Kalevala, 22. runo
Morsiamen itketys
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 17 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 33 eivät näy kartalla: 32 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu Kalevala on voinut vaikuttaa.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (7), Uhtua (6).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (7)
- Uhtua (6)
1 runo
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiestinki (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Soanlahti (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 270 kansanrunossa 69 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (30), Uhtua (27), Narvusi (16), Soikkola (14), Ilomantsi (12).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 69 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (30)
- Uhtua (27)
- Narvusi (16)
- Soikkola (14)
- Ilomantsi (12)
- Etelä-Karjala (11) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiestinki (9)
- Pistojärvi (9)
- Kontokki (8)
- Lempaala (7)
- Vuole (7)
3–6 runoa
- Kiimaisjärvi (6)
- Rautu (6)
- Uukuniemi (6)
- Etelä-Savo (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Oulanka (5)
- Suomussalmi (5)
- Toksova (5)
- Kerimäki (4)
- Liperi (4)
- Sakkola (4)
- Viena (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Hietamäki (3)
- Seiskari (3)
- Sortavala (3)
- Spankkova (3)
- Suistamo (3)
- Venjoki (3)
1–2 runoa
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (2)
- Kaukola (2)
- Keltto (2)
- Kirvu (2)
- Kupanitsa (2)
- Kurkijoki (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Rautjärvi (2)
- Räisälä (2)
- Tyrö (2)
- Uusikirkko Vpl. (2)
- Eno (1)
- Hiitola (1)
- Impilahti (1)
- Jaakkima (1)
- Järvisaari (1)
- Kaavi (1)
- Kaprio (1)
- Keski-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiuruvesi (1)
- Koprina (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuusamo (1)
- Lappajärvi (1)
- Länsi-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Metsäpirtti (1)
- Nurmes (1)
- Paanajärvi (1)
- Parikkala (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rautavaara (1)
- Repola (1)
- Ruokolahti (1)
- Savitaipale (1)
- Serepetta (1)
- Skuoritsa (1)
- Suojärvi (1)
- Tuupovaara (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–124 Morsianta valmistetaan lähtemään ja muistutetaan niin entisistä, kuin tulevista päivistänsä.
- Säkeet 125–184 Morsian tulee huolelle.
- Säkeet 185–382 Morsianta itketetään.
- Säkeet 383–448 Morsian itkee.
- Säkeet 449–522 Morsianta lohdutellaan.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.
Paikat tässä runossa: Venäjä, Pohjola, Pimentola
Säkeet 1–124
Morsianta valmistetaan lähtemään ja muistutetaan niin entisistä, kuin tulevista päivistänsä.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 17 kansanrunoa 6 paikkakunnalta. Loput 33 eivät näy kartalla: 32 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu Kalevala on voinut vaikuttaa.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (7), Uhtua (6).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 6 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (7)
- Uhtua (6)
1 runo
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiestinki (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Soanlahti (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 270 kansanrunossa 69 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (30), Uhtua (27), Narvusi (16), Soikkola (14), Ilomantsi (12).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 69 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (30)
- Uhtua (27)
- Narvusi (16)
- Soikkola (14)
- Ilomantsi (12)
- Etelä-Karjala (11) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiestinki (9)
- Pistojärvi (9)
