Kalevala, 27. runo
Kaksintaistelu Pohjolassa
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 36 kansanrunoa 10 paikkakunnalta. Loput 14 eivät näy kartalla: 13 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (19), Jyskyjärvi (4), Ilomantsi (3), Kontokki (3), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 10 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (19)
- Jyskyjärvi (4)
2–3 runoa
1 runo
- Nilsiä (1)
- Pistojärvi (1)
- Porajärvi (1)
- Rautavaara (1)
- Repola (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 109 kansanrunossa 28 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (29), Uhtua (9), Ilomantsi (8), Kontokki (8), Repola (8).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 28 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (29)
- Uhtua (9)
- Ilomantsi (8)
- Kontokki (8)
- Repola (8)
3–6 runoa
- Jyskyjärvi (6)
- Kiimaisjärvi (6)
- Pistojärvi (5)
- Porajärvi (5)
- Suistamo (3)
- Suomussalmi (3)
- Viena (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
1–2 runoa
- Savonranta (2)
- Hyrynsalmi (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kinnula (1)
- Kitee (1)
- Kivijärvi (1)
- Nilsiä (1)
- Paanajärvi (1)
- Paatene (1)
- Parikkala (1)
- Rautavaara (1)
- Rukajärvi (1)
- Soanlahti (1)
- Sotkamo (1)
- Spankkova (1)
- Suojärvi (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–204 Lemminkäinen tulee Pohjolaan ja käytteleikse monella tavalla ylimielisesti.
- Säkeet 205–282 Pohjolan isäntä suuttuu, ja kun ei voita Lemminkäistä loihtutaidoissa, vaatii häntä miekkasille.
- Säkeet 283–420 Miekkasilla ollessa lyöpi Lemminkäinen Pohjolan isännältä pään poikki, jota kostaaksensa Pohjolan emäntä kerä’ää sotaväkeä häntä vastaan.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Manala, Pimentola, Sariola, Tuonela
Säkeet 1–204
Lemminkäinen tulee Pohjolaan ja käytteleikse monella tavalla ylimielisesti.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 36 kansanrunoa 10 paikkakunnalta. Loput 14 eivät näy kartalla: 13 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 1 kansanruno, johon painettu teksti on vaikuttanut.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (19), Jyskyjärvi (4), Ilomantsi (3), Kontokki (3), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 10 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Vuokkiniemi (19)
- Jyskyjärvi (4)
2–3 runoa
1 runo
- Nilsiä (1)
- Pistojärvi (1)
- Porajärvi (1)
- Rautavaara (1)
- Repola (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 109 kansanrunossa 28 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (29), Uhtua (9), Ilomantsi (8), Kontokki (8), Repola (8).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 28 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (29)
- Uhtua (9)
- Ilomantsi (8)
- Kontokki (8)
- Repola (8)
3–6 runoa
- Jyskyjärvi (6)
- Kiimaisjärvi (6)
- Pistojärvi (5)
- Porajärvi (5)
- Suistamo (3)
- Suomussalmi (3)
- Viena (3) (tarkempi paikka ei tiedossa)
1–2 runoa
- Savonranta (2)
- Hyrynsalmi (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kinnula (1)
- Kitee (1)
- Kivijärvi (1)
- Nilsiä (1)
- Paanajärvi (1)
- Paatene (1)
- Parikkala (1)
- Rautavaara (1)
- Rukajärvi (1)
- Soanlahti (1)
- Sotkamo (1)
- Spankkova (1)
- Suojärvi (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 38 oven suussa, orren alla, Oven suussa, alla orren, 87 "Jop' on täällä syömät syöty, "Jok' on täällä syömät syöty?" 92 tuopit roukkoihin rovittu! Tuopit roukkohon rovittu." 101 kutsuit kurjat, kutsuit köyhät, "Kutsu kurjat; kutsu köyhät, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 107 "Mintähen tämä minulle "Mintäpä tämä minulle 108 omistani ohristani? Omistani ohristani, 109 Muut ne kantoi kauhasilla, Muut ne kanto kauhasilla 110 muut ne tiiskinä tiputti, Muut ne tiiskinä tiputti, 113 omiani ohriani, Omiani ohriani 153 "Tuopin tuojat Tuonelahan, "Tuopin tuoja Tuonelalle, 154 kannun kantajat Manalle Kaunun kantaja Manallen! 167 Otti ongen taskustansa, Otti ongen huotrastansa 168 väkärauan väskystänsä, Väkä-rauvan väskystänsä. 182 me'en mustan mieliksensä. Me-en mustan mieleksehen. SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 miten lieto Lemminkäinen, Oli lieto Lemminkäinen, 69 kun ei tuotane olutta Kun ei tuotane olutta 70 tulevalle vierahalle." Tulovalle vieralle, 75 Tulit pääni polkemahan, Tulit pääni polkomahe, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 81 Oisit yötä ennen tullut "Etkä ennen yötä tullut, 91 kannut kannettu kokohon, Kannut kannettu kokoon." 130 pahin astian pesijä, Pahin astian pesiä, 131 lusikkojen luutustaja, Lusikkain luutustaja, 165 Tapasip' on taskuhunsa, Tapasi on taskuunsa, 181 joi oluen onneksensa, Joi olosen onneksensa, 182 me'en mustan mieliksensä. Meen mustan mieleksensä. 184 "En mä liene lempivieras, "Enmä liene lempi vieras, 187 varavammalla käellä, Varavammalla käellä, 188 suuremmalla astialla, Suuremalla astiella, SKVR VII1 835. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 23 "Terve tänne tultuani, "Terve tänne tultuani!" 24 terve tervehyttäjälle! "Terve tervehyttäjälle! 28 olutta urohon juoa?" Olutta urohon juoa?" 36 jos olet siivolla tuvassa, Jos olet siivolla tuvassa." Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 38 oven suussa, orren alla, Oven suuss on alla orren 40 kolmen koukun koskevilla." Kolmen koukun koskemilla, 49 Eip' ennen minun isoni "Ei ennen miun isoni 50 eikä valtavanhempani Eikä valtavanhempani 58 seinät miekkoja laella. Seinät miekkoja mitellä, 60 kuin ennen minun isolle?" Kuin ennen minun isolla?" 70 tulevalle vierahalle." Tulevalle vierahalle, SKVR VII1 841. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 34 tannerta orosen olla. tallia orosen olla?" 38 oven suussa, orren alla, oven suussa, alla orren, 39 kahen kattilan välissä, kahen kattilan välissä, 40 kolmen koukun koskevilla." koukun kolmen koskevilla." Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 50 eikä valtavanhempani eikä valtavanhempani 56 sopet luoa sormikasta, sopet luoa sormikasta, 58 seinät miekkoja laella. seinät miekkoja mitellä, 70 tulevalle vierahalle." tullehelle vierahalle!" 104 kaitakauhtanat kasakat; kaita kauhtanat kasakat; 181 joi oluen onneksensa, "Joi olosen onneksensa, 182 me'en mustan mieliksensä. meen mustan mieleksehen." SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 46 oven suuhun seisomahan, Oven suuhun seisottih, 81 Oisit yötä ennen tullut "Kun et tullut yötä ennen, 82 taikka päiveä jälestä." Eli päiveä jälestä, 89 oluet osin jaeltu, Oluet osin jaeltu,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 38 oven suussa, orren alla, Oven suussa, alla orren, 87 "Jop' on täällä syömät syöty, "Jok' on täällä syömät syöty?" 92 tuopit roukkoihin rovittu! Tuopit roukkohon rovittu." 101 kutsuit kurjat, kutsuit köyhät, "Kutsu kurjat; kutsu köyhät, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 107 "Mintähen tämä minulle "Mintäpä tämä minulle 108 omistani ohristani? Omistani ohristani, 109 Muut ne kantoi kauhasilla, Muut ne kanto kauhasilla 110 muut ne tiiskinä tiputti, Muut ne tiiskinä tiputti, 113 omiani ohriani, Omiani ohriani 153 "Tuopin tuojat Tuonelahan, "Tuopin tuoja Tuonelalle, 154 kannun kantajat Manalle Kaunun kantaja Manallen! 167 Otti ongen taskustansa, Otti ongen huotrastansa 168 väkärauan väskystänsä, Väkä-rauvan väskystänsä. 182 me'en mustan mieliksensä. Me-en mustan mieleksehen. SKVR I2 758. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 9 miten lieto Lemminkäinen, Oli lieto Lemminkäinen, 69 kun ei tuotane olutta Kun ei tuotane olutta 70 tulevalle vierahalle." Tulovalle vieralle, 75 Tulit pääni polkemahan, Tulit pääni polkomahe, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 81 Oisit yötä ennen tullut "Etkä ennen yötä tullut, 91 kannut kannettu kokohon, Kannut kannettu kokoon." 130 pahin astian pesijä, Pahin astian pesiä, 131 lusikkojen luutustaja, Lusikkain luutustaja, 165 Tapasip' on taskuhunsa, Tapasi on taskuunsa, 181 joi oluen onneksensa, Joi olosen onneksensa, 182 me'en mustan mieliksensä. Meen mustan mieleksensä. 184 "En mä liene lempivieras, "Enmä liene lempi vieras, 187 varavammalla käellä, Varavammalla käellä, 188 suuremmalla astialla, Suuremalla astiella, SKVR VII1 835. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 23 "Terve tänne tultuani, "Terve tänne tultuani!" 24 terve tervehyttäjälle! "Terve tervehyttäjälle! 28 olutta urohon juoa?" Olutta urohon juoa?" 36 jos olet siivolla tuvassa, Jos olet siivolla tuvassa." Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 38 oven suussa, orren alla, Oven suuss on alla orren 40 kolmen koukun koskevilla." Kolmen koukun koskemilla, 49 Eip' ennen minun isoni "Ei ennen miun isoni 50 eikä valtavanhempani Eikä valtavanhempani 58 seinät miekkoja laella. Seinät miekkoja mitellä, 60 kuin ennen minun isolle?" Kuin ennen minun isolla?" 70 tulevalle vierahalle." Tulevalle vierahalle, SKVR VII1 841. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 34 tannerta orosen olla. tallia orosen olla?" 38 oven suussa, orren alla, oven suussa, alla orren, 39 kahen kattilan välissä, kahen kattilan välissä, 40 kolmen koukun koskevilla." koukun kolmen koskevilla." Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 50 eikä valtavanhempani eikä valtavanhempani 56 sopet luoa sormikasta, sopet luoa sormikasta, 58 seinät miekkoja laella. seinät miekkoja mitellä, 70 tulevalle vierahalle." tullehelle vierahalle!" 104 kaitakauhtanat kasakat; kaita kauhtanat kasakat; 181 joi oluen onneksensa, "Joi olosen onneksensa, 182 me'en mustan mieliksensä. meen mustan mieleksehen." SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 46 oven suuhun seisomahan, Oven suuhun seisottih, 81 Oisit yötä ennen tullut "Kun et tullut yötä ennen, 82 taikka päiveä jälestä." Eli päiveä jälestä, 89 oluet osin jaeltu, Oluet osin jaeltu,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 205–282
Pohjolan isäntä suuttuu, ja kun ei voita Lemminkäistä loihtutaidoissa, vaatii häntä miekkasille.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 242 lauloi nää'än kultarinnan: Hiero nää-än kulta-rinnan. 278 tahi kaunis Kaukomieli! Siitä kaunis Kauko-mieli 279 Mitelkämme miekkojamme, Mitelkäämme miekkojamme! 280 katselkamme kalpojamme, Katselkaamme kalpojamme, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 281 minunko parempi miekka "Minun miekkani parempi, SKVR I2 749. — Kontokki · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 208 Lauloi lammin lattialle Laulo lamin lattialle: 211 "Tuoss' on joki juoaksesi, "Tuoss' on joki juoaksesi, 212 lampi laikutellaksesi." Lampi laikutellaksesi. 242 lauloi nää'än kultarinnan: Laulo nää'än kultarinnan Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 282 vainko Ahti Saarelaisen!" Laulo Ahti saarelaisen SKVR I2 750. — Kontokki · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 208 Lauloi lammin lattialle Laulo lamin lattialle 209 Lemminkäisellen etehen. Leminkäiselle etehen. 242 lauloi nää'än kultarinnan: Laulo nää'än kultarinnan 277 "Oi sie Ahti Saarelainen Nousi Ahti saarelainen Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 279 Mitelkämme miekkojamme, "Mitelkäme miekkojame!" SKVR II 194. — Porajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 226 suen suustansa sukesi; Haukan suustansa sukesi, 250 kanan suustansa sukesi Kanan suustasi sukesit, 254 haukan suustansa sukesi, Karhun suustansa sukesi. 279 Mitelkämme miekkojamme, Mitelkamme miekkojamme, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 280 katselkamme kalpojamme, Katselkamme kalpojamme! SKVR VII1 839. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 208 Lauloi lammin lattialle Laulo lammin lattialle. 223 sepä lammin laikkaeli, *Härki lammin laikkaeli*. 238 lauloi orrellen oravan, Laulo orrelle oravan, 242 lauloi nää'än kultarinnan: Laulo näätän kultarinnan, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 243 näätä näppäsi oravan Näätä oravan näppäeli,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 242 lauloi nää'än kultarinnan: Hiero nää-än kulta-rinnan. 278 tahi kaunis Kaukomieli! Siitä kaunis Kauko-mieli 279 Mitelkämme miekkojamme, Mitelkäämme miekkojamme! 280 katselkamme kalpojamme, Katselkaamme kalpojamme, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 281 minunko parempi miekka "Minun miekkani parempi, SKVR I2 749. — Kontokki · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 208 Lauloi lammin lattialle Laulo lamin lattialle: 211 "Tuoss' on joki juoaksesi, "Tuoss' on joki juoaksesi, 212 lampi laikutellaksesi." Lampi laikutellaksesi. 242 lauloi nää'än kultarinnan: Laulo nää'än kultarinnan Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 282 vainko Ahti Saarelaisen!" Laulo Ahti saarelaisen SKVR I2 750. — Kontokki · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 208 Lauloi lammin lattialle Laulo lamin lattialle 209 Lemminkäisellen etehen. Leminkäiselle etehen. 242 lauloi nää'än kultarinnan: Laulo nää'än kultarinnan 277 "Oi sie Ahti Saarelainen Nousi Ahti saarelainen Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 279 Mitelkämme miekkojamme, "Mitelkäme miekkojame!" SKVR II 194. — Porajärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 226 suen suustansa sukesi; Haukan suustansa sukesi, 250 kanan suustansa sukesi Kanan suustasi sukesit, 254 haukan suustansa sukesi, Karhun suustansa sukesi. 279 Mitelkämme miekkojamme, Mitelkamme miekkojamme, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 280 katselkamme kalpojamme, Katselkamme kalpojamme! SKVR VII1 839. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 208 Lauloi lammin lattialle Laulo lammin lattialle. 223 sepä lammin laikkaeli, *Härki lammin laikkaeli*. 238 lauloi orrellen oravan, Laulo orrelle oravan, 242 lauloi nää'än kultarinnan: Laulo näätän kultarinnan, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 243 näätä näppäsi oravan Näätä oravan näppäeli,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 283–420
Miekkasilla ollessa lyöpi Lemminkäinen Pohjolan isännältä pään poikki, jota kostaaksensa Pohjolan emäntä kerä’ää sotaväkeä häntä vastaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 759. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 285 kun on luissa lohkiellut, Minun on luissa lohkiellut, 286 pääkasuissa katkiellut! Pää kasuissa katkiellut, 306 virkkoi kaunis Kaukomieli: Tuo kaunis Kaukomieli 327 tuvan uuen turmelemme, Tuvan uuen turmelemme." Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 329 Käykämme ulos pihalle, "Läkkämme ulos pihalle, 335 Mentihin ulos pihalle. Mentih ulos pihalle, 342 sinun kalpa kauheampi Sinun kalpa kaunehempi, 348 Iski kerran, iski toisen, Iski kerran, iski toisen, 377 iski miestä miekallansa, Iski miestä miekallaan, 380 laski pään on päältä olka, Laski pään päältä olkan, 384 evän kaikesta kalasta. Evän kaikesta kalasta. 392 Yks' on seiväs ilman päättä: Yks' on seiväs ilman jäänyt, 396 senki seipähän nenähän. Senki seipähän nenähän." 412 Kaukomielen kaulan päälle. Päälle kaglan Kaukomielen." 419 noissa Pohjolan pioissa, Noissa Päivölän pioissa?" SKVR I2 744 b). — Suomussalmi · 1904 · Sakari Jouhki · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 285 kun on luissa lohkiellut, "Kaikki on luissa lohkiellut, 286 pääkasuissa katkiellut! Pääkalloissa katkiellut." 327 tuvan uuen turmelemme, Niin tuvan uu'en turmelemme, 329 Käykämme ulos pihalle, "Lähtekäämme ulos pihalle! SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 290 kumman miekka mieluhumpi! Kumman miekka mieluhumpi, 306 virkkoi kaunis Kaukomieli: Sano kaunis Kaukomieli: 327 tuvan uuen turmelemme, Tuvan uuen turmelem̄a, 335 Mentihin ulos pihalle. Mentih ulos pihalle. SKVR I2 850. — Pistojärvi · 1894 · I. K. Inha · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 284 "Mitä minun on miekastani, "Mitäs mun on miekastani, 285 kun on luissa lohkiellut, Kuin on luissa lohkiellu, 286 pääkasuissa katkiellut! Peäkasuissa katkiellu. 327 tuvan uuen turmelemme, Tuvan uuen turmelemma, SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 290 kumman miekka mieluhumpi! Kumman miekka miehusampi, 306 virkkoi kaunis Kaukomieli: Siitä kaunis Kauko-mieli 347 Iski päältä Pohjan poika. Iski päältä Päivän poika, 382 vei kuin naatin naurihista Vei kuin naatin naurihista, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 384 evän kaikesta kalasta. Evän kaikesta kalasta.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 759. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 285 kun on luissa lohkiellut, Minun on luissa lohkiellut, 286 pääkasuissa katkiellut! Pää kasuissa katkiellut, 306 virkkoi kaunis Kaukomieli: Tuo kaunis Kaukomieli 327 tuvan uuen turmelemme, Tuvan uuen turmelemme." Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 329 Käykämme ulos pihalle, "Läkkämme ulos pihalle, 335 Mentihin ulos pihalle. Mentih ulos pihalle, 342 sinun kalpa kauheampi Sinun kalpa kaunehempi, 348 Iski kerran, iski toisen, Iski kerran, iski toisen, 377 iski miestä miekallansa, Iski miestä miekallaan, 380 laski pään on päältä olka, Laski pään päältä olkan, 384 evän kaikesta kalasta. Evän kaikesta kalasta. 392 Yks' on seiväs ilman päättä: Yks' on seiväs ilman jäänyt, 396 senki seipähän nenähän. Senki seipähän nenähän." 412 Kaukomielen kaulan päälle. Päälle kaglan Kaukomielen." 419 noissa Pohjolan pioissa, Noissa Päivölän pioissa?" SKVR I2 816. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 290 kumman miekka mieluhumpi! Kumman miekka mieluhumpi, 306 virkkoi kaunis Kaukomieli: Sano kaunis Kaukomieli: 327 tuvan uuen turmelemme, Tuvan uuen turmelem̄a, 335 Mentihin ulos pihalle. Mentih ulos pihalle. SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 290 kumman miekka mieluhumpi! Kumman miekka miehusampi, 306 virkkoi kaunis Kaukomieli: Siitä kaunis Kauko-mieli 347 Iski päältä Pohjan poika. Iski päältä Päivän poika, 382 vei kuin naatin naurihista Vei kuin naatin naurihista, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 384 evän kaikesta kalasta. Evän kaikesta kalasta. SKVR I2 828. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 290 kumman miekka mieluhumpi! Kumman miekka mielusempi, 306 virkkoi kaunis Kaukomieli: Tuo kaunis Kaukomieli 329 Käykämme ulos pihalle, "Läkkämen ulos pihalle, 332 Pihalla veret paremmat, Ulkona veret paremmat, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 382 vei kuin naatin naurihista Otti kun naatin naurihista, SKVR I2 831. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 303 yhtä kynnen mustukaista, Yhtä kynnen mustukaista. 327 tuvan uuen turmelemme, Tuvan uuen turmelemma, 329 Käykämme ulos pihalle, "Läkkääme ulos pihalle, 332 Pihalla veret paremmat, Ulkona veret paremmat, Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 333 kaunihimmat kartanolla, Kartanolla kaunihimmat,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 12 kansanrunosta 2 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Runo kokonaisuutena · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 1–4 — "Monen surman suun ohitse, · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 5–20 — Lemminkäinen on saapunut kutsutta pitoihin · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 21–66 — Vuoropuhelu talon isännän kanssa · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 67–70 — Lemminkäinen vaatii olutta · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 71–82 — Emännän vastaus · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 83–85 — "Murti suuta, väänti päätä, murti mustoa haventa" · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 86–106 — Lemminkäinen syyttää emäntää kutsumatta jättämisestä · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 107–114 — Omat ohrat · 12 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 115–122 — Oluen ja ruuan pyyntö · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 123–132 — Emäntä käskee piikatyttöä · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 134–136 — "Luut lihoista, päät kaloista, / · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 141–144 — Ei miestä juomaan tätä olutta · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 151–156 — "Kannun kantajat · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 157–166 — "Olut suuhun juotanehe, ruhkat maahan luotanehe" · 10 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 165–180 — Käärmeiden onginta · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 181–182 — "Joi oluen onneksensa, me’en mustan mieliksensä" · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 183–192 — Tärkeälle vieraalle parempaa olutta ja härän tappo · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 193–200 — "Korea kutsuttu vieras, koreampi kutsumatoin" · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 205–207 — "Tuosta suuttui ja syäntyi" · 7 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 208–256 — Loitsutaistelu · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 234 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 257–272 — Pohjolan isännän yritys häätää · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 273–308 — Miekkojen mittaaminen · 12 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 309–322 — Pohjolan isännän miekka osuu kattoon · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 323–338 — Siirtyminen tuvasta pihalle taistelemaan · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 339–346 — Kehotus iskeä · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 347–360 — Pohjan poika ei osu · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 375–388 — Lemminkäinen katkaisee vastustajan kaulan · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 389–396 — Seiväs ilman päätä · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 394 — Pätöinen poika · 1 runo
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 397–404 — Käsien pesu verestä · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 405–412 — Pohjan akka kokoaa miekkamiehiä · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 413–420 — Lönnrotin loppukommentti · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot