Kalevala, 28. runo
Lemminkäisen pako Pohjolasta
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 23 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 27 eivät näy kartalla: 27 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (6), Kiimaisjärvi (3), Kontokki (2), Pistojärvi (2), Suistamo (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (6)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (3)
- Kontokki (2)
- Pistojärvi (2)
- Suistamo (2)
- Uhtua (2)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Impilahti (1)
- Korpiselkä (1)
- Muonio (1)
- Rukajärvi (1)
- Suomussalmi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 50 kansanrunossa 13 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (18), Uhtua (7), Kontokki (5), Kiimaisjärvi (4), Suomussalmi (4).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 13 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (18)
- Uhtua (7)
3–6 runoa
- Kontokki (5)
- Kiimaisjärvi (4)
- Suomussalmi (4)
- Jyskyjärvi (3)
- Pistojärvi (3)
1–2 runoa
- Kainuu (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Ilomantsi (1)
- Leppävirta (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–164 Lemminkäinen pakenee kiiruusti Pohjolasta, tulee kotiin ja tiedustelee äitiltänsä, kunne lähtisi piilemään Pohjolan väkeä, jonka sanoi pian koko joukolla tulevan sotaan häntä yksinäistä miestä vasten.
- Säkeet 165–294 Äiti nuhtelee häntä Pohjolaan lähtemästänsä, ehdottelee ensin yhtä ja toistaki vaarallista piilopaikkaa ja neuvoo viimein lähtemään monen meren takaiselle saarelle, jossa myös isänsä ennen suurina sotavuosina oli rauhassa elellyt.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Sara
Säkeet 1–164
Lemminkäinen pakenee kiiruusti Pohjolasta, tulee kotiin ja tiedustelee äitiltänsä, kunne lähtisi piilemään Pohjolan väkeä, jonka sanoi pian koko joukolla tulevan sotaan häntä yksinäistä miestä vasten.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 23 kansanrunoa 12 paikkakunnalta. Loput 27 eivät näy kartalla: 27 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (6), Kiimaisjärvi (3), Kontokki (2), Pistojärvi (2), Suistamo (2), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 12 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (6)
2–3 runoa
- Kiimaisjärvi (3)
- Kontokki (2)
- Pistojärvi (2)
- Suistamo (2)
- Uhtua (2)
1 runo
- Ilomantsi (1)
- Impilahti (1)
- Korpiselkä (1)
- Muonio (1)
- Rukajärvi (1)
- Suomussalmi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 50 kansanrunossa 13 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (18), Uhtua (7), Kontokki (5), Kiimaisjärvi (4), Suomussalmi (4).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 13 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (18)
- Uhtua (7)
3–6 runoa
- Kontokki (5)
- Kiimaisjärvi (4)
- Suomussalmi (4)
- Jyskyjärvi (3)
- Pistojärvi (3)
1–2 runoa
- Kainuu (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Ilomantsi (1)
- Leppävirta (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Porajärvi (1)
- Viena (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 759. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 58 virkkoi kaunis Kaukomieli: Tuo kaunis Kaukomieli 73 "Poikueni, nuorempani, "Poikuoni nuorempani, 78 noissa Pohjolan pioissa? Noissa Päivölän pioissa?" 85 Ken mun sarkoin vaarteleisi! Ken mun sarkoin vaarteleisi, SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 10 pillojansa piilemähän. Pillojansa piilemäh. 58 virkkoi kaunis Kaukomieli: Sano kaunis Kaukomieli: 72 Ennätti emo kysyä: Emo ennätti kysyä: 73 "Poikueni, nuorempani, "Poikuoni nuorempani, SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 46 tykö valtavanhempani!" Tykö valto-vanhempansa. 58 virkkoi kaunis Kaukomieli: Siitä kaunis Kauko-mieli 73 "Poikueni, nuorempani, "Poikuoni nuorempani! 137 Oi emoni, vanha vaimo! "Oi Emoni, vaimo vanha! SKVR I4 824. — Kontokki · 1871 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 19 ettei pää pahoin menisi, Jott'ei pää pahoin mänisi, 20 tukka turhi'in tulisi, Tukat turhiin tulisi, 21 hivus hieno lankeaisi Hivus hiuki lankeaisi, 40 hattarojen hallitsija! Hattarojen hallitsija, SKVR I1 95. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 54 "Ohoh Ahti veikkoseni! "Ohoh seppo veikkoseni, 61 Sano tuonne tultuasi Sano tuonne saatuon: 137 Oi emoni, vanha vaimo! "Oi emoni vanha vaimo,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I2 759. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 58 virkkoi kaunis Kaukomieli: Tuo kaunis Kaukomieli 73 "Poikueni, nuorempani, "Poikuoni nuorempani, 78 noissa Pohjolan pioissa? Noissa Päivölän pioissa?" 85 Ken mun sarkoin vaarteleisi! Ken mun sarkoin vaarteleisi, SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 10 pillojansa piilemähän. Pillojansa piilemäh. 58 virkkoi kaunis Kaukomieli: Sano kaunis Kaukomieli: 72 Ennätti emo kysyä: Emo ennätti kysyä: 73 "Poikueni, nuorempani, "Poikuoni nuorempani, SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 46 tykö valtavanhempani!" Tykö valto-vanhempansa. 58 virkkoi kaunis Kaukomieli: Siitä kaunis Kauko-mieli 73 "Poikueni, nuorempani, "Poikuoni nuorempani! 137 Oi emoni, vanha vaimo! "Oi Emoni, vaimo vanha! SKVR I1 95. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 54 "Ohoh Ahti veikkoseni! "Ohoh seppo veikkoseni, 61 Sano tuonne tultuasi Sano tuonne saatuon: 137 Oi emoni, vanha vaimo! "Oi emoni vanha vaimo, SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 29 täytyi toisiksi ruveta, Tohti toisiksi ruveta, 69 Emo vastahan tulevi Emo vastahan tulevi: 73 "Poikueni, nuorempani, "Poikuoni nuorempani,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 165–294
Äiti nuhtelee häntä Pohjolaan lähtemästänsä, ehdottelee ensin yhtä ja toistaki vaarallista piilopaikkaa ja neuvoo viimein lähtemään monen meren takaiselle saarelle, jossa myös isänsä ennen suurina sotavuosina oli rauhassa elellyt.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 960. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 188 pillojani piilemähän. Pillojani piilemähä, 196 katajaksi kankahalle, Katajaksi kankahalla." 201 usei'in kataja kangas Usein katajakangas 207 use'in noroinen koivu Usein oronen koivu SKVR I2 962. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 188 pillojani piilemähän. Pillojani piilemähän." 190 Kunne käsket piilemähän?" Kunne käsket piilemähän, 195 Menet männyksi mäelle, Mene männyksi mäelle, 196 katajaksi kankahalle, Katajaksi kankahalle, SKVR I2 744 b). — Suomussalmi · 1904 · Sakari Jouhki · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 190 Kunne käsket piilemähän?" Kunne käsket piilemähän?" 193 "En mä tieä, kunne käsken, "En mä tieä, kunne käsken, 195 Menet männyksi mäelle, Menet männyksi mäelle, 199 use'in mäkinen mänty Kohta mäkinen mänty, SKVR I2 954. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 188 pillojani piilemähän. Pillojani piilemähän." 199 use'in mäkinen mänty Usein mäkinen mänty 203 "Nouset koivuksi norolle Nouse koivuksi norolle!" 207 use'in noroinen koivu "Usein noronen koivu SKVR I2 968. — Kiimaisjärvi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 195 Menet männyksi mäelle, Männös männyksi mäelle." 196 katajaksi kankahalle, Katajiksi kankahalle." 199 use'in mäkinen mänty "Useiksi mäkinen mänty 201 usei'in kataja kangas "Useitsi kataja kangas
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 960. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 188 pillojani piilemähän. Pillojani piilemähä, 196 katajaksi kankahalle, Katajaksi kankahalla." 201 usei'in kataja kangas Usein katajakangas 207 use'in noroinen koivu Usein oronen koivu SKVR I2 962. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 188 pillojani piilemähän. Pillojani piilemähän." 190 Kunne käsket piilemähän?" Kunne käsket piilemähän, 195 Menet männyksi mäelle, Mene männyksi mäelle, 196 katajaksi kankahalle, Katajaksi kankahalle, SKVR I2 954. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 188 pillojani piilemähän. Pillojani piilemähän." 199 use'in mäkinen mänty Usein mäkinen mänty 203 "Nouset koivuksi norolle Nouse koivuksi norolle!" 207 use'in noroinen koivu "Usein noronen koivu SKVR I2 968. — Kiimaisjärvi · 1839 · M. A. Castrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 195 Menet männyksi mäelle, Männös männyksi mäelle." 196 katajaksi kankahalle, Katajiksi kankahalle." 199 use'in mäkinen mänty "Useiksi mäkinen mänty 201 usei'in kataja kangas "Useitsi kataja kangas SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 201 usei'in kataja kangas Usein kataja-kangas 207 use'in noroinen koivu Usein oronen koivu 208 pinopuiksi pilkotahan, Pino-puiksi pilkutahan, 210 hakatahan halmeheksi. Hakatahan halmehmaaksi. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 223 mies nuori, noentolainen, Mies nuori Noventolainen
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 10 kansanrunosta 2 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Säkeet 5–6 — "Pimeästä · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 7–8 — "Läksi tuiskuna tuvasta, · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 19–21 — "Ettei pää pahoin menisi, · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 23–26 — "Jo kumu kylästä kuului, · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 27–64 · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 65–122 — Äidin kysely · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 123–136 — Oudot unet · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 137–144 — Lemminkäinen pyytää evästä pakomatkaa varten · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 145–164 — Lemminkäinen paljastaa miestapon äidilleen · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 165–184 — Äidin muistutus siitä, että hän varoitti lähtemästä matkalle · 8 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 185–234 — Piilopaikkojen listaus · 11 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 235–248 — Lemminkäinen kiirehtii vastausta · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 249–276 — Äiti vannottaa · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 252 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 277–288 — Äidin neuvo mennä · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot