Kalevala, 30. runo
Lemminkäinen ja Pakkanen
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 13 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 34 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 13 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Uhtua (2)
1 runo
- Etelä-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Ilomantsi (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kontokki (1)
- Parikkala (1)
- Pihtipudas (1)
- Saarijärvi (1)
- Soanlahti (1)
- Suonenjoki (1)
- Tohmajärvi (1)
- Varkaus (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 372 kansanrunossa 122 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (20), Suistamo (18), Kivijärvi (14), Kontokki (13), Ilomantsi (12), Pihtipudas (12).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Norra Finnskoga (1), Östmark (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 122 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (20)
- Suistamo (18)
- Kivijärvi (14)
- Kontokki (13)
- Ilomantsi (12)
- Pihtipudas (12)
- Suomussalmi (11)
- Repola (10)
- Impilahti (9)
- Lempaala (9)
- Uhtua (9)
- Sotkamo (8)
- Kiuruvesi (7)
3–6 runoa
- Kesälahti (6)
- Suojärvi (6)
- Etelä-Savo (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kaavi (5)
- Korpilahti (5)
- Pyhäjärvi Ol. (5)
- Kainuu (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiimaisjärvi (4)
- Kitee (4)
- Kurkijoki (4)
- Nurmes (4)
- Porajärvi (4)
- Pyhäntä (4)
- Rovaniemi (4)
- Vuole (4)
- Askola (3)
- Eräjärvi (3)
- Hiitola (3)
- Hyrynsalmi (3)
- Iisalmi (3)
- Korpiselkä (3)
- Kuusamo (3)
- Metsäpirtti (3)
- Pistojärvi (3)
- Rautu (3)
- Reisjärvi (3)
- Säräisniemi (3)
- Viena (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Viitasaari (3)
1–2 runoa
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Haapajärvi (2)
- Ilmajoki (2)
- Joroinen (2)
- Juva (2)
- Kajaani mlk (2)
- Karstula (2)
- Karttula (2)
- Kempele (2)
- Konginkangas (2)
- Kontiolahti (2)
- Kuhmo (2)
- Leppävirta (2)
- Liperi (2)
- Nilsiä (2)
- Paltamo (2)
- Parikkala (2)
- Pielavesi (2)
- Pielisjärvi (2)
- Pulkkila (2)
- Puolanka (2)
- Rautalampi (2)
- Rautavaara (2)
- Saarijärvi (2)
- Salmi (2)
- Sievi (2)
- Säämäjärvi (2)
- Tohmajärvi (2)
- Valtimo (2)
- Varkaus (2)
- Veteli (2)
- Anjala (1)
- Haapavesi (1)
- Iisalmi mlk (1)
- Juuka (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kajaani (1)
- Kannus (1)
- Keltto (1)
- Kerimäki (1)
- Kestilä (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiiminki (1)
- Kittilä (1)
- Kuopio (1)
- Kärsämäki (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Lapinlahti (1)
- Lemi (1)
- Luhanka (1)
- Moloskovitsa (1)
- Norra Finnskoga (1)
- Oulainen (1)
- Oulu (1)
- Paavola (1)
- Pieksämäki (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pori mlk (1)
- Porvoo (1)
- Pudasjärvi (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Rantasalmi (1)
- Ristiina (1)
- Ristijärvi (1)
- Ruskeala (1)
- Rääkkylä (1)
- Sakkola (1)
- Savitaipale (1)
- Sodankylä (1)
- Soini (1)
- Sonkajärvi (1)
- Sortavala (1)
- Suonenjoki (1)
- Säyneinen (1)
- Tunkua (1)
- Tyrnävä (1)
- Töysä (1)
- Valkeasaari (1)
- Ylikiiminki (1)
- Östmark (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–122 Lemminkäinen lähtee entisen sotatoverinsa, Tieran, kanssa Pohjolaa sotimaan.
- Säkeet 123–316 Pohjolan emäntä laittaa kovan pakkasen vastaan, joka jäätää heidän laivansa mereen, ja olisi vähällä kylmänyt itse laivan urootkin, ellei Lemminkäinen olisi saanut häntä tehokkailla Iu’uilla ja manauksilla luopumaan.
- Säkeet 317–500 Lemminkäinen toverinensa astuu jäätä myöten rannalle, kiertää kauan surkeassa tilassa korpia, kunnes viimein pääsee kotitiloillensa.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Imatra, Vuoksi, Pohjola, Kalma, Nälkäniemi, Pimentola, Tuonela
Säkeet 1–122
Lemminkäinen lähtee entisen sotatoverinsa, Tieran, kanssa Pohjolaa sotimaan.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 13 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 34 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 13 paikkakuntaa
2–3 runoa
- Uhtua (2)
1 runo
- Etelä-Savo (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Ilomantsi (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kontokki (1)
- Parikkala (1)
- Pihtipudas (1)
- Saarijärvi (1)
- Soanlahti (1)
- Suonenjoki (1)
- Tohmajärvi (1)
- Varkaus (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 372 kansanrunossa 122 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (20), Suistamo (18), Kivijärvi (14), Kontokki (13), Ilomantsi (12), Pihtipudas (12).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Norra Finnskoga (1), Östmark (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 122 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (20)
- Suistamo (18)
- Kivijärvi (14)
- Kontokki (13)
- Ilomantsi (12)
- Pihtipudas (12)
- Suomussalmi (11)
- Repola (10)
- Impilahti (9)
- Lempaala (9)
- Uhtua (9)
- Sotkamo (8)
- Kiuruvesi (7)
3–6 runoa
- Kesälahti (6)
- Suojärvi (6)
- Etelä-Savo (5) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kaavi (5)
- Korpilahti (5)
- Pyhäjärvi Ol. (5)
- Kainuu (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kiimaisjärvi (4)
- Kitee (4)
- Kurkijoki (4)
- Nurmes (4)
- Porajärvi (4)
- Pyhäntä (4)
- Rovaniemi (4)
- Vuole (4)
- Askola (3)
- Eräjärvi (3)
- Hiitola (3)
- Hyrynsalmi (3)
- Iisalmi (3)
- Korpiselkä (3)
- Kuusamo (3)
- Metsäpirtti (3)
- Pistojärvi (3)
- Rautu (3)
- Reisjärvi (3)
- Säräisniemi (3)
- Viena (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Viitasaari (3)
1–2 runoa
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Haapajärvi (2)
- Ilmajoki (2)
- Joroinen (2)
- Juva (2)
- Kajaani mlk (2)
- Karstula (2)
- Karttula (2)
- Kempele (2)
- Konginkangas (2)
- Kontiolahti (2)
- Kuhmo (2)
- Leppävirta (2)
- Liperi (2)
- Nilsiä (2)
- Paltamo (2)
- Parikkala (2)
- Pielavesi (2)
- Pielisjärvi (2)
- Pulkkila (2)
- Puolanka (2)
- Rautalampi (2)
- Rautavaara (2)
- Saarijärvi (2)
- Salmi (2)
- Sievi (2)
- Säämäjärvi (2)
- Tohmajärvi (2)
- Valtimo (2)
- Varkaus (2)
- Veteli (2)
- Anjala (1)
- Haapavesi (1)
- Iisalmi mlk (1)
- Juuka (1)
- Jyskyjärvi (1)
- Kajaani (1)
- Kannus (1)
- Keltto (1)
- Kerimäki (1)
- Kestilä (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiiminki (1)
- Kittilä (1)
- Kuopio (1)
- Kärsämäki (1)
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Lapinlahti (1)
- Lemi (1)
- Luhanka (1)
- Moloskovitsa (1)
- Norra Finnskoga (1)
- Oulainen (1)
- Oulu (1)
- Paavola (1)
- Pieksämäki (1)
- Pohjois-Pohjanmaa (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pori mlk (1)
- Porvoo (1)
- Pudasjärvi (1)
- Pyhäjärvi Vpl. (1)
- Rantasalmi (1)
- Ristiina (1)
- Ristijärvi (1)
- Ruskeala (1)
- Rääkkylä (1)
- Sakkola (1)
- Savitaipale (1)
- Sodankylä (1)
- Soini (1)
- Sonkajärvi (1)
- Sortavala (1)
- Suonenjoki (1)
- Säyneinen (1)
- Tunkua (1)
- Tyrnävä (1)
- Töysä (1)
- Valkeasaari (1)
- Ylikiiminki (1)
- Östmark (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 906. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 1 Ahti poika, aino poika, Ahti poika, auvo poika 11 Ei Ahti sotia soua "Ei Ahti sotia soua 14 kullankana tarpehella." Kullanka⌈an⌉ ei tarpehella. 47 Ahille soan avuksi, Ahilla soan avuksi." Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 89 vast' on nainut naisen nuoren, Vast' on nainut nuoren naisen, 90 ottanut oman emännän; Ottant oman emän̄än, 91 viel' on nännit näppimättä, Viel' on näunit näppimättä, 95 jalan kenki kiukahalla, Jalan kenki kiukaalla, 98 ulkona kävysteleikse. Ulkona kävysteleksen. 100 ei ole keiho suuren suuri Ei ole keiho suuren suuri, 101 eikä keiho pienen pieni, Eikä keiho pienen pieni, 102 keiho keskikertahinen: Keiho keskikertainen: SKVR I2 907. — Uhtua · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 1 Ahti poika, aino poika, Ahti poika, auvo poika 12 kuunna, kymmennä kesänä Kuunna kümmennä kesänä 14 kullankana tarpehella." Kullankana ei tarpehella, 48 liioin voivalle lisäksi? Liijoin voivalla lisäkši." Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 89 vast' on nainut naisen nuoren, Vast' on nainun naisen nuoren, 90 ottanut oman emännän; Ottanut oman emännän; 91 viel' on nännit näppimättä, Viel' on näńńi ńäppümättä, 95 jalan kenki kiukahalla, Jalañ kenki kiukovalla, 100 ei ole keiho suuren suuri Ei ole keiho suureñ suuri, 102 keiho keskikertahinen: Keiho keski-kertahińi. SKVR I2 757. — Vuokkiniemi · 1893 · Iivana Marttini · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 57 Sanoi sinne saatuansa, Sanoi sinne tultuansa: 65 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä kyleä, 66 kuss' ei kymmenen taloa; Kuss' ei kymmentä taloa, 67 ei ollut sitä taloa, Ei ollut sitä taloa, SKVR II 220. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä kyleä, 67 ei ollut sitä taloa, Ei ollut sitä taloa, 69 ei ollut sitä urosta Ei ollut sitä urosta, 117 Siitä Ahti Saarelainen Tuopa Ahti saarelainen SKVR XIII1 557. — Metsäpirtti · 1854 · Kaarlo Slöör · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä kyleä, 66 kuss' ei kymmenen taloa; Kuss' ei kymmenen taloa, 67 ei ollut sitä taloa, Ei ollut sitä taloa, 68 kuss' ei kymmenen urosta; Kuss' ei kymmenen kälystä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I2 906. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 1 Ahti poika, aino poika, Ahti poika, auvo poika 11 Ei Ahti sotia soua "Ei Ahti sotia soua 14 kullankana tarpehella." Kullanka⌈an⌉ ei tarpehella. 47 Ahille soan avuksi, Ahilla soan avuksi." Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 89 vast' on nainut naisen nuoren, Vast' on nainut nuoren naisen, 90 ottanut oman emännän; Ottant oman emän̄än, 91 viel' on nännit näppimättä, Viel' on näunit näppimättä, 95 jalan kenki kiukahalla, Jalan kenki kiukaalla, 98 ulkona kävysteleikse. Ulkona kävysteleksen. 100 ei ole keiho suuren suuri Ei ole keiho suuren suuri, 101 eikä keiho pienen pieni, Eikä keiho pienen pieni, 102 keiho keskikertahinen: Keiho keskikertainen: SKVR II 220. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä kyleä, 67 ei ollut sitä taloa, Ei ollut sitä taloa, 69 ei ollut sitä urosta Ei ollut sitä urosta, 117 Siitä Ahti Saarelainen Tuopa Ahti saarelainen SKVR I1 233. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 75 emo aitan kynnyksellä Emo aitan kynnyksellä 77 veljekset veräjän suussa Veljekset veräjän suussa 79 sisarekset sillan päässä Sisarekset sillan päässä SKVR I1 234. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 75 emo aitan kynnyksellä Aitan kynnyksellä: 77 veljekset veräjän suussa Veljet on veräjän su⌈u⌉ssa, 79 sisarekset sillan päässä Sisarekset sillan päässä SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 65 Ei ollut sitä kyleä, Ei ollut sitä hyveä, 67 ei ollut sitä taloa, Ei ollut sitä pahoa, 118 lykkäsi venon vesille Lykkäsi venon vesillä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 123–316
Pohjolan emäntä laittaa kovan pakkasen vastaan, joka jäätää heidän laivansa mereen, ja olisi vähällä kylmänyt itse laivan urootkin, ellei Lemminkäinen olisi saanut häntä tehokkailla Iu’uilla ja manauksilla luopumaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VI1 3590. — Varkaus · 1892 · Iivari Savolainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 143 Pakkanen pahansukuinen Ja pakkanen pahan sukunen 161 senki on kynnet kylmämättä, Seni on kynnet kylmämätä, 162 pää pieni palelematta. Pää pieni paleltamata. 185 "Pakkanen, Puhurin poika, Pakkanen puiurin! poika, Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 187 Elä kylmä kynsiäni, Elä kylmä kynsiän, 195 kylmä soita, kylmä maita, Kylmä soita, kylmä maita, 196 kylmä kylmiä kiviä, Kylmä kylmiä kiviä, 198 pane haavan pahkuroita, Pane huavan pahkuroita, 199 koivun kuoria kolota, Koivun kuoria kolota! 213 "Joko nyt sanon sukusi, Joko nyt sanon sukus, 214 kuuluttelen kunniasi? Kuuluttelen kunnias: 218 kova ilma koivikolla Kova jlma koivukolla, 236 tuli turmion-alainen. Tuli turmion alanen, 243 kesät heilui hettehissä, Kesät heilu hetteissä 244 suurimmilla suon selillä; Surilla suon selillä, 245 talvet mäiski männiköissä, Talvet mäiski mänyköissä, 265 hienot hiilet helmoihini, Hienot hiilet helmoin, 294 kielesi kesän kotihin, Kieles kesän kotiin, 307 "Jos mun kuulet kylmäväksi, Jos mun kuulet kylväväksi!, 308 toiste tuhmin liikkuvaksi, Toiste tuhmin liikuvaksi, 311 sepän hiilien sekahan, Sepän hiilin sekaan, 314 kieleni kesän kotihin, Kielen kesän kotiin, SKVR XII1 3913. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 167 Kylmi silloin täyen kylmän, Sillon kylmit täyen kylmän, 195 kylmä soita, kylmä maita, Kylmää soita, kylmää maita, 196 kylmä kylmiä kiviä, Kylmää kylmiä kiviä, 197 palele vesipajuja, Palele vesipajuja, Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 199 koivun kuoria kolota, Koivun juuria kolota! 211 kurimuksen kulkun suuta, Kurimuksen kulkun suuta, 223 "Kukas Pakkasen imetti, Käärme pakkasen imetti 229 nännillä nenättömillä, Nännillä nisittömillä, 263 Tulen tungen sukkahani, Tulen tungen sukkiini, 266 panun alle paulojeni, Panun alle paulainen, 273 kylmä kattilat tulelle, Kylmä kattila tulella 275 käet naisen taikinahan, Käet naisen taikinaan, 278 vatsahan hevosen varsa! Vahtaan hevosen varsa! SKVR I4 62. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 167 Kylmi silloin täyen kylmän, Silloin kylmi suuren kylmän, 168 väki pakkasen paleli: Ison pakkasen paleli, 185 "Pakkanen, Puhurin poika, Pakkainen puhurin poika, 187 Elä kylmä kynsiäni, Elä kylmä kynsiäni, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 195 kylmä soita, kylmä maita, Kylmä soita, kylmä maita, 196 kylmä kylmiä kiviä, Kylmä kylmiä kiviä, 197 palele vesipajuja, Palele vesipajuja! 204 kylmä muita kummempia! Kylmä muita kummempia: 228 kyy imetti, käärme syötti Kyy imetti, käärmis syötti 243 kesät heilui hettehissä, Kesät heilu hettehissä, 276 poika neitosen povehen, Poika neitosen poveh, 278 vatsahan hevosen varsa! Vatsahan hevoisen varsan, SKVR XII1 3903. — Pyhäjärvi Ol. · 1884 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 159 Pieni on peiponen selällä, Siellä on peipponen selällä, 160 västäräkki lainehilla: Västäräkki lainehilla; 161 senki on kynnet kylmämättä, Senni on kynnet kylmämätä, 162 pää pieni palelematta. Pää pieni palelemata. Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 185 "Pakkanen, Puhurin poika, Pakkanen, Puhurin poika, 187 Elä kylmä kynsiäni, Älä kylmä kynsiäni, 190 elä päätäni palele! Älä päätäni palele, 195 kylmä soita, kylmä maita, Kylmä soita, kylmä maita! 217 Pakkanen pajuilla syntyi, Pakkanen pajulla synty, 221 ikiturmasta isosta, Ikiturmasta isosta, 240 pantihinpa Pakkaseksi. Pantiin paha pakkaseksi, 270 Pohjan pitkähän perähän. Pohjan pitkähän perähän. SKVR XII1 3895. — Pohjois-Pohjanmaa · 1800 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 "Pakkanen, Puhurin poika, Pakkanen puhurin poika 187 Elä kylmä kynsiäni, Älä kylmä kynsiäni 190 elä päätäni palele! Älä päätäni palele 191 "Kyll' on sulla kylmämistä, Kyllä sull' on kylmäämistä Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 195 kylmä soita, kylmä maita, Kylmää soita, kylmää maita 196 kylmä kylmiä kiviä, Kylmää kylmiä kiviä. 224 kovan ilman kostutteli, Kovan ilman koskemata 249 Kylmi puita ja pehuja, Kylmää puita ja pehuja 263 Tulen tungen sukkahani, Tultas tungen sukkahani 264 kekälehet kenkähäni, Kekälettä kenkähäni 267 Pakkasen palelematta, Pakkasen palelemata
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XII1 3913. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 167 Kylmi silloin täyen kylmän, Sillon kylmit täyen kylmän, 195 kylmä soita, kylmä maita, Kylmää soita, kylmää maita, 196 kylmä kylmiä kiviä, Kylmää kylmiä kiviä, 197 palele vesipajuja, Palele vesipajuja, Lisää yhteisiä säkeitä (9)
Kalevala Kansanruno 199 koivun kuoria kolota, Koivun juuria kolota! 211 kurimuksen kulkun suuta, Kurimuksen kulkun suuta, 223 "Kukas Pakkasen imetti, Käärme pakkasen imetti 229 nännillä nenättömillä, Nännillä nisittömillä, 263 Tulen tungen sukkahani, Tulen tungen sukkiini, 266 panun alle paulojeni, Panun alle paulainen, 273 kylmä kattilat tulelle, Kylmä kattila tulella 275 käet naisen taikinahan, Käet naisen taikinaan, 278 vatsahan hevosen varsa! Vahtaan hevosen varsa! SKVR I4 62. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 167 Kylmi silloin täyen kylmän, Silloin kylmi suuren kylmän, 168 väki pakkasen paleli: Ison pakkasen paleli, 185 "Pakkanen, Puhurin poika, Pakkainen puhurin poika, 187 Elä kylmä kynsiäni, Elä kylmä kynsiäni, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 195 kylmä soita, kylmä maita, Kylmä soita, kylmä maita, 196 kylmä kylmiä kiviä, Kylmä kylmiä kiviä, 197 palele vesipajuja, Palele vesipajuja! 204 kylmä muita kummempia! Kylmä muita kummempia: 228 kyy imetti, käärme syötti Kyy imetti, käärmis syötti 243 kesät heilui hettehissä, Kesät heilu hettehissä, 276 poika neitosen povehen, Poika neitosen poveh, 278 vatsahan hevosen varsa! Vatsahan hevoisen varsan, SKVR XII1 3895. — Pohjois-Pohjanmaa · 1800 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 185 "Pakkanen, Puhurin poika, Pakkanen puhurin poika 187 Elä kylmä kynsiäni, Älä kylmä kynsiäni 190 elä päätäni palele! Älä päätäni palele 191 "Kyll' on sulla kylmämistä, Kyllä sull' on kylmäämistä Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 195 kylmä soita, kylmä maita, Kylmää soita, kylmää maita 196 kylmä kylmiä kiviä, Kylmää kylmiä kiviä. 224 kovan ilman kostutteli, Kovan ilman koskemata 249 Kylmi puita ja pehuja, Kylmää puita ja pehuja 263 Tulen tungen sukkahani, Tultas tungen sukkahani 264 kekälehet kenkähäni, Kekälettä kenkähäni 267 Pakkasen palelematta, Pakkasen palelemata SKVR I4 66. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 179 tunki Pakkasen tulehen, Tunki pakkasen tuleen, 181 Käsin Pakkasen piteli, Käsin pakkasen piteli, 182 kovan ilman kouristeli. Kovan ilman koprisaan, 195 kylmä soita, kylmä maita, Kylmään soita, kylmään maita, Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 196 kylmä kylmiä kiviä, Kylmään kylmiä kiviä, 217 Pakkanen pajuilla syntyi, Pakkanen pajuilla synty, 218 kova ilma koivikolla Kova ilma koivikolla. 223 "Kukas Pakkasen imetti, Mato pakkasen imetti, 228 kyy imetti, käärme syötti Mato syötti, kyy imetti 269 "Tuonne ma sinun manoan Tuonnema sinun manoan: 278 vatsahan hevosen varsa! Vatsahan heposen varsan, SKVR I4 61. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 168 väki pakkasen paleli: Väki pakkasen paleli. 185 "Pakkanen, Puhurin poika, Pakkanen Pusurvan poika 195 kylmä soita, kylmä maita, Kylmä soita, kylmä maita, 196 kylmä kylmiä kiviä, Kylmä kuumia kiviä, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 205 Kylmä kuumia kiviä, Kylmi kuumia kiviä, 206 palavoita paateroita, Palavoita paateroita, 217 Pakkanen pajuilla syntyi, Pakkanen pajuilla synty, 218 kova ilma koivikolla Kova ilma koivikolla; 278 vatsahan hevosen varsa! Vatsahan hevosen varsan. 279 "Et sinä sitä totelle, Jott' et sitä totelle.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 317–500
Lemminkäinen toverinensa astuu jäätä myöten rannalle, kiertää kauan surkeassa tilassa korpia, kunnes viimein pääsee kotitiloillensa.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XIII1 1037. — Hiitola · 1855 · A. Merón · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 331 "Onko linnassa lihoa "Onko linnassa lihaista 332 ja kalaista kartanossa Ja kalaista kaupungissa 333 urohille uupuneille, Urohille uupuneille, 335 Ollut ei linnassa lihoa, "Ei ole linnassa lihoa, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 336 ei kalaista kartanossa. Ei kalaista kaupungissa SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 363 Tiera tuon sanoiksi virkki, Tuon sanoiksi virkki: 483 laati huolista hevoset, Loati huolista hevosen, 487 Hyppäsi hyvän selälle, Hyppäsi hyvän selälle, 488 hyvän laukin lautasille; Hyvän laukin lantehille. SKVR XIII2 3204. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 387 luumme luovat rauniolle, Luut luovat rauniolle. 390 eikä kantaja katala, Eikä kantaja katala, 391 missä liikkuvi lihansa, Missä liikkuu lihansa, 395 vaiko suurella selällä, Vaiko selvällä selällä, SKVR XIII1 1350. — Pyhäjärvi Vpl. · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 332 ja kalaista kartanossa Ja kalaista kaupungissa 333 urohille uupuneille, Urohoille uupunneillo. 334 miehille väsynehille?" Miehille väsynnehille, 335 Ollut ei linnassa lihoa, Ei ole Linnassa lihoa SKVR XIII1 1017. — Rautu · 1854 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 332 ja kalaista kartanossa ja kalaista kaupungista 333 urohille uupuneille, urohille uupuneille. 335 Ollut ei linnassa lihoa, "Ei ole linnassa lihoa, 336 ei kalaista kartanossa. ei kalaista kaupungissa
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 363 Tiera tuon sanoiksi virkki, Tuon sanoiksi virkki: 483 laati huolista hevoset, Loati huolista hevosen, 487 Hyppäsi hyvän selälle, Hyppäsi hyvän selälle, 488 hyvän laukin lautasille; Hyvän laukin lantehille. SKVR XIII2 3204. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 387 luumme luovat rauniolle, Luut luovat rauniolle. 390 eikä kantaja katala, Eikä kantaja katala, 391 missä liikkuvi lihansa, Missä liikkuu lihansa, 395 vaiko suurella selällä, Vaiko selvällä selällä, SKVR XIII1 1350. — Pyhäjärvi Vpl. · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 332 ja kalaista kartanossa Ja kalaista kaupungissa 333 urohille uupuneille, Urohoille uupunneillo. 334 miehille väsynehille?" Miehille väsynnehille, 335 Ollut ei linnassa lihoa, Ei ole Linnassa lihoa SKVR XII2 7358. — Paltamo · 1820 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 477 ettei poika pois tulisi, Etä ej poika pois tulisi, 479 Luojan luomalta la'ulta, Luojan luomalta laulta, 480 Jumalan sukeamalta!" Jumalan sukiemalta! SKVR VI2 liite II 4. — Etelä-Savo · 1821 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 419 "Niin on, niin, emo poloinen, Niin on niin minun Emoini, 423 tuli tuuli, niin hajotti, Tuli haukka niin hajotti, 424 tuli lempo, niin levitti, Tuli lempo niin lewitti
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 15 kansanrunosta 7 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 15 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–24 — Ahdin pursi valittaa ja · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 25–43 — Lemminkäisen dialogi äidin kanssa · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 44–54 — Tiera avuksi sotaan · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 56–72 — Tieran puhuttelu · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 73–92 — Tieran isän puheenvuoro · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 93–116 — Tiera on heti valmis lähtemään · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 117–122 — Ahti lähtee veneellä · 5 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 123–142 — Pohjolan emäntä lähettää pakkasen · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 143–162 — Pakkanen lähtee merta kylmäämään · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 163–182 — Pakkanen kylmii täydellä teholla ja · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 183–212 — Pakkasen sanat · 3 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 213–254 — Pakkasen synty · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 255–268 — Pakkasen sanat · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 269–298 — Manaus · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 299–316 — Pakkanen ehdottaa sovintoa · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 317–344 — Lemminkäinen ja · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 345–352 — Lemminkäinen lämmittelee · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 373–388 — Kun kuolisin kotiin, en korpeen · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 389–416 — Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 390 · 12 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 417–426 — Kasvatti emo kanoja; · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 427–438 — Moni katsoi muotoani · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 439–464 — Kateita ja noitia vastaan · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säe 441 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 465–480 — Lemminkäinen vetoaa luojaan · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 481–500 — Huolihevonen; · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot