Jauhaja neito, miniä
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: The grinding maiden, the daughter-in-law (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Lyriikka (Lyriikka) › Orjan laulut |
|---|---|
| Runot | 133 |
| Säkeet | 6 815 |
| Keruupaikat | 26 |
| Kerätty | 1810–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Volmari Porkka · J. Fr. Ruotsalainen · Jaako Länkelä · Vihtori Alava · D. E. D. Europaeus · Väinö Salminen · Törneroos ja Tallqvist · Oskar Groundström · A. D. Neovius · Aatu Haltsonen |
| Laulajat | Larin Paraske (4); yhteensä 65 nimeltä tunnettua laulajaa |
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Ydinaihe orjatytön tai miniän jauhaminen kivikodassa. Johdantona usein Emo pani piennä piikuveen tai avioliittoaihe. Emäntä tai anoppi (tai vieras emo) käskee runon minän työhön - 1. työ usein pyykinpesu pakkasella (pokrovana) - 2. työ jauhaminen: emäntä/anoppi kastelee kuiveet, kiinnittää kiven lujasti, syyttää huonosta jauhamisesta, tukistaa hiukset päästä. Jauhamisen kuvaus: kivenpuu käkenä kukkui, minä vetenä vierin - jauhoja kuin lunta tiellä, kyyneltä kuin vettä joessa - hiki tippui hiuksistani - Luulin parret paukkavaksi, minun paukki palleani - Muilla päivä murkinassa - käärmeruoka (3460, 3709). Joskus kuvaus laajenee kertomukseksi: anoppi käskee poikaansa Mattia tai Lauria lyömään vaimoaan, mutta tämä voiteleekin leivän (tämä versio yhdistyy paikoin Lauri Lappalaisen runoon). Joskus anopille kostamisen ajatuksia. Yhteyksiä: Oma ja vieras emo, >Emo käski piennä piikuveen, Orjan päivä pellolla, Lauri Lappalainen.
Mukana myös ne tekstit, joissa vain jauhamisen ekspressiivisiä kuvauksia, koska niissä on aiheen lyyrinen, emotiaalinen ydin.
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Narvusi (44)
- Lempaala (13)
- Moloskovitsa (11)
- Soikkola (11)
- Kaprio (7)
- Vuole (6)
- Serepetta (5)
- Tyrö (5)
- Venjoki (5)
- Sakkola (4)
- Kupanitsa (3)
- Rautu (3)
- Kattila (2)
- Lavansaari (2)
- Inkere (1)
- Juva (1)
- Kerimäki (1)
- Keski-Inkeri (1)
- Koivisto (1)
- Korpiselkä (1)
- Markkova (1)
- Seiskari (1)
- Skuoritsa (1)
- Spankkova (1)
- Tuutari (1)
- Uusikirkko Vpl. (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1810-luku | 1 |
| 1820-luku | 1 |
| 1840-luku | 10 |
| 1850-luku | 35 |
| 1860-luku | 5 |
| 1870-luku | 2 |
| 1880-luku | 30 |
| 1890-luku | 16 |
| 1900-luku | 29 |
| 1910-luku | 1 |
| 1930-luku | 3 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Työ käsette laulamaan, SKVR III1 144. — Narvusi
- Iivana Kojoisem poika, SKVR V1 231. — Lempaala
- Oho tyttöä miusta, SKVR IV1 972. — Moloskovitsa
- Miks on miulla silmät pienet, SKVR III1 193. — Soikkola
- Paremp on paha anoppi SKVR IV1 1457. — Kaprio
- Laurin poik' oil Lappalainen SKVR V1 428. — Vuole
- Löin miä päivöillo vettoa, SKVR IV2 2124. — Serepetta
- Matti poika, maire poika SKVR IV1 460. — Tyrö
- Niin miä kotona kasvoin SKVR IV1 57. — Venjoki
- Laurin poika Lappalainen SKVR XIII1 584. — Sakkola
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Laurinpoika lappalainen (Lauri's Son the Laplander)
- Liuvuin surman suun eteen (I glided before death's mouth)
- Orjan päivä pellolla (The Slave's Day in the Field)
- Ei lihota vieras leipä (Others' Bread Does Not Fatten)
- Muut piti piluhihoja (Others Wore Embroidered Sleeves)
- Käärmeruoka (Food cursed into snakes)
- Lintu lauloi, lehti liekkui (The bird sang, the leaf swayed)
- Oman ja/tai vieraan emon aamuherätys (Morning Waking by Own or Stepmother)
- Köyhällä hyvä hevonen, tuolla rikkaat ajavat (The poor man's good horse, there the rich ride)
- Älkää menkö piikuveen (Don't go into maid's service)
- Piru syököön piian leivät (Devil Eat the Maid's Bread)
- Menin kukkana kujalle (I Went as a Flower to the Lane)
- Kun voisin vuoden olla akan (anopin) apuna (If I Could Help the Mother-in-law for a Year)
- Saakoon sanoja itse lapset (May the Speaker Get Such Children)
- Menen metsähän kesällä - sieltä virret (Going to the forest in summer, songs from there)
- Emo pani piennä piikuveen (Mother Put Her into Service Young)
- Moitittu huoraksi, varkaaksi, laiskaksi, rumaksi (Reproached as whore, thief, lazy, ugly)
- Tukastani tuulen tunnen, pahan ilman paiastani (By my hair I know the wind, foul weather by my shirt)
- Korvelle konelen tuskat, se sanat kotiin (Pains to the backwoods, words back home (healing charm))
- Kolme käkeä (Three Cuckoos)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.