← RunoVerse

Taivaanvalojen kosinta

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: The heavenly bodies come wooing (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaKertovat runot (Kertovat runot) › Epiikka
Runot151
Säkeet7 123
Keruupaikat31
Kerätty1830–1930-luvuilla
KerääjätVolmari Porkka · D. E. D. Europaeus · Jaako Länkelä · Vihtori Alava · A. E. Ahlqvist · J. Fr. Ruotsalainen · H. A. Reinholm · Elias Lönnrot · Väinö Salminen · A. D. Neovius
LaulajatLarin Paraske (4) · Anni Kuikka (2) · Iro Sissotar (2) · Mapu Uudestakylästä (2) · Maria Hovakka (2) · Porisan Anni (2) · Tatjana Mironovna (2); yhteensä 69 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Vuoden 1849 Kalevalassa: 11. runo, säkeet 27–54

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Ydinaihe: Taivaanvalot tulevat kosimaan neitoa. Runo kytkeytyy lähes aina johonkin pitempään eeppiseen ketjuun. Joskus aihe on kutistunut vain lyhyeksi viittaukseksi. - Esim. Inkerissä tyypillinen ketju: Katrina kotikananen/Kati kukka linnukkainen/Kasvoi neito Kaarelassa, kotona olon kuvausta, miksi kosijat eivät tule, viekas vellon nainen ilmoittaa syyn, päänpesu lipeällä, porolla, monenlaiset kosijat, kuu, päivä. Ei mene kuulle: kuu välillä näkyy, välillä ei, ei mene päivälle, polttaa maata. Menee omille maille. Muutamissa III-alueen teksteissä taivaankappaleet kutsutaan tupaan, niille tarjotaan ruokaa. Maininta käytöstä tanssilauluna Seiskarissa.

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1830-luku6
1840-luku28
1850-luku26
1860-luku1
1870-luku2
1880-luku54
1890-luku15
1900-luku14
1910-luku3
1930-luku2

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Katrina kotikananen56
Päätään pesemätön tyttö50
Iivana Kojosenpoika37
Nurmen neito23
Päänpesu porolla ja lipeällä15
Parempi on omalla maalla ropehesta vettä juoda10
Kullasta saari10
Marketan runo6
Hekon runo6
Saaresta kosinta5
Kultaneito5
Varkaalle menijä5

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Päätään pesemätön tyttö (The Girl Who Didn't Wash Her Hair)
  2. Ennen kannan maitokannun kuin kaskipölkyn (I'd Rather Carry Milk Than Clearing Logs)
  3. Torajoelle riitelemään (To Torajoki to Quarrel)
  4. Päänpesu porolla ja lipeällä (Washing the head with ash and lye)
  5. Iivana Kojosenpoika
  6. Konnusta kosinta (Wooing a bride from Konnu)
  7. Kullasta saari (Island of gold)
  8. Marketan runo (Marketta's song)
  9. Saaressa hyvä elää: ei sänki säärtä pistä (Island Life Is Good: Stubble Won't Prick Your Shins)
  10. Saaresta kosinta (Island Courtship)
  11. Katrina kotikananen (Katrina the little house hen)
  12. Tuuterin tuhmat miehet (The Foolish Men of Tuuteri)
  13. Neitoa kositaan eri paikkoihin (Maiden wooed from many places)
  14. Mataleenan virsi (Magdalena's Song)
  15. Se on meillä kovinta työtä (That's Our Hardest Work)
  16. Kasvoi neito Kaarelassa (A Maiden Grew Up in Kaarela)
  17. Ennen naidun naisen tappo (Murder of the Former Wife)
  18. Käärmeaita (Snake Fence)
  19. Hekon runo (Hekko's poem)
  20. Miehentappajaneito (The man-killing maiden)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.