
- Mäntyharju (1)
- Nilsiä (1)
- Nurmes (1)
- Paatene (1)
- Paavola (1)
- Pielavesi (1)
- Piippola (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pudasjärvi (1)
- Puolanka (1)
- Rukajärvi (1)
- Rääpyvä (1)
- Serepetta (1)
- Soanlahti (1)
- Suojärvi (1)
- Sysmä (1)
- Terijoki (1)
- Toksova (1)
- Tyrö (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–118 Pohjolassa teurastetaan hirveän iso härkä häiksi.
- Säkeet 119–516 Pannaan olutta ja valmistetaan ruokia.
- Säkeet 517–614 Laitetaan sananviejät väkeä häihin kutsumaan; Lemminkäinen yksin jätetään kutsumatta.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Karjala, Suomi, Häme, Kemijoki, Lappi, Ruotsi, Turja, Venäjä, Pohjola, Sariola, Metsola, Tapiola, Kaukoniemi, Manala, Tuonela
Säkeet 1–118
Pohjolassa teurastetaan hirveän iso härkä häiksi.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 17 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 33 eivät näy kartalla: 26 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 5 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 kansanruno, johon painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (5), Kiimaisjärvi (2), Kontokki (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (5)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (2)
- Kontokki (2)
1 runo
- Jyskyjärvi (1)
- Lapinlahti (1)
- Pistojärvi (1)
- Rautavaara (1)
- Sotkamo (1)
- Suistamo (1)
- Suomussalmi (1)
- Uhtua (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 249 kansanrunossa 65 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (50), Kontokki (23), Repola (16), Suomussalmi (15), Uhtua (15).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 65 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (50)
- Kontokki (23)
- Repola (16)
- Suomussalmi (15)
- Uhtua (15)
- Ilomantsi (13)
- Kiimaisjärvi (10)
- Suistamo (7)
3–6 runoa
- Jyskyjärvi (6)
- Sotkamo (6)
- Pistojärvi (5)
- Kainuu (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kuusamo (4)
- Pohjois-Pohjanmaa (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (4)
- Kivennapa (3)
- Paltamo (3)
1–2 runoa
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Etelä-Savo (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Juva (2)
- Kaprio (2)
- Korpiselkä (2)
- Lapinlahti (2)
- Narvusi (2)
- Paanajärvi (2)
- Pieksämäki (2)
- Rautavaara (2)
- Rautu (2)
- Tohmajärvi (2)
- Varkaus (2)
- Eno (1)
- Hirvensalmi (1)
- Hyrynsalmi (1)
- Iisalmi (1)
- Impilahti (1)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jaakkima (1)
- Jääski (1)
- Kemi (1)
- Kestilä (1)
- Kesälahti (1)
- Kitee (1)
- Kivijärvi (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Kärsämäki (1)
- Moloskovitsa (1)
- Mäntyharju (1)
- Nilsiä (1)
- Nurmes (1)
- Paatene (1)
- Paavola (1)
- Pielavesi (1)
- Piippola (1)
- Pohjois-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pudasjärvi (1)
- Puolanka (1)
- Rukajärvi (1)
- Rääpyvä (1)
- Serepetta (1)
- Soanlahti (1)
- Suojärvi (1)
- Sysmä (1)
- Terijoki (1)
- Toksova (1)
- Tyrö (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 29613 — Rautavaara · 1885 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 17 Kasvoi härkä Karjalassa, Kasvo härkä Karjalassa 18 sonni Suomessa lihosi; Sonni Suomessa liho 48 maan kamalan kaatajata Maan kamalan kaatajata 49 Pohjan poikien lu'ussa, Pohjan poikien luvusta. Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 52 eikä varsin vanhastossa. Eikä varsin vanhastosta 68 Härkä päätä häiläytti, Härkä päätä häilähytti 69 mustat silmänsä mulisti: Mustat silmänsä mulisti 70 ukko kuusehen kavahti, Ukko kuusehen kurahti 74 sonnin suuren sortajata Hajettiin sonnin suuren sortajata 96 alle seulan seisomahan. Seulan alle sopi seisomaan 106 maan kamala kaatajansa. Maan kamalata kaatamahan. 