Kalevala, 26. runo
Lemminkäisen vaarallinen matka Pohjolaan
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 19 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 31 eivät näy kartalla: 26 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 5 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kontokki (6), Suistamo (3), Vuokkiniemi (3), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Kontokki (6)
2–3 runoa
- Suistamo (3)
- Vuokkiniemi (3)
- Uhtua (2)
1 runo
- Kiimaisjärvi (1)
- Korpiselkä (1)
- Pistojärvi (1)
- Rautavaara (1)
- Repola (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 899 kansanrunossa 150 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (125), Suistamo (95), Kontokki (54), Ilomantsi (41), Uhtua (37).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Nyskoga (3), Lekvattnet (1), Svärdsjö (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 150 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (125)
- Suistamo (95)
- Kontokki (54)
- Ilomantsi (41)
- Uhtua (37)
- Suomussalmi (27)
- Kiimaisjärvi (23)
- Repola (19)
- Pistojärvi (18)
- Impilahti (17)
- Korpiselkä (17)
- Nurmes (15)
- Pielisjärvi (13)
- Suojärvi (13)
- Kitee (12)
- Kuhmo (12)
- Sotkamo (12)
- Kesälahti (11)
- Porajärvi (11)
- Valtimo (9)
- Kivijärvi (8)
- Pielavesi (8)
- Rautavaara (8)
- Rääkkylä (8)
- Soanlahti (8)
- Kaavi (7)
- Kainuu (7) (tarkempi paikka ei tiedossa)
3–6 runoa
- Etelä-Savo (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kontiolahti (6)
- Nilsiä (6)
- Pohjois-Pohjanmaa (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Viena (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Eno (5)
- Hankasalmi (5)
- Juuka (5)
- Juva (5)
- Jyskyjärvi (5)
- Korpilahti (5)
- Paavola (5)
- Soikkola (5)
- Sonkajärvi (5)
- Uukuniemi (5)
- Hyrynsalmi (4)
- Kuusamo (4)
- Piippola (4)
- Pohjois-Savo (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pyhäjärvi Vpl. (4)
- Tohmajärvi (4)
- Hiitola (3)
- Ii (3)
- Iisalmi (3)
- Kaukola (3)
- Kiuruvesi (3)
- Kurkijoki (3)
- Nyskoga (3)
- Paanajärvi (3)
- Pudasjärvi (3)
- Puolanka (3)
- Pälkjärvi (3)
- Rautu (3)
- Salmi (3)
- Tulemajärvi (3)
- Tuusniemi (3)
1–2 runoa
- Eräjärvi (2)
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kerimäki (2)
- Kiestinki (2)
- Kiihtelysvaara (2)
- Kärsämäki (2)
- Laukaa (2)
- Lempaala (2)
- Leppävirta (2)
- Liminka (2)
- Liperi (2)
- Lohtaja (2)
- Luhanka (2)
- Luumäki (2)
- Narvusi (2)
- Paatene (2)
- Paltamo (2)
- Parkano (2)
- Peräpohjola (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pihtipudas (2)
- Pohjois-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pulkkila (2)
- Pyhäjärvi Ol. (2)
- Pyhäntä (2)
- Rukajärvi (2)
- Ruskeala (2)
- Sortavala (2)
- Tyrnävä (2)
- Uusikirkko Vpl. (2)
- Vihanti (2)
- Viitasaari (2)
- Vuole (2)
- Ylikiiminki (2)
- Askola (1)
- Evijärvi (1)
- Haapajärvi (1)
- Iitti (1)
- Jurva (1)
- Jääski (1)
- Kajaani (1)
- Kajaani mlk (1)
- Kaprio (1)
- Kattila (1)
- Keitele (1)
- Kempele (1)
- Kinnula (1)
- Kittilä (1)
- Kuhmoinen (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Laihia (1)
- Lapinlahti (1)
- Lappajärvi (1)
- Lekvattnet (1)
- Maaninka (1)
- Metsäpirtti (1)
- Muuruvesi (1)
- Oulu (1)
- Parikkala (1)
- Pertteli (1)
- Petroskoi (1)
- Polvijärvi (1)
- Pori (1)
- Pori mlk (1)
- Puumala (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautalampi (1)
- Rautjärvi (1)
- Reisjärvi (1)
- Ristiina (1)
- Ristijärvi (1)
- Rovaniemi (1)
- Sakkola (1)
- Seinäjoki (1)
- Sortavala mlk (1)
- Sulkava (1)
- Suomusjärvi (1)
- Svärdsjö (1)
- Säkkijärvi (1)
- Säräisniemi (1)
- Taivalkoski (1)
- Tunkua (1)
- Tuupovaara (1)
- Varkaus (1)
- Varpaisjärvi (1)
- Vehkalahti (1)
- Vesanto (1)
- Viipuri mlk (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–382 Lemminkäinen pahoillaan siitä, kun oli häihin kutsumatta jätetty, päättää kuitenki lähteä Pohjolaan, huolimatta äitinsä kiellosta ja niistä monista surmista, jotka äiti sanoi häntä matkalla kohtaavan.
- Säkeet 383–776 Lähtee matkalle ja pääsee tiedoillansa onnellisesti läpi kaikista surmapaikoista.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Sariola, Kaukoniemi, Manala, Tuonela
Säkeet 1–382
Lemminkäinen pahoillaan siitä, kun oli häihin kutsumatta jätetty, päättää kuitenki lähteä Pohjolaan, huolimatta äitinsä kiellosta ja niistä monista surmista, jotka äiti sanoi häntä matkalla kohtaavan.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 19 kansanrunoa 9 paikkakunnalta. Loput 31 eivät näy kartalla: 26 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 5 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Kontokki (6), Suistamo (3), Vuokkiniemi (3), Uhtua (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 9 paikkakuntaa
Vähintään 4 runoa
- Kontokki (6)
2–3 runoa
- Suistamo (3)
- Vuokkiniemi (3)
- Uhtua (2)
1 runo
- Kiimaisjärvi (1)
- Korpiselkä (1)
- Pistojärvi (1)
- Rautavaara (1)
- Repola (1)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 899 kansanrunossa 150 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi (125), Suistamo (95), Kontokki (54), Ilomantsi (41), Uhtua (37).
Kartan ulkopuolelle jäävät: Nyskoga (3), Lekvattnet (1), Svärdsjö (1).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 150 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi (125)
- Suistamo (95)
- Kontokki (54)
- Ilomantsi (41)
- Uhtua (37)
- Suomussalmi (27)
- Kiimaisjärvi (23)
- Repola (19)
- Pistojärvi (18)
- Impilahti (17)
- Korpiselkä (17)
- Nurmes (15)
- Pielisjärvi (13)
- Suojärvi (13)
- Kitee (12)
- Kuhmo (12)
- Sotkamo (12)
- Kesälahti (11)
- Porajärvi (11)
- Valtimo (9)
- Kivijärvi (8)
- Pielavesi (8)
- Rautavaara (8)
- Rääkkylä (8)
- Soanlahti (8)
- Kaavi (7)
- Kainuu (7) (tarkempi paikka ei tiedossa)
3–6 runoa
- Etelä-Savo (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kontiolahti (6)
- Nilsiä (6)
- Pohjois-Pohjanmaa (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Viena (6) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Eno (5)
- Hankasalmi (5)
- Juuka (5)
- Juva (5)
- Jyskyjärvi (5)
- Korpilahti (5)
- Paavola (5)
- Soikkola (5)
- Sonkajärvi (5)
- Uukuniemi (5)
- Hyrynsalmi (4)
- Kuusamo (4)
- Piippola (4)
- Pohjois-Savo (4) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pyhäjärvi Vpl. (4)
- Tohmajärvi (4)
- Hiitola (3)
- Ii (3)
- Iisalmi (3)
- Kaukola (3)
- Kiuruvesi (3)
- Kurkijoki (3)
- Nyskoga (3)
- Paanajärvi (3)
- Pudasjärvi (3)
- Puolanka (3)
- Pälkjärvi (3)
- Rautu (3)
- Salmi (3)
- Tulemajärvi (3)
- Tuusniemi (3)
1–2 runoa
- Eräjärvi (2)
- Etelä-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kerimäki (2)
- Kiestinki (2)
- Kiihtelysvaara (2)
- Kärsämäki (2)
- Laukaa (2)
- Lempaala (2)
- Leppävirta (2)
- Liminka (2)
- Liperi (2)
- Lohtaja (2)
- Luhanka (2)
- Luumäki (2)
- Narvusi (2)
- Paatene (2)
- Paltamo (2)
- Parkano (2)
- Peräpohjola (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pihtipudas (2)
- Pohjois-Karjala (2) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pulkkila (2)
- Pyhäjärvi Ol. (2)
- Pyhäntä (2)
- Rukajärvi (2)
- Ruskeala (2)
- Sortavala (2)
- Tyrnävä (2)
- Uusikirkko Vpl. (2)
- Vihanti (2)
- Viitasaari (2)
- Vuole (2)
- Ylikiiminki (2)
- Askola (1)
- Evijärvi (1)
- Haapajärvi (1)
- Iitti (1)
- Jurva (1)
- Jääski (1)
- Kajaani (1)
- Kajaani mlk (1)
- Kaprio (1)
- Kattila (1)
- Keitele (1)
- Kempele (1)
- Kinnula (1)
- Kittilä (1)
- Kuhmoinen (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Laihia (1)
- Lapinlahti (1)
- Lappajärvi (1)
- Lekvattnet (1)
- Maaninka (1)
- Metsäpirtti (1)
- Muuruvesi (1)
- Oulu (1)
- Parikkala (1)
- Pertteli (1)
- Petroskoi (1)
- Polvijärvi (1)
- Pori (1)
- Pori mlk (1)
- Puumala (1)
- Rantasalmi (1)
- Rautalampi (1)
- Rautjärvi (1)
- Reisjärvi (1)
- Ristiina (1)
- Ristijärvi (1)
- Rovaniemi (1)
- Sakkola (1)
- Seinäjoki (1)
- Sortavala mlk (1)
- Sulkava (1)
- Suomusjärvi (1)
- Svärdsjö (1)
- Säkkijärvi (1)
- Säräisniemi (1)
- Taivalkoski (1)
- Tunkua (1)
- Tuupovaara (1)
- Varkaus (1)
- Varpaisjärvi (1)
- Vehkalahti (1)
- Vesanto (1)
- Viipuri mlk (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 2 Kaukoniemen kainalossa. "Kauko-niemen kainalossa, 21 nousi maasta ratsahille, Nousi maasta ratsahille, 24 tykö valtavanhempansa. Tykö valto-vanhempansa. 27 "Oi emoni, vaimo vanha! "Oi Emoni, vaimo vanha! Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 77 epäsi kavetta kaksi, Epäsi kavehta kaksi 78 kielti kolme luonnotarta Kielti kolme Luonnotarta. 86 suuren joukon juominkihin! Hyvän joukon juominkihin. 101 Monet on kummat matkallasi, Monet on kummat matkoillasi, 102 isot tielläsi imehet, Monet tielläsi imehet." 123 tulevi joki tulinen Tuloo joki tulinen, 125 Joessa tulinen koski, Joessa tulinen koski, 126 koskessa tulinen luoto, Koskessa on tulinen luoto, 128 korolla tulinen kokko: Koivussa tulinen kokko, 129 yöt se hammasta hiovi, Yöt se hammasta hivoovi 137 Kyllä mä siihen keinon keksin, Kyllä mä siihen keinon keksin, 140 laulan leppäisen urohon Laulan leppäsen urohon 165 "Ei ole siinä miehen surma "Ei ole siinä miehen surma 166 eikä kuolema urohon. Eikä kuolema urohon; 167 Kyllä mä siihen mutkan muistan, "Kyllä mä siihen mutkan muistan, 168 mutkan muistan, keinon keksin: Mutkan muistan, keinon keksin, 239 ylös kielin kiehumassa, Ylös kielin kietsahuvat, 331 Tuo mulle sotisopani, Tuo minulle soti-sopani, SKVR I2 759. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 salajoukko juominkia! Sala joukko juominkia, 77 epäsi kavetta kaksi, Epäsi kavetta 78 kielti kolme luonnotarta Kielti Luonnotarta: 101 Monet on kummat matkallasi, Monet on kumat matkallasi, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 102 isot tielläsi imehet, Monet tielläsi imehet!" 128 korolla tulinen kokko: Latvassa tulinen kokko, 129 yöt se hammasta hiovi, Yöt se hamasta hiopi, 130 päivät kynttä kitkuttavi Päivät kynttä kitkuttaapi 137 Kyllä mä siihen keinon keksin, "Kyllä sihen keinon keksin, 140 laulan leppäisen urohon Laulan leppäsen urohon 145 kouritse kokon kynimen, Koprihin kokon kynimen, 146 vaakalinnun varpahitse. Vaakalinnun varpahisin, 205 suuhun Untamon susien, Suuhun Untamon susien, 206 kitahan kirokavetten. Kitaan kirokavetten, 210 karhut rautakahlehisin, Karhut rautakahlehisin, 317 mäki on täynnä seipähiä, "Mäki on täynnä seipähiä, 319 ne on täynnä miehen päitä; Ne on täynnä miehen päitä, 321 senpä seipähän nenähän Senki seipähän nenähän." SKVR I2 713. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 8 järyn järvien takoa, Järyn järvien takaata. 73 häissä häilyteltäväni, Häissä häilyteltäväni." 75 Emo kielti poikoansa, Emo kielti poiuttansa, 76 nainen miestänsä epäsi; Nainen miestänsä epäsi: Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 86 suuren joukon juominkihin! Hyvän joukon juominkihin. 121 menet matkoa vähäisen, Menet matkoa vähäisen, 123 tulevi joki tulinen Tulipa tulinen joki, 126 koskessa tulinen luoto, Kosessa tulinen luoto, 128 korolla tulinen kokko: Oxilla tulinen kokko, 148 Sano surma keskimäinen!" sano surma keskimmäinen 153 tulevi tulinen kuoppa, Tulevi tulinen koski, 165 "Ei ole siinä miehen surma "Eip' ole siinä miesten surma, 180 Sano surma jälkimäinen!" Sano surma jälkimmäinen." 191 Syönyt on sa'anki miestä, Se on syönyt miestä, 192 tuhonnut tuhat urosta, Tuhonnut urosta, 210 karhut rautakahlehisin, Karhut rautakahlehissa 223 Kulet tietä pikkaraisen, Kulet teitä pikkaraisen: 331 Tuo mulle sotisopani, Tuo tänne sotisopani, SKVR I2 744 b). — Suomussalmi · 1904 · Sakari Jouhki · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 3 Oli pellon kynnännässä, Sopi pellon kynnännässä, 52 Astu aittahan mäelle, Mene aittahan mäelle, 53 tuo sieltä somat sopani, Tuo sieltä soti somani, 57 Emo ennätti kysyä, Emo ennätti kysyä: Lisää yhteisiä säkeitä (13)
Kalevala Kansanruno 59 "Kunne lähet, poikueni? "Kunne lähet poikueni, 73 häissä häilyteltäväni, Häissä häilytettäväni. 101 Monet on kummat matkallasi, Monet on kummat matkoillasi, 115 Virkkoi äiti Lemminkäisen, Sanoi äiti Lemminkäisen: 126 koskessa tulinen luoto, Koskessa tulinen koivu, 128 korolla tulinen kokko: Koivussa tulinen kokko, 129 yöt se hammasta hiovi, Yöt se hamasta hiovi, 130 päivät kynttä kitkuttavi Päivät kynttä kitkuttavi 137 Kyllä mä siihen keinon keksin, "Kyllä mä siihen keinon keksin, 168 mutkan muistan, keinon keksin: Keinon keksin, mutkan muistan: 210 karhut rautakahlehisin, Karhut rauta kahlehissa." 319 ne on täynnä miehen päitä; Ne on täynnä miehen päitä, 321 senpä seipähän nenähän Senkin seipähän nenähän; SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 2 Kaukoniemen kainalossa. Kauko niemen kainalossa, 70 salajoukon juominkihin. Salajoukon juominkihin. 73 häissä häilyteltäväni, Häissä häilyteltäväni, 120 Se on surma ensi surma: Se on surma suurin surma, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 121 menet matkoa vähäisen, Menet matkoa vähäse, 129 yöt se hammasta hiovi, Yöt hammasta hioo, 130 päivät kynttä kitkuttavi Päivät kynttä kriskuttaa. 148 Sano surma keskimäinen!" Sano surma ensimäinen?" 165 "Ei ole siinä miehen surma "Ei ole siinä miesten surma. 210 karhut rautakahlehisin, Karhu rautakahlehissa, 225 aita on rautainen rakettu, Ait' on rautanen rakettu 230 maan maoilla aiastettu, Moan maoilla aiastettu, 253 Tunnen ma tulen lumoa, "Nyt tunnen tulen lumoa, 314 ilman äitittä pahatta. Ilman äitittäs pahatta." 331 Tuo mulle sotisopani, Tuo sotisopani,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR I2 774. — Vuokkiniemi · 1821 · Zacharias Topelius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 2 Kaukoniemen kainalossa. "Kauko-niemen kainalossa, 21 nousi maasta ratsahille, Nousi maasta ratsahille, 24 tykö valtavanhempansa. Tykö valto-vanhempansa. 27 "Oi emoni, vaimo vanha! "Oi Emoni, vaimo vanha! Lisää yhteisiä säkeitä (18)
Kalevala Kansanruno 77 epäsi kavetta kaksi, Epäsi kavehta kaksi 78 kielti kolme luonnotarta Kielti kolme Luonnotarta. 86 suuren joukon juominkihin! Hyvän joukon juominkihin. 101 Monet on kummat matkallasi, Monet on kummat matkoillasi, 102 isot tielläsi imehet, Monet tielläsi imehet." 123 tulevi joki tulinen Tuloo joki tulinen, 125 Joessa tulinen koski, Joessa tulinen koski, 126 koskessa tulinen luoto, Koskessa on tulinen luoto, 128 korolla tulinen kokko: Koivussa tulinen kokko, 129 yöt se hammasta hiovi, Yöt se hammasta hivoovi 137 Kyllä mä siihen keinon keksin, Kyllä mä siihen keinon keksin, 140 laulan leppäisen urohon Laulan leppäsen urohon 165 "Ei ole siinä miehen surma "Ei ole siinä miehen surma 166 eikä kuolema urohon. Eikä kuolema urohon; 167 Kyllä mä siihen mutkan muistan, "Kyllä mä siihen mutkan muistan, 168 mutkan muistan, keinon keksin: Mutkan muistan, keinon keksin, 239 ylös kielin kiehumassa, Ylös kielin kietsahuvat, 331 Tuo mulle sotisopani, Tuo minulle soti-sopani, SKVR I2 759. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 14 salajoukko juominkia! Sala joukko juominkia, 77 epäsi kavetta kaksi, Epäsi kavetta 78 kielti kolme luonnotarta Kielti Luonnotarta: 101 Monet on kummat matkallasi, Monet on kumat matkallasi, Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 102 isot tielläsi imehet, Monet tielläsi imehet!" 128 korolla tulinen kokko: Latvassa tulinen kokko, 129 yöt se hammasta hiovi, Yöt se hamasta hiopi, 130 päivät kynttä kitkuttavi Päivät kynttä kitkuttaapi 137 Kyllä mä siihen keinon keksin, "Kyllä sihen keinon keksin, 140 laulan leppäisen urohon Laulan leppäsen urohon 145 kouritse kokon kynimen, Koprihin kokon kynimen, 146 vaakalinnun varpahitse. Vaakalinnun varpahisin, 205 suuhun Untamon susien, Suuhun Untamon susien, 206 kitahan kirokavetten. Kitaan kirokavetten, 210 karhut rautakahlehisin, Karhut rautakahlehisin, 317 mäki on täynnä seipähiä, "Mäki on täynnä seipähiä, 319 ne on täynnä miehen päitä; Ne on täynnä miehen päitä, 321 senpä seipähän nenähän Senki seipähän nenähän." SKVR I2 713. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 8 järyn järvien takoa, Järyn järvien takaata. 73 häissä häilyteltäväni, Häissä häilyteltäväni." 75 Emo kielti poikoansa, Emo kielti poiuttansa, 76 nainen miestänsä epäsi; Nainen miestänsä epäsi: Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 86 suuren joukon juominkihin! Hyvän joukon juominkihin. 121 menet matkoa vähäisen, Menet matkoa vähäisen, 123 tulevi joki tulinen Tulipa tulinen joki, 126 koskessa tulinen luoto, Kosessa tulinen luoto, 128 korolla tulinen kokko: Oxilla tulinen kokko, 148 Sano surma keskimäinen!" sano surma keskimmäinen 153 tulevi tulinen kuoppa, Tulevi tulinen koski, 165 "Ei ole siinä miehen surma "Eip' ole siinä miesten surma, 180 Sano surma jälkimäinen!" Sano surma jälkimmäinen." 191 Syönyt on sa'anki miestä, Se on syönyt miestä, 192 tuhonnut tuhat urosta, Tuhonnut urosta, 210 karhut rautakahlehisin, Karhut rautakahlehissa 223 Kulet tietä pikkaraisen, Kulet teitä pikkaraisen: 331 Tuo mulle sotisopani, Tuo tänne sotisopani, SKVR I2 834. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 2 Kaukoniemen kainalossa. Kauko niemen kainalossa, 70 salajoukon juominkihin. Salajoukon juominkihin. 73 häissä häilyteltäväni, Häissä häilyteltäväni, 120 Se on surma ensi surma: Se on surma suurin surma, Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 121 menet matkoa vähäisen, Menet matkoa vähäse, 129 yöt se hammasta hiovi, Yöt hammasta hioo, 130 päivät kynttä kitkuttavi Päivät kynttä kriskuttaa. 148 Sano surma keskimäinen!" Sano surma ensimäinen?" 165 "Ei ole siinä miehen surma "Ei ole siinä miesten surma. 210 karhut rautakahlehisin, Karhu rautakahlehissa, 225 aita on rautainen rakettu, Ait' on rautanen rakettu 230 maan maoilla aiastettu, Moan maoilla aiastettu, 253 Tunnen ma tulen lumoa, "Nyt tunnen tulen lumoa, 314 ilman äitittä pahatta. Ilman äitittäs pahatta." 331 Tuo mulle sotisopani, Tuo sotisopani, SKVR I2 729. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 2 Kaukoniemen kainalossa. Kaukoniemen kainalossa, 70 salajoukon juominkihin. Salajoukon juominkiin. 73 häissä häilyteltäväni, Häissä häilyteltäväni, 74 pioissa pi'eltäväni!" Pioisa piettäväni." Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 77 epäsi kavetta kaksi, Epäsi kavetta kaksi, 78 kielti kolme luonnotarta Kielti kolme Luon̄otarta. 86 suuren joukon juominkihin! Sala joukon juominkihin. 119 Sanon surman ensimäisen. Sanon surman ensimäisen: 150 "Se on surma toinen surma: Sitt' on surma, toinen surma: 191 Syönyt on sa'anki miestä, Se on syönyt miestä, 192 tuhonnut tuhat urosta, Tuhonut tuhan urosta." 210 karhut rautakahlehisin, Karhu rautakahlehissa, 332 vanhat vainovaatteheni! Vanhat vainovaatteheni, 374 lemmon joukon juominkihin!" Hyvän joukon juominkihin.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 383–776
Lähtee matkalle ja pääsee tiedoillansa onnellisesti läpi kaikista surmapaikoista.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII3 loitsut 1198. — Rautavaara · 1885 · Kaarle Krohn · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 633 "Mato musta, maanalainen, Mato musta maan alanen, 634 toukka Tuonen-karvallinen, Toukka Tuonen karvanen, 695 "Sylki Syöjätär vesille, Syöjätär sylki vesille, 696 laski kuolan lainehille. Laski kuolon! laineille, Lisää yhteisiä säkeitä (28)
Kalevala Kansanruno 702 lapovilla lainehilla. Lapuvilla laineilla. 703 Vesi sen pitkäksi venytti, Vesi sun pitkäksi venytti, 705 ve'en tyrsky maalle työnti, Meren tyrsky maalle työnti, 706 aalto rannallen ajeli. Aalto rannalle ajeli. 707 "Kulki kolme luonnotarta Kulki kolme Luonnotarta 709 meren pauhun partahalla. Meren pauhun parmailla. 713 kunpa Luoja hengen loisi, Kun tuolle hengen Luoja loisi 717 'Pahasta paha tulisi, "Pahasta paha tulee, 722 mies häjy tähyämähän. Mies häjy tähyämään, 724 antoi Hiisi hengen tuolle Antopa Hiisi hengen tuolle. 726 Syöjättären sylkemälle: Syöjättären sylkemästä." 727 siitä kääntyi käärmeheksi, Siitä käänty käärmeeksi, 728 muuttui mustaksi maoksi. Muuttu mustaksi maoksi. 730 Henki Hiien hiiloksesta. Hengen Hiien hiiloksesta. 735 Mistä tunto turmiolla? Mistä tunto turmiolla? 736 Kuohusta tulisen kosken. Koskesta tulisen kuohun. 737 Mist' on pää pahalle pantu? Mistä pää pahalle pantu? 738 Pää pahan pavun jyvästä. Pää pahan pavun jyvästä. 740 Lemmon liinan siemenistä. Silmät liinan siemenistä. 748 Okahista Tuonen ohran. Okahista Tuonen otran. 751 "Mist' on selkä seisotettu? Mistä selkä seisotettu? 752 Hiien hiiliseipähästä. Hiien hiiliseipäästä. 753 Mistä häntä häälättynä? Mistä häntä häilytetty? 754 Pahalaisen palmikosta. Pahulaisen palmikosta. 757 "Siin' oli sinun sukusi, Siitä on sinun sukusi, 758 siinä kuulu kunniasi! Siitä kuulu kunniasi. 761 maan karva, kanervan karva, Maan karva, kanervan karva, 762 kaiken ilmankaaren karva! Karva ilman kaaren karva, SKVR VI1 3843. — Varkaus · 1892 · Iivari Savolainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 634 toukka Tuonen-karvallinen, Toukka tuomen karvallinen, 639 Kuka sun kulosta nosti, Kuka sun kulosta nosti, 640 heinän juuresta herätti Heinän juresta heräätti, 641 maan päälle matelemahan, Muan piälle matelemaan, Lisää yhteisiä säkeitä (16)
Kalevala Kansanruno 642 tielle teukkalehtamahan? Tielle teukalehtamaan, 646 kaulan vartta kankeata? Kaula vartta kankiata. 650 vaiko muu sukusi suuri? Vai muu sukusi suri? 652 kätke kielesi käpeä, Kätke kieles käpeiä, 660 sala'aite sammalehen, Salaite sammaleen! 669 neuloilla teräsnenillä, Neulolla teräs nenillä. 670 rakehilla rautaisilla." Rakeilla rautasilla, 717 'Pahasta paha tulisi, Paha pahasta tulo, 718 konna konnan oksennosta, Konna konnan oksennost. 735 Mistä tunto turmiolla? Mistä tunto turmiolla? 736 Kuohusta tulisen kosken. Kuohusta tulisen kosken. 737 Mist' on pää pahalle pantu? Mistä on pää pahalle pantu? 751 "Mist' on selkä seisotettu? Mistä o selkä seisotettu? 752 Hiien hiiliseipähästä. Hiien hiili seipähääst. 761 maan karva, kanervan karva, Vaiko kanarvan karva, 762 kaiken ilmankaaren karva! Ja kaiken jlman kaaren karva. SKVR VII1 792. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 423 Läksi virkku vieremähän, Läksi virkku vieremähän, 425 Ajoi aikoa vähäisen, Ajoi matkoa vähäisen, 441 jo hepo hörösteleikse, Jo hepo höröstelekse, 442 luppakorva luonteleikse. Luppakorva luottelekse. Lisää yhteisiä säkeitä (15)
Kalevala Kansanruno 445 kuorustihe korjastansa, Kuorustihen korjastahan, 446 kaarastihe katsomahan: Kaarastihen katsomahan: 447 niin on, kuin sanoi emonsa, "Niin on kuin emoni sanoi, 448 oma vanhempi vakasi! Oma vanhempi valitti: 504 piirrätteli pikkuruisen; Pikkuruisen piirrätteli, 531 Tuo Ukko, ylijumala, Hoi Ukko, Ylijumala, 583 Aita oli rautainen rakettu, Aita on rautainen rakettu, 590 sisiliskoilla si'elty: Sisiliskoilla sivelty, 591 heitty hännät häilymähän, Pantu hännät häilymähän, 593 päät vankat vapajamahan, Päät vankat vapisemahan. 611 aian rautaisen avasi, Aian rautasen avasi, 621 Sata silmeä maolla, Sata silmeä maolla, 622 tuhat kieltä käärmehellä, Tuhat kieltä käärmehellä. 656 sivu mennä matkamiehen! Anna mennä matkamiehen, 766 Lemminkäisen leyhytellä Lemminkäisen leyhytellä!" SKVR VII3 loitsut 1191. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 634 toukka Tuonen-karvallinen, Toukka tuonen karvallinen, 637 läpi mättähän menijä, Läpi mättähän mäniä, 638 puun juuren pujottelija! Puun juuren pujottelia, 688 konna, kolmeksi muruksi, Konna kolmeksi muruksi! Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 691 Tieän, sykkä, synnyntäsi, Tieän, sykkä, synnyntäsi, 692 maan kamala, kasvantasi: Maan kavala, kasvantasi, 695 "Sylki Syöjätär vesille, Sylki Syöjätär vesille, 696 laski kuolan lainehille. Laski kuplan lainehille, 697 Tuota tuuli tuuitteli, Tuota tuuli tuuitteli, 698 ve'en henki heilutteli, Veen henki heilutteli 717 'Pahasta paha tulisi, Pahasta paha tulevi, 718 konna konnan oksennosta, Konna konnan oksennosta." 734 Virran vankan vaaluvista. Virran vankan vaakahista. 735 Mistä tunto turmiolla? Mist on tunto turmiolla? 736 Kuohusta tulisen kosken. Kuohusta tulisen kosken. 737 Mist' on pää pahalle pantu? Mist on pää pahalle pantu? 740 Lemmon liinan siemenistä. Silmät liinan siemenistä. 761 maan karva, kanervan karva, Maan karva, kanervan karva, SKVR VII3 loitsut 1112. — Rääkkylä · 1896 · Matti Pennanen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 634 toukka Tuonen-karvallinen, Toukka tuonen karvallinen, 638 puun juuren pujottelija! Puun juuren pujottelija, 639 Kuka sun kulosta nosti, Kuka siun kulosta nosti, 640 heinän juuresta herätti Heinän juuresta herätti Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 691 Tieän, sykkä, synnyntäsi, Tiijän, sykkä, synnyntäsi, 692 maan kamala, kasvantasi: Muan kamara, kasvantasi, 697 Tuota tuuli tuuitteli, Tuota tuuli tuuvitteli, 698 ve'en henki heilutteli, Vein henki heilutteli, 699 tuuitteli vuotta kuusi, Tuuvitteli vuotta kuusi, 703 Vesi sen pitkäksi venytti, Vesi pitkäksi venytti, 704 päivä paistoi pehmeäksi, Päivä paisto pehmiäksi. 706 aalto rannallen ajeli. Ualto rannalle ajeli, 717 'Pahasta paha tulisi, "Pahasta paha tuloo, 723 Itse luojaksi rupesi; Ihe luojaksi rupesi, 727 siitä kääntyi käärmeheksi, Siitä kiänty käärmeheksi, 728 muuttui mustaksi maoksi. Muuttu mustaksi mavoksi. 737 Mist' on pää pahalle pantu? Mistä on piä pahalle pantu? 740 Lemmon liinan siemenistä. Silmät liinan siemenistä,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII1 792. — Suistamo · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 423 Läksi virkku vieremähän, Läksi virkku vieremähän, 425 Ajoi aikoa vähäisen, Ajoi matkoa vähäisen, 441 jo hepo hörösteleikse, Jo hepo höröstelekse, 442 luppakorva luonteleikse. Luppakorva luottelekse. Lisää yhteisiä säkeitä (15)
Kalevala Kansanruno 445 kuorustihe korjastansa, Kuorustihen korjastahan, 446 kaarastihe katsomahan: Kaarastihen katsomahan: 447 niin on, kuin sanoi emonsa, "Niin on kuin emoni sanoi, 448 oma vanhempi vakasi! Oma vanhempi valitti: 504 piirrätteli pikkuruisen; Pikkuruisen piirrätteli, 531 Tuo Ukko, ylijumala, Hoi Ukko, Ylijumala, 583 Aita oli rautainen rakettu, Aita on rautainen rakettu, 590 sisiliskoilla si'elty: Sisiliskoilla sivelty, 591 heitty hännät häilymähän, Pantu hännät häilymähän, 593 päät vankat vapajamahan, Päät vankat vapisemahan. 611 aian rautaisen avasi, Aian rautasen avasi, 621 Sata silmeä maolla, Sata silmeä maolla, 622 tuhat kieltä käärmehellä, Tuhat kieltä käärmehellä. 656 sivu mennä matkamiehen! Anna mennä matkamiehen, 766 Lemminkäisen leyhytellä Lemminkäisen leyhytellä!" SKVR VII3 loitsut 1191. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 634 toukka Tuonen-karvallinen, Toukka tuonen karvallinen, 637 läpi mättähän menijä, Läpi mättähän mäniä, 638 puun juuren pujottelija! Puun juuren pujottelia, 688 konna, kolmeksi muruksi, Konna kolmeksi muruksi! Lisää yhteisiä säkeitä (14)
Kalevala Kansanruno 691 Tieän, sykkä, synnyntäsi, Tieän, sykkä, synnyntäsi, 692 maan kamala, kasvantasi: Maan kavala, kasvantasi, 695 "Sylki Syöjätär vesille, Sylki Syöjätär vesille, 696 laski kuolan lainehille. Laski kuplan lainehille, 697 Tuota tuuli tuuitteli, Tuota tuuli tuuitteli, 698 ve'en henki heilutteli, Veen henki heilutteli 717 'Pahasta paha tulisi, Pahasta paha tulevi, 718 konna konnan oksennosta, Konna konnan oksennosta." 734 Virran vankan vaaluvista. Virran vankan vaakahista. 735 Mistä tunto turmiolla? Mist on tunto turmiolla? 736 Kuohusta tulisen kosken. Kuohusta tulisen kosken. 737 Mist' on pää pahalle pantu? Mist on pää pahalle pantu? 740 Lemmon liinan siemenistä. Silmät liinan siemenistä. 761 maan karva, kanervan karva, Maan karva, kanervan karva, SKVR VII3 loitsut 1191 a. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 688 konna, kolmeksi muruksi, konna, kolmeksi muruksi. 691 Tieän, sykkä, synnyntäsi, tieän sykkä synnyttäsi!, 692 maan kamala, kasvantasi: kasvantasi, maan kavala, 695 "Sylki Syöjätär vesille, Sylki Syöjätär vetehen, Lisää yhteisiä säkeitä (12)
Kalevala Kansanruno 697 Tuota tuuli tuuitteli, tuota tuuli tuuvitteli, 698 ve'en henki heilutteli, veen henki heilutteli 717 'Pahasta paha tulisi, pahasta paha tulevi, 718 konna konnan oksennosta, konna konnan oksennosta. 733 Mist' on aivot ankeloisen? Mist' on aivot ankeloisen? 734 Virran vankan vaaluvista. Virran vankan vaakahasta. 735 Mistä tunto turmiolla? Mist' on tunto turmiolla? 736 Kuohusta tulisen kosken. Kuohusta tulisen kosken. 737 Mist' on pää pahalle pantu? Mist' on pää pahalle pantu? 740 Lemmon liinan siemenistä. Silmät liinan siemenistä. 747 Mist' on hampahat häjyllä? Mist' on hampahat haettu? 761 maan karva, kanervan karva, maan karva, kanervan karva, SKVR VII1 812. — Korpiselkä · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 423 Läksi virkku vieremähän, Lähti virkku vieremähän, 442 luppakorva luonteleikse. Luppakorva luonteleksen. 447 niin on, kuin sanoi emonsa, Niin on kuin sano emoni, 448 oma vanhempi vakasi! Oma vanhempi vakasi. Lisää yhteisiä säkeitä (11)
Kalevala Kansanruno 504 piirrätteli pikkuruisen; Pikkuruisen piirrätteli, 531 Tuo Ukko, ylijumala, "Hoi Ukko, ylijumala, 590 sisiliskoilla si'elty: Sisiliskoilla siottu." 613 viieltä vitsasväliltä, Viieltä vitsasväliltä, 621 Sata silmeä maolla, Sata silmeä sivuilla, 622 tuhat kieltä käärmehellä, Tuhat kieltä käärmehellä, 624 kielet pitkät keihovartta, Kielet pitkät keihovartta. 656 sivu mennä matkamiehen! Anna mennä matkamiehen, 672 Ei sitä mato totellut; Ei sitä mato totellut. 766 Lemminkäisen leyhytellä Lemminkäisen leyhytellä 769 Jo mato kuvattelihe, Jo mato kuvattelekse. JR 85472 — 1845 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 633 "Mato musta, maanalainen, x Mato musta maanalanen 634 toukka Tuonen-karvallinen, Toukka Tuonen karvallinen 635 kulkija kulon-alainen, Kulkia kulonalanen 637 läpi mättähän menijä, Läpi mättähän menevi Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 638 puun juuren pujottelija! Puujuuren pujottelia 639 Kuka sun kulosta nosti, Kuka sun kulosta nosti 640 heinän juuresta herätti Heinän juuresta herätti 641 maan päälle matelemahan, Maan päällä matelemahan 717 'Pahasta paha tulisi, Pahasta paha tuleepi 718 konna konnan oksennosta, Konna konnan siemenestä 737 Mist' on pää pahalle pantu? Mist' on pantu pää pahalle 740 Lemmon liinan siemenistä. Silmät liinan siemenistä 745 Mist' on kieli kehnon suussa? Mist' on kieli keion suussa 748 Okahista Tuonen ohran. Okahista tuonen otran
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 10 kansanrunosta 4 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 6 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 1–2 — "Ahti oli saarella asuva, · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 3–24 — Lemminkäinen on kyntämässä peltoa, kun kuulee pidoista · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 25–48 — Lemminkäinen pyytää äidiltään ruokaa ja saunan lämmitystä · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 51–74 · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 75–80 — Äiti kieltää lähtemästä · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 87–92 — Kutsutta meneminen äidin kiellon syynä · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 93–96 — Kutsut kuun ikuiset · 5 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 97–119 — Varoitus matkalla kohdattavista vaaroista · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 120–146 — Ensimmäinen surma: tulinen kokko · 7 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 150–178 — Toinen surma: tulinen kuoppa täynnä kuumia kiviä · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 185–194 — Kolmas surma: susi ja karhu · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 195–214 — Lemminkäisen vastaus · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 215–248 — Käärme-aita ja iso käärme · 4 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 253–255 — "Tunnen ma tulen lumoa, valkeaisen vaivutella" · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 256–274 — Lemminkäisen kerskaus käärmeiden käsittelytaidoista · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 285–300 — Surma-aiheena loitsiminen omaan miekkaan · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 301–314 — Äidin muistutus · 6 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 315–322 — Surma: seipäät täynnä miesten päitä, yksi tyhjä · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 325–330 — Lemminkäisen vaaraa vähättelevä vastaus · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 331–342 · 7 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 343–347 — Miekkataitojen esittely · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 348–362 — Miekkataidoilla kerskailu · 7 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 369–382 — Orja valjastaa · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Säkeet 383–388 — Lemminkäisen lähtöhetki koittaa · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 389–418 — Lemminkäisen äidin neuvot, miten käyttäytyä pidoissa · 8 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 419–426 — Lemminkäinen lähtee matkaan · 3 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 427–438 — Lemminkäinen kerää talteen teeren sulkia · 2 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 439–448 — Matkanteko jatkuu, kunnes vastaan tulee ensimmäinen surma · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 449–482 — Kohtaaminen tulisen kokon kanssa · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 485–486 — "Tapasip’ on taskuhunsa, · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 487–498 — Teeriparven loitsiminen sulista · 4 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 499–510 — Matkanteon kuvaus · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 511–550 — Tulisesta kuopasta luminen lampi · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 549–550 — "Sillä sen rovin vaelti, · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 551–560 — Matkanteon kuvaus · 2 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 561–580 · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 583–594 — Käärmeaita · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 595–614 — Lemminkäinen avaa aidan veitsellään · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 615–630 — Iso käärme · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 631–670 — Käärmeen puhuttelu ja käskeminen · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 671–690 — Käärme ei tottele ensimmäistä käskyä · 4 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 691–706 — Käärmeen synty · 8 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 707–728 — Hiisi hengen antajana · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 729–762 — Käärmeen osien alkuperä · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 761–776 — Loitsu tehoaa ja käärme antaa · 5 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot