Väinämöinen Kalevalassa ja kansanrunoissa

Kalevalassa
Väinämöinen syntyy ilman impestä, joka on laskeutunut mereen ja tullut veden emoksi; hän ajelehtii kauan aalloilla ja nousee lopulta puuttomalle maalle, jonne Sampsa Pellervoinen kylvää puut ja Väinämöinen itse ohran (runot 1–2). Hän laulaa Joukahaisen suohon, ja Joukahainen lupaa hänelle sisarensa, joka ei tahdo mennä vanhalle miehelle vaimoksi ja hukkuu uidessaan; Väinämöinen saa hänet kalana onkeensa, mutta kala pyörähtää takaisin mereen (runot 3–5). Hän veistää veneen; puuttuvia sanoja hän etsii Tuonelasta ja saa ne Antero Vipusen vatsasta. Veneellä hän purjehtii Pohjan neitoa kosimaan, mutta neito valitsee seppo Ilmarisen (runot 16–18). Hän tekee hauen leukaluusta kanteleen ja liikuttaa sillä kaikki elävät kyyneliin (runot 40–41), johtaa sammon ryöstöä Pohjolasta (runot 42–43) ja lähtee lopulta Marjatan pojan nuhtelun jälkeen vaskiveneellä pois jättäen kanteleen ja suuret laulunsa kansalle (50. runo).
Kirjoittanut RunoVerselle tekoälymalli Claude Opus 5.5 Lönnrotin runotiivistelmien pohjalta.
Kansanrunoissa
Arkistojen kokoelmissa Väinämöisen mainitsee 2289 runoa. Muistiinpanojen mukaan niitä on eniten Vienasta, sitten Laatokan Karjalasta, Pohjois-Karjalasta ja Aunuksesta; yksittäisistä paikkakunnista eniten runoja on Vuokkiniemeltä. Laulutyypeistä yleisimpiä ovat polvenhaava, tulen synty ja tulen sanat, kanteleen soitto, kilpalaulanta ja laivaretki.
Nämä säkeet Lönnrotin Kalevalassa
Kalevala, 1849, 16. runo, säkeet 101–104
Kansanruno: SKVR II 160, Repola, 1872
Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan 16. runossa on samankaltaisia säkeitä; merkityt sanat ovat kummassakin tekstissä, osa eri muodossa. Tämä kansanruno kirjoitettiin muistiin vuonna 1872, Kalevalan ilmestymisen jälkeen.
Vertaa rinnakkain · Avaa kansanruno lukunäkymässä · Lue 16. runo lukunäkymässä
Säkeitä kansanrunoista
Yksi säe kultakin kymmeneltä paikkakunnalta, joilta on eniten runoja, paikkakunnan varhaisimmasta tarkasti ajoitetusta muistiinpanosta. Nimi on korostettu.
- Se on vanha Väinämöinen, — SKVR I1 403, Vuokkiniemi, 1821
- Päälle vanhan Väinämöisen. — SKVR VII1 14, Suistamo, 1845
- Tuo oli vanha Väinämöinen, — SKVR I1 158, Kontokki, 1820
- Soitti vanha Väinämöinen, — SKVR VII1 607, Ilomantsi, 1828
- Älä kutschu vanhoaa Väinämöistä. — SKVR I2 826, Uhtua, 1825
- Olkoon vanha Väinämöinen; — SKVR VII1 102, Suojärvi, 1845
- Vyöllä vanhan Väinämöisen, — SKVR I4 130, Kiimaisjärvi, 1839
- Virkki vanha Väinämöinen: — SKVR II 173, Repola, 1845
- Olkah vanha Väinämöinen; — SKVR VII1 100, Korpiselkä, 1846
- Tuop' oli viekas Väinämöini — SKVR I1 134, Pistojärvi, 1872
Runojen paikkakunnat arkiston muistiinpanojen mukaan
Runot, joissa mainitaan Väinämöinen, arkiston muistiinpanoissa annettujen paikkakuntien mukaan.
Eniten kartalla näkyviä kansanrunoja on seuraavilta paikkakunnilta: Vuokkiniemi, Suistamo, Kontokki, Ilomantsi, Uhtua, Suojärvi, Kiimaisjärvi, Repola.
Kartan ulkopuolelle jäävät: Östmark, Brandval, Grue Finnskog, Lekvattnet, Metsäsuomalaisten alue, Säfsnäs, Södra Finnskoga.
- Vähintään 7 runoa
- 3–6 runoa
- 1–2 runoa
- (tarkempi paikka ei tiedossa)
Kaikki kartan paikkakunnat
Vähintään 7 runoa
- Vuokkiniemi
- Suistamo
- Kontokki
- Ilomantsi
- Uhtua
- Suojärvi
- Kiimaisjärvi
- Repola
- Korpiselkä
- Pistojärvi
- Suomussalmi
- Jyskyjärvi
- Sotkamo
- Kitee
- Soikkola
- Lempaala
- Porajärvi
- Viena (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kivijärvi
- Kaprio
- Nurmes
- Sakkola
- Etelä-Savo (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Tulemajärvi
- Impilahti
- Narvusi
- Kesälahti
- Kittilä
- Juva
- Kaavi
- Pohjois-Pohjanmaa (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Viitasaari
- Kainuu (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Kestilä
- Pielavesi
- Pielisjärvi
- Soanlahti
- Rautalampi
- Saarijärvi
- Säämäjärvi
- Kiestinki
- Pieksämäki
- Vuole
- Hyrynsalmi
- Iisalmi
- Joroinen
- Juuka
- Rääkkylä
- Salmi
- Kiuruvesi
- Muuruvesi
- Tohmajärvi
- Valtimo
- Vieljärvi
- Kärsämäki
- Parikkala
- Sortavala
- Toksova
- Kuhmo
- Paltamo
- Pohjois-Karjala (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pulkkila
- Reisjärvi
3–6 runoa
- Ilmajoki
- Jaakkima
- Kerimäki
- Kiihtelysvaara
- Kuusamo
- Lappajärvi
- Metsäpirtti
- Pihtipudas
- Pudasjärvi
- Rautavaara
- Säräisniemi
- Karstula
- Kemi
- Kinnula
- Kontiolahti
- Piippola
- Ristijärvi
- Sonkajärvi
- Suonenjoki
- Tyrö
- Uukuniemi
- Etelä-Karjala (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Haapajärvi
- Hankasalmi
- Kurkijoki
- Lapinlahti
- Liperi
- Nilsiä
- Paatene
- Pyhäjärvi
- Pyhäntä
- Savitaipale
- Savonranta
- Taivalkoski
- Tuupovaara
- Varpaisjärvi
- Hiitola
- Karttula
- Köyliö
- Laukaa
- Lemi
- Maaninka
- Moloskovitsa
- Multia
- Muonio
- Mäntyharju
- Pohjois-Savo (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Pyhäjärvi Ol.
- Ruskeala
- Räisälä
- Rääpyvä
- Siilinjärvi
- Tyrvää
- Utajärvi
- Östmark
1–2 runoa
- Asikkala
- Brandval
- Eno
- Grue Finnskog
- Haukipudas
- Joutsa
- Jäppilä
- Kangasniemi
- Keltto
- Kuhmoinen
- Kurikka
- Kuusjärvi
- Kärkölä
- Leppävirta
- Miikkulainen
- Munjärvi
- Oulu
- Paanajärvi
- Puolanka
- Puumala
- Pyhäjärvi Vpl.
- Rantasalmi
- Rautu
- Ristiina
- Rovaniemi
- Salo
- Sodankylä
- Turtola
- Tuulos
- Valkeasaari
- Veteli
- Vihanti
- Vuolijoki
- Alavieska
- Aunus (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Eräjärvi
- Halikko
- Harjavalta
- Heinjoki
- Huittinen
- Isokyrö
- Jämsä
- Kajaani
- Kangasala
- Kattila
- Kauhava
- Keitele
- Kemijärvi
- Korpilahti
- Kortesjärvi
- Kuopio
- Kuopio mlk
- Kymi
- Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Lapinjärvi
- Lappee
- Lekvattnet
- Metsäsuomalaisten alue (tarkempi paikka ei tiedossa)
- Muolaa
- Nivala
- Orivesi
- Oulainen
- Oulanka
- Padasjoki
- Petroskoi
- Polvijärvi
- Pyhäjoki
- Pyhäselkä
- Rantsila
- Riihimäki
- Ruokolahti
- Simo
- Sortavala mlk
- Sulkava
- Suomenniemi
- Säfsnäs
- Sääminki
- Södra Finnskoga
- Tallinn
- Tammela
- Teisko
- Tervo
- Tuusniemi
- Tuusula
- Tyrnävä
- Töysä
- Uskela
- Vanaja
- Venjoki
- Virtasalmi
- Vitele
- Vöyri
- Ylihärmä
- Ylitornio
Nimi laulajien suussa
Nimen muodot, jotka kerääjät kirjoittivat muistiin laulajilta, kukin vähintään kolmessa runossa. Pelkästään kirjoitusasultaan eroavat muodot on yhdistetty, ja sijapäätteiset muodot, kuten Väinämöisen, on jätetty pois. Kunkin muodon alla on runojen määrä ja alue, jolta yli puolet niistä on merkitty muistiin.
Lisää Kalevala-aiheista taidetta

Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen tulo Pohjolaan 42. runo · Säkeet 1–58Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen tulo Pohjolaan. Joseph Alanen, ajoittamaton. Lue kohtaus: Kolme sankaria saapuu Pohjolaan, 42. runo, säkeet 1–58 
Sammon ryöstö 42. runo · Säkeet 65–164Sammon ryöstö. Akseli Gallen-Kallela, 1905. Lue kohtaus: Sankarit saavat sammon kivimäestä ulos, 42. runo, säkeet 65–164 
Sammon puolustus 43. runo · Säkeet 23–258Sammon puolustus. Akseli Gallen-Kallela, 1895. Lue kohtaus: Pohjolan emäntä hyökkää merellä sammon ryöstäjien kimppuun, 43. runo, säkeet 23–258
Laulutyypit (SKVR- ja ERAB-runot; JR-muistiinpanoissa tyyppiä ei ole)
Polvenhaava, Tulen synty, Kanteleen soitto, Kilpalaulanta, Tulen sanat, Laivaretki, Väinämöisen ammunta, Kanteleen synty, Maailmansyntyruno, Sammon ryöstö, Löylyn synty, Veneenveisto
Koko luettelo runojen määrineen on kohdassa Luvut.
Runot, joissa Väinämöinen esiintyy
- 1. runo
Wäinämöinen syntyy veden emosesta ja ajelehtaa kauan aalloilla, kunnes viimein pysähtyy maarannalle.
- 2. runo
Wäinämöinen nousee puuttomalle maalle ja saattaa Sampsa Pellervoisen puita kylvämään. Wäinämöinen löytää muutamia ohran siemeniä rannan hiekalta, kaataa kasken ja jättää yhden koivun lintujen istua kasvamaan. Kotka mielihyvissänsä siitä, että häntä varten oli puu seisomaan jätetty, iskee tulta Wäinämöiselle, jolla saa kaskensa poltetuksi. Wäinämöinen kylvää ohran, rukoilee kasvuonnea ja toivottaa tuleviksin ajoiksi menestystä.
- 3. runo
Wäinämöinen kasvaa tiedoissa ja tulee kuuluisaksi. Joukahainen lähtee häntä tiedoissa voittelemaan, ja kun ei voita, vaatii häntä miekkasille kanssansa, josta Wäinämöinen suuttuu ja laulaa Joukahaisen suohon. Joukahaisen tulee hätä suossa ja lupa'aaa viimein sisarensa Wäinämöiselle puolisoksi, josta Wäinämöinen leppyy ja laskee hänen jälle suosta. Äiti ihastuu, kun kuulee Wäinämöisen vävyksensä saavan, mutta tytär tulee pahalle mielelle ja alkaa itkeskellä.
- 4. runo
Wäinämöinen tapaa Joukahaisen sisaren vastan taitossa, ja pyytää häntä puolisoksensa.
- 5. runo
Wäinämöinen lähtee Joukahaisen sisarta merestä pyytämään ja saapi hänet oudonlaiseksi kalaksi muuttuneena onkeensa. Wäinämöinen kokee turhaan sekä sanoilla että pyydyksillä kalaa jälle saada.
- 6. runo
Joukahainen kantaa vihaa Wäinämöisen päälle ja vahta'aa häntä Pohjan matkalla. Wäinämöinen kaatuu veteen; kova tuuli uittelee häntä meren selälle ja Joukahainen ihasteleikse, kun luulee Wäinämöisen jo viimeisen virtensä laulaneen.
- 7. runo
Wäinämöinen uipi useampia päiviä aavalla merellä; kokko tapa'aa hänen ja vielä hyvillä mielin siitä, että Wäinämöinen kaskessansa oli koivun häntä varten kasvamaan jättänyt, ottaa hänen selkäänsä ja kantaa Pohjolan rannalle, josta Pohjolan emäntä saattaa hänen kotiinsa ja kohtelee hyvästi. Wäinämöinen kuitenki ikävöipi omille maillensa ja Pohjolan emäntä lupa'aa ei ainoastansa laittaa hänen sinne, vaan antaa tyttärensäki hänelle puolisoksi, jos takoisi sammon Pohjolaan. Wäinämöinen lupa'aa kotiin päästyänsä lähettää seppo Ilmarisen sampoa takomaan, ja saapi Pohjolan emännältä reen sekä hevoisen kotimaille lähteäksensä.
- 8. runo
Matkallansa näkee Wäinämöinen ihanasti puetun Pohjan neiden ja pyytää häntä puolisoksensa. Neiti viimein lupa'aa suostua Wäinämöiseen, jos veistäisi kehrävarren palasista veneen ja saattaisi sen vesille ilman millään tavalla siihen koskematta. Wäinämöinen rupeaa veistämään, lyöpi kirveellä ison haavan polveensa, eikä saa veren juoksua tukkiutumaan.
- 9. runo
Wäinämöinen kertoo ukolle raudan synnyn. Ukko laittaa poikansa voiteen tekoon, voitelee ja sitoo haavan; Wäinämöinen paranee ja kiittää Jumalaa avun saannista.
- 10. runo
Wäinämöinen tulee kotia ja kehoittaa Ilmarista lähtemään Pohjan neittä kosimaan, jonka olisi sammon takomalla ansaitseva. Ilmarinen ei lupa'a sinä ilmoisna ikänä Pohjolaan lähteä, jonka tähden Wäinämöinen täytyy muulla mahdillansa laittaa hänen vastoin tahtoansa matkaan. Ilmarinen saapi purren, pala'aa kotiinsa ja kertoo Wäinämöiselle jo sammon Pohjolaan takoneensa.
- 16. runo
Wäinämöinen laittaa Sampsa Pellervoisen laivapuita etsimään, veistää niistä venettä ja kaipa'aa kolme sanaa. Wäinämöinen mahdillansa kuitenki pääsee Tuonelasta, varoittaa palattuansa, kenenkään sinne omin mielin lähtemästä, ja kertoo, missä kovin surkeassa ja kauhittavaisessa tilassa pahat ihmiset siellä asuvat.
- 17. runo
Wäinämöinen lähtee Antero Wipuselta sanoja saamaan ja herättää Wipusen pitkästä unestansa maan alla. Wipunen nielee Wäinämöisen ja Wäinämöinen rupeaa häntä kovasti vatsassa vaivaamaan. Wipunen luulee jo, minkä kohtauksen lienee luullutki, vatsaansa saaneen, kokee sitä monilla lu'uilla, loihduilla, manauksilla ja pelotuksilla vapaaksi päästä, mutta Wäinämöinen uhka'aa ei ennen lähtevänsä, kun saisi Wipuselta kaivatut veneentekosanansa. Wipunen laulaa ilmi kaiken tietonsa Wäinämöiselle, joka nyt lähtee vatsasta ylös, pala'aa vene-tehtaillensa ja päättää veneenvalmistustyönsä.
- 18. runo
Wäinämöinen purjehtii uudella veneellänsä Pohjan neittä kosimaan. Pohjolan emäntä nähdessänsä kosioita tulevan neuvoo tytärtänsä Wäinämöiselle menemään. Tytär itse lupa'aa mennä sammon takojalle Ilmariselle, ja vasta'aa Wäinämöiselle, joka jo oli ennättänyt tupaan, ei huolivansa hänestä.
- 19. runo
Wäinämöinen pala'aa pahoilla mielin Pohjolasta ja kieltää kenenkään lähtemästä kilpakosiaksi toisen nuorempansa kanssa.
- 20. runo
Pohjolassa teurastetaan hirveän iso härkä häiksi. Pannaan olutta ja valmistetaan ruokia. Laitetaan sananviejät väkeä häihin kutsumaan; Lemminkäinen yksin jätetään kutsumatta.
- 21. runo
Wäinämöinen laulaa ja kiittelee talonväkeä.
- 25. runo
Joukko syötetään ja juotetaan yltäkylläisesti; Wäinämöinen laulaa ja kiittelee isäntää, emäntää, puhemiestä, kaasoa ja muuta hääkansaa. Kotimatkalla häistä palatessansa särkyy Wäinämöiseltä reki, jonka korja'aa ja ajaa kotiinsa.
- 36. runo
Kullervo valmisteleikse sotaan ja jättelee hyvästi kotolaisiansa, joista ei muut, kun äiti yksinänsä, sanoneet huolivansa hänestä, kunne lähtisi, kuolisiko, jäisikö henkiin. Tulee Untamolaan, kaataa kaikki maahan ja pistää tuvat palamaan. Pala’aa kotiin, löytää talon autiona, eikä muuta elävätä koko paikalla, kun vanhan, mustan koiran, jonka kanssa lähtee itsellensä syödä metsästä ampumaan. Joutuu metsämatkallansa sille paikalle, kussa oli sisarensa houkutellut, ja lopettaa tuntonsa vaivoissa miekalla päivänsä.
- 37. runo
Hylkä'ää kultaisen morsiamensa Wäinämöiselle, joka ei kuitenkaan huoli siitä, vaan käskee Ilmarisen sen muiksi tarpeiksi takomaan, eli semmoisena, kun oli, muille maille viemään kullan haluajille kosioille.
- 38. runo
Tulee siitä kotiin ja kertoo Wäinämöiselle Pohjolan huolettomasta elämästä sammon varassa, kuin myöski, miten kosimatkansa oli käynyt.
- 39. runo
Wäinämöinen kehoittaa Ilmarista lähtemään kanssansa sampoa Pohjolasta saamaan, johon tuumaan Ilmarinen suostuu, ja uroot lähtevät veneellä matkaan.
- 40. runo
Wäinämöinen tekee hauin leukaluusta kanteleen, jota moniki yrittää, ei yksikään osaa soittaa.
- 41. runo
Wäinämöinen soittaa kanteletta ja kaikki elävät, yksin haltiatkin ilmassa, maalla ja meressä, rientävät ja kokoutuvat soittoa kuulemaan. Jokaisen sydän tuli soitolta niin liikutetuksi, että vedet puhkesivat silmiin; itsensä Wäinämöisenki silmistä tippuivat suuret pisarat, putosivat maahan ja vierivät veteen, jossa muuttuivat soreiksi sinervöiksi helmiksi.
- 42. runo
Uroot tulevat Pohjolaan ja Wäinämöinen sanoo heidän sammon jaolle tulleen; jos hyvällä eivät saisi puolta, veisivät kaiken väkisellä. Wäinämöinen ottaa kanteleen, alkaa soittaa ja nukuttaa soitollansa koko Pohjolan väen; käypi sitte toveriensa kanssa sampoa katsomaan; saavat sen kivimäestä ulos ja vievät veneesensä. Kolmannella päivällä hava’aa Pohjolan emäntä unesta, ja nähtyänsä sammon viedyksi, laittaa sakean sumun, ison tuulen ja muita vastuksia pidättämään sammon viejiä, kunnes ennättäisi jälkeen; myrskyssä häviää Wäinämöiseltä uusi kanteleensa mereen.
- 43. runo
Suuremmat palaset vaipuvat veteen meren tavaroiksi, pienempiä ajoi aalto rantaan, josta Wäinämöinen ihastuu ja toivoo jo niistäkin alun uudelle onnelle saavansa. Pohjolan emäntä uhka'aa kaiken menestyksen Kalevalasta hävittää, jota uhkausta Wäinämöinen ei sano pelkäävänsä. Wäinämöinen kerä'ää tarkkaan sammon muruset rannalta, laittaa ne kasvamaan ja toivottaa ikuisiksi ajoiksi onnea.
- 44. runo
Wäinämöinen lähtee kadonnutta kantelettansa merestä etsimään, jota ei kuitenkaan enää saa käsiinsä.
- 45. runo
Wäinämöinen parantaa väen mahtavilla lu'uilla ja voiteilla.
- 46. runo
Wäinämöinen kaataa karhun, josta sitte pidetään tavanmukaiset, juhlalliset pidot Kalevalassa. Wäinämöinen laulaa, soittaa kantelettansa ja toivottaa tuleviksikin ajoiksi samaa riemullista elämää Kalevalaan.
- 47. runo
Kuu ja aurinko laskeutuvat Wäinämöisen soittoa kuulemaan; Pohjolan emäntä saapi ne käsiinsä, kätkee vuoren sisään ja varastaa tulenki Kalevalan tuvilta. Tuli putoaa maalle ja Wäinämöinen Ilmarisen kanssa lähtee sitä etsimään. Wäinämöinen ja Ilmarinen lähtevät niinisellä nuotalla kalaa pyytämään, jota sillä eivät saa.
- 48. runo
Laitetaan liinainen nuotta ja lähdetään sillä tulen niellyttä kalaa pyytämään, ja saadaan kala. Tuli löydetään kalan vatsasta, vaan karka'aa taas äkkiä pois ja polttaa pahasti Ilmarisen poskia ja käsiä. Tuli kohoaa metsään, polttaa paljo maita ja menee aina etemmäksi, kunnes lopulta saadaan kiinni ja viedään pimeihin Kalevalan tupiin. Ilmarinen paranee tulen vioista.
- 49. runo
Wäinämöinen tiedustelee arvalta, kuun ja auringon Pohjolassa vuoren sisässä olevan, lähtee Pohjolaan, tappelee Pohjolan väen kanssa ja saapi voiton. Wäinämöinen nähtyänsä kuun ja auringon taivaalla, tervehtää niitä ja toivottaa, että aina kulkisivat kauniisti ja saattaisivat onnea maille.
- 50. runo
Wäinämöinen tulee asiata tutkimaan ja päättää kummanlaisen pojan kuoletettavaksi, mutta puolikuinen poika nuhtelee häntä väärin tuomitsemasta. Ukko ristii pojan Karjalan kuninkaaksi, josta Wäinämöinen suuttuu ja lähtee myötyriksi pois, ennustamalla, että häntä vielä kerran kaivataan uutta sampoa, kanteletta ja valoa kansalle laittamaan; hän laski vaskisella veneellä maan ja taivaan väliin, jossa vieläki lienee, mutta kanteleen ja suuret laulunsa jätti kansalle perinnöksi.
Luvut
Runoja, joissa mainitaan Väinämöinen: 2289.
Kokoelmittain: SKVR 1761; JR 527; ERAB, suomenkieliset runot 1.
Alueet runojen määrineen (alueella on jokainen sen paikkakunnilta peräisin oleva runo laskettu kerran): Viena 667, Laatokan Karjala (Raja-Karjala) 355, Pohjois-Karjala 283, Aunus 208, Kainuu 143, Etelä-Savo 90, Keski-Suomi 83, Pohjois-Savo 81, Pohjois-Pohjanmaa 80, Etelä-Karjala 60, Itä- ja Pohjois-Inkeri 57, Länsi-Inkeri 49, Peräpohjola 32, Keski-Inkeri 30, Etelä-Pohjanmaa 22, Häme 16, Satakunta 15, Metsäsuomalaisten alue 11, Varsinais-Suomi 4, Uusimaa 3, Harjumaa 1.
Kartalla olevat paikkakunnat runojen määrineen (kahdelle paikkakunnalle merkitty runo on laskettu kummankin kohdalle): Vuokkiniemi 317, Suistamo 165, Kontokki 125, Ilomantsi 113, Uhtua 112, Suojärvi 85, Kiimaisjärvi 70, Repola 60, Korpiselkä 47, Pistojärvi 42, Suomussalmi 42, Jyskyjärvi 32, Sotkamo 32, Kitee 31, Soikkola 31, Lempaala 29, Porajärvi 25, Viena 25, Kivijärvi 23, Kaprio 21, Nurmes 20, Sakkola 20, Etelä-Savo 19, Tulemajärvi 19, Impilahti 17, Narvusi 17, Kesälahti 16, Kittilä 15, Juva 14, Kaavi 14, Pohjois-Pohjanmaa 14, Viitasaari 14, Kainuu 13, Kestilä 13, Pielavesi 13, Pielisjärvi 13, Soanlahti 13, Rautalampi 12, Saarijärvi 12, Säämäjärvi 12, Kiestinki 11, Pieksämäki 11, Vuole 11, Hyrynsalmi 10, Iisalmi 10, Joroinen 10, Juuka 10, Rääkkylä 10, Salmi 10, Kiuruvesi 9, Muuruvesi 9, Tohmajärvi 9, Valtimo 9, Vieljärvi 9, Kärsämäki 8, Parikkala 8, Sortavala 8, Toksova 8, Kuhmo 7, Paltamo 7, Pohjois-Karjala 7, Pulkkila 7, Reisjärvi 7, Ilmajoki 6, Jaakkima 6, Kerimäki 6, Kiihtelysvaara 6, Kuusamo 6, Lappajärvi 6, Metsäpirtti 6, Pihtipudas 6, Pudasjärvi 6, Rautavaara 6, Säräisniemi 6, Karstula 5, Kemi 5, Kinnula 5, Kontiolahti 5, Piippola 5, Ristijärvi 5, Sonkajärvi 5, Suonenjoki 5, Tyrö 5, Uukuniemi 5, Etelä-Karjala 4, Haapajärvi 4, Hankasalmi 4, Kurkijoki 4, Lapinlahti 4, Liperi 4, Nilsiä 4, Paatene 4, Pyhäjärvi 4, Pyhäntä 4, Savitaipale 4, Savonranta 4, Taivalkoski 4, Tuupovaara 4, Varpaisjärvi 4, Hiitola 3, Karttula 3, Köyliö 3, Laukaa 3, Lemi 3, Maaninka 3, Moloskovitsa 3, Multia 3, Muonio 3, Mäntyharju 3, Pohjois-Savo 3, Pyhäjärvi Ol. 3, Ruskeala 3, Räisälä 3, Rääpyvä 3, Siilinjärvi 3, Tyrvää 3, Utajärvi 3, Östmark 3, Asikkala 2, Brandval 2, Eno 2, Grue Finnskog 2, Haukipudas 2, Joutsa 2, Jäppilä 2, Kangasniemi 2, Keltto 2, Kuhmoinen 2, Kurikka 2, Kuusjärvi 2, Kärkölä 2, Leppävirta 2, Miikkulainen 2, Munjärvi 2, Oulu 2, Paanajärvi 2, Puolanka 2, Puumala 2, Pyhäjärvi Vpl. 2, Rantasalmi 2, Rautu 2, Ristiina 2, Rovaniemi 2, Salo 2, Sodankylä 2, Turtola 2, Tuulos 2, Valkeasaari 2, Veteli 2, Vihanti 2, Vuolijoki 2, Alavieska 1, Aunus 1, Eräjärvi 1, Halikko 1, Harjavalta 1, Heinjoki 1, Huittinen 1, Isokyrö 1, Jämsä 1, Kajaani 1, Kangasala 1, Kattila 1, Kauhava 1, Keitele 1, Kemijärvi 1, Korpilahti 1, Kortesjärvi 1, Kuopio 1, Kuopio mlk 1, Kymi 1, Laatokan Karjala (Raja-Karjala) 1, Lapinjärvi 1, Lappee 1, Lekvattnet 1, Metsäsuomalaisten alue 1, Muolaa 1, Nivala 1, Orivesi 1, Oulainen 1, Oulanka 1, Padasjoki 1, Petroskoi 1, Polvijärvi 1, Pyhäjoki 1, Pyhäselkä 1, Rantsila 1, Riihimäki 1, Ruokolahti 1, Simo 1, Sortavala mlk 1, Sulkava 1, Suomenniemi 1, Säfsnäs 1, Sääminki 1, Södra Finnskoga 1, Tallinn 1, Tammela 1, Teisko 1, Tervo 1, Tuusniemi 1, Tuusula 1, Tyrnävä 1, Töysä 1, Uskela 1, Vanaja 1, Venjoki 1, Virtasalmi 1, Vitele 1, Vöyri 1, Ylihärmä 1, Ylitornio 1.
Runoja, joiden muistiinpanossa ei ole kartalle merkittävää paikkaa: 8.
Niiltä kymmeneltä paikkakunnalta, joilta on eniten runoja, on 1136 kartalle merkitystä 2281 runosta (50 %).
Laulutyyppiä vailla olevia SKVR- ja ERAB-runoja: 4 kaikkiaan 1762 runosta (0 %).
Laulutyypit runojen määrineen: Polvenhaava 220, Tulen synty 214, Kanteleen soitto 207, Kilpalaulanta 204, Tulen sanat 199, Laivaretki 187, Väinämöisen ammunta 171, Kanteleen synty 169, Maailmansyntyruno 114, Sammon ryöstö 97, Löylyn synty 95, Veneenveisto 92, Löylyn luku 86, Sammon taonta 83, Kilpakosinta 74, Verensulku 74, Vipusen virsi 74, Purren itku 72, Raudan sanat 63, Raudan synty 62, Lemminkäisen virsi 58, Taivaan taonta 48, Vellamon neidon onginta 48, Kultaneito 46, Iro-neito 40, Hiidestä kosinta 39, Tuonelassa käynti 38, Kylvetyssanoja 29, Pistos 29, Vieraalle maalle joutunut 28, Kalevanpojan kosto 26, Pistoksen synty 26, Saaren neidot 26, Käärmeen sanat 25, Kyynelten vierintä 24, Käärmeen synty 24, Rutsa 22, Väinämöisen kielto 19, Ihmehevonen 17, Iso tammi 17, Viron orja ja isäntä 17, Avunpyyntö 16, Erilaisia parannusloitsuja 16, Vuoresta veden synty 16, Kalojen valituksia 15, Väinämöisen tuomio 15, Voiteen synty 14, Hääväki varataan 13, Iivana Kojosenpoika 13, Puun sanat 11, Venepuun etsintä 11, Vesi vanhin veljeksistä 11, Ilmanimmen kosinta 10, Kateita ja noitia vastaan 10, Kuoharin sanat 10, Riisi 10, Synnytys 10, Ihmetupa 9, Kalervo ja Untamo 9, Kehoitus laulamaan 9, Päivän päästö 9, Kiven vihat 8, Lemminkäisen surma 8, Luonnon nostatus 8, Nuotan synty 8, Puun synty 8, Riiden synty 8, Aukaisen sanaisen arkun 7, Ei ilo ilolle tunnu, ellei Väinämöinen laula 7, Laulajan alkusanoja 7, Miekan tai keihään kuvaus 7, Oluen uhkaus 7, Polin puulle pyörivälle 7, Sotaan lähtiessä 7, Ukkosen sanat 7, Hiiden hirven hiihdäntä 6, Iso härkä 6, Jouduin juottoon jumalan 6, Käärmeen pureman historiola 6, Lasta kylvetettäessä 6, Metsälle lähtiessä 6, Onkijan lukuja 6, Paise 6, Sämpsä Pellervoinen 6, Väinämöinen sotaan 6, Väinämöisen veljenpoika 6, Ylösnousemusvirsi 6, Hammastauti 5, Iske tulta Ilmarinen 5, Istumme ilokivelle 5, Kaukamoisen virsi 5, Marketan runo 5, Mereen silta yksiöisistä vesoista 5, Niukahdus 5, Oikein on otavat tehty 5, Syöttäkää, juottakaa, viekää suojaan vävyn hevonen 5, Tautien synty 5, Tulipalossa 5, Ilmarisen takominen 4, Jänön jälille, revon rekeen 4, Karhua vastaan 4, Karhun synty 4, Kerskaukset ja varaukset 4, Kipusanoja 4, Kultapyörätammi 4, Lapsen itkettäjä 4, Läävämadon synty 4, Läävämato 4, Mahtuuko vävy tupaan? 4, Marjavirsi 4, Nurmen neito 4, Parempi on omalla maalla ropehesta vettä juoda 4, Pilvilampi 4, Päänpesu porolla ja lipeällä 4, Sormin soutaminen 4, Sorsa soitti kanteletta 4, Suka mereen 4, Sutta vastaan 4, Ukkosen synty 4, Vesille venehen mieli, naisen miehelään 4, Väinämöisen matka Pohjolaan 4, Vävyn virsi 4, Ähky 4, Ampiaisen sanat 3, Kalastajan sanoja 3, Kalmasta tarttuu 3, Karkotussanoja 3, Laivassa surmattu veli 3, Lemmennostoloitsut 3, Mataleenan virsi 3, Niukahduksen historiola 3, Ohran kylvö 3, Omat on virret oppimani 3, Pelästys 3, Ruven synty 3, Suden synty 3, Tulesta tarttuu 3, Täss on vanha virrenseppä 3, Virpoi otti saunan selkäänsä 3, Voiteen luku 3, Ahdin ja Kyllikin runo 2, Aikainen herätys 2, Alahalla allin mieli 2, Ammuksen synty 2, Ammus 2, Ampiaisen lumous 2, Anna itkeä itikan 2, Annikaisen virsi 2, Ei loputen virttä lauleta 2, Ei ole miestä mennehestä 2, Eivät tässä laudat laula 2, Emo jätti kuin jänön pojan 2, Emäntäni - kun nälkäni näkisit 2, Erilaisia syntyjä 2, Hammastaudin synty 2, Hevosen synty 2, Hiiden sepän kahlinta 2, Hirttäytynyt neito 2, Ihmemaa 2, Ihmisen synty 2, Inkerin virsi 2, Isä jätti iljenelle 2, Jaakko Pontus 2, Joka puu puree, joka sammakko sanoo 2, Jumala on pesemättä puhtukainen 2, Jumalass on juoksun määrä, eikä miehen miehuessa 2, Kaatumatauti 2, Kanto meressä 2, Karhun metsästys 2, Karhunpeijaiset 2, Katriinan poltto 2, Kiskoin kivestä tuohta 2, Kiven synty 2, Koskelta kosinta 2, Kuolon sanomat 2, Käärmetuoppi 2, Lapsen päästäminen kiroista 2, Laula, laula, kieli keito 2, Laulajan väki väsyy 2, Laulan laulajat mokomat 2, Lauri Lappalainen 2, Mitä istut isännän poika 2, Myyty neito 2, Nimettömät taudit 2, Näin ennen eukko, isä lauloi 2, Oli meitä ennen paljon 2, Pahasilmä 2, Painajainen 2, Pakkasen sanat 2, Rikkaan raha kuluu, köyhän raiskan pää menee 2, Runoreki 2, Rutto 2, Saunanhakuvirsi 2, Tietäjän apuri 2, Tulehenko teen tupani 2, Tunsit tulla, tunne olla 2, Vesitiellä viipynyt 2, Virret vilussa - pahassa paikassa 2, Virsikerä 2, Vuohella sotaan 2, Väärin teki Väinämöinen 2, Yöjalassa ollessa 2, Ähkyn synty 2, Älä lapsia lakaise, nosta lapset laavitsalle 2, Ammus eläimessä 1, Anna rullan ruikutella 1, Anteruksen runo 1, Ei ole tulusta tulta ottaa 1, Ei sula syän suruinen 1, Ei tiedä kotoiset vaimot, missä miehet mellakoivat 1, Eipä tiedä yksikänä 1, Elä, lapsi, paljon laula 1, Eläimet sanansaattajina 1, Emo ei saanut laululla rahoja 1, Emo neuvoi poikiansa - sodassa 1, En meroa kiitä, nielee miehet 1, En mä elä elotta, asu ilman ammatitta 1, En ole laulajan lajia 1, Ennen metsä puita puuttuu 1, Ennen naidun naisen tappo 1, Haikko suulleni tuloo 1, Haittan' on hako vesillä, köyhät eellä rikkahalla 1, Harvon syötti harva verkko, vaan sillon suurilla kaloilla 1, Haukan synty 1, Hotari hopeaseppä 1, Huolihevonen 1, Hyle 1, Hylkeen synty 1, Hyvä on hylkeen meressä 1, Hyvä on lapsen lassa olla, hyvän vanhemman varassa 1, Hämeen ihmeet 1, Illalla hyvä laulaa 1, Iski tulta Ilmarinta 1, Iso hauki 1, Ison kotona ja toiselassa 1, Isä oron osti naidakseni 1, Isälle ja vieraalle jauhaminen, soutaminen 1, Itse manalle mennyt 1, Jos mun tuttuni tulisi 1, Jouduin nuorien pariin 1, Juomariksi joutunut 1, Juomarille joutunut 1, Kaikki sukuni kuoli kunnialla - minä ouoin surmin 1, Karhun vihat 1, Karhunkalloriitti 1, Karjaa laitumelle laskettaessa 1, Karjan menestymiseksi 1, Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista 1, Kateen sanat 1, Keihään synty 1, Kettusen runo 1, Kielitaitoinen laulaja 1, Kierosilmäisyys ja päätauti 1, Kirot 1, Kitumasta päästetään 1, Koiran synty 1, Kokkovirsi 1, Kolkan käännän 1, Kommilta kosinta 1, Konnusta kosinta 1, Kosiin mennessä 1, Koskea laskiessa 1, Kuin en nainut naiskulua 1, Kukku siulla, kukku miulla 1, Kukkua käki lupasi, minä laulaa 1, Kullasta saari 1, Kumma kuulijoille 1, Kun kuolisin kotiin, en korpeen 1, Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoa 1, Käy ulkona usein kuuta katsomassa 1, Käärmeen pidätys ja lumous 1, Laatikaamme piilopirtti 1, Lapista, Turjan maalta, lintu, yksi siipi vettä viisti 1, Laulaisin omilla mailla 1, Laulajan kerskauksia 1, Laulajan lopetussanoja 1, Laulajan palkka 1, Laulan laiha poika 1, Laulanta runolla työnä - kukunta käellä 1, Liuvuin surman suun eteen 1, Lunastettava neito 1, Lupa koiran luuta purra, hirven hankia hypätä 1, Luulin lumpehen pitävän 1, Läksin piennä paimeneen 1, Lääväaskareet 1, Löi kahta kämmentänsä 1, Löysin kukkaron kujalta 1, Maasta tarttuu 1, Maito-onnea poikineelle lehmälle 1, Matkalle lähtiessä 1, Mene myötä, myyty neiti 1, Meren kosijat 1, Meren neito, metsän sulho 1, Meri syötti, meri juotti 1, Metsästä tarttuu 1, Metsästäjän varautuminen kateita vastaan 1, Mie vaan yksin yötä vietän 1, Miehen kolme pahaa 1, Miehentappajaneito 1, Mielenvikaisuus 1, Mies oli ennen miun isäni 1, Miksi on utuinen ilma 1, Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin 1, Mikä yksi? 1, Minä laulan uutta virttä 1, Minä menin metsään 1, Minä olen noidan nuorin poika 1, Minäpä luotan Luojahani 1, Mistä tiesi teukamoinen 1, Miten ollen, kuin elänen 1, Mitä tehä miun poloisen tämän suuren huolen kanssa 1, Moni mies, moni hevonen sortuupi sotikeolle 1, Moni moittii laulujamme 1, Morsianta neuvotaan liikkumaan ripeästi 1, Neidon kankaankudonta 1, Neuvo neittä nelinurkkaisessa 1, Neuvo neittä neljä vuotta 1, Noidille Viroon 1, Nuotalla 1, Olin kuin orihevonen 1, Oljamissa käynti 1, Oman ja/tai vieraan emon aamuherätys 1, On maata muuallakin 1, Onko Otava, tähdet ja taivas oikein osattu 1, Oravan metsästys 1, Osasi emo omenan tehdä 1, Ota vitsa viitan alta 1, Painajaisen synty 1, Pakkasen synty 1, Pentin linna 1, Pese perheen silmät 1, Petolinnun pureman parantaminen karjasta 1, Pimeä isoton pirtti 1, Pirtin siivous ja astiain pesu 1, Poikinut lehmä tai vasikka varataan 1, Puun vihojen varalta 1, Päästäisen sanat 1, Päästäisen synty 1, Raani 1, Raanin synty 1, Raudan lumous 1, Rikkeet 1, Rikkeistä päästetään 1, Rikoilla kuuntelija 1, Rullille kostetaan 1, Rullin pilaama lehmä parannetaan 1, Ryyhtymätauti 1, Saaresta kosinta 1, Sammakon jälki 1, Sammakon synty 1, Sanottiin Matin/Marin kanssa maanneeni 1, Satoi ukko uutta lunta 1, Saunan synty 1, Saunapakana 1, Sian synty 1, Sikoja salvettaessa 1, Silmäpasko 1, Silmätauti 1, Sisiliskon sanat 1, Sisiliskon synty 1, Soisit suohon sortuvani 1, Sota Narvan tienoilla 1, Sotasanomat 1, Souda laiva Suomeen 1, Suden purema 1, Suotta soimat nostettiin 1, Suu suruinen laulajalla 1, Syntymistään sureva 1, Syrjin synnyin, kasvoin 1, Syyttä laulaminen - synti 1, Taivaanvalojen kosinta 1, Tartunta 1, Tautien ja vammojen historioloita 1, Tautisuolojen valmistaminen 1, Telkkä poikia tekevi 1, Tervan synty 1, Tervanpoltto 1, Tiedänhän mie tilkun maata 1, Tule tehdyille teloille 1, Tule tuulena tupaan 1, Tule uni ulkoa 1, Tuli ukko Turjan maalta 1, Tulta käsiteltäessä 1, Tunnen tuulet, tunnen tyynet 1, Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista 1, Tuokaa tulta tuohisella 1, Tuuleinen 1, Tuulen nosto 1, Tuuliaisen synty 1, Tuuti lasta turvakseni 1, Tähän istun, täss on lämmin, tähän muori muonan tuopi 1, Ulkoa runoja kuulin 1, Vainajan kummitteleminen estetään 1, Valjasti iso tulisen ruunan 1, Valtuutus 1, Varjele, vakaini Luoja 1, Vastasyntynyt 1, Vatsatauti 1, Veden hakeminen 1, Veden synty 1, Veri tippui vempeleestä 1, Viel on virret laulamatta 1, Vieläk laulan, vain on kyllä 1, Vilutaudin synty 1, Vilutauti 1, Virret läpi päästä lähtekööt 1, Vitun synty 1, Vitun vihat 1, Voiteen valmistus 1, Vuotit viikon, vuota vielä 1, Väinämöinen ajaa reessä 1, Väinämöinen jokehen 1, Väinämöinen kysyy 1, Väinämöinen takoo aseita 1, Väinämöinen veistää tulivenettä 1, Väinämöisen ja Jouhkavaisen kutsuminen 1, Väinämöisen lapset orjiksi 1, Väinämöisen rautakengät 1, Väinämöisen syntymä 1, Väinämöisen vertaukset 1, Väinäsen emännän kirnu 1, Äidin vaivojen palkinto 1, Älkää viekö vehkasuolle 1.
Nimen kirjoitusasut runojen määrineen: väinämöinen 1030, väinämöisen 901, väinämöini 290, väinämöistä 205, väinämöine 200, väinön 160, väinö 72, wäinämöinen 70, väinämön 64, wäinämöisen 53, väinämöin 46, väinämöizen 37, väinämö 26, väinämöni 24, väinämöiselle 18, väinäm 17, väinämöisellä 15, väinämösen 14, väinämöne 13, väinemöinen 10, väinöm 10, vainämöinen 9, väinämölle 8, väinämöllä 8, väinän 8, väinöi 8, vänämöne 8, väinämöise 7, väinösen 7, väinämöstä 6, väinämözen 6, väinöin 6, wäinämöistä 6, väenämöenen 5, väinämoinen 5, väinämöinji 5, väinämöisell 5, väinämöizem 5, vainämöisen 4, väinämönen 4, väinäsen 4, väinöltä 4, vänämöinen 4, vänämöni 4, väsmäröllä 4, wäinön 4, väenämöesen 3, väilämöine 3, väilämöisen 3, väinamöine 3, väinamöinen 3, väinämöi 3, väinämöille 3, väinämöisev 3, väinämöltä 3, väinämömen 3, väinämöönen 3, väinämööni 3, väinöjä 3, väinömöistä 3, viänämöisen 2, väenämöenev 2, väenämöesev 2, väinamöisen 2, väinimöisen 2, väinämoine 2, väinämoisen 2, väinämyt 2, väinämyöni 2, väinämöillä 2, väinämöinje 2, väinämöiseltä 2, väinämöisten 2, väinämöizellä 2, väinämöönji 2, väinöbä 2, väinöhö 2, väinöhön 2, väinöiltä 2, väinölle 2, väinöllä 2, väinössä 2, väinöukko 2, väjnämöjnen 2, vänämöisen 2, vänämösen 2, väänämöinen 2, wäinämoisen 2, wäinämöiſen 2, wäinämön 2, wäinämöönen 2, wäinöi 2, vainamoinen 1, vainamoises 1, vainamoistä 1, vainamöinen 1, vainamöisen 1, vainön 1, vajnamojnen 1, veännälmöinen 1, viänälmöine 1, väenämöene 1, väenämöener 1, väenämöese 1, väenämöesestä 1, väenämöineʼ 1, väilämöene 1, väilämöin 1, väilämöinen 1, väilämöinje 1, väilämöistä 1, väinamoinen 1, väinemyöine 1, väinemyöni 1, väinemyösen 1, väinemöini 1, väinemöiselle 1, väinimöine 1, väinimöltä 1, väinmöini 1, väinähän 1, väinäinöinen 1, väinäinömi 1, väinälle 1, väinälmöine 1, väinälmöini 1, väinämeehen 1, väinämeisen 1, väinämoini 1, väinämoistä 1, väinämoizlä 1, väinämolle 1, väinämystä 1, väinämyti 1, väinämyttä 1, väinämyzis 1, väinämyö 1, väinämyöli 1, väinämyösen 1, väinämäine 1, väinämäisen 1, väinämäisty 1, väinämäizen 1, väinämäizes 1, väinämäntä 1, väinämäzel 1, väinämää 1, väinämöh 1, väinämöihen 1, väinämöijsen 1, väinämöilen 1, väinämöill 1, väinämöinenp 1, väinämöinne 1, väinämöiseen 1, väinämöiselläkin 1, väinämöisem 1, väinämöiseni 1, väinämöiset 1, väinämöist 1, väinämöistenni 1, väinämöisty 1, väinämöitten 1, väinämöitä 1, väinämöize 1, väinämöizeldä 1, väinämöl 1, väinämöldä 1, väinämöm 1, väinämöme 1, väinämöseen 1, väinämösell 1, väinämösellä 1, väinämöseltä 1, väinämöset 1, väinämöösen 1, väinänöistä 1, väinäröin 1, väinättären 1, väinäväin 1, väinöherra 1, väinöille 1, väinöiltän 1, väinöistä 1, väinöldä 1, väinömäistä 1, väinömöine 1, väinömöizen 1, väinöne 1, väinöni 1, väinöseini 1, väinösiss 1, väinösissä 1, väinöstä 1, väinöväin 1, väinözen 1, väinöä 1, väismäröine 1, väismäröllä 1, väismäröni 1, väismörölle 1, väjnämöinen 1, väjnämöini 1, väjnämöjsen 1, vännämönen 1, vänämosell 1, vänämöin 1, vänämösellä 1, vänämösillä 1, vänämöty 1, väsmarolla 1, väsmeröllä 1, väsmäröll 1, väsmärölle 1, väsmäröltä 1, väänimäinen 1, väänämöisen 1, wainemoisen 1, wainämöisen 1, wainämöistä 1, wäinamoinen 1, wäinamöinen 1, wäinamöisen 1, wäinemöne 1, wäinämoinen 1, wäinämö 1, wäinämöiselle 1, wäinämöjsen 1, wäinämöltä 1, wäinämöni 1, wäinämösell 1, wäinän 1, wäinö 1, wäinöin 1.
Laskematta on jätetty toimittajan muokkaamat tai kokoamat tekstit, varhaisten tutkijoiden kirjoissa ja papereissa lainatut säkeet, varhaisten antologioiden tekstit, runot, joiden kansanomaisuutta arkiston toimittajat epäilivät, itse sepitetyt runot sekä Kalevalasta tai muusta painetusta lähteestä opitut tekstit: JR 01680, JR 02316, JR 02430, JR 02471, JR 02482, JR 02535, JR 02556, JR 03086, JR 03361, JR 03371, JR 03960, JR 04146, JR 06003, JR 07158, JR 17623, JR 19165, JR 21812, JR 24156, JR 25021, JR 25032, JR 25259, JR 25956, JR 27750, JR 28268, JR 29387, JR 29688, JR 30733, JR 31655, JR 33566, JR 36945, JR 38533, JR 39441, JR 39443, JR 39730, JR 44430, JR 45641, JR 48206, JR 48422, JR 53545, JR 60518, JR 66679, JR 66685, JR 66699, JR 66700, JR 66701, JR 66702, JR 68436, JR 70883, JR 70884, JR 70933, JR 75843, JR 78522, JR 80696, JR 84543, JR 84604, JR 85111, JR 85310, JR 85317, JR 85366, JR 85401, JR 85466, JR 85474, JR 85482, JR 85499, JR 85509, JR 85582, SKVR I1 261 a), SKVR I1 354 a), SKVR I1 597 a), SKVR I2 1057, SKVR IX4 1211, SKVR V3 liite 6, SKVR VI1 118, SKVR VI1 74, SKVR VI1 76, SKVR VI2 liite II 0, SKVR VI2 liite III 1, SKVR VI2 liite III 10, SKVR VI2 liite III 2, SKVR VII1 148 a, SKVR VII1 148, SKVR VII1 167, SKVR VII1 192, SKVR VII1 197, SKVR VII1 202, SKVR VII1 297, SKVR VII1 314, SKVR VII1 344, SKVR VII1 367, SKVR VII1 698, SKVR VII1 699, SKVR VII2 1493, SKVR VII2 1494, SKVR VII2 1495, SKVR VII2 1506, SKVR VII2 1646, SKVR VII5 Metsäs. 10, SKVR VII5 loitsut 4380, SKVR XII1 1, SKVR XII1 15, SKVR XII1 4057, SKVR XII1 4071, SKVR XII1 4488, SKVR XII1 4492, SKVR XII1 4504, SKVR XII1 4650, SKVR XII1 74 α, SKVR XII1 79, SKVR XII1 80, SKVR XII1 92, SKVR XII2 5239, SKVR XII2 5259, SKVR XII2 5304, SKVR XII2 5371, SKVR XII2 5998, SKVR XII2 6114, SKVR XII2 6345, SKVR XII2 6659, SKVR XII2 6660, SKVR XII2 7917, SKVR XII2 7918, SKVR XII2 8730, SKVR XIII1 225, SKVR XV 211, SKVR XV 239, SKVR XV 248, SKVR XV 250, SKVR XV 278, SKVR XV 281, SKVR XV 306, SKVR XV 316, SKVR XV 370, SKVR XV 61, SKVR XV 63, SKVR XV 64, SKVR XV 65, SKVR XV 66, SKVR XV 67, SKVR XV 70, SKVR XV 71.
Toiseen kertaan laskematta: 435 tekstiä, jotka toistavat muualla kokoelmissa olevaa muistiinpanoa (puhtaaksikirjoitukset, jäljennökset toisen kerääjän papereissa, erikseen painetut katkelmat).
Tietoa tästä sivusta
Tällä sivulla on otettu huomioon runot, joissa Väinämöinen mainitaan missä tahansa kirjoitusasussa. Kukin runo on laskettu kerran, mainitaanpa nimi siinä kuinka monesti tahansa. Luvut kertovat, monessako runossa nimi mainitaan, eivät sitä, monessako runossa on kyse hahmosta.
Mukana ovat RunoVersen kansanrunot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR- ja JR-kokoelmista sekä Viron kansanrunousarkistosta (ERAB). Pois on jätetty kirjalliset tekstit: Lönnrotin Kalevala ja sen aiemmat laitokset, Kanteletar ja muut KR-korpuksen teokset. Pois on jätetty myös runot, jotka arkisto on luokitellut Kalevalasta opituiksi, sekä tekstit, jotka luettaessa osoittautuivat toimittajan muokkaamiksi tai kokoamiksi, varhaisten tutkijoiden kirjoissa ja papereissa lainatuiksi säkeiksi, varhaisten antologioiden teksteiksi, runoiksi, joiden kansanomaisuutta arkiston toimittajat epäilivät, itse sepitetyiksi tai painetusta opituiksi tai jotka seuraavat painettua Kalevalaa säe säkeeltä; ne luetellaan kohdassa Luvut. Varhainen painettu teksti, joka on laulun ainoa säilynyt muistiinpano, on laskettu mukaan, samoin runot, joissa arkiston toimittajat näkivät vain osittaista kirjallista vaikutusta. Jos kokoelmissa on sama muistiinpano kahdesti – puhtaaksikirjoituksena, jäljennöksenä toisen kerääjän papereissa tai erikseen painettuna katkelmana –, se lasketaan vain kerran.
Nimen jokainen kirjoitusasu on luokiteltu. Kirjoitusasut, jotka voivat olla vain nimi, on laskettu sellaisinaan. Kirjoitusasut, jotka ovat myös tavallisia sanoja tai muita nimiä (esimerkiksi aino ’ainoa’ tai Ahti, joka on myös vedenjumalan nimi), on ratkaistu säe säkeeltä, kukin säe omassa runossaan luettuna. Luokittelun ja säkeittäiset ratkaisut teki tekoälymalli Claude Opus 5.5.
Paikkakunnat ovat ne, jotka arkiston muistiinpanoihin on merkitty: yleensä paikka, jossa runo merkittiin muistiin, joidenkin runojen kohdalla laulajan kotipitäjä. Katkoviivainen ympyrä merkitsee seutua, josta tarkempaa paikkaa ei ole ilmoitettu. Kahdelle paikkakunnalle merkitty runo on laskettu kummankin kohdalle.
Runot ovat ne Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan runot, joissa hahmo mainitaan. Kunkin runon kohdalla ovat Lönnrotin oman tiivistelmän ne jaksot, joissa hahmo mainitaan (tai koko tiivistelmä, jos hahmoa ei siinä mainita), Avoimen Kalevalan (SKS) litteroinnin mukaan.