Kalevala, 35. runo
Kullervo, Kalervon poika
Kullervon tarina kerrotaan runoissa 31–36.
Mitä tässä runossa tapahtuu
- Säkeet 1–68 Kullervo kokee vanhempainsa luona töitä toimitella, mutta kun hänestä ei ollut niihin apua, panee isä hänen veronvienti-matkaan.
- Säkeet 69–188 Verot vietyänsä tapa'aa paluumatkalla tuntemattoman, marjatieltä eksyneen, sisarensa, jonka houkuttelee ja viettelee.
- Säkeet 189–344 Jälestä päin ilmi saatua, keitä olivat, juoksee sisar jokeen, Kullervo kiirehtii kotiin, kertoo kauhean sisarensa-turmellus-tapauksen äitille ja arvelee sitte itseki tehdä lopun päivistänsä.
- Säkeet 345–372 Äiti kieltää hänen surmaamasta itseänsä ja kehoittaa jossa kussa piilossa mielen levottomuuttansa viihdyttämään, samassa läikähtää Kullervon päähän ennen kaikkea muuta käydä Untamo kostamassa.
Tiivistelmät: Elias Lönnrot, Kalevala 1849 (Avoin Kalevala, SKS).
Säkeet 1–68
Kullervo kokee vanhempainsa luona töitä toimitella, mutta kun hänestä ei ollut niihin apua, panee isä hänen veronvienti-matkaan.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
SKVR I2 936. — Uhtua · 1834 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 31 katajaiset kaaret katkoi, katajaiset kaaret katko 56 ve'en velliksi seotti, veen velliksi seotti 58 kalat liivaksi litsotti. kalat liivaksi litsotti SKVR I2 940. — Uhtua · 1835 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 50 "Mi on siitä tarpojasta, "Mi on tuosta tarpojasta, 51 ku ei tarvo olan takoa, Kun ei tarvo olan takoa." 58 kalat liivaksi litsotti. Kalat liivaksi litsotti.
Säkeet 69–188
Verot vietyänsä tapa'aa paluumatkalla tuntemattoman, marjatieltä eksyneen, sisarensa, jonka houkuttelee ja viettelee.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
SKVR I2 970. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 83 noilla Väinön kankahilla, Niillä Väinön kankahilla. 102 helähytti helmivyöllä. Helähytti helmivyöllä. 104 tie vieri, reki rasasi. Tie vieri, reki rotsasi; 121 "Tuoni sulle korjahasi, Tuoni tulkoon korjahasi, SKVR I2 962. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 71 hivus keltainen, korea, Hivus keltainen koria, 72 kengän kauto kaunokainen, Kengän kauto kaunokainen, 83 noilla Väinön kankahilla, Noilla Väinön kankahilla, 153 koppoi neion korjahansa, Koppo neion korjahansa, SKVR I2 960. — Kiimaisjärvi · 1845 · D. E. D. Europaeus
Kalevala Kansanruno 83 noilla Väinön kankahilla, Noilla Väinön kankahilla, 84 ammoin raatuilla ahoilla. Ammoin raatuilla ahoilla. 183 käsi orosen ohjaksissa, Käsi oron ohjaksissa, 184 toinen neitosen nisoissa. Toinen neitosen nisuissa. Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 185 Siinä neitosen kisasi, Siinä neitosen makasi, SKVR IV1 227. — Hietamäki · 1848 · D. E. D. Europaeus
Kalevala Kansanruno 91 alkoi neittä haastatella, Alko neittä haastatella, 141 "Käy, neito, rekoseheni, Käy, neito, rekoseheni 143 syömähän omeniani, Syömähän omeniani, 144 puremahan päähkeniä!" Puremahan päähkeniä! Lisää yhteisiä säkeitä (1)
Kalevala Kansanruno 147 "Sylen, kehno, kelkkahasi, "Sylen, kelmi, kelkkahasi SKVR I1 80. — Vuokkiniemi · 1833 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 80 matkata omille maille. Työnsipä omille maille. 149 Vilu on olla viltin alla, Vilu on olla viltin alla, 150 kolkko korjassa eleä." Kolkko korjassa eleä." 183 käsi orosen ohjaksissa, Käsi ohjassa orosen,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla; lukunäkymä näyttää kunkin säkeen lähimmät vastineet.
Säkeet 189–344
Jälestä päin ilmi saatua, keitä olivat, juoksee sisar jokeen, Kullervo kiirehtii kotiin, kertoo kauhean sisarensa-turmellus-tapauksen äitille ja arvelee sitte itseki tehdä lopun päivistänsä.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
SKVR I2 954. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 200 enkä suurta enkä pientä, "Enk' ole suurta, enkä pientä, 201 olen kerran keskimäistä: Olen kerran keskimäistä, 275 Voi isoni, voi emoni, "Voi emoni kantajani, 287 Veitsin länkensä levitti, Veitsen länkensä levitti, SKVR I2 970. — Kontokki · 1832 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 200 enkä suurta enkä pientä, "Enkä suurta, enkä pientä, 207 jos olet sukua suurta, "Mit olet sukua suurta?" 289 hyppäsi hyvän selälle, Hyppäsi hyvän rekeen, 290 hyvän laukin lautasille. Hyvän laukon lautasille. SKVR I2 978. — Vuokkiniemi · 1834 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 196 isoa isän aloa." Isoa ison aloa?" 200 enkä suurta enkä pientä, "Enkä suurta, enkä pientä, 287 Veitsin länkensä levitti, Veitsin längensä levitti, 288 rauoin rahnoi rahkehensa, Rauoin rahnoi rahkesa: SKVR I2 979 a). — Vuokkiniemi · 1877 · A. A. Borenius
Kalevala Kansanruno 199 "En ole sukua suurta, "En ole šukuo šuurta, 209 Neiti varsin vastoavi, Neit'i varšin vastoauve: 289 hyppäsi hyvän selälle, Hyppäsi hyvän šelällä, 290 hyvän laukin lautasille. Hyvän laukin lautaśella: SKVR I2 962. — Jyskyjärvi · 1835 · Elias Lönnrot
Kalevala Kansanruno 200 enkä suurta enkä pientä, "Enkä suurta, enkä pientä, 207 jos olet sukua suurta, "Mit olet sukua suurta?" 290 hyvän laukin lautasille. Nousi laukin lautasille,
Yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa on muillakin kansanrunoilla; lukunäkymä näyttää kunkin säkeen lähimmät vastineet.
Säkeet 345–372
Äiti kieltää hänen surmaamasta itseänsä ja kehoittaa jossa kussa piilossa mielen levottomuuttansa viihdyttämään, samassa läikähtää Kullervon päähän ennen kaikkea muuta käydä Untamo kostamassa.
Kansanrunot, joilla on yhteistä säeainesta tämän jakson kanssa
SKVR XII2 6143. — Kittilä · 1886 · G. A. Andersson
Kalevala Kansanruno 347 suuhun ulvovan sutosen, Juoksevan sutosen suuhun, 348 karhun kiljuvan kitahan Karhun kauhean kitahan! 366 miesten tappotanterille: Miesten tappotanterille,
Tekstistä ja kansanrunoista
Miten runot löydettiin: kansanruno näytetään jakson alla, jos vähintään kolme jakson säettä, jotka ulottuvat vähintään neljän säkeen alueelle, voidaan yhdistää pareiksi runon säkeiden kanssa. Kukin säe voi kuulua vain yhteen pariin. Parin säkeillä on vähintään kaksi yhteistä sanaa, ja niitä on vähintään puolet säeparin kaikista eri sanoista. Sanoja verrataan kirjoitusasun mukaan, joten murremuoto lasketaan eri sanaksi. Pois on jätetty säkeet, jotka esiintyvät Kalevalassa viisi kertaa tai useammin, kuten ”Kullervo, Kalervon poika”, sekä parit, joiden yhteiset sanat kuuluvat kaikki Kalevalan sadan yleisimmän sanan joukkoon. Ensin ovat runot, joissa on eniten pareja, ja tasatilanteessa aiemmin muistiin merkityt. Kunkin jakson alla näytetään enintään viisi runoa.
Runot on merkitty muistiin eri aikoina: osa ennen vuoden 1849 Kalevalan ilmestymistä, osa myöhemmin, jolloin laulajat ovat jo voineet oppia kirjasta. Siksi kunkin runon kohdalla on vuosi, jona se merkittiin muistiin. Runoja, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, ei ole mukana. Pois on jätetty myös runot, jotka tarkemmin luettuina osoittautuivat painetun tekstin mukaisiksi; epävarmoissa tapauksissa runon kohdalla on huomautus.
Yhteinen säe ei osoita, että Lönnrot olisi tuntenut tai käyttänyt runoa: samoja säkeitä lauloivat monet laulajat monilla seuduilla. Siitä, mihin Lönnrot nojasi, katso Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Avoimen Kalevalan kommentaaria; linkki on jokaisen runon sivulla. Kunkin säkeen lähimmät vastineet ovat lukunäkymässä, ja myös Runoregi, FILTER-hankkeen tutkimustyökalu, näyttää samankaltaiset säkeet säe säkeeltä.
Suomenkielinen teksti on vuoden 1849 Kalevala sellaisena kuin se on RunoVersen lukunäkymässä. Sen kirjoitusasu on uudempi kuin ensipainoksen (esimerkiksi Venäjän ja kaitsijaksi, joiden kohdalla ensipainoksessa on Wenäjän ja kaitsiaksi), ja joissakin säkeissä sanamuoto poikkeaa ensipainoksesta. Ensipainoksen tekstin näyttää Avoin Kalevala. Lukunäkymän tekstin kirjoitusvirheet on näillä sivuilla korjattu ensipainoksen mukaan. Säkeet on numeroitu kuten ensipainoksessa. Englanninnos on W. F. Kirbyn käännös vuodelta 1907, ja se seuraa alkutekstiä säe säkeeltä.
Tällä sivulla luetelluista 11 kansanrunosta 2 on merkitty muistiin vuoden 1849 jälkeen.