- Kontokki (8)
- Lempaala (7)
- Vuole (7)
3–6 runoa
- Kiimaisjärvi (6)
- Rautu (6)
- Uukuniemi (6)
- Etelä-Savo (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Oulanka (5)
- Suomussalmi (5)
- Toksova (5)
- Kerimäki (4)
- Liperi (4)
- Sakkola (4)
- Viena (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Hietamäki (3)
- Seiskari (3)
- Sortavala (3)
- Spankkova (3)
- Suistamo (3)
- Venjoki (3)
1–2 runoa
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (2)
- Kaukola (2)
- Keltto (2)
- Kirvu (2)
- Kupanitsa (2)
- Kurkijoki (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Rautjärvi (2)
- Räisälä (2)
- Tyrö (2)
- Uusikirkko Vpl. (2)
- Eno (1)
- Hiitola (1)
- Impilahti (1)
- Jaakkima (1)
- Järvisaari (1)
- Kaavi (1)
- Kaprio (1)
- Keski-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiuruvesi (1)
- Koprina (1)
- Korpiselkä (1)
- Kuusamo (1)
- Lappajärvi (1)
- Länsi-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Metsäpirtti (1)
- Nurmes (1)
- Paanajärvi (1)
- Parikkala (1)
- Pielisjärvi (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Rautavaara (1)
- Repola (1)
- Ruokolahti (1)
- Savitaipale (1)
- Serepetta (1)
- Skuoritsa (1)
- Suojärvi (1)
- Tuupovaara (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I3 1619. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 13 "Et istu ison hyvyyttä, Et istu ison hyvyttä, 22 Vuotit viikon, vuota vielä! Viikon vuotit, vuota vielä, 23 Ei ole valmis valvattisi, Ei oo valmis valvattisi, 24 suorinut ikisopusi: Suorinut ikisopusi, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 25 puol' on päätä palmikolla, Puol' on päätä palmikoittu, 32 toinen hiemoiteltavana. Toinen hiemoteltavana; 34 Viikon vuotit, vuota vielä! Vuotit viikon, vuota vielä! 37 vast' on jalka kengitetty, Vast' on jalka kengitetty, 38 toinen kengiteltävänä. Toinen kengitettävänä. 47 valmis on nyt valvattisi, Jo on valmis valvattisi, 49 "Mene jo myöten, myöty neiti, Menes myöen, myöty neiti, 50 kanssa, kaupattu kananen! Kanssa, kaupattu kananen, 58 käpäs kättä antamahan, Käpäs kättäs' antamaan, 120 elinajaksi emosi. Elinajaksi emosi: 121 Askelt' on piha pitempi, Aselt' on piha pitempi 122 kynnys hirttä korkeampi Kynnys on hirttä korkeampi SKVR I3 1642. — Uhtua · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Istutko ison hyvyyttä Istutko ison hyvyyttä, 11 vaiko pirtin valkeutta, Vaiko pirtin puhtautta? 13 "Et istu ison hyvyyttä, Et istu ison hyvyttä, 15 etkä pirtin puhtautta, Etkä pirtin puhtautta: Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 17 istut impesi hyvyyttä, Istut impyen hyvyyttä, 22 Vuotit viikon, vuota vielä! Vuotit viikon, vuota vielä: 25 puol' on päätä palmikolla, Puoll' on päätä palmikolla, 32 toinen hiemoiteltavana. Toinen hiemoteltavana. 37 vast' on jalka kengitetty, Jo on jalka kengitetty, 38 toinen kengiteltävänä. Toinen kengitettävänä. 47 valmis on nyt valvattisi, Jo nyt on valmis valvattisi, 50 kanssa, kaupattu kananen! Kanssa, kaupattu kananen. SKVR I3 1650. — Kiimaisjärvi · 1888 · Heikki Meriläinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Istutko ison hyvyyttä Istutko isännän hyvyyttä 11 vaiko pirtin valkeutta, Etkä pirtin valkeutta, 13 "Et istu ison hyvyyttä, Et istu isännän hyvyyttä, 23 Ei ole valmis valvattisi, Ei ole valmis valvattisi, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 25 puol' on päätä palmikolla, Puoli on päätä palmikolla, 31 yks' on hiema hiemoitettu, Yksi on hiema hiemotettu, 32 toinen hiemoiteltavana. Toinen hiemoteltavana, 43 käsi on toinen kinnastettu, Yksi on käsi kinnastettu, 44 toinen kinnasteltavana. Toinen kinnasteltavana, 49 "Mene jo myöten, myöty neiti, Niin mene myötä, myöty neiti, 50 kanssa, kaupattu kananen! Kanssa, kaupattu kananen, 59 kiivas kihlan ottelohon, Kiivas kihlan otteloihin, SKVR I3 1611. — Vuokkiniemi · 1892 · Iivana Marttini · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Istutko ison hyvyyttä Istutko ison hyvyyttä, 13 "Et istu ison hyvyyttä, Et istu ison hyvyyttä, 15 etkä pirtin puhtautta, Taikka pirtin puhtautta, 22 Vuotit viikon, vuota vielä! Vuotit viikon, vuota vielä, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 23 Ei ole valmis valvattisi, Ei ole valmis varrottusi, 25 puol' on päätä palmikolla, Puol' on päätä palmikoitu, 32 toinen hiemoiteltavana. Toinen hiemoteltavana. 37 vast' on jalka kengitetty, Vast' on jalka kenkitetty, 38 toinen kengiteltävänä. Toinen kenkiteltävänä! 50 kanssa, kaupattu kananen! Kansoin, kaupattu kananen, 58 käpäs kättä antamahan, Käpäs kättäs antamahan! 122 kynnys hirttä korkeampi Kynnys hirttä korkeampi. SKVR III3 2587. — Narvusi · 1900 · Viljo Tarkiainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 82 pettäjäisille pehusta. Pettäjäisillä pehusta, 83 Kun et voinut voita syöä, Kun et voinut voita syyvä, 85 "Ei ollut huolta ollenkana, Ei olt' huolta ollenkana, 86 ajatusta aioinkana: Ajatusta ainonkana; Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 87 annoit huolla honkasien, Annoit huolla huokasijan, 89 surra suolla suopetäjän, Surra suolla suopetäjän, 90 kangaskoivun kankahalla. Kangaskoivun kankahalla. 91 Itse liehuit lehtyisenä, Itse liehuit lehtosenna, 92 perhosena pyörähtelit, Perhosenna pyörähtelit, 94 vaapukkana vainiolla. Vaapukkaine vainiolla! 102 toisin ukset ulvaisevat, Toisin ukset ulvahtaat, 103 toisin vierevät veräjät, Toisin vierööt veräjät,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I3 1619. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 13 "Et istu ison hyvyyttä, Et istu ison hyvyttä, 22 Vuotit viikon, vuota vielä! Viikon vuotit, vuota vielä, 23 Ei ole valmis valvattisi, Ei oo valmis valvattisi, 24 suorinut ikisopusi: Suorinut ikisopusi, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 25 puol' on päätä palmikolla, Puol' on päätä palmikoittu, 32 toinen hiemoiteltavana. Toinen hiemoteltavana; 34 Viikon vuotit, vuota vielä! Vuotit viikon, vuota vielä! 37 vast' on jalka kengitetty, Vast' on jalka kengitetty, 38 toinen kengiteltävänä. Toinen kengitettävänä. 47 valmis on nyt valvattisi, Jo on valmis valvattisi, 49 "Mene jo myöten, myöty neiti, Menes myöen, myöty neiti, 50 kanssa, kaupattu kananen! Kanssa, kaupattu kananen, 58 käpäs kättä antamahan, Käpäs kättäs' antamaan, 120 elinajaksi emosi. Elinajaksi emosi: 121 Askelt' on piha pitempi, Aselt' on piha pitempi 122 kynnys hirttä korkeampi Kynnys on hirttä korkeampi SKVR I3 1642. — Uhtua · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 Istutko ison hyvyyttä Istutko ison hyvyyttä, 11 vaiko pirtin valkeutta, Vaiko pirtin puhtautta? 13 "Et istu ison hyvyyttä, Et istu ison hyvyttä, 15 etkä pirtin puhtautta, Etkä pirtin puhtautta: Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 17 istut impesi hyvyyttä, Istut impyen hyvyyttä, 22 Vuotit viikon, vuota vielä! Vuotit viikon, vuota vielä: 25 puol' on päätä palmikolla, Puoll' on päätä palmikolla, 32 toinen hiemoiteltavana. Toinen hiemoteltavana. 37 vast' on jalka kengitetty, Jo on jalka kengitetty, 38 toinen kengiteltävänä. Toinen kengitettävänä. 47 valmis on nyt valvattisi, Jo nyt on valmis valvattisi, 50 kanssa, kaupattu kananen! Kanssa, kaupattu kananen. SKVR I3 1639. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 13 "Et istu ison hyvyyttä, Et issu ison hyvyyttä, 22 Vuotit viikon, vuota vielä! Vuotit viikon, vuota vielä: 23 Ei ole valmis valvattisi, Nyt on valmis valvattisi, 25 puol' on päätä palmikolla, Puol' on päätä palmikoittu, Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 32 toinen hiemoiteltavana. Toinen hiemoteltavana. 37 vast' on jalka kengitetty, Jo on jalka kengitetty, 38 toinen kengiteltävänä. Toinen kengiteltävänä. 49 "Mene jo myöten, myöty neiti, Mene myöen, myöty neiti, 50 kanssa, kaupattu kananen! Kanssa, kaupattu kananen! SKVR IV1 330. — Hietamäki · 1848 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 37 vast' on jalka kengitetty, Jo on jalka kengitetty, 38 toinen kengiteltävänä. Toinen kengitettävänä. 44 toinen kinnasteltavana. Toinen kinnastettavana, 96 menet toisehen talohon, Tuonne toisehen talohon, Lisää yhteisiä säkeitä (5)
Kalevala Kansanruno 101 Toisin siellä torvet soivat, Toisin tuolla torvet soivat, 102 toisin ukset ulvaisevat, Toisin ukset ulvasevat. 105 "Et osaa ovissa käyä, Et osaa ovissa käyä 107 talon tyttären tavalla; Talon tyttären tavalla. 110 talon miehen mieltä myöten. Talon minjän mieltä myöten, SKVR I3 1620. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 22 Vuotit viikon, vuota vielä! Vuota vielä, vuotit viikon! 23 Ei ole valmis valvattisi, Jo on valmis valvattisi, 25 puol' on päätä palmikolla, Puol' on päätä palmikoittu, 32 toinen hiemoiteltavana. Toinen hiemoteltavana.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 125–184
Morsian tulee huolelle.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 1027. — Eno · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 155 tästä kullasta ko'ista, *tästä kullasta koista* 161 kuin syksyisen yön sylihin, syksyisen yön syliin, 162 kevä'isen kierän päälle, keväisen kieran päälle, 164 jalan iskun iljangolla. jalan isku iljankolla JR 41831 — Soikkola · 1938 · Ulla Mannonen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 140 toinen korjassa kosijan: Toinen on korjassa kosijan, 155 tästä kullasta ko'ista, tästä kuulusta koista, 158 ison saamilta eloilta; ison saamilta sijoilta, 159 lähen, hoikka, huolissani, Lähen mie hoikka huolissani, SKVR VI1 554. — Kerimäki · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 173 "Niin on mieli miekkoisien, Niin on mieli miekkosien, 181 kuin syksyinen yö pimeä, Kuin syksyinen yö pimiä, 182 talvinen on päivä musta; Talvinen on päivä musta.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 1027. — Eno · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 155 tästä kullasta ko'ista, *tästä kullasta koista* 161 kuin syksyisen yön sylihin, syksyisen yön syliin, 162 kevä'isen kierän päälle, keväisen kieran päälle, 164 jalan iskun iljangolla. jalan isku iljankolla SKVR VI1 554. — Kerimäki · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 173 "Niin on mieli miekkoisien, Niin on mieli miekkosien, 181 kuin syksyinen yö pimeä, Kuin syksyinen yö pimiä, 182 talvinen on päivä musta; Talvinen on päivä musta.
Säkeet 185–382
Morsianta itketetään.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XIII2 3800. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 233 Kova on koulu käyäksesi, Kova koulu käyäksesi, 234 piina pitkä ollaksesi: Piina pitkä ollaksesi, 235 siell' on ohjat ostettuna, Siell' on ohjat ostettuna, 238 vasten on vaivaista sinua. Vasten vaivaista sinua Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 247 Olit kukkana kotona, Olit kukkana kotona, 248 ilona ison pihoilla: Ilona ison pihoilla, 251 veikkosi vesivaloksi, Veikkosi vesikaloiksi. 253 Menet toisehen talohon, Menet toiseen taloon, 261 kyty kynnysportahiksi, Kyty kynnysportahaksi, 263 "Äsken sie hyvä olisit, Sitte sie hyvä olisit, 265 utuna ulos menisit, Savuna ulos menisit, 267 lehtisenä lenteleisit, Lehtosena lenteleisit, E, StK 20, 31/2 (22) — ulkomailla · 1923 · Aleksander Angeria · Vertaa rinnakkain
Viron kansanrunousarkistoon tallennettu, muu kuin vironkielinen kansanruno; linkki avaa sen tekstin lukunäkymään.
SKVR XIII2 3701. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 273 "Voi neiti, sisarueni! Voi neito, sisarueni, 274 Jo nyt vaihoit, minkä vaihoit! Jo nyt vaihoit, minkä vaihoit, 275 Vaihoit armahan isosi Vaihoit armaan isosi 276 appehen ani paha'an, Appeen ani pahaan, JR 79706 — Uukuniemi · 1957 · Eino Toiviainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 261 kyty kynnysportahiksi, Kyty kynnysportahaksi. 262 nato naisien pahoiksi. Nato naisien pahaksi, 293 "Niinkö luulit, neito nuori, Niinkö luulit, neito rukka 295 huolet loppui, työt väheni Huolet loppu, työt väheni. SKVR XIII2 4696. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 303 ajatusta annetahan, Ajatusta annetaan, 304 pannahan pahoa mieltä. Panaan pahoa mieltä. 309 Äsken huntu huolta tuopi, Kyllä huntu huolta tuopi, 310 palttina pahoa mieltä, Palttina pahoa mieltä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XIII2 3800. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 233 Kova on koulu käyäksesi, Kova koulu käyäksesi, 234 piina pitkä ollaksesi: Piina pitkä ollaksesi, 235 siell' on ohjat ostettuna, Siell' on ohjat ostettuna, 238 vasten on vaivaista sinua. Vasten vaivaista sinua Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 247 Olit kukkana kotona, Olit kukkana kotona, 248 ilona ison pihoilla: Ilona ison pihoilla, 251 veikkosi vesivaloksi, Veikkosi vesikaloiksi. 253 Menet toisehen talohon, Menet toiseen taloon, 261 kyty kynnysportahiksi, Kyty kynnysportahaksi, 263 "Äsken sie hyvä olisit, Sitte sie hyvä olisit, 265 utuna ulos menisit, Savuna ulos menisit, 267 lehtisenä lenteleisit, Lehtosena lenteleisit, SKVR XIII2 3701. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 273 "Voi neiti, sisarueni! Voi neito, sisarueni, 274 Jo nyt vaihoit, minkä vaihoit! Jo nyt vaihoit, minkä vaihoit, 275 Vaihoit armahan isosi Vaihoit armaan isosi 276 appehen ani paha'an, Appeen ani pahaan, SKVR XIII2 4696. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 303 ajatusta annetahan, Ajatusta annetaan, 304 pannahan pahoa mieltä. Panaan pahoa mieltä. 309 Äsken huntu huolta tuopi, Kyllä huntu huolta tuopi, 310 palttina pahoa mieltä, Palttina pahoa mieltä, SKVR VII2 2883. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 188 "Kutti, kutti, neiti nuori! Kutti, kutti, neiti nuori, 191 elä sulho'on ihastu, Elä sulhoh ihastu 192 elä sulhon suumalohon, Eikä sulhon suumalohon, 193 luota silmänluontehesen, Luote silmän luontehesen, SKVR XIII2 4695. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 293 "Niinkö luulit, neito nuori, Niinkö luulit, neito rukka, 295 huolet loppui, työt väheni Huolet loppu, työt väheni 296 tämän illan istumilla, Tämän illan istumilla, 305 "Kunis huiskit hunnutoinna, Kunis huiskit hunnullisna; Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 306 sinis huiskit huoletoinna: Sinis huiskit huolellisna,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 383–448
Morsian itkee.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 85825 — Narvusi · 1883 · Volmari Porkka · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 399 iskennä tämän ikävän, iskeneen tämän ikävän, 401 tämän kaihon kantanunna, tämän kaihon kantanuna. 423 "Mahoit ennen, maammo rukka, Mahoit ennen maamo rukka, 424 mahoit, kaunis kantajani, kaunis kantajani, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 425 armas maion-antajani, armas maion antajani, 426 ihana imettäjäni, ihana imettäjäni, 429 kuin pesit tätä tytärtä, kun pesit tätä tytärtä, 430 kapalojit kaunoistasi kapaloitsit kaunoistasi, 435 ei ole huolta hurnakolla, ei ole huolta hurnakolla, 440 kuin on koskessa kiviä, kun on koskessa kiviä, 441 pajuja pahalla maalla, pajuja pahalla maalla, 442 kanervia kankahalla. kanervia kankaalla. 443 Hepo ei jaksaisi veteä, Hepo ei jaksaisi vetää, 444 rautakisko kingotella rautakisko kingotella, 447 noita, hoikan, huoliani, näitä hoikan huoliani, 448 mustia mure'itani." mustia murheitani. JR 85683 — Pohjois-Pohjanmaa, Viena · 1845 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 415 "Voi isoni, voi emoni, Voi isoni voi emoni 417 Minnekä minua loitte, Minnekkä minua loitta 423 "Mahoit ennen, maammo rukka, Mahoit ennen äiti rukka 427 kapaloia kantosia, Kapaloia karttusia (kantosia) SKVR VII2 1788. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 413 uiessa vilua vettä, Ui'essa vilua vettä, 434 usea ajattelevi: Usea ajattelevi: 435 ei ole huolta hurnakolla, Ei ole huolta huppiolla, 439 Enemp' on minulla huolta, Enempi minulla huolta, SKVR VII2 1844. — Liperi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 399 iskennä tämän ikävän, iskenyt tämän ikävän? 400 tämän huolen hoivannunna, tämän huolen hoivannunna, 434 usea ajattelevi: usia ajattelevi: 439 Enemp' on minulla huolta, enempi on minulla huolta, SKVR III1 843. — Narvusi · 1881 · Volmari Porkka · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 432 ape'ille miel'aloille! Apeille mielille aloille. 439 Enemp' on minulla huolta, Enempi on miulla huolta 440 kuin on koskessa kiviä, Ku on koskessa kiviä, 446 vempelen värisemättä Vempelen värisemättä Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 448 mustia mure'itani." Mustia mureijani.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
JR 85683 — Pohjois-Pohjanmaa, Viena · 1845 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 415 "Voi isoni, voi emoni, Voi isoni voi emoni 417 Minnekä minua loitte, Minnekkä minua loitta 423 "Mahoit ennen, maammo rukka, Mahoit ennen äiti rukka 427 kapaloia kantosia, Kapaloia karttusia (kantosia) SKVR VII2 1788. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 413 uiessa vilua vettä, Ui'essa vilua vettä, 434 usea ajattelevi: Usea ajattelevi: 435 ei ole huolta hurnakolla, Ei ole huolta huppiolla, 439 Enemp' on minulla huolta, Enempi minulla huolta, SKVR VII2 1844. — Liperi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 399 iskennä tämän ikävän, iskenyt tämän ikävän? 400 tämän huolen hoivannunna, tämän huolen hoivannunna, 434 usea ajattelevi: usia ajattelevi: 439 Enemp' on minulla huolta, enempi on minulla huolta, SKVR VII2 2663. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 396 Kuulkottenpa, kuin sanelen! Kuule'pas kuin sanelen, 398 mikä lienehe minulle Mikä lieneeki minulle, 399 iskennä tämän ikävän, Isken̄ä tämän ikävän, 400 tämän huolen hoivannunna, Tämän huolen hoivan̄a! SKVR VII2 2716. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 424 mahoit, kaunis kantajani, Mahoit, kaunis kantajani, 439 Enemp' on minulla huolta, Enemp' on minulla huolta, 442 kanervia kankahalla. Kanarvia kankahalla. 447 noita, hoikan, huoliani, Minun hoikan huoliani.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 449–522
Morsianta lohdutellaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I3 1684. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 475 pyyhyet pyräjämässä, Pyhyöt pyräjämässä, 478 rahkehilla laulamassa; Rahkehilla laulamassa, 479 kuusi kullaista käkeä Kuus' on kullaista käkeä 484 emon tuoma, tuollakana! Emon tuoma, tuollakana, SKVR XIII2 4166. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 451 "Mitä neien itkemistä, Mitä neion itkemistä, 452 suuresti sureksimista! Suuresti sureksimista. 469 "Kun katsot kupehellesi, Kun katsot kupeellesi, 470 oikealle puolellesi, Oikialle puolellesi, SKVR I3 1735. — Kiestinki · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 478 rahkehilla laulamassa; Rahkehilla laulamassa. 479 kuusi kullaista käkeä Kuusi kullaista käköistä 495 ei sen jouset jouten olle, Eikä jouten jouset olla: 518 ojavieret ohramaina, Ojavieret osramaina, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 522 kivet pienet penninkinä." Pienet kivet pennilöinä. SKVR VI1 685. — Etelä-Savo · 1800 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 453 Anna huolia hevosen, Anna huolia hevoisen, 454 murehtia mustan ruunan, Murhehtia mustan rūnan! 457 Hevosell' on pää parempi, Hevoisell on pää parempi, 458 pää parempi, luu lujempi, Pää parempi, luu lujempi. SKVR XIII2 4614. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 486 pannahan paranemahan, Vaan panin paranemahan, 487 miehen kyntäjän kylelle, Panin kyntäjän kylelle, 488 vakoajan vaipan alle, Vakoojan vaipan alle, 490 kalan saajan kainalohon, Kalan saajan kainaloho.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I3 1684. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 475 pyyhyet pyräjämässä, Pyhyöt pyräjämässä, 478 rahkehilla laulamassa; Rahkehilla laulamassa, 479 kuusi kullaista käkeä Kuus' on kullaista käkeä 484 emon tuoma, tuollakana! Emon tuoma, tuollakana, SKVR XIII2 4166. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 451 "Mitä neien itkemistä, Mitä neion itkemistä, 452 suuresti sureksimista! Suuresti sureksimista. 469 "Kun katsot kupehellesi, Kun katsot kupeellesi, 470 oikealle puolellesi, Oikialle puolellesi, SKVR VI1 685. — Etelä-Savo · 1800 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 453 Anna huolia hevosen, Anna huolia hevoisen, 454 murehtia mustan ruunan, Murhehtia mustan rūnan! 457 Hevosell' on pää parempi, Hevoisell on pää parempi, 458 pää parempi, luu lujempi, Pää parempi, luu lujempi. SKVR XIII2 4614. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 486 pannahan paranemahan, Vaan panin paranemahan, 487 miehen kyntäjän kylelle, Panin kyntäjän kylelle, 488 vakoajan vaipan alle, Vakoojan vaipan alle, 490 kalan saajan kainalohon, Kalan saajan kainaloho. SKVR I3 1721. — Uhtua · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 466 vievät vielä viljemmälle; Vietiin vielä viljemmälle: 495 ei sen jouset jouten olle, Eikä jouset jouten ollu. 518 ojavieret ohramaina, Ojavieret otramaina, 519 karivieret kauramaina, Karivieret kagramaina.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 23 kansanrunosta 9 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Säkeet 13–48 — Sulho viljo veljyeni / päänpanentavirsi · 10 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 17 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 49–64 — Mene nyt myöty neito · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 65–74 — Lähtö kodista · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 75–110 — Lapsuudenkodissa ja vieraassa talossa · 20 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 111–124 — Niinkö luulit lähteväsi · 9 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 125–142 — Morsiamen sanat / huoli · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 143–164 — Lähdön vaikeus · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 165–172 — Mikä lie muien mieli · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 169 · 12 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 173–184 — Niin on mieli miekkosien · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 185–220 — Akka neuvoo: etkö muista, kuin sanelin · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 239–244 — Ankea todellisuus · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 245–272 — Olit kukkana kotona · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 262 · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 273–292 — Voi neiti sisarueni · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 293–312 — Huntu tuo huolet · 11 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 313–334 — Kotona ja miehelässä · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 335–344 — Ei tieä yksinkänä · 14 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 345–382 — Itke, itke neiti nuori · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 387–414 — Ikävä · 10 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 415–422 — Minnekä minua loitte · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 423–432 — Mahoit ennen miun emoni · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 433–448 — Enempi minulla huolta · 8 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 449–460 — Lauloi lapsi lattialta · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 461–468 — Ei ole itettäviä · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 469–498 — Kun katsot kupehellesi – · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 499–522 — Kolmasti tänä keväinä · 5 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot