Kalevala, 24. runo
Sulhasen neuvominen ja morsiamen lähtö
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 9 kansanrunoa 8 paikkakunnalta. Loput 41 eivät näy kartalla: 37 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 213 kansanrunossa 63 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (18), Kurkijoki (18), Etelä-Karjala (15), Narvusi (15), Uhtua (14).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 63 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Ilomantsi (18)
- Kurkijoki (18)
- Etelä-Karjala (15) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Narvusi (15)
- Uhtua (14)
- Vuokkiniemi (13)
3–6 runoa
- Suistamo (6)
- Hiitola (5)
- Jaakkima (5)
- Lempaala (5)
- Keltto (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Metsäpirtti (4)
- Sortavala (4)
- Toksova (4)
- Tyrö (4)
- Impilahti (3)
- Kiestinki (3)
- Korpiselkä (3)
- Pistojärvi (3)
- Repola (3)
- Sakkola (3)
- Suomussalmi (3)
- Venjoki (3)
- Vuole (3)
1–2 runoa
- Eno (2)
- Inkere (2)
- Kaprio (2)
- Kerimäki (2)
- Kontokki (2)
- Moloskovitsa (2)
- Rautjärvi (2)
- Seiskari (2)
- Soanlahti (2)
- Valkeasaari (2)
- Harlu (1)
- Heinjoki (1)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kaukola (1)
- Kesälahti (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kivijärvi (1)
- Koivisto (1)
- Koprina (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Liperi (1)
- Lumivaara (1)
- Markkova (1)
- Mäntyharju (1)
- Nurmes (1)
- Oulanka (1)
- Parikkala (1)
- Räisälä (1)
- Rääpyvä (1)
- Saarijärvi (1)
- Soikkola (1)
- Spankkova (1)
- Sumiainen (1)
- Tuupovaara (1)
- Tuutari (1)
- Uukuniemi (1)
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–264 Sulhoa neuvotaan, kuinka hänen tulee morsianta oletella, ja kielletään pahasti pitelemästä.
- Säkeet 265–296 Vanha mieron ukko kertoo, mitenkä hän muinen sai naisensa mielistymään.
- Säkeet 297–462 Morsian muistelee vesi silmissä, että hänen nyt on armas syntymäkotinsa iäksi päiväksi jättäminen, ja tekee jäähyväisiä kaikille.
- Säkeet 463–528 Ilmarinen koppa'aa morsiamen rekeensä, lähtee matkaan ja tulee kolmannen päivän ehtoolla kotiinsa.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Paikat tässä runossa: Pohjola, Ilma
Säkeet 1–264
Sulhoa neuvotaan, kuinka hänen tulee morsianta oletella, ja kielletään pahasti pitelemästä.
RunoVerse arvioi tämän runon kanssa samankaltaisimmiksi 50 runoa. Kartalla näkyy niistä 9 kansanrunoa 8 paikkakunnalta. Loput 41 eivät näy kartalla: 37 kirjallista teosta, kuten Kalevalan muut runot; 2 kansanrunoa, joihin painettu teksti on vaikuttanut; 1 toisen muistiinpanon kaksoiskappale; 1 kansanruno, jonka keruupaikkaa arkisto ei kerro.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (2).
- Vähintään 4 runoa
- 2–3 runoa
- 1 runo
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Tämän runon kanssa yhteistä säeainesta on 213 kansanrunossa 63 paikkakunnalta.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Ilomantsi (18), Kurkijoki (18), Etelä-Karjala (15), Narvusi (15), Uhtua (14).
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki 63 paikkakuntaa
Vähintään 7 runoa
- Ilomantsi (18)
- Kurkijoki (18)
- Etelä-Karjala (15) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Narvusi (15)
- Uhtua (14)
- Vuokkiniemi (13)
3–6 runoa
- Suistamo (6)
- Hiitola (5)
- Jaakkima (5)
- Lempaala (5)
- Keltto (4)
- Kiimaisjärvi (4)
- Metsäpirtti (4)
- Sortavala (4)
- Toksova (4)
- Tyrö (4)
- Impilahti (3)
- Kiestinki (3)
- Korpiselkä (3)
- Pistojärvi (3)
- Repola (3)
- Sakkola (3)
- Suomussalmi (3)
- Venjoki (3)
- Vuole (3)
1–2 runoa
- Eno (2)
- Inkere (2)
- Kaprio (2)
- Kerimäki (2)
- Kontokki (2)
- Moloskovitsa (2)
- Rautjärvi (2)
- Seiskari (2)
- Soanlahti (2)
- Valkeasaari (2)
- Harlu (1)
- Heinjoki (1)
- Itä- ja Pohjois-Inkeri (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Jyskyjärvi (1)
- Kainuu (1) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kaukola (1)
- Kesälahti (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kivijärvi (1)
- Koivisto (1)
- Koprina (1)
- Kuolemajärvi (1)
- Liperi (1)
- Lumivaara (1)
- Markkova (1)
- Mäntyharju (1)
- Nurmes (1)
- Oulanka (1)
- Parikkala (1)
- Räisälä (1)
- Rääpyvä (1)
- Saarijärvi (1)
- Soikkola (1)
- Spankkova (1)
- Sumiainen (1)
- Tuupovaara (1)
- Tuutari (1)
- Uukuniemi (1)
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
E, StK 20, 27/8 (18) — ulkomailla · 1923 · Aleksander Angeria · Vertaa rinnakkain
Viron kansanrunousarkistoon tallennettu, muu kuin vironkielinen kansanruno; linkki avaa sen tekstin lukunäkymään.
SKVR VI1 791. — Kerimäki · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 213 neuvo neittä vuotehella, Neuvo neittä vuoteessa, 214 opeta oven takana, Opeta oven takana, 215 vuosikausi kummassaki, Vuosi kausi kummassakin, 216 yksi vuosi suusanalla, Yksi vuosi suusanalla, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 217 toinen silmän iskennällä, Toinen silmän iskemällä, 218 kolmas on jalan polulla! Kolmas jalan polulla! 219 "Kun ei sitte siitä huoli Kuin ei sitte siitä huoli, 231 veä vitsa viiakosta, Ota vitsa viiakosta, 233 tuopa turkin helman alla, Tuoppa turkin helman alla, 250 pehmitä perälihoja, Pehmität perä lihoja! 252 eläkä korvia koseta: Älä korvia koseta; 261 vai onko suen repimä, Onko tuo suen repimä, SKVR VII2 3060 c. — Sortavala · 1889 · O. A. Hainari · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 10 kuin sanelen, kuin puhelen Kuin sanelen, kuin anelen: 167 Kun neittä hyvin pitelet, Kuin neittä hyvin pitelet: 176 kauravakka kannetahan. Kakravakka kannetahan, 214 opeta oven takana, Opeta oven takana, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 216 yksi vuosi suusanalla, Vuosi neuvo suusanalla, 217 toinen silmän iskennällä, Toinen silmän iskennällä, 218 kolmas on jalan polulla! Kolmas on jalan polulla. 224 neuvo neittä neljäs vuosi, Neuvo neittä neljä vuotta, 241 Neuvo nelisnurkkaisessa, Neuvo nelisnurkkasessa. 243 elä nurmella nukita, Elä nurmella nukita, 244 pieksä pellon pientarella: Elä pieksä pientarella, 257 kylän kyntäjät näkisi, Kylän kyntäjät näkööt, SKVR VII2 3066. — Kesälahti · 1846 · Nervander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 213 neuvo neittä vuotehella, neuvo neittä vuotehessa, 214 opeta oven takana, opeta oven takana, 215 vuosikausi kummassaki, vuosikausi kummassakin, 216 yksi vuosi suusanalla, yksi vuosi suusanalla. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 217 toinen silmän iskennällä, toinen silmän iskemällä; 218 kolmas on jalan polulla! kolmas jalan polulla; 219 "Kun ei sitte siitä huoli kun ei sitte siitä huoli, 231 veä vitsa viiakosta, ota vitsa viiakosta, 233 tuopa turkin helman alla, tuoppa takin helman alla, 252 eläkä korvia koseta: älä korvia koseta, 255 Tuostapa kyty kysyisi, tuostapa kylä kysyisi, SKVR I3 1604. — Kontokki · 1894 · K. Karjalainen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 213 neuvo neittä vuotehella, Neuvo neittä vuotehessa, 214 opeta oven takana, Opeta oven takana: 216 yksi vuosi suusanalla, Vuosi neuvo suusanalla, 217 toinen silmän iskennällä, Kolmas silmän iskennällä! Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 218 kolmas on jalan polulla! Toini on jalan polulla, 233 tuopa turkin helman alla, Tuo on turkin helman alla! 241 Neuvo nelisnurkkaisessa, Neuvo nelisnurkkasessa, 242 sano sammalhuonehessa, Sano sammal-huonehessa! 243 elä nurmella nukita, Elä nurmella nuherra, 244 pieksä pellon pientarella: Elä pieksä pientarella, 250 pehmitä perälihoja, Pehmitä perälihoja.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi vuonna 1849. Vuosi kertoo, milloin runo merkittiin muistiin, ei sitä, milloin sitä alettiin laulaa tai tunsiko Lönnrot sen. Runot, joiden vuotta ei tiedetä, on jätetty tästä luettelosta pois.
SKVR VI1 791. — Kerimäki · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 213 neuvo neittä vuotehella, Neuvo neittä vuoteessa, 214 opeta oven takana, Opeta oven takana, 215 vuosikausi kummassaki, Vuosi kausi kummassakin, 216 yksi vuosi suusanalla, Yksi vuosi suusanalla, Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 217 toinen silmän iskennällä, Toinen silmän iskemällä, 218 kolmas on jalan polulla! Kolmas jalan polulla! 219 "Kun ei sitte siitä huoli Kuin ei sitte siitä huoli, 231 veä vitsa viiakosta, Ota vitsa viiakosta, 233 tuopa turkin helman alla, Tuoppa turkin helman alla, 250 pehmitä perälihoja, Pehmität perä lihoja! 252 eläkä korvia koseta: Älä korvia koseta; 261 vai onko suen repimä, Onko tuo suen repimä, SKVR VII2 3066. — Kesälahti · 1846 · Nervander · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 213 neuvo neittä vuotehella, neuvo neittä vuotehessa, 214 opeta oven takana, opeta oven takana, 215 vuosikausi kummassaki, vuosikausi kummassakin, 216 yksi vuosi suusanalla, yksi vuosi suusanalla. Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 217 toinen silmän iskennällä, toinen silmän iskemällä; 218 kolmas on jalan polulla! kolmas jalan polulla; 219 "Kun ei sitte siitä huoli kun ei sitte siitä huoli, 231 veä vitsa viiakosta, ota vitsa viiakosta, 233 tuopa turkin helman alla, tuoppa takin helman alla, 252 eläkä korvia koseta: älä korvia koseta, 255 Tuostapa kyty kysyisi, tuostapa kylä kysyisi, SKVR XIII2 4470. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 45 "Sulhokainen, nuorukainen, Sulhokainen, nuorukainen, 46 miehen kanta kaunokainen! Miehen kanta kaunokainen, 190 nahkaruoskin nau'utelko, Nahkaruoskin naukutelko, 191 vitsoin viisin vingutelko, Elkä vitsoin vingutelko, SKVR XIII2 4473. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 242 sano sammalhuonehessa, Sano sam̄alhuoneessa, 243 elä nurmella nukita, Elä nurmella nukita, 244 pieksä pellon pientarella: Elä pieksä pientarella, 246 tora toisehen talohon, Tora toiseen taloon SKVR IV1 204. — Inkere · 1848 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 94 aian kolkkihin ajelko, Aian kolkkihen ajele, 140 ikävillä itketelkö! Ikävillä itkettele 143 pistä puuru puikkoloihin Pistä puuro puikkoloihin 144 tahi valkko valjahisin, Sekä valkko valjahisin,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 265–296
Vanha mieron ukko kertoo, mitenkä hän muinen sai naisensa mielistymään.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 934. — Suistamo · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 270 nouatelko naisen mieltä, Nouatelko miesten mieltä, 271 naisen mieltä, kiurun kieltä, Miesten mieltä, kiurun kieltä, 273 Lihat ostin, leivät ostin, Lihat ostin, leivät ostin, 274 voit ostin, oluet ostin, Voit ostin, tupakat ostin, SKVR XIII2 4414. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 271 naisen mieltä, kiurun kieltä, Miehen mieltä, kiurun kieltä, 273 Lihat ostin, leivät ostin, Lihat ostin, leivät ostin. 274 voit ostin, oluet ostin, Voit ostin, tupakat ostin. 275 kalat ostin kaikenlaiset, Kalat ostin kaikenlaiset, SKVR IV1 72. — Venjoki · 1847 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 270 nouatelko naisen mieltä, Miehen mieltä nouatelko 273 Lihat ostin, leivät ostin, Lihat ostin, leivät ostin, 274 voit ostin, oluet ostin, Voit ostin, oluet ostin, 275 kalat ostin kaikenlaiset, Kalat ostin kaikenlaiset, SKVR V1 638. — Lempaala · 1894 · Forsberg (Alava), Vihtori · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 270 nouatelko naisen mieltä, Miehen mieltä nouatelko 274 voit ostin, oluet ostin, Voit ostin, tupakat ostin, 275 kalat ostin kaikenlaiset, Kalat ostin kaikellaist.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 934. — Suistamo · 1847 · R. Polén · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 270 nouatelko naisen mieltä, Nouatelko miesten mieltä, 271 naisen mieltä, kiurun kieltä, Miesten mieltä, kiurun kieltä, 273 Lihat ostin, leivät ostin, Lihat ostin, leivät ostin, 274 voit ostin, oluet ostin, Voit ostin, tupakat ostin, SKVR XIII2 4414. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 271 naisen mieltä, kiurun kieltä, Miehen mieltä, kiurun kieltä, 273 Lihat ostin, leivät ostin, Lihat ostin, leivät ostin. 274 voit ostin, oluet ostin, Voit ostin, tupakat ostin. 275 kalat ostin kaikenlaiset, Kalat ostin kaikenlaiset, SKVR IV1 72. — Venjoki · 1847 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 270 nouatelko naisen mieltä, Miehen mieltä nouatelko 273 Lihat ostin, leivät ostin, Lihat ostin, leivät ostin, 274 voit ostin, oluet ostin, Voit ostin, oluet ostin, 275 kalat ostin kaikenlaiset, Kalat ostin kaikenlaiset,
Säkeet 297–462
Morsian muistelee vesi silmissä, että hänen nyt on armas syntymäkotinsa iäksi päiväksi jättäminen, ja tekee jäähyväisiä kaikille.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 2951. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 363 "Lähen nyt tästä kuin lähenki, Lähen tästä kuin lähenki 367 Heitän suoni, heitän maani, Heitän suoni, heitän maani, 373 "Heitän suot sorehtijoille, Heitän suot sorehtioille, 375 lepiköt lepeäjille, Lepiköt lepeäjille, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 378 kujavarret kulkijoille, Kujovarret kulkioille, 379 pihat pitkin juoksijoille, Pihat pitkin juoxioille, 389 sykysyisen yön sylihin, Sykysyisen yön sylih, 391 jottei jälki jäällä tunnu, Jott ei jälki jäällä tunnu, 392 jalan isku iljangolla, Jal'an isku iljenellä. 393 hangella hamosen toimi, Hangella hamosen toimi, 410 perimäinen pellon seiväs, Kuin perimäinen pellon seiväs, 411 nuo on piennä pistämäni, Tuo on piennä pistämäni, 437 "Muut ne ei minua tunne Eipä muut minua tunne, 438 kotihini tultuani, Kotihini tultuani, SKVR VII2 1031. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 363 "Lähen nyt tästä kuin lähenki, Läh'en tästä, kuin läh'enkin 388 toisen lähtijän keralla Toisen lähtiän keralla, 389 sykysyisen yön sylihin, Syksysen yön sylihin, 390 kevä'isen kierän päälle, Kevähäisen kierän päälle. Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 407 muut ei tuntene minua Sitt ei minua muut tunne 409 alimainen aian vitsa, Alimainen ai'an vitsas, 410 perimäinen pellon seiväs, Kuin perimäinen pellon seiväs, 411 nuo on piennä pistämäni, Jok' on piennä pistämäni, 416 ammoa rikottelevi Ammua rikottelevi 424 hirnua rikottelevi Hirnua rikottelevi 437 "Muut ne ei minua tunne Ei minua muut tunne 438 kotihini tultuani, *Kotihini tultuani* SKVR VII2 1030. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 407 muut ei tuntene minua *Ei minua muut tunne 409 alimainen aian vitsa, Alimmainen aian vihta. 413 "Emoni mahova lehmä, Emoni mahova lehmä 416 ammoa rikottelevi Ammoa rikuttelevi Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 417 pitkillä piharikoilla, Pitkillä piharikoilla, 418 talvisilla tanterilla: Talvisilla tanterilla. 421 "Isoni ikioronen, Isoni ikioronen 424 hirnua rikottelevi Hirnua rikuttelevi, 429 "Veikkoni ikuinen koira, Veikkoni kotonen koira 432 haukkua rikottelevi Haukkua rikuttelevi. 438 kotihini tultuani, Kotiini tultuani*, SKVR VII2 2920. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 303 minun lähtöni lähemmä, minun lähtöni lähinnä; 363 "Lähen nyt tästä kuin lähenki, Lähen tästä, kun lähenki, 367 Heitän suoni, heitän maani, Heitän suoni, heitän maani, 371 kylpeä kylän akoille, kylpeä kylän akoille, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 373 "Heitän suot sorehtijoille, heitän suot sorehtijoille, 379 pihat pitkin juoksijoille, pihat pitkin juoksijoille, 388 toisen lähtijän keralla toisen lähtevän keralla, 391 jottei jälki jäällä tunnu, jott' ei tunnu jälki jäällä, 392 jalan isku iljangolla, jalan isku iljanella, 393 hangella hamosen toimi, hangella hamehen toimi. SKVR VII2 1027. — Eno · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 363 "Lähen nyt tästä kuin lähenki, Lähen tästä kuin lähenkin 364 tästä kullasta ko'ista, *tästä kullasta koista* 365 ison saamasta salista, ison saamasta salista, 389 sykysyisen yön sylihin, syksyisen yön syliin,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR VII2 2951. — Ilomantsi · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 363 "Lähen nyt tästä kuin lähenki, Lähen tästä kuin lähenki 367 Heitän suoni, heitän maani, Heitän suoni, heitän maani, 373 "Heitän suot sorehtijoille, Heitän suot sorehtioille, 375 lepiköt lepeäjille, Lepiköt lepeäjille, Lisää yhteisiä säkeitä (10)
Kalevala Kansanruno 378 kujavarret kulkijoille, Kujovarret kulkioille, 379 pihat pitkin juoksijoille, Pihat pitkin juoxioille, 389 sykysyisen yön sylihin, Sykysyisen yön sylih, 391 jottei jälki jäällä tunnu, Jott ei jälki jäällä tunnu, 392 jalan isku iljangolla, Jal'an isku iljenellä. 393 hangella hamosen toimi, Hangella hamosen toimi, 410 perimäinen pellon seiväs, Kuin perimäinen pellon seiväs, 411 nuo on piennä pistämäni, Tuo on piennä pistämäni, 437 "Muut ne ei minua tunne Eipä muut minua tunne, 438 kotihini tultuani, Kotihini tultuani, SKVR VII2 1031. — Ilomantsi · 1845 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 363 "Lähen nyt tästä kuin lähenki, Läh'en tästä, kuin läh'enkin 388 toisen lähtijän keralla Toisen lähtiän keralla, 389 sykysyisen yön sylihin, Syksysen yön sylihin, 390 kevä'isen kierän päälle, Kevähäisen kierän päälle. Lisää yhteisiä säkeitä (8)
Kalevala Kansanruno 407 muut ei tuntene minua Sitt ei minua muut tunne 409 alimainen aian vitsa, Alimainen ai'an vitsas, 410 perimäinen pellon seiväs, Kuin perimäinen pellon seiväs, 411 nuo on piennä pistämäni, Jok' on piennä pistämäni, 416 ammoa rikottelevi Ammua rikottelevi 424 hirnua rikottelevi Hirnua rikottelevi 437 "Muut ne ei minua tunne Ei minua muut tunne 438 kotihini tultuani, *Kotihini tultuani* SKVR VII2 1030. — Ilomantsi · 1838 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 407 muut ei tuntene minua *Ei minua muut tunne 409 alimainen aian vitsa, Alimmainen aian vihta. 413 "Emoni mahova lehmä, Emoni mahova lehmä 416 ammoa rikottelevi Ammoa rikuttelevi Lisää yhteisiä säkeitä (7)
Kalevala Kansanruno 417 pitkillä piharikoilla, Pitkillä piharikoilla, 418 talvisilla tanterilla: Talvisilla tanterilla. 421 "Isoni ikioronen, Isoni ikioronen 424 hirnua rikottelevi Hirnua rikuttelevi, 429 "Veikkoni ikuinen koira, Veikkoni kotonen koira 432 haukkua rikottelevi Haukkua rikuttelevi. 438 kotihini tultuani, Kotiini tultuani*, SKVR VII2 2920. — Ilomantsi · 1846 · A. E. Ahlqvist · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 303 minun lähtöni lähemmä, minun lähtöni lähinnä; 363 "Lähen nyt tästä kuin lähenki, Lähen tästä, kun lähenki, 367 Heitän suoni, heitän maani, Heitän suoni, heitän maani, 371 kylpeä kylän akoille, kylpeä kylän akoille, Lisää yhteisiä säkeitä (6)
Kalevala Kansanruno 373 "Heitän suot sorehtijoille, heitän suot sorehtijoille, 379 pihat pitkin juoksijoille, pihat pitkin juoksijoille, 388 toisen lähtijän keralla toisen lähtevän keralla, 391 jottei jälki jäällä tunnu, jott' ei tunnu jälki jäällä, 392 jalan isku iljangolla, jalan isku iljanella, 393 hangella hamosen toimi, hangella hamehen toimi. SKVR VII2 1027. — Eno · 1828 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 363 "Lähen nyt tästä kuin lähenki, Lähen tästä kuin lähenkin 364 tästä kullasta ko'ista, *tästä kullasta koista* 365 ison saamasta salista, ison saamasta salista, 389 sykysyisen yön sylihin, syksyisen yön syliin,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityillä kansanrunoilla.
Säkeet 463–528
Ilmarinen koppa'aa morsiamen rekeensä, lähtee matkaan ja tulee kolmannen päivän ehtoolla kotiinsa.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XIII2 3826. — Kurkijoki · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 483 suostutteli meiltä sorsan, Suostutteli meiltä sorsan, 484 maanitteli meiltä marjan, Maanitteli meiltä marjan, 486 vietteli ve'en kalasen, Vietteli veen kalasen. 489 Ken nyt vie ve'elle meitä, Ken meitä veelle viepi, SKVR XIII2 3825. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 481 "Lenti tänne musta lintu, Lenti tänne musta lintu, 482 läpi korven koikutteli, Läpi korven koikotteli, 484 maanitteli meiltä marjan, Maanitteli meiltä marjan. 485 otti tuo omenan meiltä, Otti tuo meiltä omenan, SKVR XIII2 3827. — Kurkijoki · 1891 · Lilli Lilius · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 483 suostutteli meiltä sorsan, Suostutteli meiltä sorsan, 484 maanitteli meiltä marjan, Maanitteli meiltä marjan, 486 vietteli ve'en kalasen, Vietteli veen kalasen. 490 ken joelle juohattavi? Ken joelle juohattaapi, SKVR I3 1648. — Pistojärvi · 1872 · A. Genetz · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 471 tuomikko tuvan takana, Tuomikko tuvan esillä: 472 katajikko kaivotiellä, Katajikko kaivotiellä, 525 Noki nousi nuoraisena, Noki nousi nuorasesta, 526 savu paksuna pakeni, Savu paksulta pakeni SKVR I1 553 a). — Kiimaisjärvi · 1894 · Yrjö Blomstedt-Ojoinen · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 504 reki vieri, tie vilisi, Reki vieri, tie mureni, 506 jalas koivuinen kolasi, Jalas koivuńe kolasi, 507 kapla patvinen pasasi, Aisa patvinen pasasi, 508 vemmel tuominen tutasi, Vemmel tuominen tutasi.
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla. Avaa jakso lukunäkymässä. Siellä jakson ensimmäisen säkeen samankaltaiset säkeet ovat valmiiksi auki; muiden säkeiden vastaavat avaa säkeen oikeassa reunassa oleva ▸-painike.
Vuoteen 1849 mennessä muistiin merkityt kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
Näytettävät runot:
SKVR XIII2 3826. — Kurkijoki · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 483 suostutteli meiltä sorsan, Suostutteli meiltä sorsan, 484 maanitteli meiltä marjan, Maanitteli meiltä marjan, 486 vietteli ve'en kalasen, Vietteli veen kalasen. 489 Ken nyt vie ve'elle meitä, Ken meitä veelle viepi, SKVR XIII2 3825. — Etelä-Karjala · 1837 · Elias Lönnrot · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 481 "Lenti tänne musta lintu, Lenti tänne musta lintu, 482 läpi korven koikutteli, Läpi korven koikotteli, 484 maanitteli meiltä marjan, Maanitteli meiltä marjan. 485 otti tuo omenan meiltä, Otti tuo meiltä omenan, SKVR I1 568. — Uhtua · 1836 · J. Fr. Cajan · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 506 jalas koivuinen kolasi, Jalas koivunen kolasi, 508 vemmel tuominen tutasi, Vemmel tuominen tutasi, 515 käsi ohjassa orosen, Käsi ohjissa orosen, SKVR I3 1877. — Uhtua · 1846 · D. E. D. Europaeus · Vertaa rinnakkain
Kalevala Kansanruno 504 reki vieri, tie vilisi, Reki vieri, tie jyräsi, 506 jalas koivuinen kolasi, Jal'as koivuinen kolasi, 508 vemmel tuominen tutasi, Vemmel tuominen tutasi.
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos ainakin kolmelle jakson säkeelle löytyy pari runon säkeistä ja nämä jakson säkeet ulottuvat vähintään neljän säkeen matkalle. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Kaksi säettä muodostaa parin kahdessa tapauksessa: jos niillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa ja yhteiset sanat ovat vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista, tai jos säkeet on kirjoitettu lähes täsmälleen samoin. Ensimmäisessä tapauksessa sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa lasketaan, kuinka monta yhteistä vierekkäisten kirjainten paria säkeillä on, ja myös sanaväli katsotaan kirjaimeksi. Näin murremuotoisen tai toisin kirjoitetun sanan kirjaimista suurin osa otetaan silti huomioon. FILTER-hanke vertaa säkeitä samalla tavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa näillä sivuilla vaaditaan suurempaa samankaltaisuutta kuin FILTER-hankkeen raja-arvo edellyttää, ja ensimmäisessäkin tapauksessa säkeiden on oltava kirjainparien perusteella melko samankaltaisia. Testiaineistossa oli noin 12 000 SKVR:n säeparia, jotka neljä tutkijaa oli arvioinut käsin (Janicki, Kallio ja Sarv 2023). Parit oli valittu niin, että kaikki samankaltaisuuden asteet olisivat yhtä hyvin edustettuina. Niistä pareista, jotka tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi, molemmat tapaukset yhdessä löysivät 61 sadasta. Löydetyistä pareista tutkijat olivat arvioineet saman säkeen muunnelmiksi 84 sadasta. Molemmissa tapauksissa vertailussa on käytetty runojen yksinkertaistettua kirjoitusasua ilman erikoismerkkejä ja toimittajan merkintöjä. Sivuilla säkeet ovat kuitenkin painetun laitoksen asussa erikoismerkkeineen (esimerkiksi š) ja toimittajan merkintöineen, joten muutama säepari näyttää sivulla vähemmän samankaltaiselta kuin vertailussa. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”. Ensimmäisessä tapauksessa ainakin yhden yhteisen sanan on oltava sellainen, joka ei kuulu Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon, ja jälkimmäisessä tapauksessa Kalevalan säkeessä on oltava sellainen sana. Ensimmäisinä näytetään runot, joissa on eniten pareja; jos pareja on yhtä monta, aiemmin muistiin merkitty runo tulee ensin. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, joissa tarkempi tarkastelu paljasti painetun tekstin vaikutuksen; jos vaikutus jäi epävarmaksi, runo on luettelossa, ja sen kohdalla on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa siihen. Samoin pois on jätetty kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit, koska ne eivät näytä runoa sellaisena kuin se merkittiin laulajalta muistiin. Pois on jätetty myös muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet, jottei sama muistiinpano olisi luettelossa kahdesti.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mitä runoja Lönnrot käytti, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaarissa; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Kartalla on kaksi näkymää. Ensimmäinen, oletuksena valittu näkymä perustuu niihin 50 runoon, jotka RunoVerse arvioi kokonaisuutena samankaltaisimmiksi tämän runon kanssa, ja näyttää, mistä niiden joukossa olevat kansanrunot ovat peräisin. Nämä 50 runoa ovat vertailusivun Combined-järjestyksessä, joka yhdistää neljä tapaa verrata kokonaisia runoja: kaksi yhteisten sanojen, yksi englanninnosten ja yksi runojen välillä rinnastettavien säkeiden perusteella. Toinen näkymä perustuu kaikkiin kansanrunoihin, joissa on edellä kuvatun säännön mukaan yhteisiä säkeitä jonkin tämän runon jakson kanssa, ja näyttää, mistä ne ovat peräisin. Ensimmäinen näkymä perustuu aina 50 runoon riippumatta siitä, kuinka monta samankaltaista runoa arkistoissa on; toinen ottaa mukaan kaikki säännön täyttävät kansanrunot, myös ne, joissa on vain muutama yhteinen säe runon kanssa.
Kummassakin näkymässä on vain kansanrunoja, joiden keruupaikan arkisto kertoo. Kirjallisia teoksia, kuten Kalevalan muita runoja, ei ole kerätty laulajilta, eikä niillä ole keruupaikkaa, joten ne eivät näy kartalla. Kartalla eivät näy myöskään ne kansanrunot ja tekstit, jotka on jätetty pois jaksojen alla näytettävistä kansanrunojen luetteloista, kuten edellä on kerrottu: kansanrunot, joihin painettu teksti on vaikuttanut, kerääjän kokoamat tai toimittamat tekstit sekä muiden muistiinpanojen kaksoiskappaleet. Samoin kartalta puuttuvat kansanrunot, joiden kohdalla luettelossa on huomautus, että painettu Kalevala on voinut vaikuttaa niihin. Jos kansanrunolle on arkistossa merkitty kaksi paikkakuntaa, se on laskettu kummallekin. Mitä enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja paikkakunnalta on peräisin, sitä tummempi se on. Siellä, missä on kerätty enemmän, on yleensä myös enemmän kartalla näkyviä kansanrunoja, joten värisävy heijastaa myös sitä, kuinka paljon kultakin paikkakunnalta on ylipäätään kerätty.
Tämän sivun jaksojen alla luetelluista 19 kansanrunosta 7 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.
Avoimen Kalevalan kommentaarissa käsitellyt runot
Avoin Kalevala, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-verkkoeditio, kommentoi tätä runoa säe säkeeltä, ja sen huomautuksissa mainitaan SKVR-kokoelman kansanrunoja. Alla ovat kunkin huomautuksen mainitsemat runot ja linkit niiden teksteihin lukunäkymässä.
Miten runot on ryhmitelty
Ryhmittely perustuu siihen, mitä kommentaari sanoo kunkin viitteen kohdalla. Huomautus voi sanoa, että Lönnrot on muodostanut säkeet runon pohjalta, että hän tunsi runon tai että hänellä oli siitä jäljennös, tai se voi mainita runon vertailukohdaksi. Jos sääntö ei näistä sanoista tunnista runon osuutta, runo on muiden huomautuksessa mainittujen runojen joukossa; huomautus itse kertoo usein, miten runo liittyy säkeisiin. Ryhmittelyn on tehnyt näiden sanojen perusteella automaattinen sääntö, joka voi tulkita jonkin virkkeen väärin; ratkaiseva on kommentaari itse. Jos sama runo mainitaan samassa huomautuksessa monella tavalla, se on luettelossa kerran, ensimmäisessä sopivassa ryhmässä. Mukana ovat vain viitteet SKVR-kokoelmaan.
Runo kokonaisuutena · 11 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 1–12 — Puhuttelu · 1 runo
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 13–22 — Hyvän sait, hyvän tapasit · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 23–27 — Puhdas on pulmunen lumella · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 28–45 — Sait riskin riihen puijan, kankaankutojan · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 46–59 — Teetä viikate terävä · 2 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 60–85 — Hanki lipsut, hanki loukut · 3 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säe 81 · 2 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 86–116 — Älä aitoihin ajele · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 117–137 — Älkää viekö vehkasuolle · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 138–147 — Tuo neittä ison kotiin, älä piinaa ikävällä · 3 runoa
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 148–165 — Älä kiellä kellarista · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 168–177 — Kun neittä hyvin - pahoin pitelet · 1 runo
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 178–186 — Suku suuri neidolla · 1 runo
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Säkeet 187–198 — Älä vitsoin vinguttele · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 199–210 — Älä anna anopin lyödä · 8 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 211–248 — Neuvo neittä neljä vuotta / · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 265–296 — Vanhan ukon ohjeet · 6 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 297–404 — Liki liitto, lässä lähtö / · 9 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 405–442 — Ei minua muut tunne kotiin tullessani · 4 runoa
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Säkeet 443–462 — Morsian jättää jäähyväiset · 4 runoa
Kommentaarin mukaan Lönnrotin tuntemat runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot
Säkeet 464–518 — Ilmarisen ja neidon lähtö ja matka · 15 runoa
Kommentaarin mukaan näiden säkeiden mallina olleet runot
Kommentaarissa vertailukohdaksi mainitut runot
Muut huomautuksessa mainitut runot