Kalevala, 29. runo
Lemminkäinen Saaressa
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 16 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 34 eivät näy kartalla: 31 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 1 kansanruno, johon painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (4), Vuokkiniemi (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Ilomantsi (4)
2–3 runoa
- Vuokkiniemi (3)
1 runo
- Joroinen (1)
- Juva (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kontokki (1)
- Liperi (1)
- Rautavaara (1)
- Repola (1)
- Varpaisjärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 162 kansanrunossa 60 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (14), Vuokkiniemi (13), Lempaala (11), Vuole (11), Repola (6).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 60 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Ilomantsi (14)
- Vuokkiniemi (13)
- Lempaala (11)
- Vuole (11)
3–6 runoa
- Repola (6)
- Jyskyjärvi (5)
- Kontokki (5)
- Rautu (5)
- Liperi (4)
- Metsäpirtti (4)
- Rautavaara (4)
- Soikkola (4)
- Suomussalmi (4)
- Etelä-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Joroinen (3)
- Juva (3)
- Pälkjärvi (3)
- Sakkola (3)
- Toksova (3)
- Uhtua (3)
1–2 runoa
- Kaavi (2)
- Keltto (2)
- Kupanitsa (2)
- Moloskovitsa (2)
- Narvusi (2)
- Nurmes (2)
- Pohjois-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Reisjärvi (2)
- Sonkajärvi (2)
- Tuupovaara (2)
- Virtasalmi (2)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jäppilä (1)
- Jääski (1)
- Karttula (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kontiolahti (1)
- Korpiselkä (1)
- Kurkijoki (1)
- Liminka (1)
- Pielisjärvi (1)
- Porajärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Räisälä (1)
- Rääkkylä (1)
- Saarijärvi (1)
- Savitaipale (1)
- Savonranta (1)
- Soanlahti (1)
- Sotkamo (1)
- Sulkava (1)
- Suojärvi (1)
- Säräisniemi (1)
- Tuusniemi (1)
- Varkaus (1)
- Varpaisjärvi (1)
- Venjoki (1)
- Vihanti (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–180 Lemminkäinen lähtee meren poikki purjehtimaan ja tulee onnellisesti saarelle.
- Säkeet 181–290 Elelee saarella liika rohkeasti tyttärien ja muun naisväen kanssa, josta miehet suutuksissansa päättävät surmata hänen.
- Säkeet 291–402 Lemminkäinen lähtee kerkiämiseen pakoon ja jättää saaren sekä impien että itsensä suureksi suruksi.
- Säkeet 403–452 Merellä särkee iso myrsky Lemminkäisen laivan, hän itse pääsee uimalla maalle, saa uuden veneen ja laskee sillä kotirannoille.
- Säkeet 453–514 Näkee entiset tupansa poltetuksi ja koko paikan autioksi, josta alkaa itkeä ja valitella, varsinki kun pelkä’ää jo äitinsäki surmatuksi.
- Säkeet 515–546 Äiti kuitenkin elää ja asuu uudella paikalla korven sisässä, josta Lemminkäinen suureksi iloksensa löytää hänen.
- Säkeet 547–602 Äiti kertoo, miten Pohjolan väki oli tullut ja pannut tuvat tuhaksi; Lemminkäinen lupa’aa uudet, vielä paremmat tuvat tehdä, kuin myöski kostaa Pohjolan vaivoistansa, ja kertoo äitillensä hauskasta elämästänsä piiloaikana saarella.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS). Jaksojako on W. F. Kirbyn englanninnoksen (1907) mukainen; Lönnrotin omassa tiivistelmässä tämän runon säerajat ovat osin toiset.
Paikat tässä runossa: Pohjola, Pimentola
Säkeet 1–180
Lemminkäinen lähtee meren poikki purjehtimaan ja tulee onnellisesti saarelle.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 16 kansanrunoa 11 paikkakunnalta. Loput 34 eivät näy kartalla: 31 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut; 1 kansanruno, johon painettu Kalevala on voinut vaikuttaa; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (4), Vuokkiniemi (3).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 11 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Ilomantsi (4)
2–3 runoa
- Vuokkiniemi (3)
1 runo
- Joroinen (1)
- Juva (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kontokki (1)
- Liperi (1)
- Rautavaara (1)
- Repola (1)
- Varpaisjärvi (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 162 kansanrunossa 60 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (14), Vuokkiniemi (13), Lempaala (11), Vuole (11), Repola (6).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 60 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Ilomantsi (14)
- Vuokkiniemi (13)
- Lempaala (11)
- Vuole (11)
3–6 runoa
- Repola (6)
- Jyskyjärvi (5)
- Kontokki (5)
- Rautu (5)
- Liperi (4)
- Metsäpirtti (4)
- Rautavaara (4)
- Soikkola (4)
- Suomussalmi (4)
- Etelä-Savo (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Joroinen (3)
- Juva (3)
- Pälkjärvi (3)
- Sakkola (3)
- Toksova (3)
- Uhtua (3)
1–2 runoa
- Kaavi (2)
- Keltto (2)
- Kupanitsa (2)
- Moloskovitsa (2)
- Narvusi (2)
- Nurmes (2)
- Pohjois-Pohjanmaa (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Reisjärvi (2)
- Sonkajärvi (2)
- Tuupovaara (2)
- Virtasalmi (2)
- Etelä-Karjala (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jäppilä (1)
- Jääski (1)
- Karttula (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kiuruvesi (1)
- Kontiolahti (1)
- Korpiselkä (1)
- Kurkijoki (1)
- Liminka (1)
- Pielisjärvi (1)
- Porajärvi (1)
- Rantasalmi (1)
- Räisälä (1)
- Rääkkylä (1)
- Saarijärvi (1)
- Savitaipale (1)
- Savonranta (1)
- Soanlahti (1)
- Sotkamo (1)
- Sulkava (1)
- Suojärvi (1)
- Säräisniemi (1)
- Tuusniemi (1)
- Varkaus (1)
- Varpaisjärvi (1)
- Venjoki (1)
- Vihanti (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 960. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 25 Vetäisi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 26 laski laivan lainehille laian lainehille, 31 itse istuvi perähän, Itse istusi perähän, 33 kokan koivuisen nojahan, Kokan kultasen nojahan, SKVR IV1 135. — Venjoki · 1847 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 156 joka oksallen omenan, Joka oksalle omenan, 159 kun käki kukahtelevi, Kuin käki kukahelevi, 161 vaski leuoilta valuvi, Vaski leuvoilta valuu. 172 lauloi kaivon kartanolle, Laulan kaivon kartanolle, SKVR VII2 1628. — Rautavaara · 1885 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 154 tammet keskitanhu'ille, Tammet keski-tanhuville, 155 tammelle tasaiset oksat, Tammille tasaset oksat, 156 joka oksallen omenan, Joka oksalle omenan, 157 omenalle kultapyörän, Omenalle kultapyörän, JR 61827 — Varkaus · 1936 · Otto Puustinen · Vertaa rinnakkain
Tähän kansanrunoon on voinut vaikuttaa painettu Kalevala.
Kalevala Kansanruno 154 tammet keskitanhu'ille, tammet keskitanhuvalle 155 tammelle tasaiset oksat, tammelle tasaset oksat 156 joka oksallen omenan, joka oksalle omenan 157 omenalle kultapyörän, omenalle kultapyörän SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 25 Vetäisi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 27 teräksisiltä teloilta, Teloilta teräksisiltä, 28 vaskisilta valkamoilta. Vaskisilta valkamoilta, 81 "Onko saarella sijoa, "Onko saarella sioa
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I2 960. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 25 Vetäisi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 26 laski laivan lainehille laian lainehille, 31 itse istuvi perähän, Itse istusi perähän, 33 kokan koivuisen nojahan, Kokan kultasen nojahan, SKVR IV1 135. — Venjoki · 1847 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 156 joka oksallen omenan, Joka oksalle omenan, 159 kun käki kukahtelevi, Kuin käki kukahelevi, 161 vaski leuoilta valuvi, Vaski leuvoilta valuu. 172 lauloi kaivon kartanolle, Laulan kaivon kartanolle, SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 25 Vetäisi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 27 teräksisiltä teloilta, Teloilta teräksisiltä, 28 vaskisilta valkamoilta. Vaskisilta valkamoilta, 81 "Onko saarella sijoa, "Onko saarella sioa SKVR I3 1315. — Kontokki · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 154 tammet keskitanhu'ille, Tammet keskitanhuille, 155 tammelle tasaiset oksat, Tammellen tasaset oksat, 156 joka oksallen omenan, Joka oksalle omenan, 157 omenalle kultapyörän, Omenallen kultapyörän, SKVR VII1 625. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 25 Vetäisi venon vesille, Lykkäsi venon vesille, 26 laski laivan lainehille Laski purren lainehille 27 teräksisiltä teloilta, Teloilta teräksisiltä, 28 vaskisilta valkamoilta. Vaskisilta valkamilta.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 181–290
Elelee saarella liika rohkeasti tyttärien ja muun naisväen kanssa, josta miehet suutuksissansa päättävät surmata hänen.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 220. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 227 Kunnepäin on päätä käänti, Kunne päin on päätä käänti, 228 siinä suuta suihkatahan, Sinne suuta suihkatahan; 229 kunne kättänsä ojenti, Kunne kättänsä ojenti, 230 siinä kättä käpsätähän. Sinne kättä käpsätähän. SKVR I2 759. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 233 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä kotoa, 283 ei nähnyt sitä taloa, Ei nähnyt sitä taloa, 284 kuss' ei kolmea kotoa, Kuss' ei kolmia kotoa, 286 kuss' ei kolmea urosta, Kuss' ei :ia urosta, SKVR V2 1129. — Lempaala · 1854 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 233 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä kyläistä, 234 kuss' ei kymmenen taloa, Kuss' ei kymmentä taloa, 235 eik' ollut sitä taloa, Ei ollut sitä taloa, 236 kuss' ei kymmenen tytärtä, Kull' ei kymmenen tytärtä, SKVR XIII1 557. — Metsäpirtti · 1854 · Kaarlo Slöör · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 233 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä kyleä, 234 kuss' ei kymmenen taloa, Kuss' ei kymmenen taloa, 235 eik' ollut sitä taloa, Ei ollut sitä taloa, 236 kuss' ei kymmenen tytärtä, Kuss' ei kymmenen kälystä, SKVR V2 1123. — Vuole · 1859 · Fr. A. Saxbäck · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 233 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä kylää, 234 kuss' ei kymmenen taloa, Kuss ei kymmenen talloo, 235 eik' ollut sitä taloa, Ei ollut sitä talloo, 236 kuss' ei kymmenen tytärtä, Kuss ei kymmenen källystä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 220. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 227 Kunnepäin on päätä käänti, Kunne päin on päätä käänti, 228 siinä suuta suihkatahan, Sinne suuta suihkatahan; 229 kunne kättänsä ojenti, Kunne kättänsä ojenti, 230 siinä kättä käpsätähän. Sinne kättä käpsätähän. SKVR I2 759. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 233 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä kotoa, 283 ei nähnyt sitä taloa, Ei nähnyt sitä taloa, 284 kuss' ei kolmea kotoa, Kuss' ei kolmia kotoa, 286 kuss' ei kolmea urosta, Kuss' ei :ia urosta, SKVR VII5 loitsut 4778. — Nurmes · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 235 eik' ollut sitä taloa, Ei ollut sitä taloa, 238 ei sitä emosen lasta, Ei sitä emoisen lasta, 240 käsivartta vaivutellut. Kesivartta vaivutellut. SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 222 joi olutta onneksensa. Joi oluen onneksensa, 233 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä hyveä, 261 "Kauko rukka, miesi kaunis! "Kauko rukk' on miesi kaunis,
Säkeet 291–402
Lemminkäinen lähtee kerkiämiseen pakoon ja jättää saaren sekä impien että itsensä suureksi suruksi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 759. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 293 "Voi, päivyinen päivä nousi, "Voi päivänen päivyt nousi, 294 armas aurinko kohosi Armas auringo kohosi, 309 Jo tunsi tuhon tulevan, Jo näki tuhon tulevan, 310 hätäpäivän päälle saavan. Hätä päivän päälle saavan. SKVR I2 960. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 328 laski laivan lainehille. laian lainehille, 387 Sini itki saaren immet, Sini itki saaren neiet, 389 kuni purjepuu näkyvi, Kuni purjepuut näky. 393 itki purjepuun alaista, Itki purjepuun alaista. SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 343 saaren impien iloissa, Saaren impien ilossa, 357 Jopa itki saaren immet, Siini itki saaren immet, 370 urkenin, urosten sulho, Suoriksen urosten sulho, 393 itki purjepuun alaista, Itki purjepuun alaista, SKVR VII1 899. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 361 Läksitkö piikojen pyhyyttä vaiko piikojen pyhyyttä?" 372 ikävä omia maita, ikävä tuli omia maita, 375 oman niemen neitosia, oman niemen neitosia, 376 oman kartanon kanoja." oman kaupunnin kanoja." SKVR I1 42. — Suomussalmi · 1877 · P. J. Hannikainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 309 Jo tunsi tuhon tulevan, jo näki tuhon tulevan 310 hätäpäivän päälle saavan. hätäpäivän päälle käyvän 321 Teki tieolla venettä, teki tiijolla venettä 381 selälle meren sinisen, selvälle meren selälle
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 759. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 293 "Voi, päivyinen päivä nousi, "Voi päivänen päivyt nousi, 294 armas aurinko kohosi Armas auringo kohosi, 309 Jo tunsi tuhon tulevan, Jo näki tuhon tulevan, 310 hätäpäivän päälle saavan. Hätä päivän päälle saavan. SKVR I2 960. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 328 laski laivan lainehille. laian lainehille, 387 Sini itki saaren immet, Sini itki saaren neiet, 389 kuni purjepuu näkyvi, Kuni purjepuut näky. 393 itki purjepuun alaista, Itki purjepuun alaista. SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 343 saaren impien iloissa, Saaren impien ilossa, 357 Jopa itki saaren immet, Siini itki saaren immet, 370 urkenin, urosten sulho, Suoriksen urosten sulho, 393 itki purjepuun alaista, Itki purjepuun alaista, SKVR VII1 899. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 361 Läksitkö piikojen pyhyyttä vaiko piikojen pyhyyttä?" 372 ikävä omia maita, ikävä tuli omia maita, 375 oman niemen neitosia, oman niemen neitosia, 376 oman kartanon kanoja." oman kaupunnin kanoja." SKVR I2 729. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 325 iski kerran kolmannenki: Iski kerran kolmanenki. 328 laski laivan lainehille. laian lainehille.* 357 Jopa itki saaren immet, Siini itki saaren immet,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 403–452
Merellä särkee iso myrsky Lemminkäisen laivan, hän itse pääsee uimalla maalle, saa uuden veneen ja laskee sillä kotirannoille.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 173. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 409 suuri tuuli luotehinen, Suuri tuuli luotehinen, 410 kova tuuli koillistuuli: Kova tuuli koillistuuli, 411 otti laian, otti toisen, Otti laian, otti toisen, 412 vikelti koko venehen. Vikelti koko venehen. SKVR II 175a). — Repola · 1920 · H. H. Sivén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 409 suuri tuuli luotehinen, Luja tuuli luotehinen 410 kova tuuli koillistuuli: Kova tuuli, koilistuuli, 411 otti laian, otti toisen, Otti laijan, otti toisen, 415 läksi sormin soutamahan, Lähtöö sormin soutamahan, SKVR II 173 a). — Repola · 1872 · A. Berner · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 409 suuri tuuli luotehinen, Suuri tuuli luodehine, 410 kova tuuli koillistuuli: Kova tuuli koilistuuli, 411 otti laian, otti toisen, Otti laijan, otti toisen, 412 vikelti koko venehen. Vikeldi koko venehen. SKVR VII2 2673. — Soanlahti · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 427 Kunpa nälkäni näkisit, Kun nälkäni näkisit, 428 asiani arvoaisit, Apiani arvoaisit, 429 juosten aittahan menisit, Juosten aittahan menisit, 433 sen panisit paistumahan, Sen panisit paistihiksi, SKVR II 173b). — Repola · 1877 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 409 suuri tuuli luotehinen, Suuri tuuli luodehińe, 410 kova tuuli koillistuuli: Kova tuuli koilistuuli, 411 otti laian, otti toisen, Otti laijan, otti toizen, 415 läksi sormin soutamahan, Läksi sormin soudamaha,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR II 173. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 409 suuri tuuli luotehinen, Suuri tuuli luotehinen, 410 kova tuuli koillistuuli: Kova tuuli koillistuuli, 411 otti laian, otti toisen, Otti laian, otti toisen, 412 vikelti koko venehen. Vikelti koko venehen. SKVR VII2 2673. — Soanlahti · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 427 Kunpa nälkäni näkisit, Kun nälkäni näkisit, 428 asiani arvoaisit, Apiani arvoaisit, 429 juosten aittahan menisit, Juosten aittahan menisit, 433 sen panisit paistumahan, Sen panisit paistihiksi, SKVR XII1 403. — Pohjois-Pohjanmaa · 1700 · Henrik Gabriel Porthan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 427 Kunpa nälkäni näkisit, Kuinsa nälkäni näkisit, 429 juosten aittahan menisit, Juostenpa aitaan menisit, 434 vuolaisisit voita päälle Sieltä voita vuolaisisit, SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 436 juoa uinehen urohon. Juoa juossehen urohon?" 446 syöä miehen nälkähisen, Syöä miehen nälkäisen, 447 tuopi tuopilla olutta Tuopi tuopilla olutta,
Säkeet 453–514
Näkee entiset tupansa poltetuksi ja koko paikan autioksi, josta alkaa itkeä ja valitella, varsinki kun pelkä’ää jo äitinsäki surmatuksi.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 2024. — Liperi · 1909 · Juho Lukkarinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 489 missä kaunis kantajani, Mahoit kaunis kantajani, 490 ihana imettäjäni?" Ihana imettäjäni 499 "Ohoh kaunis kantajani, Mahot kaunis kantajani,
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Yhtäkään runoa, jolla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa, ei tiettävästi ole merkitty muistiin vuoteen 1849 mennessä.
Säkeet 515–546
Äiti kuitenkin elää ja asuu uudella paikalla korven sisässä, josta Lemminkäinen suureksi iloksensa löytää hänen.
Säkeet 547–602
Äiti kertoo, miten Pohjolan väki oli tullut ja pannut tuvat tuhaksi; Lemminkäinen lupa’aa uudet, vielä paremmat tuvat tehdä, kuin myöski kostaa Pohjolan vaivoistansa, ja kertoo äitillensä hauskasta elämästänsä piiloaikana saarella.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 4549. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 599 Minä piilin piikasia, Miepä piilin piikasia, 601 kuin susi sikoja piili, Kuin suet sikoja piili, 602 havukat kylän kanoja." Havukat kylän kanoja.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 4549. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 599 Minä piilin piikasia, Miepä piilin piikasia, 601 kuin susi sikoja piili, Kuin suet sikoja piili, 602 havukat kylän kanoja." Havukat kylän kanoja.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 19 kansanrunosta 10 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 14 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–24 — Lemminkäisen pakoonlähtö; · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 25–48 — Lähtö ja matka · 9 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 49–72 — Neitojen arveluita · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 73–114 — Dialogi · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 115–134 — Saaren maat saroin jaettu · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 151–164 — Kultapyörätammi · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 165–180 — Laulan meret mesiksi / · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 181–200 — Tanssituvan pyyntö · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 201–222 — Olut ja syöminen · 7 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 223–240 — Sankari impien iloissa · 10 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 225 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 241–246 — Pitämättömät piiat · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 247–278 — Yksi pitämätön impi · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 279–290 — Ei sitä taloa, jossa ei miehet hio miekkaa · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 291–304 — Sankari tekee lähtöä · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 294 · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 305–336 — Veneenveisto · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 337–356 — Pois tulee pojalle · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 357–376 — Dialogi lähdön syystä / · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 377–402 — Molemminpuolinen suru lähdöstä · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 403–452 — Haaksirikko ja välikohtaus emännän kanssa · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 453–482 — Kotiinpaluu · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 483–514 — Kysely kokko-linnulta / · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 507–514 — Kostohon minäi koito kokosin tätä kokoa · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 515–566 — Äiti löytyy · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 567–602 — Äiti kysyy ja poika kertoo saarella olosta · 5 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 591–602 — Minä piilin piikasia · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot