← RunoVerse

Väinämöinen Kalevalas ja rahvalauludes

Akvarellvisand kuldraamis: pika valge habemega vanamees seisab tõstetud kätega paadis, mis tõuseb järsult vee kohale, ning kaldal vaatavad mehed ja poiss talle järele.
Väinämöisen lähtö (Väinämöise lahkumine). Akseli Gallen-Kallela, 1893–1894. Akvarell paberil, 75 × 53 cm. Soome Rahvusgalerii, Ateneumi kunstimuuseum. Foto: Soome Rahvusgalerii / Henri Tuomi. Teos galerii veebilehel Loe stseeni: Väinämöinen lahkub vaskpaadiga, 50. runo, värsid 475–512
Vaka vanha VäinämöineSteadfast old VäinämöinenTeki tiijolla venehtä,Made a boat by knowledge,Laitto purtta laulamalla,Built a vessel by singing,Uupu sanaaA word was missing
— SKVR II 160, Repola, 1872 · Ingliskeelne tõlge: tehisintellektimudel Claude Fable 5.2 RunoVerse’i jaoks

Loe rahvalaulude värsse, kus on nimi Väinämöinen

Kalevalas

Väinämöinen sünnib õhuneitsist, kes on laskunud merre ja saanud vete emaks; ta hulbib kaua lainetel ja jõuab lõpuks puudeta maale, kuhu Sampsa Pellervoinen külvab puud ja Väinämöinen ise odra (runod 1–2). Ta laulab Joukahaise sohu ja too lubab talle oma õe, kes ei taha vanale mehele minna ja upub suplemas; Väinämöinen saab ta kalana õnge, kuid kala libiseb tagasi merre (runod 3–5). Ta ehitab paadi, otsides puuduvaid sõnu Toonelast ja leides need Antero Vipuse kõhust, ning purjetab sellega Pohjola neidu kosima, kuid neiu valib sepa Ilmarise (runod 16–18). Ta teeb haugi lõualuust kandle ja liigutab sellega kõik elusolendid pisarateni (runod 40–41), juhib Sampo röövimist Pohjolast (runod 42–43) ning lahkub lõpuks Marjatta poja noomituse järel vaskpaadiga, jättes kandle ja oma suured laulud rahvale (50. runo).

Kirjutanud RunoVerse’i jaoks tehisintellektimudel Claude Opus 5.5 Lönnroti runokokkuvõtete põhjal.

Rahvalauludes

Arhiivikogudes nimetab Väinämöist 2289 laulu. Üleskirjutuste järgi on neid kõige rohkem Viena Karjalast, seejärel Laadoga Karjalast, Põhja-Karjalast ja Aunuse Karjalast; üksikutest paikadest on kõige rohkem laule Vuokkiniemist. Kõige sagedasemad laulutüübid on põlvehaav, tule sünd ja tule loitsud, kandle mängimine, lauluvõistlus ja laevasõit.

Need värsid Lönnroti Kalevalas

Kalevala, 1849, 16. runo, värsid 101–104

101 Siitä vanha Väinämöinen,Then the aged Väinämöinen,
102 tietäjä iän-ikuinen,He the great primeval sorcerer,
103 teki tieolla venettä,Fashioned then the boat with wisdom,
104 laati purtta laulamallaBuilt with magic songs the vessel,

Rahvalaul: SKVR II 160, Repola, 1872

Vaka vanha VäinämöineSteadfast old Väinämöinen
Teki tiijolla venehtä,Made a boat by knowledge,
Laitto purtta laulamalla,Built a vessel by singing,
Uupu sanaaA word was missing

Lönnroti 1849. aasta Kalevala 16. runos on sarnaseid värsse; märgitud sõnad on mõlemas tekstis, mõni neist teisel kujul. See laul pandi kirja 1872. aastal, pärast Kalevala ilmumist.

Rahvalaulu värsid on inglise keelde tõlkinud tehisintellektimudel Claude Fable 5.2 RunoVerse’i jaoks. Kalevala värsside ingliskeelne tõlge: W. F. Kirby, 1907.

Värsse rahvalauludest

Üks värss igast kümnest kõige laulurohkemast paigast, selle paiga varaseimast täpselt dateeritud üleskirjutusest. Nimi on esile tõstetud.

Laulude paigad arhiivi üleskirjutuste järgi

VuokkiniemiSuistamoKontokkiIlomantsiUhtuaSuojärviKiimaisjärviRepolaKorpiselkäPistojärviSuomussalmiJyskyjärviSotkamoKiteeSoikkolaLempaalaPorajärviKivijärviKaprioNurmesSakkolaTulemajärviImpilahtiNarvusiKesälahtiKittiläJuvaKaaviViitasaariKestiläPielavesiPielisjärviSoanlahtiRautalampiSaarijärviSäämäjärviKiestinkiPieksämäkiVuoleHyrynsalmiIisalmiJoroinenJuukaRääkkyläSalmiKiuruvesiMuuruvesiTohmajärviValtimoVieljärviKärsämäkiParikkalaSortavalaToksovaKuhmoPaltamoPulkkilaReisjärviIlmajokiJaakkimaKerimäkiKiihtelysvaaraKuusamoLappajärviMetsäpirttiPihtipudasPudasjärviRautavaaraSäräisniemiKarstulaKemiKinnulaKontiolahtiPiippolaRistijärviSonkajärviSuonenjokiTyröUukuniemiHaapajärviHankasalmiKurkijokiLapinlahtiLiperiNilsiäPaatenePyhäjärviPyhäntäSavitaipaleSavonrantaTaivalkoskiTuupovaaraVarpaisjärviHiitolaKarttulaKöyliöLaukaaLemiMaaninkaMoloskovitsaMultiaMuonioMäntyharjuPyhäjärvi Ol.RuskealaRäisäläRääpyväSiilinjärviTyrvääUtajärviAsikkalaEnoHaukipudasJoutsaJäppiläKangasniemiKelttoKuhmoinenKurikkaKuusjärviKärköläLeppävirtaMiikkulainenMunjärviOuluPaanajärviPuolankaPuumalaPyhäjärvi Vpl.RantasalmiRautuRistiinaRovaniemiSaloSodankyläTurtolaTuulosValkeasaariVeteliVihantiAlavieskaEräjärviHalikkoHarjavaltaHeinjokiHuittinenIsokyröJämsäKajaaniKangasalaKattilaKauhavaKeiteleKemijärviKorpilahtiKortesjärviKuopioKymiLapinjärviLappeeMuolaaNivalaOrivesiOulainenOulankaPadasjokiPetroskoiPolvijärviPyhäjokiPyhäselkäRantsilaRuokolahtiSimoSulkavaSuomenniemiSääminkiTammelaTeiskoTervoTuusniemiTuusulaTyrnäväTöysäUskelaVanajaVenjokiVirtasalmiViteleVöyriYlihärmäYlitornioViena (täpsem koht teadmata)Etelä-Savo (täpsem koht teadmata)Pohjois-Pohjanmaa (täpsem koht teadmata)Kainuu (täpsem koht teadmata)Pohjois-Karjala (täpsem koht teadmata)Etelä-Karjala (täpsem koht teadmata)Pohjois-Savo (täpsem koht teadmata)Aunus (täpsem koht teadmata)Laatokan Karjala (Raja-Karjala) (täpsem koht teadmata)VuolijokiKuopio mlkRiihimäkiSortavala mlkTallinn

Laulud, milles esineb Väinämöinen, arhiivi üleskirjutustes antud paikade järgi.

Kõige rohkem kaardil olevaid laule on pärit järgmistest paikadest: Vuokkiniemi, Suistamo, Kontokki, Ilomantsi, Uhtua, Suojärvi, Kiimaisjärvi, Repola.

Kaardilt jäävad välja: Östmark, Brandval, Grue Finnskog, Lekvattnet, Metsäsuomalaisten alue, Säfsnäs, Södra Finnskoga.

  • 7 või rohkem laulu
  • 3–6 laulu
  • 1–2 laulu
  • (täpsem koht teadmata)
Kõik kaardil olevad paigad

7 või rohkem laulu

3–6 laulu

1–2 laulu

Nimi lauljate suus

Nimekujud, mille kogujad lauljatelt üles kirjutasid, igaüks vähemalt kolmes laulus. Ainult kirjaviisi poolest erinevad kujud on liidetud ning käändelõpuga kujud, nagu Väinämöisen, on välja jäetud. Iga kuju all on laulude arv ja piirkond, kust on üles kirjutatud üle poole neist lauludest.

Veel Kalevala-ainelist kunsti

Laulutüübid (SKVR-i ja ERAB-i laulud; JR-i üleskirjutustel tüüpi ei ole)

Polvenhaava, Tulen synty, Kanteleen soitto, Kilpalaulanta, Tulen sanat, Laivaretki, Väinämöisen ammunta, Kanteleen synty, Maailmansyntyruno, Sammon ryöstö, Löylyn synty, Veneenveisto

Täielik loend koos laulude arvuga on jaotises „Arvud“.

Runod, kus esineb Väinämöinen
  1. 1. runo

    Wäinämöinen syntyy veden emosesta ja ajelehtaa kauan aalloilla, kunnes viimein pysähtyy maarannalle.

    Väinämöinen is born from the Water-Mother, and is tossed about by the waves for a long time until he reaches the shore.

  2. 2. runo

    Wäinämöinen nousee puuttomalle maalle ja saattaa Sampsa Pellervoisen puita kylvämään. Wäinämöinen löytää muutamia ohran siemeniä rannan hiekalta, kaataa kasken ja jättää yhden koivun lintujen istua kasvamaan. Kotka mielihyvissänsä siitä, että häntä varten oli puu seisomaan jätetty, iskee tulta Wäinämöiselle, jolla saa kaskensa poltetuksi. Wäinämöinen kylvää ohran, rukoilee kasvuonnea ja toivottaa tuleviksin ajoiksi menestystä.

    Väinämöinen lands on a treeless country and directs Sampsa Pellervoinen to sow trees. Birds sing in the trees; herbs, flowers and berries grow on the ground; only the barley will not spring up. Väinämöinen finds some barleycorns in the sand on the shore, and fells the forest, leaving only a birch-tree as a resting-place for the birds. The eagle, grateful for this, strikes fire, and the felled trees are consumed. Väinämöinen sows the barley, prays to Ukko for its increase, and it grows and flourishes.

  3. 3. runo

    Wäinämöinen kasvaa tiedoissa ja tulee kuuluisaksi. Joukahainen lähtee häntä tiedoissa voittelemaan, ja kun ei voita, vaatii häntä miekkasille kanssansa, josta Wäinämöinen suuttuu ja laulaa Joukahaisen suohon. Joukahaisen tulee hätä suossa ja lupa'aaa viimein sisarensa Wäinämöiselle puolisoksi, josta Wäinämöinen leppyy ja laskee hänen jälle suosta. Äiti ihastuu, kun kuulee Wäinämöisen vävyksensä saavan, mutta tytär tulee pahalle mielelle ja alkaa itkeskellä.

    Väinämöinen increases in wisdom and composes songs. Joukahainen sets out to contend with him in wisdom; but as he cannot overcome him, he challenges him to a duel, whereupon Väinämöinen grows angry, and sinks him in a swamp by his magic songs. Joukahainen, in great distress, finally offers his sister Aino in marriage to Väinämöinen, who accepts the offer and releases him. The mother rejoices at the prospect of such an alliance, but the daughter laments and weeps.

  4. 4. runo

    Wäinämöinen tapaa Joukahaisen sisaren vastan taitossa, ja pyytää häntä puolisoksensa.

    Väinämöinen meets Aino in the wood and addresses her. Aino hurries home weeping, and informs her mother.

  5. 5. runo

    Wäinämöinen lähtee Joukahaisen sisarta merestä pyytämään ja saapi hänet oudonlaiseksi kalaksi muuttuneena onkeensa. Wäinämöinen kokee turhaan sekä sanoilla että pyydyksillä kalaa jälle saada.

    Väinämöinen fishes for Joukahainen's sister in the lake, and draws her into his boat in the form of a fish. Väinämöinen tries to persuade her to return to him, and then fishes for her, but in vain.

  6. 6. runo

    Joukahainen kantaa vihaa Wäinämöisen päälle ja vahta'aa häntä Pohjan matkalla. Wäinämöinen kaatuu veteen; kova tuuli uittelee häntä meren selälle ja Joukahainen ihasteleikse, kun luulee Wäinämöisen jo viimeisen virtensä laulaneen.

    Joukahainen cherishes hatred against Väinämöinen and lies in wait for him on his journey to Pohjola. Väinämöinen falls into the water and is driven out to sea by a tempest, while Joukahainen rejoices, because he thinks he has at last overcome Väinämöinen.

  7. 7. runo

    Wäinämöinen uipi useampia päiviä aavalla merellä; kokko tapa'aa hänen ja vielä hyvillä mielin siitä, että Wäinämöinen kaskessansa oli koivun häntä varten kasvamaan jättänyt, ottaa hänen selkäänsä ja kantaa Pohjolan rannalle, josta Pohjolan emäntä saattaa hänen kotiinsa ja kohtelee hyvästi. Wäinämöinen kuitenki ikävöipi omille maillensa ja Pohjolan emäntä lupa'aa ei ainoastansa laittaa hänen sinne, vaan antaa tyttärensäki hänelle puolisoksi, jos takoisi sammon Pohjolaan. Wäinämöinen lupa'aa kotiin päästyänsä lähettää seppo Ilmarisen sampoa takomaan, ja saapi Pohjolan emännältä reen sekä hevoisen kotimaille lähteäksensä.

    Väinämöinen swims for several days on the open sea. The eagle, grateful to him for having spared the birch-tree for him to rest on, when he was felling the trees takes Väinämöinen on his wings, and carries him to the borders of Pohjola, where the Mistress of Pohjola takes him to her abode, and receives him hospitably. Väinämöinen desires to return to his own country, and the Mistress of Pohjola permits him to depart, and promises him her daughter in marriage if he will forge the Sampo in Pohjola. Väinämöinen promises that when he returns home he will send the smith Ilmarinen to forge the Sampo, and the Mistress of Pohjola gives him a horse and a sledge to convey him home.

  8. 8. runo

    Matkallansa näkee Wäinämöinen ihanasti puetun Pohjan neiden ja pyytää häntä puolisoksensa. Neiti viimein lupa'aa suostua Wäinämöiseen, jos veistäisi kehrävarren palasista veneen ja saattaisi sen vesille ilman millään tavalla siihen koskematta. Wäinämöinen rupeaa veistämään, lyöpi kirveellä ison haavan polveensa, eikä saa veren juoksua tukkiutumaan.

    On his journey Väinämöinen encounters the magnificently-clad Maiden of Pohja, and makes advances to her. The maiden at length consents to his wishes if he will make a boat from the splinters of her spindle, and move it into the water without touching it. Väinämöinen sets to work, but wounds his knee severely with his axe, and cannot stanch the flow of blood.

  9. 9. runo

    Wäinämöinen kertoo ukolle raudan synnyn. Ukko laittaa poikansa voiteen tekoon, voitelee ja sitoo haavan; Wäinämöinen paranee ja kiittää Jumalaa avun saannista.

    Väinämöinen repeats to the old man the legend of the origin of iron. The old man directs his son to prepare a salve, and dresses and binds up the wound. Väinämöinen is cured, and thanks Jumala for his merciful assistance.

  10. 10. runo

    Wäinämöinen tulee kotia ja kehoittaa Ilmarista lähtemään Pohjan neittä kosimaan, jonka olisi sammon takomalla ansaitseva. Ilmarinen ei lupa'a sinä ilmoisna ikänä Pohjolaan lähteä, jonka tähden Wäinämöinen täytyy muulla mahdillansa laittaa hänen vastoin tahtoansa matkaan. Ilmarinen saapi purren, pala'aa kotiinsa ja kertoo Wäinämöiselle jo sammon Pohjolaan takoneensa.

    Väinämöinen reaches home and urges Ilmarinen to depart to woo the Maiden of Pohja, because he would be able to forge a Sampo. Ilmarinen refuses to go to Pohjola, but Väinämöinen conveys him thither without his consent by a stratagem. Ilmarinen receives a boat, returns home, and informs Väinämöinen that he has forged the Sampo in Pohjola.

  11. 16. runo

    Wäinämöinen laittaa Sampsa Pellervoisen laivapuita etsimään, veistää niistä venettä ja kaipa'aa kolme sanaa. Wäinämöinen mahdillansa kuitenki pääsee Tuonelasta, varoittaa palattuansa, kenenkään sinne omin mielin lähtemästä, ja kertoo, missä kovin surkeassa ja kauhittavaisessa tilassa pahat ihmiset siellä asuvat.

    Väinämöinen orders Sampsa Pellervoinen to seek for wood for boat-building. He makes a boat, but finds himself at a loss for want of three magic words. Väinämöinen finally escapes from Tuonela, and after his return warns others not to venture there, and describes what a terrible place it is and the horrible abodes in which men dwell there.

  12. 17. runo

    Wäinämöinen lähtee Antero Wipuselta sanoja saamaan ja herättää Wipusen pitkästä unestansa maan alla. Wipunen nielee Wäinämöisen ja Wäinämöinen rupeaa häntä kovasti vatsassa vaivaamaan. Wipunen luulee jo, minkä kohtauksen lienee luullutki, vatsaansa saaneen, kokee sitä monilla lu'uilla, loihduilla, manauksilla ja pelotuksilla vapaaksi päästä, mutta Wäinämöinen uhka'aa ei ennen lähtevänsä, kun saisi Wipuselta kaivatut veneentekosanansa. Wipunen laulaa ilmi kaiken tietonsa Wäinämöiselle, joka nyt lähtee vatsasta ylös, pala'aa vene-tehtaillensa ja päättää veneenvalmistustyönsä.

    Väinämöinen goes to obtain magic words from Antero Vipunen, and wakes him from his long sleep under the earth. Vipunen swallows Väinämöinen, and the latter begins to torture him violently in his stomach. Vipunen tries every means that he can think of to get rid of him by promises, spells, conjurations and exorcisms, but Väinämöinen declares that he will never depart till he has obtained from Vipunen the words which he requires to finish his boat. Vipunen sings all his wisdom to Väinämöinen, who then leaves his body, returns to his boat-building, and finishes his boat.

  13. 18. runo

    Wäinämöinen purjehtii uudella veneellänsä Pohjan neittä kosimaan. Pohjolan emäntä nähdessänsä kosioita tulevan neuvoo tytärtänsä Wäinämöiselle menemään. Tytär itse lupa'aa mennä sammon takojalle Ilmariselle, ja vasta'aa Wäinämöiselle, joka jo oli ennättänyt tupaan, ei huolivansa hänestä.

    Väinämöinen sets sail in his new boat to woo the Maiden of Pohja. The Mistress of Pohjola sees the suitors approaching, and advises her daughter to choose Väinämöinen. But the daughter herself prefers Ilmarinen, the forger of the Sampo, and tells Väinämöinen, who is first to arrive, that she will not marry him.

  14. 19. runo

    Wäinämöinen pala'aa pahoilla mielin Pohjolasta ja kieltää kenenkään lähtemästä kilpakosiaksi toisen nuorempansa kanssa.

    Väinämöinen returns from Pohjola in low spirits, and warns every one against going wooing in company with a younger man.

  15. 20. runo

    Pohjolassa teurastetaan hirveän iso härkä häiksi. Pannaan olutta ja valmistetaan ruokia. Laitetaan sananviejät väkeä häihin kutsumaan; Lemminkäinen yksin jätetään kutsumatta.

    An enormous ox is slaughtered in Pohjola. They brew ale and prepare a feast. They dispatch messengers to invite the heroes to the wedding, but Lemminkainen is expressly passed over.

  16. 21. runo

    Wäinämöinen laulaa ja kiittelee talonväkeä.

    Väinämöinen sings and praises the people of the house.

  17. 25. runo

    Joukko syötetään ja juotetaan yltäkylläisesti; Wäinämöinen laulaa ja kiittelee isäntää, emäntää, puhemiestä, kaasoa ja muuta hääkansaa. Kotimatkalla häistä palatessansa särkyy Wäinämöiseltä reki, jonka korja'aa ja ajaa kotiinsa.

    The company are hospitably entertained with food and drink: and Väinämöinen sings the praises of the host, the hostess, the inviter, the bridesmaid, and the other wedding-guests. On the way back Väinämöinen's sledge breaks down, but he repairs it, and drives home.

  18. 36. runo

    Kullervo valmistub sõtta ja jätab kodustega hüvasti. Ainult ema ütleb, et hoolib temast; teistel on ükskõik, kuhu ta läheb ja kas ta sureb või jääb ellu. Ta jõuab Untamolasse, lööb kõik maha ja paneb hooned põlema. Koju naastes leiab ta talu tühjana; ainus elusolend on vana must koer, kellega ta läheb metsa jahile, et endale toitu hankida. Metsas rännates jõuab ta paika, kus ta oli oma õe ära meelitanud, ja teeb süümepiinades mõõgaga oma elule lõpu.

  19. 37. runo

    Hylkä'ää kultaisen morsiamensa Wäinämöiselle, joka ei kuitenkaan huoli siitä, vaan käskee Ilmarisen sen muiksi tarpeiksi takomaan, eli semmoisena, kun oli, muille maille viemään kullan haluajille kosioille.

    He offers his golden bride to Väinämöinen, who declines to receive her, and advises him to forge more useful things, or to send her to other countries where people wish for gold.

  20. 38. runo

    Tulee siitä kotiin ja kertoo Wäinämöiselle Pohjolan huolettomasta elämästä sammon varassa, kuin myöski, miten kosimatkansa oli käynyt.

    When Ilmarinen comes home, he relates to Väinämöinen how the inhabitants of Pohjola live free from care since they possessed the Sampo; and also tells him how badly his wooing has prospered.

  21. 39. runo

    Wäinämöinen kehoittaa Ilmarista lähtemään kanssansa sampoa Pohjolasta saamaan, johon tuumaan Ilmarinen suostuu, ja uroot lähtevät veneellä matkaan.

    Väinämöinen persuades Ilmarinen to go with him to Pohjola to bring away the Sampo. Ilmarinen consents, and the heroes start off on their journey in a boat.

  22. 40. runo

    Wäinämöinen tekee hauin leukaluusta kanteleen, jota moniki yrittää, ei yksikään osaa soittaa.

    Väinämöinen makes the jaws of the pike into a kantele, on which several of the party attempt to play, but without success.

  23. 41. runo

    Wäinämöinen soittaa kanteletta ja kaikki elävät, yksin haltiatkin ilmassa, maalla ja meressä, rientävät ja kokoutuvat soittoa kuulemaan. Jokaisen sydän tuli soitolta niin liikutetuksi, että vedet puhkesivat silmiin; itsensä Wäinämöisenki silmistä tippuivat suuret pisarat, putosivat maahan ja vierivät veteen, jossa muuttuivat soreiksi sinervöiksi helmiksi.

    Väinämöinen plays on the kantele, and all living things, whether belonging to the air, earth, or water, hasten to the spot to listen. The hearts of all listeners are so affected by the music that tears fall from their eyes, and Väinämöinen's own eyes shed large drops which fall to the ground and trickle into the water, where they are changed into beautiful blue pearls.

  24. 42. runo

    Uroot tulevat Pohjolaan ja Wäinämöinen sanoo heidän sammon jaolle tulleen; jos hyvällä eivät saisi puolta, veisivät kaiken väkisellä. Wäinämöinen ottaa kanteleen, alkaa soittaa ja nukuttaa soitollansa koko Pohjolan väen; käypi sitte toveriensa kanssa sampoa katsomaan; saavat sen kivimäestä ulos ja vievät veneesensä. Kolmannella päivällä hava’aa Pohjolan emäntä unesta, ja nähtyänsä sammon viedyksi, laittaa sakean sumun, ison tuulen ja muita vastuksia pidättämään sammon viejiä, kunnes ennättäisi jälkeen; myrskyssä häviää Wäinämöiseltä uusi kanteleensa mereen.

    The heroes arrive at Pohjola, and Väinämöinen announces that he has come to take possession of the Sampo, either with good-will, or by force. Väinämöinen takes the kantele, begins to play, and lulls to sleep all the people of Pohjola, and goes with his companions to search for the Sampo; they take it from the stone mountain and convey it to the boat. On the third day the Mistress of Pohjola wakes from her sleep, and when she finds that the Sampo has been carried off, she prepares a thick fog, a strong wind, and other impediments, to oppose the robbers of the Sampo, which reach the vessel, and during the tempest Väinämöinen's kantele falls into the water.

  25. 43. runo

    Suuremmat palaset vaipuvat veteen meren tavaroiksi, pienempiä ajoi aalto rantaan, josta Wäinämöinen ihastuu ja toivoo jo niistäkin alun uudelle onnelle saavansa. Pohjolan emäntä uhka'aa kaiken menestyksen Kalevalasta hävittää, jota uhkausta Wäinämöinen ei sano pelkäävänsä. Wäinämöinen kerä'ää tarkkaan sammon muruset rannalta, laittaa ne kasvamaan ja toivottaa ikuisiksi ajoiksi onnea.

    The larger portions sink in the lake, and form its riches, while the smaller pieces are thrown on shore by the waves, at which Väinämöinen is much pleased. The Mistress of Pohjola threatens to send all evil upon Kalevala, to which Väinämöinen pays no attention. Väinämöinen carefully collects the fragments of the Sampo on the shore, and plants them, hoping for continuous good fortune.

  26. 44. runo

    Wäinämöinen lähtee kadonnutta kantelettansa merestä etsimään, jota ei kuitenkaan enää saa käsiinsä.

    Väinämöinen goes to seek for his kantele which was lost in the lake, but cannot find it.

  27. 45. runo

    Wäinämöinen parantaa väen mahtavilla lu'uilla ja voiteilla.

    Väinämöinen heals the people by powerful incantations and unguents.

  28. 46. runo

    Wäinämöinen kaataa karhun, josta sitte pidetään tavanmukaiset, juhlalliset pidot Kalevalassa. Wäinämöinen laulaa, soittaa kantelettansa ja toivottaa tuleviksikin ajoiksi samaa riemullista elämää Kalevalaan.

    Väinämöinen kills the bear, and a great feast is held in Kalevala in honour of the occasion. Väinämöinen sings, plays on the kantele, and hopes that a time of great happiness and prosperity is coming to Kalevala.

  29. 47. runo

    Kuu ja aurinko laskeutuvat Wäinämöisen soittoa kuulemaan; Pohjolan emäntä saapi ne käsiinsä, kätkee vuoren sisään ja varastaa tulenki Kalevalan tuvilta. Tuli putoaa maalle ja Wäinämöinen Ilmarisen kanssa lähtee sitä etsimään. Wäinämöinen ja Ilmarinen lähtevät niinisellä nuotalla kalaa pyytämään, jota sillä eivät saa.

    The moon and sun descend to listen to Väinämöinen's playing. The Mistress of Pohjola succeeds in capturing them, hides them in a mountain, and steals the fire from the homes of Kalevala. The fire falls to the ground, and Väinämöinen and Ilmarinen go to search for it. Väinämöinen and Ilmarinen try to catch the fish with a net of bast, but without success.

  30. 48. runo

    Laitetaan liinainen nuotta ja lähdetään sillä tulen niellyttä kalaa pyytämään, ja saadaan kala. Tuli löydetään kalan vatsasta, vaan karka'aa taas äkkiä pois ja polttaa pahasti Ilmarisen poskia ja käsiä. Tuli kohoaa metsään, polttaa paljo maita ja menee aina etemmäksi, kunnes lopulta saadaan kiinni ja viedään pimeihin Kalevalan tupiin. Ilmarinen paranee tulen vioista.

    The heroes prepare a linen net, and at length capture the fish which has swallowed the fire. The fire is found in the fish's belly, but flashes up suddenly, and burns Ilmarinen's cheeks and hands severely. The fire rushes into the forest, burns over many countries, and spreads further and further, till at length it is captured and carried to the dark dwellings of Kalevala. Ilmarinen recovers from his burns.

  31. 49. runo

    Wäinämöinen tiedustelee arvalta, kuun ja auringon Pohjolassa vuoren sisässä olevan, lähtee Pohjolaan, tappelee Pohjolan väen kanssa ja saapi voiton. Wäinämöinen nähtyänsä kuun ja auringon taivaalla, tervehtää niitä ja toivottaa, että aina kulkisivat kauniisti ja saattaisivat onnea maille.

    Väinämöinen discovers by divination that the moon and sun are hidden in the mountain of Pohjola, goes to Pohjola and conquers the whole nation. When Väinämöinen sees the moon and sun reappear in the sky, he salutes them, hoping that they will always go brightly on their course, and bring happiness to the country.

  32. 50. runo

    Wäinämöinen tulee asiata tutkimaan ja päättää kummanlaisen pojan kuoletettavaksi, mutta puolikuinen poika nuhtelee häntä väärin tuomitsemasta. Ukko ristii pojan Karjalan kuninkaaksi, josta Wäinämöinen suuttuu ja lähtee myötyriksi pois, ennustamalla, että häntä vielä kerran kaivataan uutta sampoa, kanteletta ja valoa kansalle laittamaan; hän laski vaskisella veneellä maan ja taivaan väliin, jossa vieläki lienee, mutta kanteleen ja suuret laulunsa jätti kansalle perinnöksi.

    Väinämöinen comes to inquire into the matter, and advises that the ill-omened boy should be put to death, but the child reproaches him for his unjust sentence. The old man baptizes the boy as King of Carelia, at which Väinämöinen is grievously offended and leaves the country, but first declares that he will again make a new Sampo and kantele, and light for the people. He sails away in a copper boat to a land between earth and heaven, but he leaves behind his kantele and his great songs as a parting gift to his people.

Arvud

Laule, milles esineb Väinämöinen: 2289.

Kogude kaupa: SKVR 1761; JR 527; ERAB, soomekeelsed laulud 1.

Piirkonnad koos laulude arvuga (piirkonnas on iga selle paikadest pärit laul arvestatud üks kord): Viena 667, Laatokan Karjala (Raja-Karjala) 355, Pohjois-Karjala 283, Aunus 208, Kainuu 143, Etelä-Savo 90, Keski-Suomi 83, Pohjois-Savo 81, Pohjois-Pohjanmaa 80, Etelä-Karjala 60, Itä- ja Pohjois-Inkeri 57, Länsi-Inkeri 49, Peräpohjola 32, Keski-Inkeri 30, Etelä-Pohjanmaa 22, Häme 16, Satakunta 15, Metsäsuomalaisten alue 11, Varsinais-Suomi 4, Uusimaa 3, Harjumaa 1.

Kaardil olevad paigad koos laulude arvuga (kahe paigaga laul on arvestatud mõlema paiga juures): Vuokkiniemi 317, Suistamo 165, Kontokki 125, Ilomantsi 113, Uhtua 112, Suojärvi 85, Kiimaisjärvi 70, Repola 60, Korpiselkä 47, Pistojärvi 42, Suomussalmi 42, Jyskyjärvi 32, Sotkamo 32, Kitee 31, Soikkola 31, Lempaala 29, Porajärvi 25, Viena 25, Kivijärvi 23, Kaprio 21, Nurmes 20, Sakkola 20, Etelä-Savo 19, Tulemajärvi 19, Impilahti 17, Narvusi 17, Kesälahti 16, Kittilä 15, Juva 14, Kaavi 14, Pohjois-Pohjanmaa 14, Viitasaari 14, Kainuu 13, Kestilä 13, Pielavesi 13, Pielisjärvi 13, Soanlahti 13, Rautalampi 12, Saarijärvi 12, Säämäjärvi 12, Kiestinki 11, Pieksämäki 11, Vuole 11, Hyrynsalmi 10, Iisalmi 10, Joroinen 10, Juuka 10, Rääkkylä 10, Salmi 10, Kiuruvesi 9, Muuruvesi 9, Tohmajärvi 9, Valtimo 9, Vieljärvi 9, Kärsämäki 8, Parikkala 8, Sortavala 8, Toksova 8, Kuhmo 7, Paltamo 7, Pohjois-Karjala 7, Pulkkila 7, Reisjärvi 7, Ilmajoki 6, Jaakkima 6, Kerimäki 6, Kiihtelysvaara 6, Kuusamo 6, Lappajärvi 6, Metsäpirtti 6, Pihtipudas 6, Pudasjärvi 6, Rautavaara 6, Säräisniemi 6, Karstula 5, Kemi 5, Kinnula 5, Kontiolahti 5, Piippola 5, Ristijärvi 5, Sonkajärvi 5, Suonenjoki 5, Tyrö 5, Uukuniemi 5, Etelä-Karjala 4, Haapajärvi 4, Hankasalmi 4, Kurkijoki 4, Lapinlahti 4, Liperi 4, Nilsiä 4, Paatene 4, Pyhäjärvi 4, Pyhäntä 4, Savitaipale 4, Savonranta 4, Taivalkoski 4, Tuupovaara 4, Varpaisjärvi 4, Hiitola 3, Karttula 3, Köyliö 3, Laukaa 3, Lemi 3, Maaninka 3, Moloskovitsa 3, Multia 3, Muonio 3, Mäntyharju 3, Pohjois-Savo 3, Pyhäjärvi Ol. 3, Ruskeala 3, Räisälä 3, Rääpyvä 3, Siilinjärvi 3, Tyrvää 3, Utajärvi 3, Östmark 3, Asikkala 2, Brandval 2, Eno 2, Grue Finnskog 2, Haukipudas 2, Joutsa 2, Jäppilä 2, Kangasniemi 2, Keltto 2, Kuhmoinen 2, Kurikka 2, Kuusjärvi 2, Kärkölä 2, Leppävirta 2, Miikkulainen 2, Munjärvi 2, Oulu 2, Paanajärvi 2, Puolanka 2, Puumala 2, Pyhäjärvi Vpl. 2, Rantasalmi 2, Rautu 2, Ristiina 2, Rovaniemi 2, Salo 2, Sodankylä 2, Turtola 2, Tuulos 2, Valkeasaari 2, Veteli 2, Vihanti 2, Vuolijoki 2, Alavieska 1, Aunus 1, Eräjärvi 1, Halikko 1, Harjavalta 1, Heinjoki 1, Huittinen 1, Isokyrö 1, Jämsä 1, Kajaani 1, Kangasala 1, Kattila 1, Kauhava 1, Keitele 1, Kemijärvi 1, Korpilahti 1, Kortesjärvi 1, Kuopio 1, Kuopio mlk 1, Kymi 1, Laatokan Karjala (Raja-Karjala) 1, Lapinjärvi 1, Lappee 1, Lekvattnet 1, Metsäsuomalaisten alue 1, Muolaa 1, Nivala 1, Orivesi 1, Oulainen 1, Oulanka 1, Padasjoki 1, Petroskoi 1, Polvijärvi 1, Pyhäjoki 1, Pyhäselkä 1, Rantsila 1, Riihimäki 1, Ruokolahti 1, Simo 1, Sortavala mlk 1, Sulkava 1, Suomenniemi 1, Säfsnäs 1, Sääminki 1, Södra Finnskoga 1, Tallinn 1, Tammela 1, Teisko 1, Tervo 1, Tuusniemi 1, Tuusula 1, Tyrnävä 1, Töysä 1, Uskela 1, Vanaja 1, Venjoki 1, Virtasalmi 1, Vitele 1, Vöyri 1, Ylihärmä 1, Ylitornio 1.

Laule, mille üleskirjutus ei anna kaardile kantavat paika: 8.

Kümnest kõige laulurohkemast paigast on 1136 laulu kaardile kantud 2281 laulust (50%).

Laulutüübita SKVR-i ja ERAB-i laule: 4 laulu 1762-st (0%).

Laulutüübid koos laulude arvuga: Polvenhaava 220, Tulen synty 214, Kanteleen soitto 207, Kilpalaulanta 204, Tulen sanat 199, Laivaretki 187, Väinämöisen ammunta 171, Kanteleen synty 169, Maailmansyntyruno 114, Sammon ryöstö 97, Löylyn synty 95, Veneenveisto 92, Löylyn luku 86, Sammon taonta 83, Kilpakosinta 74, Verensulku 74, Vipusen virsi 74, Purren itku 72, Raudan sanat 63, Raudan synty 62, Lemminkäisen virsi 58, Taivaan taonta 48, Vellamon neidon onginta 48, Kultaneito 46, Iro-neito 40, Hiidestä kosinta 39, Tuonelassa käynti 38, Kylvetyssanoja 29, Pistos 29, Vieraalle maalle joutunut 28, Kalevanpojan kosto 26, Pistoksen synty 26, Saaren neidot 26, Käärmeen sanat 25, Kyynelten vierintä 24, Käärmeen synty 24, Rutsa 22, Väinämöisen kielto 19, Ihmehevonen 17, Iso tammi 17, Viron orja ja isäntä 17, Avunpyyntö 16, Erilaisia parannusloitsuja 16, Vuoresta veden synty 16, Kalojen valituksia 15, Väinämöisen tuomio 15, Voiteen synty 14, Hääväki varataan 13, Iivana Kojosenpoika 13, Puun sanat 11, Venepuun etsintä 11, Vesi vanhin veljeksistä 11, Ilmanimmen kosinta 10, Kateita ja noitia vastaan 10, Kuoharin sanat 10, Riisi 10, Synnytys 10, Ihmetupa 9, Kalervo ja Untamo 9, Kehoitus laulamaan 9, Päivän päästö 9, Kiven vihat 8, Lemminkäisen surma 8, Luonnon nostatus 8, Nuotan synty 8, Puun synty 8, Riiden synty 8, Aukaisen sanaisen arkun 7, Ei ilo ilolle tunnu, ellei Väinämöinen laula 7, Laulajan alkusanoja 7, Miekan tai keihään kuvaus 7, Oluen uhkaus 7, Polin puulle pyörivälle 7, Sotaan lähtiessä 7, Ukkosen sanat 7, Hiiden hirven hiihdäntä 6, Iso härkä 6, Jouduin juottoon jumalan 6, Käärmeen pureman historiola 6, Lasta kylvetettäessä 6, Metsälle lähtiessä 6, Onkijan lukuja 6, Paise 6, Sämpsä Pellervoinen 6, Väinämöinen sotaan 6, Väinämöisen veljenpoika 6, Ylösnousemusvirsi 6, Hammastauti 5, Iske tulta Ilmarinen 5, Istumme ilokivelle 5, Kaukamoisen virsi 5, Marketan runo 5, Mereen silta yksiöisistä vesoista 5, Niukahdus 5, Oikein on otavat tehty 5, Syöttäkää, juottakaa, viekää suojaan vävyn hevonen 5, Tautien synty 5, Tulipalossa 5, Ilmarisen takominen 4, Jänön jälille, revon rekeen 4, Karhua vastaan 4, Karhun synty 4, Kerskaukset ja varaukset 4, Kipusanoja 4, Kultapyörätammi 4, Lapsen itkettäjä 4, Läävämadon synty 4, Läävämato 4, Mahtuuko vävy tupaan? 4, Marjavirsi 4, Nurmen neito 4, Parempi on omalla maalla ropehesta vettä juoda 4, Pilvilampi 4, Päänpesu porolla ja lipeällä 4, Sormin soutaminen 4, Sorsa soitti kanteletta 4, Suka mereen 4, Sutta vastaan 4, Ukkosen synty 4, Vesille venehen mieli, naisen miehelään 4, Väinämöisen matka Pohjolaan 4, Vävyn virsi 4, Ähky 4, Ampiaisen sanat 3, Kalastajan sanoja 3, Kalmasta tarttuu 3, Karkotussanoja 3, Laivassa surmattu veli 3, Lemmennostoloitsut 3, Mataleenan virsi 3, Niukahduksen historiola 3, Ohran kylvö 3, Omat on virret oppimani 3, Pelästys 3, Ruven synty 3, Suden synty 3, Tulesta tarttuu 3, Täss on vanha virrenseppä 3, Virpoi otti saunan selkäänsä 3, Voiteen luku 3, Ahdin ja Kyllikin runo 2, Aikainen herätys 2, Alahalla allin mieli 2, Ammuksen synty 2, Ammus 2, Ampiaisen lumous 2, Anna itkeä itikan 2, Annikaisen virsi 2, Ei loputen virttä lauleta 2, Ei ole miestä mennehestä 2, Eivät tässä laudat laula 2, Emo jätti kuin jänön pojan 2, Emäntäni - kun nälkäni näkisit 2, Erilaisia syntyjä 2, Hammastaudin synty 2, Hevosen synty 2, Hiiden sepän kahlinta 2, Hirttäytynyt neito 2, Ihmemaa 2, Ihmisen synty 2, Inkerin virsi 2, Isä jätti iljenelle 2, Jaakko Pontus 2, Joka puu puree, joka sammakko sanoo 2, Jumala on pesemättä puhtukainen 2, Jumalass on juoksun määrä, eikä miehen miehuessa 2, Kaatumatauti 2, Kanto meressä 2, Karhun metsästys 2, Karhunpeijaiset 2, Katriinan poltto 2, Kiskoin kivestä tuohta 2, Kiven synty 2, Koskelta kosinta 2, Kuolon sanomat 2, Käärmetuoppi 2, Lapsen päästäminen kiroista 2, Laula, laula, kieli keito 2, Laulajan väki väsyy 2, Laulan laulajat mokomat 2, Lauri Lappalainen 2, Mitä istut isännän poika 2, Myyty neito 2, Nimettömät taudit 2, Näin ennen eukko, isä lauloi 2, Oli meitä ennen paljon 2, Pahasilmä 2, Painajainen 2, Pakkasen sanat 2, Rikkaan raha kuluu, köyhän raiskan pää menee 2, Runoreki 2, Rutto 2, Saunanhakuvirsi 2, Tietäjän apuri 2, Tulehenko teen tupani 2, Tunsit tulla, tunne olla 2, Vesitiellä viipynyt 2, Virret vilussa - pahassa paikassa 2, Virsikerä 2, Vuohella sotaan 2, Väärin teki Väinämöinen 2, Yöjalassa ollessa 2, Ähkyn synty 2, Älä lapsia lakaise, nosta lapset laavitsalle 2, Ammus eläimessä 1, Anna rullan ruikutella 1, Anteruksen runo 1, Ei ole tulusta tulta ottaa 1, Ei sula syän suruinen 1, Ei tiedä kotoiset vaimot, missä miehet mellakoivat 1, Eipä tiedä yksikänä 1, Elä, lapsi, paljon laula 1, Eläimet sanansaattajina 1, Emo ei saanut laululla rahoja 1, Emo neuvoi poikiansa - sodassa 1, En meroa kiitä, nielee miehet 1, En mä elä elotta, asu ilman ammatitta 1, En ole laulajan lajia 1, Ennen metsä puita puuttuu 1, Ennen naidun naisen tappo 1, Haikko suulleni tuloo 1, Haittan' on hako vesillä, köyhät eellä rikkahalla 1, Harvon syötti harva verkko, vaan sillon suurilla kaloilla 1, Haukan synty 1, Hotari hopeaseppä 1, Huolihevonen 1, Hyle 1, Hylkeen synty 1, Hyvä on hylkeen meressä 1, Hyvä on lapsen lassa olla, hyvän vanhemman varassa 1, Hämeen ihmeet 1, Illalla hyvä laulaa 1, Iski tulta Ilmarinta 1, Iso hauki 1, Ison kotona ja toiselassa 1, Isä oron osti naidakseni 1, Isälle ja vieraalle jauhaminen, soutaminen 1, Itse manalle mennyt 1, Jos mun tuttuni tulisi 1, Jouduin nuorien pariin 1, Juomariksi joutunut 1, Juomarille joutunut 1, Kaikki sukuni kuoli kunnialla - minä ouoin surmin 1, Karhun vihat 1, Karhunkalloriitti 1, Karjaa laitumelle laskettaessa 1, Karjan menestymiseksi 1, Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista 1, Kateen sanat 1, Keihään synty 1, Kettusen runo 1, Kielitaitoinen laulaja 1, Kierosilmäisyys ja päätauti 1, Kirot 1, Kitumasta päästetään 1, Koiran synty 1, Kokkovirsi 1, Kolkan käännän 1, Kommilta kosinta 1, Konnusta kosinta 1, Kosiin mennessä 1, Koskea laskiessa 1, Kuin en nainut naiskulua 1, Kukku siulla, kukku miulla 1, Kukkua käki lupasi, minä laulaa 1, Kullasta saari 1, Kumma kuulijoille 1, Kun kuolisin kotiin, en korpeen 1, Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoa 1, Käy ulkona usein kuuta katsomassa 1, Käärmeen pidätys ja lumous 1, Laatikaamme piilopirtti 1, Lapista, Turjan maalta, lintu, yksi siipi vettä viisti 1, Laulaisin omilla mailla 1, Laulajan kerskauksia 1, Laulajan lopetussanoja 1, Laulajan palkka 1, Laulan laiha poika 1, Laulanta runolla työnä - kukunta käellä 1, Liuvuin surman suun eteen 1, Lunastettava neito 1, Lupa koiran luuta purra, hirven hankia hypätä 1, Luulin lumpehen pitävän 1, Läksin piennä paimeneen 1, Lääväaskareet 1, Löi kahta kämmentänsä 1, Löysin kukkaron kujalta 1, Maasta tarttuu 1, Maito-onnea poikineelle lehmälle 1, Matkalle lähtiessä 1, Mene myötä, myyty neiti 1, Meren kosijat 1, Meren neito, metsän sulho 1, Meri syötti, meri juotti 1, Metsästä tarttuu 1, Metsästäjän varautuminen kateita vastaan 1, Mie vaan yksin yötä vietän 1, Miehen kolme pahaa 1, Miehentappajaneito 1, Mielenvikaisuus 1, Mies oli ennen miun isäni 1, Miksi on utuinen ilma 1, Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin 1, Mikä yksi? 1, Minä laulan uutta virttä 1, Minä menin metsään 1, Minä olen noidan nuorin poika 1, Minäpä luotan Luojahani 1, Mistä tiesi teukamoinen 1, Miten ollen, kuin elänen 1, Mitä tehä miun poloisen tämän suuren huolen kanssa 1, Moni mies, moni hevonen sortuupi sotikeolle 1, Moni moittii laulujamme 1, Morsianta neuvotaan liikkumaan ripeästi 1, Neidon kankaankudonta 1, Neuvo neittä nelinurkkaisessa 1, Neuvo neittä neljä vuotta 1, Noidille Viroon 1, Nuotalla 1, Olin kuin orihevonen 1, Oljamissa käynti 1, Oman ja/tai vieraan emon aamuherätys 1, On maata muuallakin 1, Onko Otava, tähdet ja taivas oikein osattu 1, Oravan metsästys 1, Osasi emo omenan tehdä 1, Ota vitsa viitan alta 1, Painajaisen synty 1, Pakkasen synty 1, Pentin linna 1, Pese perheen silmät 1, Petolinnun pureman parantaminen karjasta 1, Pimeä isoton pirtti 1, Pirtin siivous ja astiain pesu 1, Poikinut lehmä tai vasikka varataan 1, Puun vihojen varalta 1, Päästäisen sanat 1, Päästäisen synty 1, Raani 1, Raanin synty 1, Raudan lumous 1, Rikkeet 1, Rikkeistä päästetään 1, Rikoilla kuuntelija 1, Rullille kostetaan 1, Rullin pilaama lehmä parannetaan 1, Ryyhtymätauti 1, Saaresta kosinta 1, Sammakon jälki 1, Sammakon synty 1, Sanottiin Matin/Marin kanssa maanneeni 1, Satoi ukko uutta lunta 1, Saunan synty 1, Saunapakana 1, Sian synty 1, Sikoja salvettaessa 1, Silmäpasko 1, Silmätauti 1, Sisiliskon sanat 1, Sisiliskon synty 1, Soisit suohon sortuvani 1, Sota Narvan tienoilla 1, Sotasanomat 1, Souda laiva Suomeen 1, Suden purema 1, Suotta soimat nostettiin 1, Suu suruinen laulajalla 1, Syntymistään sureva 1, Syrjin synnyin, kasvoin 1, Syyttä laulaminen - synti 1, Taivaanvalojen kosinta 1, Tartunta 1, Tautien ja vammojen historioloita 1, Tautisuolojen valmistaminen 1, Telkkä poikia tekevi 1, Tervan synty 1, Tervanpoltto 1, Tiedänhän mie tilkun maata 1, Tule tehdyille teloille 1, Tule tuulena tupaan 1, Tule uni ulkoa 1, Tuli ukko Turjan maalta 1, Tulta käsiteltäessä 1, Tunnen tuulet, tunnen tyynet 1, Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista 1, Tuokaa tulta tuohisella 1, Tuuleinen 1, Tuulen nosto 1, Tuuliaisen synty 1, Tuuti lasta turvakseni 1, Tähän istun, täss on lämmin, tähän muori muonan tuopi 1, Ulkoa runoja kuulin 1, Vainajan kummitteleminen estetään 1, Valjasti iso tulisen ruunan 1, Valtuutus 1, Varjele, vakaini Luoja 1, Vastasyntynyt 1, Vatsatauti 1, Veden hakeminen 1, Veden synty 1, Veri tippui vempeleestä 1, Viel on virret laulamatta 1, Vieläk laulan, vain on kyllä 1, Vilutaudin synty 1, Vilutauti 1, Virret läpi päästä lähtekööt 1, Vitun synty 1, Vitun vihat 1, Voiteen valmistus 1, Vuotit viikon, vuota vielä 1, Väinämöinen ajaa reessä 1, Väinämöinen jokehen 1, Väinämöinen kysyy 1, Väinämöinen takoo aseita 1, Väinämöinen veistää tulivenettä 1, Väinämöisen ja Jouhkavaisen kutsuminen 1, Väinämöisen lapset orjiksi 1, Väinämöisen rautakengät 1, Väinämöisen syntymä 1, Väinämöisen vertaukset 1, Väinäsen emännän kirnu 1, Äidin vaivojen palkinto 1, Älkää viekö vehkasuolle 1.

Nime kirjapildid koos laulude arvuga: väinämöinen 1030, väinämöisen 901, väinämöini 290, väinämöistä 205, väinämöine 200, väinön 160, väinö 72, wäinämöinen 70, väinämön 64, wäinämöisen 53, väinämöin 46, väinämöizen 37, väinämö 26, väinämöni 24, väinämöiselle 18, väinäm 17, väinämöisellä 15, väinämösen 14, väinämöne 13, väinemöinen 10, väinöm 10, vainämöinen 9, väinämölle 8, väinämöllä 8, väinän 8, väinöi 8, vänämöne 8, väinämöise 7, väinösen 7, väinämöstä 6, väinämözen 6, väinöin 6, wäinämöistä 6, väenämöenen 5, väinämoinen 5, väinämöinji 5, väinämöisell 5, väinämöizem 5, vainämöisen 4, väinämönen 4, väinäsen 4, väinöltä 4, vänämöinen 4, vänämöni 4, väsmäröllä 4, wäinön 4, väenämöesen 3, väilämöine 3, väilämöisen 3, väinamöine 3, väinamöinen 3, väinämöi 3, väinämöille 3, väinämöisev 3, väinämöltä 3, väinämömen 3, väinämöönen 3, väinämööni 3, väinöjä 3, väinömöistä 3, viänämöisen 2, väenämöenev 2, väenämöesev 2, väinamöisen 2, väinimöisen 2, väinämoine 2, väinämoisen 2, väinämyt 2, väinämyöni 2, väinämöillä 2, väinämöinje 2, väinämöiseltä 2, väinämöisten 2, väinämöizellä 2, väinämöönji 2, väinöbä 2, väinöhö 2, väinöhön 2, väinöiltä 2, väinölle 2, väinöllä 2, väinössä 2, väinöukko 2, väjnämöjnen 2, vänämöisen 2, vänämösen 2, väänämöinen 2, wäinämoisen 2, wäinämöiſen 2, wäinämön 2, wäinämöönen 2, wäinöi 2, vainamoinen 1, vainamoises 1, vainamoistä 1, vainamöinen 1, vainamöisen 1, vainön 1, vajnamojnen 1, veännälmöinen 1, viänälmöine 1, väenämöene 1, väenämöener 1, väenämöese 1, väenämöesestä 1, väenämöineʼ 1, väilämöene 1, väilämöin 1, väilämöinen 1, väilämöinje 1, väilämöistä 1, väinamoinen 1, väinemyöine 1, väinemyöni 1, väinemyösen 1, väinemöini 1, väinemöiselle 1, väinimöine 1, väinimöltä 1, väinmöini 1, väinähän 1, väinäinöinen 1, väinäinömi 1, väinälle 1, väinälmöine 1, väinälmöini 1, väinämeehen 1, väinämeisen 1, väinämoini 1, väinämoistä 1, väinämoizlä 1, väinämolle 1, väinämystä 1, väinämyti 1, väinämyttä 1, väinämyzis 1, väinämyö 1, väinämyöli 1, väinämyösen 1, väinämäine 1, väinämäisen 1, väinämäisty 1, väinämäizen 1, väinämäizes 1, väinämäntä 1, väinämäzel 1, väinämää 1, väinämöh 1, väinämöihen 1, väinämöijsen 1, väinämöilen 1, väinämöill 1, väinämöinenp 1, väinämöinne 1, väinämöiseen 1, väinämöiselläkin 1, väinämöisem 1, väinämöiseni 1, väinämöiset 1, väinämöist 1, väinämöistenni 1, väinämöisty 1, väinämöitten 1, väinämöitä 1, väinämöize 1, väinämöizeldä 1, väinämöl 1, väinämöldä 1, väinämöm 1, väinämöme 1, väinämöseen 1, väinämösell 1, väinämösellä 1, väinämöseltä 1, väinämöset 1, väinämöösen 1, väinänöistä 1, väinäröin 1, väinättären 1, väinäväin 1, väinöherra 1, väinöille 1, väinöiltän 1, väinöistä 1, väinöldä 1, väinömäistä 1, väinömöine 1, väinömöizen 1, väinöne 1, väinöni 1, väinöseini 1, väinösiss 1, väinösissä 1, väinöstä 1, väinöväin 1, väinözen 1, väinöä 1, väismäröine 1, väismäröllä 1, väismäröni 1, väismörölle 1, väjnämöinen 1, väjnämöini 1, väjnämöjsen 1, vännämönen 1, vänämosell 1, vänämöin 1, vänämösellä 1, vänämösillä 1, vänämöty 1, väsmarolla 1, väsmeröllä 1, väsmäröll 1, väsmärölle 1, väsmäröltä 1, väänimäinen 1, väänämöisen 1, wainemoisen 1, wainämöisen 1, wainämöistä 1, wäinamoinen 1, wäinamöinen 1, wäinamöisen 1, wäinemöne 1, wäinämoinen 1, wäinämö 1, wäinämöiselle 1, wäinämöjsen 1, wäinämöltä 1, wäinämöni 1, wäinämösell 1, wäinän 1, wäinö 1, wäinöin 1.

Arvestamata on jäetud toimetaja ümber töötatud või kokku pandud tekstid, varaste uurijate raamatutes ja paberites tsiteeritud värsid, varaste antoloogiate tekstid, luuletused, mille rahvapärasuses arhiivi toimetajad kahtlesid, omaloomingulised luuletused ning Kalevalast või muust trükisest õpitud tekstid: JR 01680, JR 02316, JR 02430, JR 02471, JR 02482, JR 02535, JR 02556, JR 03086, JR 03361, JR 03371, JR 03960, JR 04146, JR 06003, JR 07158, JR 17623, JR 19165, JR 21812, JR 24156, JR 25021, JR 25032, JR 25259, JR 25956, JR 27750, JR 28268, JR 29387, JR 29688, JR 30733, JR 31655, JR 33566, JR 36945, JR 38533, JR 39441, JR 39443, JR 39730, JR 44430, JR 45641, JR 48206, JR 48422, JR 53545, JR 60518, JR 66679, JR 66685, JR 66699, JR 66700, JR 66701, JR 66702, JR 68436, JR 70883, JR 70884, JR 70933, JR 75843, JR 78522, JR 80696, JR 84543, JR 84604, JR 85111, JR 85310, JR 85317, JR 85366, JR 85401, JR 85466, JR 85474, JR 85482, JR 85499, JR 85509, JR 85582, SKVR I1 261 a), SKVR I1 354 a), SKVR I1 597 a), SKVR I2 1057, SKVR IX4 1211, SKVR V3 liite 6, SKVR VI1 118, SKVR VI1 74, SKVR VI1 76, SKVR VI2 liite II 0, SKVR VI2 liite III 1, SKVR VI2 liite III 10, SKVR VI2 liite III 2, SKVR VII1 148 a, SKVR VII1 148, SKVR VII1 167, SKVR VII1 192, SKVR VII1 197, SKVR VII1 202, SKVR VII1 297, SKVR VII1 314, SKVR VII1 344, SKVR VII1 367, SKVR VII1 698, SKVR VII1 699, SKVR VII2 1493, SKVR VII2 1494, SKVR VII2 1495, SKVR VII2 1506, SKVR VII2 1646, SKVR VII5 Metsäs. 10, SKVR VII5 loitsut 4380, SKVR XII1 1, SKVR XII1 15, SKVR XII1 4057, SKVR XII1 4071, SKVR XII1 4488, SKVR XII1 4492, SKVR XII1 4504, SKVR XII1 4650, SKVR XII1 74 α, SKVR XII1 79, SKVR XII1 80, SKVR XII1 92, SKVR XII2 5239, SKVR XII2 5259, SKVR XII2 5304, SKVR XII2 5371, SKVR XII2 5998, SKVR XII2 6114, SKVR XII2 6345, SKVR XII2 6659, SKVR XII2 6660, SKVR XII2 7917, SKVR XII2 7918, SKVR XII2 8730, SKVR XIII1 225, SKVR XV 211, SKVR XV 239, SKVR XV 248, SKVR XV 250, SKVR XV 278, SKVR XV 281, SKVR XV 306, SKVR XV 316, SKVR XV 370, SKVR XV 61, SKVR XV 63, SKVR XV 64, SKVR XV 65, SKVR XV 66, SKVR XV 67, SKVR XV 70, SKVR XV 71.

Teist korda arvestamata: 435 teksti, mis kordavad mujal kogudes leiduvat üleskirjutust (puhtandid, koopiad teise koguja paberite seas, eraldi trükitud katkendid).

Selle lehe kohta

Laul on sellel lehel arvesse võetud, kui selles esineb Väinämöinen mis tahes kirjapildis. Laul on arvestatud ühe korra, ükskõik mitu korda nimi selles esineb. Arvud näitavad, mitmes laulus nimi esineb, mitte seda, mitu laulu tegelasest räägib.

Arvesse on võetud RunoVerse’i rahvalaulud Soome Kirjanduse Seltsi kogudest SKVR ja JR ning Eesti Rahvaluule Arhiivist (ERAB). Välja on jäetud kirjanduslikud tekstid: Lönnroti Kalevala ja selle varasemad versioonid, Kanteletar ja muud KR-korpuse teosed. Välja on jäetud ka laulud, mille arhiiv on liigitanud Kalevalast õpituks. Samuti on välja jäetud tekstid, mis lugemisel osutusid toimetaja ümbertöötluseks või kokkupanekuks, varaste uurijate raamatutes ja paberites tsiteeritud värssideks, varaste antoloogiate tekstideks, luuletusteks, mille rahvapärasuses arhiivi toimetajad kahtlesid, omaloominguks või trükisest õpituks või mis järgivad trükitud Kalevalat värsshaaval; need on loetletud jaotises „Arvud“. Varane trükis, mis on laulu ainus säilinud üleskirjutus, on arvesse võetud, samuti laulud, milles arhiivi toimetajad nägid trükise mõju vaid osaliselt. Kui kogudes on sama üleskirjutus kahes eksemplaris – puhtandina, koopiana teise koguja paberite seas või eraldi trükitud katkendina –, arvestatakse seda ainult üks kord.

Nime iga kirjapilt on liigitatud. Kirjapildid, mis saavad tähendada ainult nime, on kõik arvesse võetud. Kirjapiltide puhul, mis on ka tavalised sõnad või teised nimed (näiteks aino ’ainus’ või Ahti, mis on ka veejumala nimi), on otsustatud värsshaaval, lugedes iga värssi oma laulu kontekstis. Kirjapildid liigitas ja iga värsi üle otsustas tehisintellektimudel Claude Opus 5.5.

Paigad on need, mille annavad arhiivi üleskirjutused: enamasti paik, kus laul üles kirjutati, mõne laulu puhul laulja kodukihelkond. Katkendjoonega ring tähistab piirkonda, mille kohta täpsemat paika ei ole antud. Kahe paigaga laul on arvestatud mõlema paiga juures.

Runod on need Lönnroti 1849. aasta Kalevala runod, milles tegelast nimetatakse. Iga runo juures on Lönnroti kokkuvõttest need lõigud, milles tegelast nimetatakse, või kogu kokkuvõte, kui teda kokkuvõttes ei nimetata. Runode 31–36 kokkuvõtted on tõlgitud eesti keelde; teiste runode omad on soome keeles koos samade lõikude ingliskeelse kokkuvõttega W. F. Kirby 1907. aasta tõlkest.

Kalevala soomekeelne tekst pärineb korpusest Kirjalliset runot (KR), mille koostas Sakari Korpikallio Soome Kirjanduse Seltsis (SKS) projektides FILTER ja REFOP, CC BY 4.0. Lönnroti kokkuvõtted on RunoVerse’i jaoks tõlgitud väljaande „Avoin Kalevala“ (SKS) transkriptsiooni järgi, CC BY 4.0. Ingliskeelne tõlge: W. F. Kirby, 1907. Rahvalaulud pärinevad SKVR-i veebiteenusest (korpused SKVR ja JR, toim. Saarinen, Alén, Niku, Kallio ja Stark, SKS 2024–, CC BY 4.0) ja iga laulu juures on selle SKVR- või JR-number; Eesti Kirjandusmuuseumi Eesti Rahvaluule Arhiivi laulude juures on arhiiviviide.