← RunoVerse

Kalevala, 30. runo

Lemminkäinen ja Pakkanen

Uhtua: 2 kansanrunoaIlomantsi: 1 kansanrunoJyskyjärvi: 1 kansanrunoKontokki: 1 kansanrunoParikkala: 1 kansanrunoPihtipudas: 1 kansanrunoSaarijärvi: 1 kansanrunoSoanlahti: 1 kansanrunoSuonenjoki: 1 kansanrunoTohmajärvi: 1 kansanrunoVarkaus: 1 kansanrunoEtelä-Savo (tarkempi paikka ei tiedossa): 1 kansanrunoKainuu (tarkempi paikka ei tiedossa): 1 kansanrunoVuokkiniemi: 20 kansanrunoaSuistamo: 18 kansanrunoaKivijärvi: 14 kansanrunoaKontokki: 13 kansanrunoaIlomantsi: 12 kansanrunoaPihtipudas: 12 kansanrunoaSuomussalmi: 11 kansanrunoaRepola: 10 kansanrunoaImpilahti: 9 kansanrunoaLempaala: 9 kansanrunoaUhtua: 9 kansanrunoaSotkamo: 8 kansanrunoaKiuruvesi: 7 kansanrunoaKesälahti: 6 kansanrunoaSuojärvi: 6 kansanrunoaKaavi: 5 kansanrunoaKorpilahti: 5 kansanrunoaPyhäjärvi Ol.: 5 kansanrunoaKiimaisjärvi: 4 kansanrunoaKitee: 4 kansanrunoaKurkijoki: 4 kansanrunoaNurmes: 4 kansanrunoaPorajärvi: 4 kansanrunoaPyhäntä: 4 kansanrunoaRovaniemi: 4 kansanrunoaVuole: 4 kansanrunoaAskola: 3 kansanrunoaEräjärvi: 3 kansanrunoaHiitola: 3 kansanrunoaHyrynsalmi: 3 kansanrunoaIisalmi: 3 kansanrunoaKorpiselkä: 3 kansanrunoaKuusamo: 3 kansanrunoaMetsäpirtti: 3 kansanrunoaPistojärvi: 3 kansanrunoaRautu: 3 kansanrunoaReisjärvi: 3 kansanrunoaSäräisniemi: 3 kansanrunoaViitasaari: 3 kansanrunoaHaapajärvi: 2 kansanrunoaIlmajoki: 2 kansanrunoaJoroinen: 2 kansanrunoaJuva: 2 kansanrunoaKarstula: 2 kansanrunoaKarttula: 2 kansanrunoaKempele: 2 kansanrunoaKonginkangas: 2 kansanrunoaKontiolahti: 2 kansanrunoaKuhmo: 2 kansanrunoaLeppävirta: 2 kansanrunoaLiperi: 2 kansanrunoaNilsiä: 2 kansanrunoaPaltamo: 2 kansanrunoaParikkala: 2 kansanrunoaPielavesi: 2 kansanrunoaPielisjärvi: 2 kansanrunoaPulkkila: 2 kansanrunoaPuolanka: 2 kansanrunoaRautalampi: 2 kansanrunoaRautavaara: 2 kansanrunoaSaarijärvi: 2 kansanrunoaSalmi: 2 kansanrunoaSievi: 2 kansanrunoaSäämäjärvi: 2 kansanrunoaTohmajärvi: 2 kansanrunoaValtimo: 2 kansanrunoaVarkaus: 2 kansanrunoaVeteli: 2 kansanrunoaAnjala: 1 kansanrunoHaapavesi: 1 kansanrunoJuuka: 1 kansanrunoJyskyjärvi: 1 kansanrunoKajaani: 1 kansanrunoKannus: 1 kansanrunoKeltto: 1 kansanrunoKerimäki: 1 kansanrunoKestilä: 1 kansanrunoKiihtelysvaara: 1 kansanrunoKiiminki: 1 kansanrunoKittilä: 1 kansanrunoKuopio: 1 kansanrunoKärsämäki: 1 kansanrunoLapinlahti: 1 kansanrunoLemi: 1 kansanrunoLuhanka: 1 kansanrunoMoloskovitsa: 1 kansanrunoOulainen: 1 kansanrunoOulu: 1 kansanrunoPaavola: 1 kansanrunoPieksämäki: 1 kansanrunoPorvoo: 1 kansanrunoPudasjärvi: 1 kansanrunoPyhäjärvi Vpl.: 1 kansanrunoRantasalmi: 1 kansanrunoRistiina: 1 kansanrunoRistijärvi: 1 kansanrunoRuskeala: 1 kansanrunoRääkkylä: 1 kansanrunoSakkola: 1 kansanrunoSavitaipale: 1 kansanrunoSodankylä: 1 kansanrunoSoini: 1 kansanrunoSonkajärvi: 1 kansanrunoSortavala: 1 kansanrunoSuonenjoki: 1 kansanrunoTunkua: 1 kansanrunoTyrnävä: 1 kansanrunoTöysä: 1 kansanrunoValkeasaari: 1 kansanrunoYlikiiminki: 1 kansanrunoEtelä-Savo (tarkempi paikka ei tiedossa): 5 kansanrunoaKainuu (tarkempi paikka ei tiedossa): 4 kansanrunoaViena (tarkempi paikka ei tiedossa): 3 kansanrunoaEtelä-Karjala (tarkempi paikka ei tiedossa): 2 kansanrunoaLaatokan Karjala (Raja-Karjala) (tarkempi paikka ei tiedossa): 1 kansanrunoPohjois-Pohjanmaa (tarkempi paikka ei tiedossa): 1 kansanrunoKajaani mlk: 2 kansanrunoaIisalmi mlk: 1 kansanrunoPori mlk: 1 kansanrunoSäyneinen: 1 kansanruno

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 13 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 34 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 13 paikkakuntaa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 372 kansanrunossa 122 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (20), Suistamo (18), Kivijärvi (14), Kontokki (13), Ilomantsi (12), Pihtipudas (12).

Kartan ulkopuolelle jäävät: Norra Finnskoga (1), Östmark (1).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 122 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Mitä tässä runossa tapahtuu

  1. Säkeet 1–122 Lemminkäinen lähtee entisen sotatoverinsa, Tieran, kanssa Pohjolaa sotimaan.
  2. Säkeet 123–316 Pohjolan emäntä laittaa kovan pakkasen vastaan, joka jäätää heidän laivansa mereen, ja olisi vähällä kylmänyt itse laivan urootkin, ellei Lemminkäinen olisi saanut häntä tehokkailla Iu’uilla ja manauksilla luopumaan.
  3. Säkeet 317–500 Lemminkäinen toverinensa astuu jäätä myöten rannalle, kiertää kauan surkeassa tilassa korpia, kunnes viimein pääsee kotitiloillensa.

Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).

Paikat tässä runossa: Imatra, Vuoksi, Pohjola, Kalma, Nälkäniemi, Pimentola, Tuonela

Säkeet 1–122

Lemminkäinen lähtee entisen sotatoverinsa, Tieran, kanssa Pohjolaa sotimaan.

Alkuteksti, 1849Englanninnos: W. F. Kirby, 1907
1Ahti poika, aino poika,Ahti, youth for ever youthful,
2lieto poika LemminkäinenLemminkainen young and lively,
3aamulla ani varahin,Very early in the morning,
4aivan aika-huomenessaIn the very earliest morning,
5astuihen alusmajoille,Sauntered downward to the boathouse,
6läksi laivavalkamoille.To the landing-stage he wandered.
7Siinä itki puinen pursi,There a wooden boat was weeping,
8hanka rauta haikeroitsi:Boat with iron rowlocks grieving;
9"Mi minusta laatimasta,"Here am I, for sailing ready,
10kurjasta kuvoamasta!But, O wretched one, rejected.
11Ei Ahti sotia souaAhti rows not forth to battle,
12kuunna, kymmennä kesänäFor the space of sixty summers,
13hopeankana halulla,Neither for the lust of silver,
14kullankana tarpehella."Or if need of gold should drive him."
15Se on lieto LemminkäinenThen the lively Lemminkainen
16iski purtta vanttuhulla,Struck his glove upon the vessel,
17kirjasuulla kintahalla.With his coloured glove he struck it,
18Itse tuon sanoiksi virkki:And he said the words which follow:
19"Elä huoli, hongan pinta,"Care thou not, O deck of pinewood,
20varpelaitainen, valita!Nor lament, O timber-sided.
21Vielä saat sotia käyä,Thou once more shalt go to battle,
22tappeloita tallustella:And shalt mingle in the combat,
23lienet täynnä soutajiaShalt again be filled with warriors,
24päivän huomenen perästä."Ere to-morrow shall be ended."
25Astuvi emonsa luoksi,Then he went to seek his mother,
26itse tuon sanoiksi virkki:And he said the words which follow:
27"Et nyt itkene, emoni,"Do not weep for me, O mother,
28valittane, vanhempani,Nor lament, thou aged woman,
29jos menen johonkuhunki,If I once again must wander,
30suorime sotatiloille.And again must go to battle;
31Juohtui juoni mieleheni,For my mind resolve has taken,
32tuuma aivohon osasiAnd a plan my brain has seized on,
33kaatakseni Pohjan kansa,To destroy the folk of Pohja,
34kostoakseni katalat."And revenge me on the scoundrels."
35Emo estellä käkesi,To restrain him sought his mother,
36varoitteli vaimo vanha:And the aged woman warned him:
37"Ellös menkö, poikaseni,"Do not go, my son, my dearest,
38noihin Pohjolan sotihin!Thus 'gainst Pohjola to combat!
39Siellä surmasi tulevi,There perchance might death o'ercome thee,
40kuolemasi kohtoavi."And destruction fall upon thee."
41Mitä huoli Lemminkäinen!Little troubled Lemminkainen,
42Toki mietti mennäksensä,But he thought on his departure,
43lähteäksensä lupasi.And he started on his journey,
44Sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
45"Mistä saisin miehen toisen,"Can I find another hero,
46sekä miehen jotta miekanFind a man, and find a swordsman,
47Ahille soan avuksi,Who will join in Ahti's battle,
48liioin voivalle lisäksi?And with all his strength will aid me?
49"Onpa Tiera tieossani,"Well is Tiera known unto me,
50Kuura kuulemaisissani!Well with Kuura I'm acquainted,
51Siitä saanen miehen toisen,He will be a second hero,
52sekä miehen jotta miekanHe's a hero and a swordsman,
53Ahille soan avuksi,He will join in Ahti's battle,
54liioin voivalle lisäksi."And with all his strength will aid me."
55Kulkevi kylitse tuonne,Through the villages he wandered,
56teitse Tieran kartanohon.Found his way to Tiera's homestead,
57Sanoi sinne saatuansa,And he said on his arrival,
58toimitteli tultuansa:Spoke the object of his coming:
59"Tieraseni, tiettyiseni,"O my Tiera, faithful comrade,
60armaiseni, ainoiseni!Of my friends most loved and dearest,
61Tokko muistat muinaistamme,Thinkest thou on days departed,
62entistä elämätämme,On the life we lived aforetime,
63kun ennen kahen kävimmeWhen we wandered forth together,
64suurilla sotatiloilla?To the fields of mighty battles?
65Ei ollut sitä kyleä,There was not a single village
66kuss' ei kymmenen taloa;Where ten houses were not numbered,
67ei ollut sitä taloa,There was none among the houses,
68kuss' ei kymmenen urosta;Where ten heroes were not living,
69ei ollut sitä urostaThere was none among the heroes,
70eikä miestä melkeätä,Not a man, however valiant,
71kuta emme kaatanehetNone who did not fall before us,
72ja kahen kapistanehet."By us twain who was not slaughtered."
73Iso päätyi ikkunassaAt the window worked the father,
74keihäsvartta vuolemassa,And a spear-shaft he was carving;
75emo aitan kynnykselläBy the threshold stood the mother,
76kirnua kolistamassa,Busy as she churned the butter;
77veljekset veräjän suussaAt the door the ruddy brothers,
78laitioita laatimassa,And they wrought a sledge's framework;
79sisarekset sillan päässäAt the bridge-end stood the sisters,
80vaippoja vanuttamassa.And the clothes they there were wringing.
81Virkkoi iso ikkunasta,From the window spoke the father,
82emo aitan kynnykseltä,And the mother from the threshold,
83veljekset veräjän suusta,From the door the ruddy brothers,
84sisarekset sillan päästä:From the bridge-end spoke the sisters,
85"Ei Tiera sotahan joua,"Tiera cannot go to battle,
86Tieran tuura tappelohon!Nor may strike with spear in warfare.
87Tiera on tehnyt kuulun kaupan,Other duties call for Tiera,
88ikikaupan iskenynnä:He has made a lifelong compact,
89vast' on nainut naisen nuoren,For a young wife has he taken
90ottanut oman emännän;As the mistress of his household,
91viel' on nännit näppimättä,But untouched is she at present,
92rinnat riuahuttamatta."Uncaressed is still her bosom."
93Tiera päätyi kiukahalla,By the stove was Tiera resting,
94Kuura uunin korvasella:By the stove-side Kuura rested,
95jalan kenki kiukahalla,At the stove one foot he booted,
96toisen pankon partahalla,And the other at the stove-bench,
97veräjällä vyöteleikse,At the gate his belt he tightened,
98ulkona kävysteleikse.In the open girt it round him;
99Tempoi Tiera keihä'änsä;Then did Tiera grasp his spear-shaft,
100ei ole keiho suuren suuriNot the largest of the largest,
101eikä keiho pienen pieni,Nor the smallest of the smallest,
102keiho keskikertahinen:But a spear of mid dimensions.
103heponen sulalla seisoi,On the blade a steed was standing,
104varsa vaapui lappealla,On the side a foal was trotting,
105susi ulvoi suoverolla,At the joint a wolf was howling,
106karhu karjui naulan tiessä.At the haft a bear was growling.
107Sylkytteli keihoansa,Thus his spear did Tiera brandish,
108sylkytteli, nyrskytteli:And he brandished it to whirring,
109sylen syöksi keihäsvarttaHurled it then to fathom-deepness
110peltohon saviperähän,In the stiff clay of the cornfield,
111nurmehen nukattomahan,In a bare spot of the meadow,
112maahan mättähättömähän.In a flat spot free from hillocks.
113Työnti Tiera keihä'änsäThen his spear was placed by Tiera
114Ahin keihojen keselle,With the other spears of Ahti,
115sekä läksi jotta joutuiAnd he went and made him ready
116Ahille soan avuksi.Swift to join in Ahti's battle.
117Siitä Ahti SaarelainenThen did Ahti Saarelainen
118lykkäsi venon vesillePush his boat into the water,
119kuni kyyn kulon-alaisenLike a snake in grass when creeping,
120eli käärmehen elävän.Even like a living serpent,
121Läksi luoen luotehesenAnd he sailed away to north-west,
122tuolle Pohjolan merelle.On the lake that borders Pohja.
Uhtua: 2 kansanrunoaIlomantsi: 1 kansanrunoJyskyjärvi: 1 kansanrunoKontokki: 1 kansanrunoParikkala: 1 kansanrunoPihtipudas: 1 kansanrunoSaarijärvi: 1 kansanrunoSoanlahti: 1 kansanrunoSuonenjoki: 1 kansanrunoTohmajärvi: 1 kansanrunoVarkaus: 1 kansanrunoEtelä-Savo (tarkempi paikka ei tiedossa): 1 kansanrunoKainuu (tarkempi paikka ei tiedossa): 1 kansanrunoVuokkiniemi: 20 kansanrunoaSuistamo: 18 kansanrunoaKivijärvi: 14 kansanrunoaKontokki: 13 kansanrunoaIlomantsi: 12 kansanrunoaPihtipudas: 12 kansanrunoaSuomussalmi: 11 kansanrunoaRepola: 10 kansanrunoaImpilahti: 9 kansanrunoaLempaala: 9 kansanrunoaUhtua: 9 kansanrunoaSotkamo: 8 kansanrunoaKiuruvesi: 7 kansanrunoaKesälahti: 6 kansanrunoaSuojärvi: 6 kansanrunoaKaavi: 5 kansanrunoaKorpilahti: 5 kansanrunoaPyhäjärvi Ol.: 5 kansanrunoaKiimaisjärvi: 4 kansanrunoaKitee: 4 kansanrunoaKurkijoki: 4 kansanrunoaNurmes: 4 kansanrunoaPorajärvi: 4 kansanrunoaPyhäntä: 4 kansanrunoaRovaniemi: 4 kansanrunoaVuole: 4 kansanrunoaAskola: 3 kansanrunoaEräjärvi: 3 kansanrunoaHiitola: 3 kansanrunoaHyrynsalmi: 3 kansanrunoaIisalmi: 3 kansanrunoaKorpiselkä: 3 kansanrunoaKuusamo: 3 kansanrunoaMetsäpirtti: 3 kansanrunoaPistojärvi: 3 kansanrunoaRautu: 3 kansanrunoaReisjärvi: 3 kansanrunoaSäräisniemi: 3 kansanrunoaViitasaari: 3 kansanrunoaHaapajärvi: 2 kansanrunoaIlmajoki: 2 kansanrunoaJoroinen: 2 kansanrunoaJuva: 2 kansanrunoaKarstula: 2 kansanrunoaKarttula: 2 kansanrunoaKempele: 2 kansanrunoaKonginkangas: 2 kansanrunoaKontiolahti: 2 kansanrunoaKuhmo: 2 kansanrunoaLeppävirta: 2 kansanrunoaLiperi: 2 kansanrunoaNilsiä: 2 kansanrunoaPaltamo: 2 kansanrunoaParikkala: 2 kansanrunoaPielavesi: 2 kansanrunoaPielisjärvi: 2 kansanrunoaPulkkila: 2 kansanrunoaPuolanka: 2 kansanrunoaRautalampi: 2 kansanrunoaRautavaara: 2 kansanrunoaSaarijärvi: 2 kansanrunoaSalmi: 2 kansanrunoaSievi: 2 kansanrunoaSäämäjärvi: 2 kansanrunoaTohmajärvi: 2 kansanrunoaValtimo: 2 kansanrunoaVarkaus: 2 kansanrunoaVeteli: 2 kansanrunoaAnjala: 1 kansanrunoHaapavesi: 1 kansanrunoJuuka: 1 kansanrunoJyskyjärvi: 1 kansanrunoKajaani: 1 kansanrunoKannus: 1 kansanrunoKeltto: 1 kansanrunoKerimäki: 1 kansanrunoKestilä: 1 kansanrunoKiihtelysvaara: 1 kansanrunoKiiminki: 1 kansanrunoKittilä: 1 kansanrunoKuopio: 1 kansanrunoKärsämäki: 1 kansanrunoLapinlahti: 1 kansanrunoLemi: 1 kansanrunoLuhanka: 1 kansanrunoMoloskovitsa: 1 kansanrunoOulainen: 1 kansanrunoOulu: 1 kansanrunoPaavola: 1 kansanrunoPieksämäki: 1 kansanrunoPorvoo: 1 kansanrunoPudasjärvi: 1 kansanrunoPyhäjärvi Vpl.: 1 kansanrunoRantasalmi: 1 kansanrunoRistiina: 1 kansanrunoRistijärvi: 1 kansanrunoRuskeala: 1 kansanrunoRääkkylä: 1 kansanrunoSakkola: 1 kansanrunoSavitaipale: 1 kansanrunoSodankylä: 1 kansanrunoSoini: 1 kansanrunoSonkajärvi: 1 kansanrunoSortavala: 1 kansanrunoSuonenjoki: 1 kansanrunoTunkua: 1 kansanrunoTyrnävä: 1 kansanrunoTöysä: 1 kansanrunoValkeasaari: 1 kansanrunoYlikiiminki: 1 kansanrunoEtelä-Savo (tarkempi paikka ei tiedossa): 5 kansanrunoaKainuu (tarkempi paikka ei tiedossa): 4 kansanrunoaViena (tarkempi paikka ei tiedossa): 3 kansanrunoaEtelä-Karjala (tarkempi paikka ei tiedossa): 2 kansanrunoaLaatokan Karjala (Raja-Karjala) (tarkempi paikka ei tiedossa): 1 kansanrunoPohjois-Pohjanmaa (tarkempi paikka ei tiedossa): 1 kansanrunoKajaani mlk: 2 kansanrunoaIisalmi mlk: 1 kansanrunoPori mlk: 1 kansanrunoSäyneinen: 1 kansanruno

RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 14 kansanrunoa 13 paikkakunnalta. Loput 36 eivät näy kartalla: 34 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kerääjän kokoamaa tai toimittamaa tekstiä.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Uhtua (2).

  • Vähintään 4 runoa
  • 2–3 runoa
  • 1 runo
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 13 paikkakuntaa

2–3 runoa

1 runo

50 runon luettelo

Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 372 kansanrunossa 122 paikkakunnalta.

Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (20), Suistamo (18), Kivijärvi (14), Kontokki (13), Ilomantsi (12), Pihtipudas (12).

Kartan ulkopuolelle jäävät: Norra Finnskoga (1), Östmark (1).

  • Vähintään 7 runoa
  • 3–6 runoa
  • 1–2 runoa
  • (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 122 paikkakuntaa

Vähintään 7 runoa

3–6 runoa

1–2 runoa

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I2 906. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    1 Ahti poika, aino poika,Ahti poika, auvo poika
    11 Ei Ahti sotia soua"Ei Ahti sotia soua
    14 kullankana tarpehella."Kullanka⌈an⌉ ei tarpehella.
    47 Ahille soan avuksi,Ahilla soan avuksi."
    Lisää yhteisiä säkeitä (8)
    KalevalaKansanruno
    89 vast' on nainut naisen nuoren,Vast' on nainut nuoren naisen,
    90 ottanut oman emännän;Ottant oman emän̄än,
    91 viel' on nännit näppimättä,Viel' on näunit näppimättä,
    95 jalan kenki kiukahalla,Jalan kenki kiukaalla,
    98 ulkona kävysteleikse.Ulkona kävysteleksen.
    100 ei ole keiho suuren suuriEi ole keiho suuren suuri,
    101 eikä keiho pienen pieni,Eikä keiho pienen pieni,
    102 keiho keskikertahinen:Keiho keskikertainen:
  2. SKVR I2 907. — Uhtua · 1872 · A. A. Borenius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    1 Ahti poika, aino poika,Ahti poika, auvo poika
    12 kuunna, kymmennä kesänäKuunna kümmennä kesänä
    14 kullankana tarpehella."Kullankana ei tarpehella,
    48 liioin voivalle lisäksi?Liijoin voivalla lisäkši."
    Lisää yhteisiä säkeitä (6)
    KalevalaKansanruno
    89 vast' on nainut naisen nuoren,Vast' on nainun naisen nuoren,
    90 ottanut oman emännän;Ottanut oman emännän;
    91 viel' on nännit näppimättä,Viel' on näńńi ńäppümättä,
    95 jalan kenki kiukahalla,Jalañ kenki kiukovalla,
    100 ei ole keiho suuren suuriEi ole keiho suureñ suuri,
    102 keiho keskikertahinen:Keiho keski-kertahińi.
  3. SKVR I2 757. — Vuokkiniemi · 1893 · Iivana Marttini · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    57 Sanoi sinne saatuansa,Sanoi sinne tultuansa:
    65 Ei ollut sitä kyleä,Ei ollut sitä kyleä,
    66 kuss' ei kymmenen taloa;Kuss' ei kymmentä taloa,
    67 ei ollut sitä taloa,Ei ollut sitä taloa,
    Lisää yhteisiä säkeitä (3)
    KalevalaKansanruno
    68 kuss' ei kymmenen urosta;Kuss' ei kymmentä urosta,
    117 Siitä Ahti SaarelainenKutsu Ahti Saarelainen."
    118 lykkäsi venon vesilleLykkäsi venon vesille,
  4. SKVR II 220. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    65 Ei ollut sitä kyleä,Ei ollut sitä kyleä,
    67 ei ollut sitä taloa,Ei ollut sitä taloa,
    69 ei ollut sitä urostaEi ollut sitä urosta,
    117 Siitä Ahti SaarelainenTuopa Ahti saarelainen
  5. SKVR XIII1 557. — Metsäpirtti · 1854 · Kaarlo Slöör · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    65 Ei ollut sitä kyleä,Ei ollut sitä kyleä,
    66 kuss' ei kymmenen taloa;Kuss' ei kymmenen taloa,
    67 ei ollut sitä taloa,Ei ollut sitä taloa,
    68 kuss' ei kymmenen urosta;Kuss' ei kymmenen kälystä,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.

  1. SKVR I2 906. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    1 Ahti poika, aino poika,Ahti poika, auvo poika
    11 Ei Ahti sotia soua"Ei Ahti sotia soua
    14 kullankana tarpehella."Kullanka⌈an⌉ ei tarpehella.
    47 Ahille soan avuksi,Ahilla soan avuksi."
    Lisää yhteisiä säkeitä (8)
    KalevalaKansanruno
    89 vast' on nainut naisen nuoren,Vast' on nainut nuoren naisen,
    90 ottanut oman emännän;Ottant oman emän̄än,
    91 viel' on nännit näppimättä,Viel' on näunit näppimättä,
    95 jalan kenki kiukahalla,Jalan kenki kiukaalla,
    98 ulkona kävysteleikse.Ulkona kävysteleksen.
    100 ei ole keiho suuren suuriEi ole keiho suuren suuri,
    101 eikä keiho pienen pieni,Eikä keiho pienen pieni,
    102 keiho keskikertahinen:Keiho keskikertainen:
  2. SKVR II 220. — Repola · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    65 Ei ollut sitä kyleä,Ei ollut sitä kyleä,
    67 ei ollut sitä taloa,Ei ollut sitä taloa,
    69 ei ollut sitä urostaEi ollut sitä urosta,
    117 Siitä Ahti SaarelainenTuopa Ahti saarelainen
  3. SKVR I1 233. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    75 emo aitan kynnykselläEmo aitan kynnyksellä
    77 veljekset veräjän suussaVeljekset veräjän suussa
    79 sisarekset sillan päässäSisarekset sillan päässä
  4. SKVR I1 234. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    75 emo aitan kynnykselläAitan kynnyksellä:
    77 veljekset veräjän suussaVeljet on veräjän su⌈u⌉ssa,
    79 sisarekset sillan päässäSisarekset sillan päässä
  5. SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    65 Ei ollut sitä kyleä,Ei ollut sitä hyveä,
    67 ei ollut sitä taloa,Ei ollut sitä pahoa,
    118 lykkäsi venon vesilleLykkäsi venon vesillä,

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 123–316

Pohjolan emäntä laittaa kovan pakkasen vastaan, joka jäätää heidän laivansa mereen, ja olisi vähällä kylmänyt itse laivan urootkin, ellei Lemminkäinen olisi saanut häntä tehokkailla Iu’uilla ja manauksilla luopumaan.

123Silloin Pohjolan emäntäThen did Pohjola's old Mistress
124Pakkasen pahan lähettiCall the wicked Frost to aid her,
125tuolle Pohjolan merelle,On the lake that borders Pohja,
126ulapalle aukealle.On the deep and open water,
127Itse tuon sanoiksi virkki,And she said the words which follow,
128sekä käski jotta lausui:Thus she spoke and thus commanded:
129"Pakko poika pienokainen,"O my Frost, my boy so little,
130oma kaunis kasvattini!O thou foster-child I nurtured!
131Lähe tuonne, kunne käsken,Go thou forth where I shall bid thee,
132kunne käsken ja kehoitan!Where I bid thee, and I send thee.
133Kylmä veitikän venonen,Freeze the boat of that great scoundrel,
134pursi lieto LemminkäisenBoat of lively Lemminkainen,
135selvälle meren selälle,On the lake's extended surface,
136ulapalle aukealle!On the deep and open water,
137Kylmä itseki isäntä,Freeze thou too the master in it,
138jää'ä veitikkä vesille,Freeze thou in the boat the rascal,
139jottei pääse päivinänsä,That he nevermore escape thee,
140selviä sinä ikänä,In the course of all his lifetime,
141kun en pääsne päästämähän,If myself I do not loose him,
142kerinne kehittämähän!"If myself I do not free him."
143Pakkanen pahansukuinenThen the Frost, that wicked fellow,
144ja poika pahantapainenAnd a youth the most malicious,
145läksi merta kylmämähän,Went upon the lake to freeze it,
146aaltoja asettamahan.And upon the waves he brooded.
147Jopa tuonne mennessänsä,Forth he went, as he was ordered,
148maata matkaellessansaAnd upon the land he wandered,
149puut puri lehettömäksi,Bit the leaves from off the branches,
150heinät helpehettömäksi.Grass from off the flowerless meadows.
151Sitte sinne saatuansaThen he came upon his journey
152meren Pohjan partahalle,To the lake that borders Pohja,
153äärettömän äyrähälle,To the endless waste of water,
154heti yönä ensimäisnäAnd upon the first night only
155lahet kylmi, lammet kylmi,Froze the bays and froze the lakelets,
156meren rannat rapsutteli;Hurried forward on the seashore,
157viel' ei merta kylmänynnä,But the lake was still unfrozen,
158aaltoja asettanunna.And the waves were still unstiffened.
159Pieni on peiponen selällä,If a small finch swam the water,
160västäräkki lainehilla:On the waves a water-wagtail,
161senki on kynnet kylmämättä,Still its claws remained unfrozen,
162pää pieni palelematta.And its little head unstiffened.
163Äsken tuosta toisna yönäOn the second night, however,
164jopa suureksi sukeutui,He began to work more strongly,
165heittihe hävyttömäksi,Growing insolent extremely,
166kovin kasvoi kauheaksi.And he now grew most terrific,
167Kylmi silloin täyen kylmän,Then the ice on ice he loaded,
168väki pakkasen paleli:And the great Frost still was freezing,
169kylmi jäätä kyynäsvarren,And with ice he clothed the mountains,
170satoi lunta sauvan varren,Scattered snow to height of spear-shaft,
171kylmi veitikän venehen,Froze the boat upon the water,
172Ahin laivan lainehille.Ahti's vessel on the billows;
173Aikoi kylmeä Ahinki,Then he would have frozen Ahti,
174jääteä jalon urohon;And in ice his feet would fasten,
175jopa kynsiä kyseli,And he seized upon his fingers,
176anoi alta varpahia.And beneath his toes attacked him.
177Siitä suuttui Lemminkäinen,Angry then was Lemminkainen,
178siitä suuttui ja pahastui;Very angry and indignant,
179tunki Pakkasen tulehen,Pushed the Frost into the fire,
180työnti rautarauniohon.Pushed him in an iron furnace.
181Käsin Pakkasen piteli,With his hands the Frost then seized he,
182kovan ilman kouristeli.Grasped him in his fists securely,
183Sanovi sanalla tuolla,And he spoke the words which follow,
184lausui tuolla lausehella:And in words like these expressed him:
185"Pakkanen, Puhurin poika,"Pakkanen, Puhuri's offspring,
186talven poika hyyelmöinen!Thou, the son of cold of winter,
187Elä kylmä kynsiäni,Do not make my fingers frozen,
188vaai varpahuisianiNor my little toes thus stiffen.
189eläkä koske korviani,Let my ears remain unhandled,
190elä päätäni palele!Do not freeze my head upon me.
191"Kyll' on sulla kylmämistä,"There's enough that may be frozen,
192paljoki palelemistaMuch is left you for your freezing,
193ilman ihmisen ihotta,Though the skins of men you freeze not,
194emon tuoman ruumihitta:Nor the forms of mother's children.
195kylmä soita, kylmä maita,Be the plains and marshes frozen,
196kylmä kylmiä kiviä,Freeze the stones to frozen coldness,
197palele vesipajuja,Freeze the willows near the water,
198pane haavan pahkuroita,Grasp the aspen till it murmurs,
199koivun kuoria kolota,Peel the bark from off the birch-tree,
200närehiä näykkäele,And the pine-trees break to pieces,
201elä ihmisen ihoa,But the men you shall not trouble,
202karvoja kavon tekemän!Nor the hair of mother's children.
203"Kun et tuosta kyllin saane,"If this is not yet sufficient,
204kylmä muita kummempia!Other things remain for freezing.
205Kylmä kuumia kiviä,Thou may'st freeze the stones when heated,
206palavoita paateroita,And the slabs of stone when glowing,
207rautaisia kallioita,Thou may'st freeze the iron mountains,
208vuoria teräksisiä,And the rocks of steely hardness,
209Vuoksen koskea kovoa,And the mighty river Vuoksi,
210Imatrata ilkeätä,Or the Imatra terrific,
211kurimuksen kulkun suuta,Stop the course of raging whirlpool,
212kinahmia kauheata!Foaming in its utmost fury.
213"Joko nyt sanon sukusi,"Shall I tell you of your lineage,
214kuuluttelen kunniasi?And shall I make known your honours?
215Tieänpä sinun sukusi,Surely do I know thy lineage,
216tieän kaiken kasvantasi:All I know of thine uprearing;
217Pakkanen pajuilla syntyi,For the Frost was born 'mid willows,
218kova ilma koivikollaNurtured in the sharpest weather,
219Pohjolan koan perässä,Near to Pohjola's great homestead,
220Pimentolan pirtin päässäNear the hall of Pimentola,
221ikiturmasta isosta,Sprung from father, ever crime-stained,
222emosta epattomasta.And from a most wicked mother.
223"Kukas Pakkasen imetti,"Who was it the Frost who suckled,
224kovan ilman kostutteli,Bathed him in the glowing weather?
225kun oli maammo maiotoinna,Milkless wholly was his mother,
226emonen utaretoinna?And his mother wholly breastless.
227"Kyyhyt Pakkasen imetti,"Adders 'twas the Frost who suckled,
228kyy imetti, käärme syöttiAdders suckled, serpents fed him,
229nännillä nenättömillä,Suckled with their pointless nipples,
230utarella uuttomalla;Suckled with their dried-up udders,
231pohjaistuuli tuuitteli,And the Northwind rocked his cradle,
232vilu ilma viihytteliAnd to rest the cold air soothed him,
233pahoilla pajupuroilla,In the wretched willow-thicket,
234here'illä hettehillä.In the midst of quaking marshes.
235"Sai poika pahantapainen,"And the boy was reared up vicious,
236tuli turmion-alainen.Led an evil life destructive,
237Ei ollut nimeä vieläBut as yet no name was given,
238pojalla epäpäöllä.To a boy so wholly worthless;
239Pantihin nimi pahalle:When at length a name was given,
240pantihinpa Pakkaseksi.Frost it was they called the scoundrel.
241"Siitä aioilla ajeli,"Then he wandered by the hedges,
242risukoissa ripsutteli;Always dancing in the bushes,
243kesät heilui hettehissä,Wading through the swamps in summer
244suurimmilla suon selillä;On the broadest of the marshes,
245talvet mäiski männiköissä,Roaring through the pines in winter,
246pelmusi petäjiköissä,Crying out among the fir-trees,
247kolkkaeli koivikoissa,Crashing through the woods of birch-trees,
248lepiköissä leyhkäeli.Sweeping through the alder-thickets,
249Kylmi puita ja pehuja,Freezing all the trees and grasses,
250tasoitteli tanteria,Making level all the meadows.
251puri puut lehettömäksi,From the trees he bit the foliage,
252kanervat kukittomaksi,From the heather bit the blossoms,
253pilvat hongista piristi,Cracked the bark from off the pine-trees,
254laski lastut mäntylöistä.And the twigs from off the fir-trees.
255"Joko nyt suureksi sukesit,"Now that thou hast grown to greatness,
256ylenit ylen ehoksi,And attained thy fullest stature,
257aioit kylmeä minua,Dar'st thou me with cold to threaten,
258kohotella korviani,And to seize my ears attemptest,
259alta jalkoja anella,To attack my feet beneath me,
260päältä kynsiä kysellä?And my finger-tips attacking?
261"Etp' on kylmäne minua,"But I shall not let you freeze me.
262et pahoin palellekana!Not to miserably freeze me,
263Tulen tungen sukkahani,Fire I'll thrust into my stockings,
264kekälehet kenkähäni,In my boots thrust burning firebrands,
265hienot hiilet helmoihini,In the seams thrust burning embers,
266panun alle paulojeni,Fire will thrust beneath my shoestrings,
267Pakkasen palelematta,That the Frost may never freeze me,
268kovan ilman koskematta.Nor the sharpest weather harm me.
269"Tuonne ma sinun manoan"Thither will I now condemn thee,
270Pohjan pitkähän perähän.To the furthest bounds of Pohja,
271Sitte sinne tultuasi,To the place from whence thou camest,
272kotihisi käytyäsiTo the home from whence thou camest.
273kylmä kattilat tulelle,Freeze upon the fire the kettles,
274hiilet uunin lietoselle,And the coals upon the hearthstone,
275käet naisen taikinahan,In the dough the hands of women,
276poika neitosen povehen,And the boy in young wife's bosom,
277utarihin uuhen maito,In the ewes the milk congeal thou,
278vatsahan hevosen varsa!And in mares let foals be frozen.
279"Et sinä sitä totelle,"If to this thou pay'st no heeding,
280niin tuonne sinun manoanThen indeed will I condemn thee
281Hiien hiilien sekahan,To the midst of coals of Hiisi,
282Lemmon liesikiukahille.Even to the hearth of Lempo,
283Siellä tungeite tulehen,Thrust thee there into the furnace,
284asetu alasimelleLay thee down upon the anvil,
285sepän panna paljallansa,Unprotected from the hammer,
286vasaralla valkkaella,From the pounding of the hammer,
287panna paljalla lujasti,That the hammer beat thee helpless,
288vasaralla vaikeasti!And the hammer beat thee sorely.
289"Et totelle tuotakana,"If this will not overcome thee,
290vääjänne väheäkänä,And my spells are insufficient,
291vielä muistan muunkin paikan,Still I know another station,
292arvoan yhen aluen:Know a fitting station for thee.
293vien suusi suven sijahan,I will lead thy mouth to summer,
294kielesi kesän kotihin,And thy tongue to home of summer,
295jost' et pääse päivinäsi,Whence thou never canst release thee,
296selviä sinä ikänä,In the course of all thy lifetime,
297kun en tulle päästämähänIf I do not give thee freedom,
298ja käyne kerittämähän."And I should myself release thee."
299Pakkanen, Puhurin poika,Then the Frost, the son of Northwind,
300jo tunsi tuhon tulevan;Felt that he was near destruction,
301alkoi armoa anella.Whereupon he prayed for mercy,
302Sanan virkkoi, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
303"Tehkämme sula sovinto"Let us understand each other,
304toinen ei toistansa viataNor the one the other injure,
305sinä ilmoisna ikänä,In the course of all our lifetime,
306kuuna kullan valkeana!While the golden moon is shining.
307"Jos mun kuulet kylmäväksi,"Should'st thou hear that I would freeze you,
308toiste tuhmin liikkuvaksi,Or again should misbehave me,
309niin tunge tulisijahan,Thrust me then into the furnace,
310vaivuttele valkeahan,Sink me in the blazing fire,
311sepän hiilien sekahan,In the smith's coals do thou sink me,
312alle ahjon Ilmarisen!Under Ilmarinen's anvil,
313Tahi vie suvehen suuni,Or my mouth to summer turn thou,
314kieleni kesän kotihin,And my tongue to home of summer,
315etten pääse päivinäni,Never more release to hope for,
316selviä sinä ikänä!"In the course of all my lifetime."

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR VI1 3590. — Varkaus · 1892 · Iivari Savolainen · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    143 Pakkanen pahansukuinenJa pakkanen pahan sukunen
    161 senki on kynnet kylmämättä,Seni on kynnet kylmämätä,
    162 pää pieni palelematta.Pää pieni paleltamata.
    185 "Pakkanen, Puhurin poika,Pakkanen puiurin! poika,
    Lisää yhteisiä säkeitä (18)
    KalevalaKansanruno
    187 Elä kylmä kynsiäni,Elä kylmä kynsiän,
    195 kylmä soita, kylmä maita,Kylmä soita, kylmä maita,
    196 kylmä kylmiä kiviä,Kylmä kylmiä kiviä,
    198 pane haavan pahkuroita,Pane huavan pahkuroita,
    199 koivun kuoria kolota,Koivun kuoria kolota!
    213 "Joko nyt sanon sukusi,Joko nyt sanon sukus,
    214 kuuluttelen kunniasi?Kuuluttelen kunnias:
    218 kova ilma koivikollaKova jlma koivukolla,
    236 tuli turmion-alainen.Tuli turmion alanen,
    243 kesät heilui hettehissä,Kesät heilu hetteissä
    244 suurimmilla suon selillä;Surilla suon selillä,
    245 talvet mäiski männiköissä,Talvet mäiski mänyköissä,
    265 hienot hiilet helmoihini,Hienot hiilet helmoin,
    294 kielesi kesän kotihin,Kieles kesän kotiin,
    307 "Jos mun kuulet kylmäväksi,Jos mun kuulet kylväväksi!,
    308 toiste tuhmin liikkuvaksi,Toiste tuhmin liikuvaksi,
    311 sepän hiilien sekahan,Sepän hiilin sekaan,
    314 kieleni kesän kotihin,Kielen kesän kotiin,
  2. SKVR XII1 3913. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    167 Kylmi silloin täyen kylmän,Sillon kylmit täyen kylmän,
    195 kylmä soita, kylmä maita,Kylmää soita, kylmää maita,
    196 kylmä kylmiä kiviä,Kylmää kylmiä kiviä,
    197 palele vesipajuja,Palele vesipajuja,
    Lisää yhteisiä säkeitä (9)
    KalevalaKansanruno
    199 koivun kuoria kolota,Koivun juuria kolota!
    211 kurimuksen kulkun suuta,Kurimuksen kulkun suuta,
    223 "Kukas Pakkasen imetti,Käärme pakkasen imetti
    229 nännillä nenättömillä,Nännillä nisittömillä,
    263 Tulen tungen sukkahani,Tulen tungen sukkiini,
    266 panun alle paulojeni,Panun alle paulainen,
    273 kylmä kattilat tulelle,Kylmä kattila tulella
    275 käet naisen taikinahan,Käet naisen taikinaan,
    278 vatsahan hevosen varsa!Vahtaan hevosen varsa!
  3. SKVR I4 62. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    167 Kylmi silloin täyen kylmän,Silloin kylmi suuren kylmän,
    168 väki pakkasen paleli:Ison pakkasen paleli,
    185 "Pakkanen, Puhurin poika,Pakkainen puhurin poika,
    187 Elä kylmä kynsiäni,Elä kylmä kynsiäni,
    Lisää yhteisiä säkeitä (8)
    KalevalaKansanruno
    195 kylmä soita, kylmä maita,Kylmä soita, kylmä maita,
    196 kylmä kylmiä kiviä,Kylmä kylmiä kiviä,
    197 palele vesipajuja,Palele vesipajuja!
    204 kylmä muita kummempia!Kylmä muita kummempia:
    228 kyy imetti, käärme syöttiKyy imetti, käärmis syötti
    243 kesät heilui hettehissä,Kesät heilu hettehissä,
    276 poika neitosen povehen,Poika neitosen poveh,
    278 vatsahan hevosen varsa!Vatsahan hevoisen varsan,
  4. SKVR XII1 3903. — Pyhäjärvi Ol. · 1884 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    159 Pieni on peiponen selällä,Siellä on peipponen selällä,
    160 västäräkki lainehilla:Västäräkki lainehilla;
    161 senki on kynnet kylmämättä,Senni on kynnet kylmämätä,
    162 pää pieni palelematta.Pää pieni palelemata.
    Lisää yhteisiä säkeitä (8)
    KalevalaKansanruno
    185 "Pakkanen, Puhurin poika,Pakkanen, Puhurin poika,
    187 Elä kylmä kynsiäni,Älä kylmä kynsiäni,
    190 elä päätäni palele!Älä päätäni palele,
    195 kylmä soita, kylmä maita,Kylmä soita, kylmä maita!
    217 Pakkanen pajuilla syntyi,Pakkanen pajulla synty,
    221 ikiturmasta isosta,Ikiturmasta isosta,
    240 pantihinpa Pakkaseksi.Pantiin paha pakkaseksi,
    270 Pohjan pitkähän perähän.Pohjan pitkähän perähän.
  5. SKVR XII1 3895. — Pohjois-Pohjanmaa · 1800 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    185 "Pakkanen, Puhurin poika,Pakkanen puhurin poika
    187 Elä kylmä kynsiäni,Älä kylmä kynsiäni
    190 elä päätäni palele!Älä päätäni palele
    191 "Kyll' on sulla kylmämistä,Kyllä sull' on kylmäämistä
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    195 kylmä soita, kylmä maita,Kylmää soita, kylmää maita
    196 kylmä kylmiä kiviä,Kylmää kylmiä kiviä.
    224 kovan ilman kostutteli,Kovan ilman koskemata
    249 Kylmi puita ja pehuja,Kylmää puita ja pehuja
    263 Tulen tungen sukkahani,Tultas tungen sukkahani
    264 kekälehet kenkähäni,Kekälettä kenkähäni
    267 Pakkasen palelematta,Pakkasen palelemata

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR XII1 3913. — Kainuu · 1833 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    167 Kylmi silloin täyen kylmän,Sillon kylmit täyen kylmän,
    195 kylmä soita, kylmä maita,Kylmää soita, kylmää maita,
    196 kylmä kylmiä kiviä,Kylmää kylmiä kiviä,
    197 palele vesipajuja,Palele vesipajuja,
    Lisää yhteisiä säkeitä (9)
    KalevalaKansanruno
    199 koivun kuoria kolota,Koivun juuria kolota!
    211 kurimuksen kulkun suuta,Kurimuksen kulkun suuta,
    223 "Kukas Pakkasen imetti,Käärme pakkasen imetti
    229 nännillä nenättömillä,Nännillä nisittömillä,
    263 Tulen tungen sukkahani,Tulen tungen sukkiini,
    266 panun alle paulojeni,Panun alle paulainen,
    273 kylmä kattilat tulelle,Kylmä kattila tulella
    275 käet naisen taikinahan,Käet naisen taikinaan,
    278 vatsahan hevosen varsa!Vahtaan hevosen varsa!
  2. SKVR I4 62. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    167 Kylmi silloin täyen kylmän,Silloin kylmi suuren kylmän,
    168 väki pakkasen paleli:Ison pakkasen paleli,
    185 "Pakkanen, Puhurin poika,Pakkainen puhurin poika,
    187 Elä kylmä kynsiäni,Elä kylmä kynsiäni,
    Lisää yhteisiä säkeitä (8)
    KalevalaKansanruno
    195 kylmä soita, kylmä maita,Kylmä soita, kylmä maita,
    196 kylmä kylmiä kiviä,Kylmä kylmiä kiviä,
    197 palele vesipajuja,Palele vesipajuja!
    204 kylmä muita kummempia!Kylmä muita kummempia:
    228 kyy imetti, käärme syöttiKyy imetti, käärmis syötti
    243 kesät heilui hettehissä,Kesät heilu hettehissä,
    276 poika neitosen povehen,Poika neitosen poveh,
    278 vatsahan hevosen varsa!Vatsahan hevoisen varsan,
  3. SKVR XII1 3895. — Pohjois-Pohjanmaa · 1800 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    185 "Pakkanen, Puhurin poika,Pakkanen puhurin poika
    187 Elä kylmä kynsiäni,Älä kylmä kynsiäni
    190 elä päätäni palele!Älä päätäni palele
    191 "Kyll' on sulla kylmämistä,Kyllä sull' on kylmäämistä
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    195 kylmä soita, kylmä maita,Kylmää soita, kylmää maita
    196 kylmä kylmiä kiviä,Kylmää kylmiä kiviä.
    224 kovan ilman kostutteli,Kovan ilman koskemata
    249 Kylmi puita ja pehuja,Kylmää puita ja pehuja
    263 Tulen tungen sukkahani,Tultas tungen sukkahani
    264 kekälehet kenkähäni,Kekälettä kenkähäni
    267 Pakkasen palelematta,Pakkasen palelemata
  4. SKVR I4 66. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    179 tunki Pakkasen tulehen,Tunki pakkasen tuleen,
    181 Käsin Pakkasen piteli,Käsin pakkasen piteli,
    182 kovan ilman kouristeli.Kovan ilman koprisaan,
    195 kylmä soita, kylmä maita,Kylmään soita, kylmään maita,
    Lisää yhteisiä säkeitä (7)
    KalevalaKansanruno
    196 kylmä kylmiä kiviä,Kylmään kylmiä kiviä,
    217 Pakkanen pajuilla syntyi,Pakkanen pajuilla synty,
    218 kova ilma koivikollaKova ilma koivikolla.
    223 "Kukas Pakkasen imetti,Mato pakkasen imetti,
    228 kyy imetti, käärme syöttiMato syötti, kyy imetti
    269 "Tuonne ma sinun manoanTuonnema sinun manoan:
    278 vatsahan hevosen varsa!Vatsahan heposen varsan,
  5. SKVR I4 61. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    168 väki pakkasen paleli:Väki pakkasen paleli.
    185 "Pakkanen, Puhurin poika,Pakkanen Pusurvan poika
    195 kylmä soita, kylmä maita,Kylmä soita, kylmä maita,
    196 kylmä kylmiä kiviä,Kylmä kuumia kiviä,
    Lisää yhteisiä säkeitä (6)
    KalevalaKansanruno
    205 Kylmä kuumia kiviä,Kylmi kuumia kiviä,
    206 palavoita paateroita,Palavoita paateroita,
    217 Pakkanen pajuilla syntyi,Pakkanen pajuilla synty,
    218 kova ilma koivikollaKova ilma koivikolla;
    278 vatsahan hevosen varsa!Vatsahan hevosen varsan.
    279 "Et sinä sitä totelle,Jott' et sitä totelle.

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Säkeet 317–500

Lemminkäinen toverinensa astuu jäätä myöten rannalle, kiertää kauan surkeassa tilassa korpia, kunnes viimein pääsee kotitiloillensa.

317Siitä lieto LemminkäinenThen the lively Lemminkainen
318jätti laivan jäätehesen,Left his vessel in the ice-floes,
319sotapurren puutoksehen,Left his captured ship of battle,
320itse eellehen menevi.And proceeded on his journey;
321Tiera tuossa toisna miesnäTiera too, the other hero,
322väänti veitikän jälessä.Followed in his comrade's footsteps.
323Tallasi tasaista jäätä,O'er the level ice they wandered,
324sileätä siuotteli.'Neath their feet the smooth ice crunching,
325Astui päivän, tuosta toisen;And they walked one day, a second,
326päivänäpä kolmantenaAnd at length upon the third day,
327jo näkyvi Nälkäniemi,Then they saw a cape of hunger,
328kylä kurja kuumottavi.And afar a wretched village.
329Astui alle niemen linnan.'Neath the cape there stood a castle,
330Sanan virkkoi, noin nimesi:And they spoke the words which follow:
331"Onko linnassa lihoa"Is there meat within the castle,
332ja kalaista kartanossaIs there fish within the household,
333urohille uupuneille,For the worn and weary heroes,
334miehille väsynehille?"And the men who faint with hunger?"
335Ollut ei linnassa lihoa,Meat was none within the castle,
336ei kalaista kartanossa.Nor was fish within the household.
337Virkkoi lieto Lemminkäinen,Spoke the lively Lemminkainen,
338sanoi kaunis Kaukomieli:Said the handsome Kaukomieli:
339"Tuli, polta tuhma linna,"Fire consume this wretched castle,
340vesi vieköhön mokoman!"Water sweep away such castles!"
341Itse eistyvi etemmä,He himself pursued his journey,
342ylös korpehen kohosi.Pushing onward through the forest,
343matkoille majattomille,On a path with houses nowhere,
344teille tietämättömille.On a pathway that he knew not.
345Siitä lieto Lemminkäinen,Then the lively Lemminkainen,
346tuo on kaunis Kaukomieli,He the handsome Kaukomieli,
347keritsi kiveltä villat,Shore the wool from stones in passing,
348katkoi karvat kalliolta.From the rocks the hair he gathered,
349suoritteli sukkasiksi,And he wove it into stockings,
350kiirehteli kintahiksiInto mittens quickly wrought it,
351vilun suurihin sijoihin,In the mighty cold's dominion,
352Pakkasen palelemihin.Where the Frost was freezing all things.
353Läksi tietä tietämähän,On he went to seek a pathway,
354ojelvoista oppimahan:Searching for the right direction.
355tiehyt metsähän vetävi,Through the wood the pathway led him,
356ojelvoinen ottelevi.Led him in the right direction.
357Virkkoi lieto Lemminkäinen,Spoke the lively Lemminkainen,
358sanoi kaunis Kaukomieli:Said the handsome Kaukomieli,
359"Ohoh Tiera veikkoseni!"O my dearest brother Tiera,
360Jo nyt jou'uimme johonki,Now at length we're coming somewhere,
361kuuksi päiväksi kululle,Now that days and months we've wandered,
362ilman rannallen iäksi!"In the open air for ever."
363Tiera tuon sanoiksi virkki,Then did Tiera make him answer,
364itse lausui, noin nimesi:And he spoke the words which follow:
365"Kostohonpa, koito raukat,"We unhappy sought for vengeance,
366kostohon, kovaosaiset,Recklessly we sought for vengeance,
367saimme suurehen sotahanRushing forth to mighty conflict
368pimeähän PohjolahanIn the gloomy land of Pohja,
369oman hengen heitteheksi,There our lives to bring in danger,
370itsemme ikimenoksiRushing to our own destruction,
371näillä paikoilla pahoilla,In this miserable country,
372teillä tietämättömillä.On a pathway that we knew not.
373"Emme tuota tunnekana,"Never is it known unto us,
374emme tunne, emme tieä,Never known and never guessed at,
375mikä tie vetävi meiät,What the pathway is that leads us,
376kuka juoni juohattaviOr the road that may conduct us
377kuolemahan korven päähän,To our death at edge of forest,
378kaatumahan kankahalle,Or on heath to meet destruction,
379korppien kotisijoille,Here in the abode of ravens,
380variksien vainioille.In the fields by crows frequented.
381"Siinä korpit siirtelevät,"And the ravens here are flocking,
382linnut liiat kantelevat:And the evil birds are croaking,
383saavat lintuset lihoa,And the flesh the birds are tearing,
384varikset varia verta,And with blood the crows are sated,
385korpit noukan kostukettaAnd the ravens' beaks are moistened
386meiän, raukan, raaoistamme;In the wounds of us, the wretched,
387luumme luovat rauniolle,To the rocks our bones they carry,
388kantavat kivikarille.And upon the stones they cast them.
389"Ei tieä emo poloinen"Ah, my hapless mother knows not,
390eikä kantaja katala,Never she, with pain who bore me,
391missä liikkuvi lihansa,Where her flesh may now be carried,
392vierevi oma verensä,And her blood may now be flowing,
393onko suuressa soassa,Whether in the furious battle,
394tasapäässä tappelossa,In the equal strife of foemen,
395vaiko suurella selällä,Or upon a lake's broad surface,
396lakehilla lainehilla,On the far-extending billows,
397vai käypi käpymäkeä,Or on hills with pine-cones loaded,
398vaelsi varvikkosaloa.Wandering 'mid the fallen branches.
399"Ei emo mitänä tieä"And my mother can know nothing
400poloisesta poiastansa:Of her son, the most unhappy,
401emo tiesi kuolleheksi,Only know that he has perished,
402kantaja kaonneheksi.Only know that he has fallen;
403Noinpa itkevi emoni,And my mother thus will weep me,
404valittavi vanhempani:Thus lament, the aged woman:
405'Tuoll' on poikani, poloisen,"'Thus my hapless son has perished,
406tuolla, vaivaisen, varaniAnd the wretched one has fallen;
407Tuonen toukojen panossa,He has sown the seed of Tuoni,
408Kalman maien karhinnassa.Harrows now in Kalma's country.
409Saapi nyt minun pojalta,Perhaps the son I love so dearly,
410minun, laiton, lapseltani,Perhaps my son, O me unhappy,
411saapi jouset jouten olla,Leaves his bows untouched for ever,
412jalot kaaret kuivaella,Leaves his handsome bows to stiffen.
413lintuset hyvin lihota,Now the birds may live securely,
414pyyt lehossa pyrhistellä;In the leaves the grouse may flutter,
415kontiot kovin elellä,Bears may live their lives of rapine,
416peurat pellon piehtaroia.'"In the fields the reindeer roll them.'"
417Virkkoi lieto Lemminkäinen,Answered lively Lemminkainen,
418sanoi kaunis Kaukomieli:Said the handsome Kaukomieli:
419"Niin on, niin, emo poloinen,"Thus it is, unhappy mother,
420niinpä, kantaja katala!Thou unhappy, who hast borne me!
421Kasvatit kanoja parven,Thou a flight of doves hast nurtured,
422koko joukon joutsenia:Quite a flock of swans hast nurtured,
423tuli tuuli, niin hajotti,Rose the wind, and all were scattered,
424tuli lempo, niin levitti,Lempo came, and he dispersed them,
425yhet sinne, toiset tänne,One in one place, one in other,
426jonnekunne kolmannetki.And a third in yet another.
427"Kyllä muistan muinaisenki,"I remember times aforetime,
428arvoan ajan paremman,And the better days remember,
429kun kulimme kukkasina,How like flowers we gathered round thee,
430marjoina omilla mailla:In one homeland, just like berries.
431moni katsoi muotohomme,Many gazed upon our figures,
432vartehemme valkotteli.And admired our forms so handsome,
433Ei kuin nyt tätä nykyä,Otherwise than in the present,
434tällä inhalla iällä:In this time so full of evil.
435yks' on tuuli tuttujamme,Once the wind was our acquaintance,
436päivä ennen nähtyjämme;And the sun was gazing on us:
437senki pilvet peittelevät,Now the clouds are gathering round us,
438satehet salaelevat.And the rain has overwhelmed us.
439"Vaan en huoli huolimahan,But we let not trouble vex us,
440suuresti sureksimahan,Even in our greatest sorrow,
441jos immet hyvin eläisi,Though the girls were living happy,
442kassapäiset kalkettaisi,And the braidless maids were jesting,
443naiset kaikki naurusuulla,And the women all were laughing,
444mesimielin morsiamet,And the brides were sweet as honey,
445ikävissä itkemättä,Tearless, spite of all vexation,
446huolihin häviämättä.And unshaken when in trouble.
447"Viel' ei meitä noiat noiu,"But we are not here enchanted,
448noiat noiu, näe näkijätNot bewitched, and not enchanted,
449näille teille kuolevaksi,Here upon the paths to perish,
450matkoille masenevaksi,Sinking down upon our journey,
451nuorena nukahtavaksi,In our youth to sadly perish,
452verevänä viereväksi.In our bloom to meet destruction.
453"Minkä noiat noitunevat,"Let those whom the sorcerers harassed
454kunka nähnevät näkijät,And bewitched with eyes of evil,
455kotihinsa koitukohon,Let them make their journey homeward,
456majahansa maatukohon!And regain their native country.
457Noitukohot itsiänsä,Be the sorcerers' selves enchanted,
458laulakohot lapsiansa,And with songs bewitched their children;
459sukuansa surmatkohot,Let their race for ever perish,
460heimoansa herjatkohot!And their race be brought to ruin.
461"Ei ennen minun isoni"Ne'er in former times my father,
462eikä valtavanhempaniNever has my aged father
463nouatellut noian mieltä,Yielded to a sorcerer's orders,
464lahjoitellut lappalaista.Or the wiles of Lapland's children.
465Noin sanoi minun isoni,Thus my father spoke aforetime,
466noin sanon minä itseki:And I now repeat his sayings:
467varjele, vakainen Luoja,'Guard me, O thou kind Creator,
468kaitse, kaunoinen Jumala,Guard me, Jumala most gracious,
469auta armokourallasi,Aid me with thy hand of mercy,
470väkevällä vallallasiWith thy mighty power protect me,
471miesten mielijuohtehista,From the plots of men of evil,
472akkojen ajatuksista,And the thoughts of aged women,
473pakinoista partasuien,And the curses of the bearded,
474pakinoist' on parratointen!And the curses of the beardless.
475Ole ainaisna apuna,Grant us now thy aid eternal,
476vakaisena vartijana,Be our ever-faithful guardian,
477ettei poika pois tulisi,That no child be taken from us,
478emon tuoma erkaneisiAnd no mother's child shall wander
479Luojan luomalta la'ulta,From the path of the Creator,
480Jumalan sukeamalta!"Which by Jumala was fashioned.'"
481Siitä lieto Lemminkäinen,Then the lively Lemminkainen,
482itse kaunis Kaukomieli,He the handsome Kaukomieli,
483laati huolista hevoset,From his care constructed horses,
484murehista mustat ruunat,Coursers black composed from trouble,
485päitset päivistä pahoista,Reins from evil days he fashioned,
486satulat salavihoista.Saddles from his secret sorrows,
487Hyppäsi hyvän selälle,Then his horse's back he mounted,
488hyvän laukin lautasille;On his white-front courser mounted,
489ajoa ramutteleviAnd he rode upon his journey,
490Tieran tuttavan keralla.At his side his faithful Tiera,
491Ajoi rannat raskutellen,And along the shores he journeyed,
492hiekkarannat herskytellenOn the sandy shores proceeded,
493luoksi ehtoisen emonsa,Till he reached his tender mother,
494tykö valtavanhempansa.Reached the very aged woman.
495Siihen Kaukoni kaotanNow will I abandon Kauko,
496virrestäni viikommaksi,Long from out my song will leave him;
497Tieran tielle toimittelenBut he showed the way to Tiera,
498kotihinsa kulkemahan.Sent him on his homeward journey.
499Itse virren vierähytän,Now my song aside will wander,
500panen toiselle tolalle.While I turn to other matters.

Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR XIII1 1037. — Hiitola · 1855 · A. Merón · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    331 "Onko linnassa lihoa"Onko linnassa lihaista
    332 ja kalaista kartanossaJa kalaista kaupungissa
    333 urohille uupuneille,Urohille uupuneille,
    335 Ollut ei linnassa lihoa,"Ei ole linnassa lihoa,
    Lisää yhteisiä säkeitä (1)
    KalevalaKansanruno
    336 ei kalaista kartanossa.Ei kalaista kaupungissa
  2. SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    363 Tiera tuon sanoiksi virkki,Tuon sanoiksi virkki:
    483 laati huolista hevoset,Loati huolista hevosen,
    487 Hyppäsi hyvän selälle,Hyppäsi hyvän selälle,
    488 hyvän laukin lautasille;Hyvän laukin lantehille.
  3. SKVR XIII2 3204. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    387 luumme luovat rauniolle,Luut luovat rauniolle.
    390 eikä kantaja katala,Eikä kantaja katala,
    391 missä liikkuvi lihansa,Missä liikkuu lihansa,
    395 vaiko suurella selällä,Vaiko selvällä selällä,
  4. SKVR XIII1 1350. — Pyhäjärvi Vpl. · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    332 ja kalaista kartanossaJa kalaista kaupungissa
    333 urohille uupuneille,Urohoille uupunneillo.
    334 miehille väsynehille?"Miehille väsynnehille,
    335 Ollut ei linnassa lihoa,Ei ole Linnassa lihoa
  5. SKVR XIII1 1017. — Rautu · 1854 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    332 ja kalaista kartanossaja kalaista kaupungista
    333 urohille uupuneille,urohille uupuneille.
    335 Ollut ei linnassa lihoa,"Ei ole linnassa lihoa,
    336 ei kalaista kartanossa.ei kalaista kaupungissa

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.

Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa

  1. SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    363 Tiera tuon sanoiksi virkki,Tuon sanoiksi virkki:
    483 laati huolista hevoset,Loati huolista hevosen,
    487 Hyppäsi hyvän selälle,Hyppäsi hyvän selälle,
    488 hyvän laukin lautasille;Hyvän laukin lantehille.
  2. SKVR XIII2 3204. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    387 luumme luovat rauniolle,Luut luovat rauniolle.
    390 eikä kantaja katala,Eikä kantaja katala,
    391 missä liikkuvi lihansa,Missä liikkuu lihansa,
    395 vaiko suurella selällä,Vaiko selvällä selällä,
  3. SKVR XIII1 1350. — Pyhäjärvi Vpl. · 1847 · Z. Sirelius · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    332 ja kalaista kartanossaJa kalaista kaupungissa
    333 urohille uupuneille,Urohoille uupunneillo.
    334 miehille väsynehille?"Miehille väsynnehille,
    335 Ollut ei linnassa lihoa,Ei ole Linnassa lihoa
  4. SKVR XII2 7358. — Paltamo · 1820 · A. J. Sjögrén · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    477 ettei poika pois tulisi,Etä ej poika pois tulisi,
    479 Luojan luomalta la'ulta,Luojan luomalta laulta,
    480 Jumalan sukeamalta!"Jumalan sukiemalta!
  5. SKVR VI2 liite II 4. — Etelä-Savo · 1821 · K. A. Gottlund · Vertaa rinnakkain

    KalevalaKansanruno
    419 "Niin on, niin, emo poloinen,Niin on niin minun Emoini,
    423 tuli tuuli, niin hajotti,Tuli haukka niin hajotti,
    424 tuli lempo, niin levitti,Tuli lempo niin lewitti

Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.

Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot

Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.

Miten runot on ryhmitelty

Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.

Runo kokonaisuutena · 15 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 1–24 — Ahdin pursi valittaa ja · 4 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 25–43 — Lemminkäisen dialogi äidin kanssa · 3 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 44–54 — Tiera avuksi sotaan · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Säkeet 56–72 — Tieran puhuttelu · 2 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 73–92 — Tieran isän puheenvuoro · 2 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 93–116 — Tiera on heti valmis lähtemään · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 117–122 — Ahti lähtee veneellä · 5 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 123–142 — Pohjolan emäntä lähettää pakkasen · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 143–162 — Pakkanen lähtee merta kylmäämään · 3 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Säkeet 163–182 — Pakkanen kylmii täydellä teholla ja · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 183–212 — Pakkasen sanat · 3 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 213–254 — Pakkasen synty · 5 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 255–268 — Pakkasen sanat · 1 runo

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 269–298 — Manaus · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 299–316 — Pakkanen ehdottaa sovintoa · 2 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 317–344 — Lemminkäinen ja · 4 runoa

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 345–352 — Lemminkäinen lämmittelee · 2 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 373–388 — Kun kuolisin kotiin, en korpeen · 3 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 389–416 — Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säe 390 · 12 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 417–426 — Kasvatti emo kanoja; · 2 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Säkeet 427–438 — Moni katsoi muotoani · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 439–464 — Kateita ja noitia vastaan · 1 runo

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säe 441 · 6 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Säkeet 465–480 — Lemminkäinen vetoaa luojaan · 5 runoa

Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Säkeet 481–500 — Huolihevonen; · 3 runoa

Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot

Muut huomautuksessa mainitut runot

Tekstistä ja kansanrunoista

Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.

Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.

Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.

Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.

Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.

Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.

Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 15 kansanrunosta 7 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.

Kalevalan suomenkielinen teksti: Kirjalliset runot -korpus (KR), jonka Sakari Korpikallio on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) FILTER- ja REFOP-hankkeissa, CC BY 4.0. Lönnrotin tiivistelmät Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan, CC BY 4.0. Englanninnos: W. F. Kirby, 1907. Kansanrunot SKVR-verkkopalvelusta (SKVR- ja JR-korpukset, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0), kukin SKVR- tai JR-numerollaan; Viron kansanrunousarkiston (Viron kirjallisuusmuseo) runot arkistotunnuksellaan.