107 Heti kun näki eränsä, Kun näki eränsä 108 ruhtoi niskahan rutosti: Ruhto rutosti niskahan 111 Saiko paljo saalihiksi? Saiko paljon saalihikseen? 113 sata saavia lihoa, Saipa sata saavia lihoja 114 sata syltä makkarata, Makkaroo sata syltä. 116 kuuta kuusi tynnyriä Kuuta kuusi tynnyriä SKVR XII1 117. — Suomussalmi · 1929 · Ida Svinhufvud · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 18 sonni Suomessa lihosi; Sonni Suomessa sikisi. 19 ei ollut suuri eikä pieni, Ei ollut suuri eikä pieni, 21 Hämehessä häntä häilyi, Hämehessä häntä heilui, 22 pää keikkui Kemijoella; Pää keikku Kemijoella, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 32 häpähältä hännän päähän Härän päästä hännän päähän, 33 eikä päähän pääsnytkänä, Eikä päähän päässytkänä, 34 ensi kuussa ennättänyt. Ensi kuussa ennättänyt. 47 Eikä ollut iskijätä, Eipä ollut iskijätä, 48 maan kamalan kaatajata Maan kamalan kaatajata 49 Pohjan poikien lu'ussa, Pohjan poikien luvussa, 50 koko suuressa su'ussa, Koko suuressa suvussa. 67 Palvoinen pitelemähän. Palvanen pitelemähän, 68 Härkä päätä häiläytti, Härkä päänsä häiläytti, 70 ukko kuusehen kavahti, Ukko kuusehen kavahti, 71 Virokannas vitsikkohon, Virokannas viitakkohon. SKVR I2 898. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 sonni Suomessa lihosi; Sonni Suomessa lihava; 26 yhen kytkyen sijalla; Yhen kytyen sialla. 27 päivän lenti pääskyläinen Päivän lenti pääskylintu 28 härän sarvien väliä, Härän sarvien väliä, SKVR I2 901. — Uhtua · 1871 · A. Berner · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 26 yhen kytkyen sijalla; Yhen kyntyvön sijalla. 28 härän sarvien väliä, Härän sarvien välitse, 31 Kuun juoksi kesäorava Kuun juoksi kesäorava 65 Läksi ukko iskemähän, Läksi ukko iskemähe, JR 47893 — Sotkamo · 1888 · P. Ollilainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 17 Kasvoi härkä Karjalassa, Härkä kasvo Karjalassa, 19 ei ollut suuri eikä pieni, Se ei ollut iso, eikä pieni, 20 olihan oikea vasikka! Olipahan oikea vasikka. 21 Hämehessä häntä häilyi, Hämehessä häntä häily,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I2 898. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 sonni Suomessa lihosi; Sonni Suomessa lihava; 26 yhen kytkyen sijalla; Yhen kytyen sialla. 27 päivän lenti pääskyläinen Päivän lenti pääskylintu 28 härän sarvien väliä, Härän sarvien väliä, SKVR XV 77. — 1786 · Christfrid Ganander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 28 härän sarvien väliä, härän) sarvien väliä, 32 häpähältä hännän päähän häpähäldä hännän päähän, 73 Etsittihin iskijätä, etsittihin iskijätä, 89 Mies musta merestä nousi, (Mies musta merestä nousi,) SKVR I2 900. — Uhtua · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 22 pää keikkui Kemijoella; Peä keikku Kemijoella, 27 päivän lenti pääskyläinen Päivän lenti peäskylintu 28 härän sarvien väliä, Härän sarvien väliä, 31 Kuun juoksi kesäorava Kuun juoksi kesäorava SKVR I2 892. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 18 sonni Suomessa lihosi; Sonni Suomessa sikesi, 22 pää keikkui Kemijoella; Pää keikku Kemijoella. 27 päivän lenti pääskyläinen Päivän lenti pääskylintu 28 härän sarvien väliä, Härän sarvien väliä, SKVR VI1 3012. — Juva · 1813 · F. F. Ahlman · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 28 härän sarvien väliä, Härän sarvien väliä. 89 Mies musta merestä nousi, Mies musta merestä nousi, 113 sata saavia lihoa, Sata soavia lihoa, 115 verta seitsemän venettä, Verta seihtemän venettä. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 116 kuuta kuusi tynnyriä Kuuta kuusi tynneriä!
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 119–516
Pannaan olutta ja valmistetaan ruokia.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 129 laahoi keskilattialla. Laaho keski laattialla, 151 nousi puuhun pienoisehen, Nouse puuhun pienosehen 167 "Osmotar, oluen seppä, Osmotar Oluen Seppä, 168 Kapo, kaljojen tekijä, Kapo kaljojen tekiä. Lisää yhteisiä säkeitä (33)
Kalevala Kansanruno 181 "Sai oluen panneheksi, Sai oluen panneheksi; 182 ei saanut hapanneheksi. Vaan ei saanut hapanneeksi. 203 jos kannan Kavon kätehen, Ne kanna Kavon kätehen, 205 "Kantoipa Kavon kätehen, Ne kanto Kavon kätehen, 209 molempihin reisihinsä: Molompihin reisihinsä, 211 "Noin se neuvoi poikoansa, Noin se neuvo poikoansa 215 Juokse tuonne, kunne käsken, Juokse tuonne kunne käsken 220 taiten tarhalatvaisehen, Taiten tarha-latvasehen, 222 eikä iskis' ilman lintu! Eikä iskis ilman lintu, 231 salon poikki, toisen pitkin, Mäen poikki, toisen pitkin. 232 kolmannen vähän vitahan Kolmas on vähän vitahan. 247 "Kapo pisti kaljahansa, Kapo pisti kaljahansa; 248 Osmotar oluehensa: Osmotar oluehensa 279 "Niin se neuvoi nääteänsä, Niin se neuvo näätäänsä, 280 orpolastansa opasti: Orpolastansa opetti: 281 'Näätäseni, lintuseni, "Näätäseni lintuiseni! 283 Mene tuonne, kunne käsken, Mene tuonne kunne käsken, 285 kontion kivikololle, Kontion kivi-kololle, 286 metsän karhun kartanolle, Metsän karhun kartanolle, 287 jossa karhut tappelevat, Jossa tammat tappelevat, 290 käsin vaahtea valuta, Käsin vaahtea valuta, 292 tuo olallen Osmottaren!'" Tuo olalle Osmottaren, 296 välehen välit samosi, Väleä välit samosi, 297 joen poikki, toisen pitkin, Joki poikki, toinen pitkin, 307 käsin vaahtea valutti, Käsin vaahtea valutti; 313 ei ota olut hapata, Vaan ei ota olu hapata, 383 siit' otti olut hapata, Siit' otti olut hapata, 384 siitä nousi nuori juoma Siitä nousi nuorten juoma, 435 Kuut kiviä kuumettihin, Kuu kiviä kuumettihin, 436 kesät vettä keitettihin, Kesä vettä keitettihin, 437 salot puita poltettihin, Salo puita poltettihin, 444 hyvän joukon juomingiksi. Hyvän joukon juominkihin. 506 tapin vaskisen takana. Tapin vaskisen takana. SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 160 jo huuhui humala puusta, Humala huhusi puusta, 167 "Osmotar, oluen seppä, Osmotar oluen seppo 168 Kapo, kaljojen tekijä, Kapo kaljojen tekiä 179 puisen uuen uurtehesen, Puisen uuen uurtieh. Lisää yhteisiä säkeitä (22)
Kalevala Kansanruno 195 yhtä, toista toimitellen Yhtä toista toimitteli: 201 Kavon kaunihin käsissä, Kavon kauniin käsistä, 202 hyvän immen hyppysissä, Hyvän immen hyppysistä?" 203 jos kannan Kavon kätehen, Se kanna kavon kätehen!" 213 'Oravainen, kummun kulta, "Oravainen kummun kukka, 215 Juokse tuonne, kunne käsken, Juokse tuonne, kunne käsken, 225 ne kanna Kavon kätehen, Se kanna kavon käteen!" 237 nousi kuusehen norolla, Nouse kuuseen norolla, 247 "Kapo pisti kaljahansa, Kapo kanto kaljahansa, 249 eip' ota olut hapata, Ei ota olut hapata, 283 Mene tuonne, kunne käsken, Lennä tuonne, kunne käsken, 295 Pian juoksi matkan pitkän, Pian juoksi matkat pitkät, 313 ei ota olut hapata, Eik' ottat olut hapata, 345 'Mehiläinen, lintu liukas, "Mehiläinen meiän lintu, 355 Tuo simoa siivessäsi, Tuo simoa siivessäsi, 356 kanna mettä kaavussasi Kanna mettä kaglassasi, 364 välehen välit lyhenti, Välehen välit lyhyet. 383 siit' otti olut hapata, Jo otti olut hapata, 385 puisen uuen uurtehessa, uuen puisen uurtiehen. 435 Kuut kiviä kuumettihin, Kuu kiviä kuumettihin, 436 kesät vettä keitettihin, Kesä vettä keitettihin, 437 salot puita poltettihin, Salo puita poltettihin, SKVR VI1 63. — Lapinlahti · 1892 · J. V. Hirvonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 129 laahoi keskilattialla. La'oi keski lattialla. 151 nousi puuhun pienoisehen, Nouse puuhun pienoisehen, 167 "Osmotar, oluen seppä, Osmotar oluen seppä, 168 Kapo, kaljojen tekijä, Kapo kaljojen tekijä. Lisää yhteisiä säkeitä (20)
Kalevala Kansanruno 198 poimi puikon lattialta. Otti puikon lattialta, 203 jos kannan Kavon kätehen, Ne kanna kavon kätehen, 209 molempihin reisihinsä: Molempihin reisihinsä, 211 "Noin se neuvoi poikoansa, Noin se neuvoi poikoansa 215 Juokse tuonne, kunne käsken, Mene tuonne, kunne käsken, 232 kolmannen vähän vitahan Kolmas on vähän vitahan, 249 eip' ota olut hapata, Vaan ei ota olut hapata, 279 "Niin se neuvoi nääteänsä, Noin se neuvoi nääteänsä, 280 orpolastansa opasti: Orpolastansa opetti: 283 Mene tuonne, kunne käsken, Mäne tuonne, kunne käsken, 286 metsän karhun kartanolle, Metsän karhun kartanoille, 287 jossa karhut tappelevat, Jossa tammet tappelevat, 289 Kourin hiivoa kokoa, Kourin kuonoa kokoa, 292 tuo olallen Osmottaren!'" Tuo olalle Osmottaren. 297 joen poikki, toisen pitkin, Joki poikki, toinen pitkin, 383 siit' otti olut hapata, Otti sitte olut hapata, 435 Kuut kiviä kuumettihin, Kuu kiviä kuumettihin, 436 kesät vettä keitettihin, Kesä vettä keitettihin, 437 salot puita poltettihin, Salo puita poltettihin, 506 tapin vaskisen takana. Tapin vaskisen takana. SKVR I2 757. — Vuokkiniemi · 1893 · Iivana Marttini · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 181 "Sai oluen panneheksi, Sai oloni panneheksi, 182 ei saanut hapanneheksi. Vaan ei saant hapanneheksi, 194 keikkui keskilattialla Keikkui keskilattialla, 202 hyvän immen hyppysissä, Hyvän immen hyppysihin." Lisää yhteisiä säkeitä (17)
Kalevala Kansanruno 215 Juokse tuonne, kunne käsken, Menes tuonne, kunne käsken, 225 ne kanna Kavon kätehen, Kanna se kavon kätehen, 231 salon poikki, toisen pitkin, Juoksi mäjen pitkin, toisen poikki, 232 kolmannen vähän vitahan Kolmasi vähän vitahan. 245 ne kantoi Kavon kätehen, Kanto ne kavon kätehen. 248 Osmotar oluehensa: Osmotar oluehensa. 281 'Näätäseni, lintuseni, "Näätäseni, lintuseni, 283 Mene tuonne, kunne käsken, Me sinne, kunne käsken, 287 jossa karhut tappelevat, Jossa karhut tappelee, 297 joen poikki, toisen pitkin, Mäki pitkin, toinen poikki, 309 sen kantoi Kavon kätehen, Kanto sen kavon kätehen, 312 Kapo kaatoi kaljahansa: Kapo kantoi kahjahansa, 347 Lennä tuonne, kunne käsken, Mene tuonne, kunne käsken, 349 saarelle selälliselle, Laski saarelle selälliseh, 444 hyvän joukon juomingiksi. Hyvän joukon juominkihin. 467 Itse Ahti Saarelainen, Kutsu Ahti Saarelainen." 484 niemen kaiskun kainalossa. Kapo niemen kainalossa." SKVR I2 813. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 160 jo huuhui humala puusta, Humala huhusi puusta, 167 "Osmotar, oluen seppä, Osmotar oluen seppä, 179 puisen uuen uurtehesen, Uuen puisen uurtehin. 185 'Mitä tuohon tuotanehe "Mitä tuolle tuotanehe, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 186 ja kuta katsottanehe Ja kuta kutsuttanee 187 oluelle happaimeksi, Oluelle happameksi?" 196 kahen kattilan kesellä. Kahen kattilan kesellä, 215 Juokse tuonne, kunne käsken, "Mene tuonne, kunne käsken, 247 "Kapo pisti kaljahansa, Kapo kaato kaljahansa, 248 Osmotar oluehensa: Osmotar oluehensa. 249 eip' ota olut hapata, Ei ottat olut hapata, 287 jossa karhut tappelevat, Siinä karhut tappelevat 303 rautaisella kalliolla, Rautasella kalliolla, 313 ei ota olut hapata, Ei ottant olut hapata. 385 puisen uuen uurtehessa, Puuen uuen uurtehisen 436 kesät vettä keitettihin, Kesä vettä keitettiin, 453 Kansa kaikki katsahtavi, Kaikki kansa katseloo: 458 suuri paimosen paloksi." Suur' ois paimosen paloksi,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 129 laahoi keskilattialla. Laaho keski laattialla, 151 nousi puuhun pienoisehen, Nouse puuhun pienosehen 167 "Osmotar, oluen seppä, Osmotar Oluen Seppä, 168 Kapo, kaljojen tekijä, Kapo kaljojen tekiä. Lisää yhteisiä säkeitä (33)
Kalevala Kansanruno 181 "Sai oluen panneheksi, Sai oluen panneheksi; 182 ei saanut hapanneheksi. Vaan ei saanut hapanneeksi. 203 jos kannan Kavon kätehen, Ne kanna Kavon kätehen, 205 "Kantoipa Kavon kätehen, Ne kanto Kavon kätehen, 209 molempihin reisihinsä: Molompihin reisihinsä, 211 "Noin se neuvoi poikoansa, Noin se neuvo poikoansa 215 Juokse tuonne, kunne käsken, Juokse tuonne kunne käsken 220 taiten tarhalatvaisehen, Taiten tarha-latvasehen, 222 eikä iskis' ilman lintu! Eikä iskis ilman lintu, 231 salon poikki, toisen pitkin, Mäen poikki, toisen pitkin. 232 kolmannen vähän vitahan Kolmas on vähän vitahan. 247 "Kapo pisti kaljahansa, Kapo pisti kaljahansa; 248 Osmotar oluehensa: Osmotar oluehensa 279 "Niin se neuvoi nääteänsä, Niin se neuvo näätäänsä, 280 orpolastansa opasti: Orpolastansa opetti: 281 'Näätäseni, lintuseni, "Näätäseni lintuiseni! 283 Mene tuonne, kunne käsken, Mene tuonne kunne käsken, 285 kontion kivikololle, Kontion kivi-kololle, 286 metsän karhun kartanolle, Metsän karhun kartanolle, 287 jossa karhut tappelevat, Jossa tammat tappelevat, 290 käsin vaahtea valuta, Käsin vaahtea valuta, 292 tuo olallen Osmottaren!'" Tuo olalle Osmottaren, 296 välehen välit samosi, Väleä välit samosi, 297 joen poikki, toisen pitkin, Joki poikki, toinen pitkin, 307 käsin vaahtea valutti, Käsin vaahtea valutti; 313 ei ota olut hapata, Vaan ei ota olu hapata, 383 siit' otti olut hapata, Siit' otti olut hapata, 384 siitä nousi nuori juoma Siitä nousi nuorten juoma, 435 Kuut kiviä kuumettihin, Kuu kiviä kuumettihin, 436 kesät vettä keitettihin, Kesä vettä keitettihin, 437 salot puita poltettihin, Salo puita poltettihin, 444 hyvän joukon juomingiksi. Hyvän joukon juominkihin. 506 tapin vaskisen takana. Tapin vaskisen takana. SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 160 jo huuhui humala puusta, Humala huhusi puusta, 167 "Osmotar, oluen seppä, Osmotar oluen seppo 168 Kapo, kaljojen tekijä, Kapo kaljojen tekiä 179 puisen uuen uurtehesen, Puisen uuen uurtieh. Lisää yhteisiä säkeitä (22)
Kalevala Kansanruno 195 yhtä, toista toimitellen Yhtä toista toimitteli: 201 Kavon kaunihin käsissä, Kavon kauniin käsistä, 202 hyvän immen hyppysissä, Hyvän immen hyppysistä?" 203 jos kannan Kavon kätehen, Se kanna kavon kätehen!" 213 'Oravainen, kummun kulta, "Oravainen kummun kukka, 215 Juokse tuonne, kunne käsken, Juokse tuonne, kunne käsken, 225 ne kanna Kavon kätehen, Se kanna kavon käteen!" 237 nousi kuusehen norolla, Nouse kuuseen norolla, 247 "Kapo pisti kaljahansa, Kapo kanto kaljahansa, 249 eip' ota olut hapata, Ei ota olut hapata, 283 Mene tuonne, kunne käsken, Lennä tuonne, kunne käsken, 295 Pian juoksi matkan pitkän, Pian juoksi matkat pitkät, 313 ei ota olut hapata, Eik' ottat olut hapata, 345 'Mehiläinen, lintu liukas, "Mehiläinen meiän lintu, 355 Tuo simoa siivessäsi, Tuo simoa siivessäsi, 356 kanna mettä kaavussasi Kanna mettä kaglassasi, 364 välehen välit lyhenti, Välehen välit lyhyet. 383 siit' otti olut hapata, Jo otti olut hapata, 385 puisen uuen uurtehessa, uuen puisen uurtiehen. 435 Kuut kiviä kuumettihin, Kuu kiviä kuumettihin, 436 kesät vettä keitettihin, Kesä vettä keitettihin, 437 salot puita poltettihin, Salo puita poltettihin, SKVR I2 813. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 160 jo huuhui humala puusta, Humala huhusi puusta, 167 "Osmotar, oluen seppä, Osmotar oluen seppä, 179 puisen uuen uurtehesen, Uuen puisen uurtehin. 185 'Mitä tuohon tuotanehe "Mitä tuolle tuotanehe, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 186 ja kuta katsottanehe Ja kuta kutsuttanee 187 oluelle happaimeksi, Oluelle happameksi?" 196 kahen kattilan kesellä. Kahen kattilan kesellä, 215 Juokse tuonne, kunne käsken, "Mene tuonne, kunne käsken, 247 "Kapo pisti kaljahansa, Kapo kaato kaljahansa, 248 Osmotar oluehensa: Osmotar oluehensa. 249 eip' ota olut hapata, Ei ottat olut hapata, 287 jossa karhut tappelevat, Siinä karhut tappelevat 303 rautaisella kalliolla, Rautasella kalliolla, 313 ei ota olut hapata, Ei ottant olut hapata. 385 puisen uuen uurtehessa, Puuen uuen uurtehisen 436 kesät vettä keitettihin, Kesä vettä keitettiin, 453 Kansa kaikki katsahtavi, Kaikki kansa katseloo: 458 suuri paimosen paloksi." Suur' ois paimosen paloksi, SKVR I2 713. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 203 jos kannan Kavon kätehen, Kanna kavon kätehen." 224 petäjästä helpehiä, Petäjästä helpehiä, 247 "Kapo pisti kaljahansa, Kapo kanto kaljahansa, 248 Osmotar oluehensa: Osmotar oluehensa. Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 313 ei ota olut hapata, Ei ota olo hapata, 394 Lemminkäinen liiatenki: Lemminkäisen liiatenki!" 435 Kuut kiviä kuumettihin, Kuu kiviä kuumattihin. 436 kesät vettä keitettihin, Kesä vettä keitettihin, 444 hyvän joukon juomingiksi. Hyvän joukon juominkihin. 445 Savu saarella palavi, Savu saarella palavi, 446 tuli niemen tutkaimella. Tuli niemen tutkamessa, 457 Pienikö soan savuksi, Pienehko soan savuksi, 458 suuri paimosen paloksi." Suuri paimosen paloksi. 467 Itse Ahti Saarelainen, Tuopa Ahti Saarelainen 484 niemen kaiskun kainalossa. Savu kaiskun kainalossa; SKVR I2 714. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 167 "Osmotar, oluen seppä, Osmotar oluen seppä, 203 jos kannan Kavon kätehen, Se kanna kavon kätehen." 215 Juokse tuonne, kunne käsken, Juoxes tuonne, kunne käsken, 223 Tuo'os kuusesta käpyjä, Tuoos kuusesta käpyjä, Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 224 petäjästä helpehiä, Petäjästä helpehiä, 247 "Kapo pisti kaljahansa, Kapo kanto kaljahansa, 383 siit' otti olut hapata, Jo otti olut hapata, 435 Kuut kiviä kuumettihin, Kuu kiviä kuumattihin, 436 kesät vettä keitettihin, Kesä vettä keitettihin, 445 Savu saarella palavi, Savu saarella palavi, 446 tuli niemen tutkaimella. Tuli niemen tutkamessa; 457 Pienikö soan savuksi, Pienehkö soan savuksi, 458 suuri paimosen paloksi." Suuri paimosen paloksi.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 517–614
Laitetaan sananviejät väkeä häihin kutsumaan; Lemminkäinen yksin jätetään kutsumatta.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 531 lohi on tuotu laulajaksi, "Lohi on tuotu laulajaksi 533 Ei lohessa laulajata, "Ei oo lohessa laulajata 549 nassakassa tammisessa, Nassakassa tammisessa, 550 tapin vaskisen takana: Tapin vaskisen takana. Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 551 "Kun et laita laulajata, "Kuin et laita laulajata, 555 potkin poikki vanteheni, Potkin poikki vanteheni, 556 ulos pohjani porotan!" Ulos pohjani porotan." 565 Kutsu kurjat, kutsu köyhät, "Kutsu kurjat; kutsu köyhät, 568 Sokeat venehin soua, Sokiat venehin soua, 569 rammat ratsahin ajele, Rammat ratsahin ajele, 575 Elä kutsu Kaukomieltä, Älä kutsu Kauko-mieltä, 604 Kaukoniemen kainalossa." "Kauko-niemen kainalossa, SKVR I1 362. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 527 Etsittihin laulajata, Etsittiin laulajata, 531 lohi on tuotu laulajaksi, Tuotu lohi laulajaksi; 533 Ei lohessa laulajata, Ei hauissa laulajata, 535 lohen on leuat longallahan, Lohen leuat longallaan. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 536 hauin hampahat hajalla. Hauin hampahat hajalla. 543 Ei lapsessa laulajata, Ei lohessa laulajata, 544 kuolasuussa kukkujata: Kuonasuussa kukkujata, 555 potkin poikki vanteheni, Potin poikki vanteheni, 556 ulos pohjani porotan!" Ulos pohjani porotan." 573 kutsu vanha Väinämöinen Itse vanha Väinämöinen 574 lailliseksi laulajaksi! Laillisekse laulajaksi, SKVR I2 802. — Vuokkiniemi · 1871 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 556 ulos pohjani porotan!" Ulos pohjani porotan, 558 pani kutsut kulkemahan, Pani kutšut kulkomaha, 565 Kutsu kurjat, kutsu köyhät, Kutšu kurjat, kutšu keühät, 569 rammat ratsahin ajele, Rammat rattšahin ajele, SKVR I2 830. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 565 Kutsu kurjat, kutsu köyhät, Kutsu kurjat, kutsu köyhät, 567 rammatki, rekirujotki! Rammatki, rekirujutki, 568 Sokeat venehin soua, Sokiet venehin soua, 569 rammat ratsahin ajele, Rammat ratsahin ajele, SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 565 Kutsu kurjat, kutsu köyhät, Kutsu kuurot, kutsu köyhät, 575 Elä kutsu Kaukomieltä, Yht' elä kutsu Kaukomieltä." 579 "Miks' en kutsu Kaukomieltä, "Miks' en kutsu Kaukomieltä? 583 "Siks' et kutsu Kaukomieltä, "Siks' en kutsu Kaukomieltä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 531 lohi on tuotu laulajaksi, "Lohi on tuotu laulajaksi 533 Ei lohessa laulajata, "Ei oo lohessa laulajata 549 nassakassa tammisessa, Nassakassa tammisessa, 550 tapin vaskisen takana: Tapin vaskisen takana. Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 551 "Kun et laita laulajata, "Kuin et laita laulajata, 555 potkin poikki vanteheni, Potkin poikki vanteheni, 556 ulos pohjani porotan!" Ulos pohjani porotan." 565 Kutsu kurjat, kutsu köyhät, "Kutsu kurjat; kutsu köyhät, 568 Sokeat venehin soua, Sokiat venehin soua, 569 rammat ratsahin ajele, Rammat ratsahin ajele, 575 Elä kutsu Kaukomieltä, Älä kutsu Kauko-mieltä, 604 Kaukoniemen kainalossa." "Kauko-niemen kainalossa, SKVR I1 362. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 527 Etsittihin laulajata, Etsittiin laulajata, 531 lohi on tuotu laulajaksi, Tuotu lohi laulajaksi; 533 Ei lohessa laulajata, Ei hauissa laulajata, 535 lohen on leuat longallahan, Lohen leuat longallaan. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 536 hauin hampahat hajalla. Hauin hampahat hajalla. 543 Ei lapsessa laulajata, Ei lohessa laulajata, 544 kuolasuussa kukkujata: Kuonasuussa kukkujata, 555 potkin poikki vanteheni, Potin poikki vanteheni, 556 ulos pohjani porotan!" Ulos pohjani porotan." 573 kutsu vanha Väinämöinen Itse vanha Väinämöinen 574 lailliseksi laulajaksi! Laillisekse laulajaksi, SKVR I2 830. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 565 Kutsu kurjat, kutsu köyhät, Kutsu kurjat, kutsu köyhät, 567 rammatki, rekirujotki! Rammatki, rekirujutki, 568 Sokeat venehin soua, Sokiet venehin soua, 569 rammat ratsahin ajele, Rammat ratsahin ajele, SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 565 Kutsu kurjat, kutsu köyhät, Kutsu kuurot, kutsu köyhät, 575 Elä kutsu Kaukomieltä, Yht' elä kutsu Kaukomieltä." 579 "Miks' en kutsu Kaukomieltä, "Miks' en kutsu Kaukomieltä? 583 "Siks' et kutsu Kaukomieltä, "Siks' en kutsu Kaukomieltä, SKVR I2 759 b). — Vuokkiniemi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 527 Etsittihin laulajata, Etsittihin laulajia, 533 Ei lohessa laulajata, Ei lohessa laulajoa. 536 hauin hampahat hajalla. Hauin hampahat hajalla. 555 potkin poikki vanteheni, Potin poikki vanteheni,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 14 kansanrunosta 7 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 12 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–16 — Laulajan alkusanat, johdanto · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 17–52 — Ison härän kuvaus · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 53–64 — Härän puhuttelu · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 65–72 — Ukko, · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 73–88 — Härän tappajan etsintä · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 89–110 — Merestä noussut pieni mies tappaa härän · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 111–118 — Härästä saatu saalis · 4 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 119–126 — Tuvan suuruuden kuvaus · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 127–142 — Pohjolan emäntä arvelee, mistä olut syntyy · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 143–166 — Oluen synty & · 11 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 167–390 — Osmotar oluen seppä ja oluen teko · 5 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 202 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 391–398 — Oluesta juopuneet · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 399–424 — Oluen arviointia · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 425–434 — Pohjolan emäntä alkaa keittää olutta · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 435–458 — Savu saarella palavi · 5 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 459–498 — Savujen tulkintaa · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 499–518 — Olut valmistuu ja emäntä leipoo ja keittää · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 519–556 — Laulajan etsintä · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 557–614 — Kutsut lähetetään, · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot